Naisasiat

[pettter]

Noh, melko usein törmää ihmisiin jotka ovat jo tosi nuorena menneet naimisiin, hankkineet lapsia tai vaikkapa ottaneet ison yhteisen asuntolainan tms. Sitten kun näitä kavereita pyytää esimerkiksi laivalle pariksi päiväksi ryyppäämään, niin aina keksivät mitä ihmeellisimpiä syitä, "en mä nyt viitsi kun just mentiin naimisiin, pitää paskoja kerätä muksujen vaipoista kaiket vapaa-ajat, pakko tehdä työtä joka arki-ilta että saa eukolle leivän eteen jne." Tai entäs jos vuoden tai parin päästä tekee mieli lähteä vaikka puoleks vuodeksi maailmalle tuulettumaan, niin jo on kova stressi mitä sille suomen kämpälle tekee ja millä sitä maksaa, tai miettii muksun ikävää tai sen saamarin ämmän jne. Tai mitä tahansa. Ihmetyttää vaan kun jo parikymppisinä jotkut lakkaa elämästä täysillä ja nauttimasta eri jutuista, ihan vaan koska tilastojen mukaan keskivertoihmiset plaa plaa toyota corolla kaks huonetta ja keittiö jee. Sitten neli- tai viiskymppisinä harmittaa kun ei nuorempana tullutkaan tehtyä mitään erikoista, ja silloin vanhempana ei enää seisokkaan, eikä jaksa innostua uusista jutuista ja kuntokin on mennyt huonoksi jne. Siis en mä oo mikään kovinkaan uskovainen ihminen, enkä ole kovinkaan paljoa miettinyt uudelleensyntymisjuttuja, mutta en mä kuitenkaan sen varaan viitsisi laskea. Mä käytän mahdollisuuden hyväksi jo tässä elämässä. Onkohan suomalaiset vaan tottuneet alistumaan historiansa takia, siis kun nyt nämä nykyajan jätkät ovat ihan täysin tossun alla. Jätkät ei välitä siitä mitä itse tahtoo, vaan siitä mitä naiset tahtoo.

 

[moby]

Ihmetyttää vaan kun jo parikymppisinä jotkut lakkaa elämästä täysillä ja nauttimasta eri jutuista, ihan vaan koska tilastojen mukaan keskivertoihmiset plaa plaa toyota corolla kaks huonetta ja keittiö jee. Sitten neli- tai viiskymppisinä harmittaa kun ei nuorempana tullutkaan tehtyä mitään erikoista, ja silloin vanhempana ei enää seisokkaan, eikä jaksa innostua uusista jutuista ja kuntokin on mennyt huonoksi jne.

100% samaa mieltä. Been there, done that. Olen tosin vasta vähän päälle 30v. Vaimo ja asunto laitettu kiertoon ja pari lastakin löytyy.

Kukin taaplaa tavallaan. Toiset ovat samassa paskassa kyykytettävänä koko elämän ja toiset alkavat elää uuttaa elämää kun paskaa lentää tarpeeksi. Nämä ovat valintoja, joita jokaisen pitää tehdä. Minä olen tyytyväinen tällä hetkellä. Pari ihanaa lasta ja muutenkin elämä hymyilee. Mukava nainen vieressä ja kaikki ovat tyytyväisiä, paitsi ex., joka yrittää tehdä välillä jotain paskaa.

Miehet, olkaa miehiä ja eläkää hyvä elämä ilman ylimääräistä painolastia.

 

[ipaz]

Tänään julmetussa krapulassa valkeni itsestäni taas yksi asia lisää. Meikäläinen pelkää sitoutumista ihan helvetisti. Eikä pelkästään sitoutumista, vaan elämän jakamista jonkun kanssa. Tuossa heräillessä oli sellainen olo että olisi mukavaa kun olisi nainen siinä vieressä, eikä tarvitsisi yksin kärsiä näitä viinan kiroja. Mutta jo parin tunnin päästä pohdin, että mähän olen aivan saatanan onnellisessa asemassa kun saan tehdä ihan mitä haluan, ilman että kukaan ohjaa tai arvostelee. Sen verran kuitenkin olen seurustellut naisten kanssa, että tiedän heillä olevan taipumuksia kontrolloimaan miestään.

Viime aikoina viihteellä käyminen on päätynyt aina helvetilliseen humalaan. Ei mitään muistikuvia eilisestäkään illasta. Alkuillasta on tavoitteena että tutustuisi uusiin ihmisiin, mutta aina on käynyt niin että tulee oltua liian kännissä. Tänään sitten aloin oikein syvällisesti pohtimaan, että mikä mies mä oikein olen. Kohta 33-vuotias hyvin toimeentuleva tamperelainen, joka toisaalta haluaisi tavata jonkun kivan tytön, mutta toisaalta ei ole valmis muuttamaan mitään nykyisestä elostaan. Olen ilmeisen itsekäs ihminen, sillä en oikeasti halua jakaa mitään kenenkään kanssa. En kotiani, tavaroitani tai aikaani. Ei mikään kaiken helpoin tilanne jos halajaa parisuhdetta.

Kävin kuukausi sitten treffeillä yhden ihan mukavan oloisen neidon kanssa, mutta katkaisin homman heti alkuunsa. Tämä nainen antoi ymmärtää että olisi halunnut tutustua paremminkin, mutta minä taas painoin jarrun pohjaan ekan yhteisen yön jälkeen. Sekstailtiin illalla ja oli muutenkin kivaa, mutta aamulla ärsytti että toinen hääräsi ja jutteli siinä vieressä. Samana päivänä ilmoitin että minusta ei tuntunut oikein miltään ja parempi ettei tavata enää. En halua että joku ihastuu minuun, kun tiedän etten itse sitä tunnetta helpolla itseeni päästä. Tuntuu siltä että on parempi olla aloittamatta mitään, ettei satuta omia tai toisen tunteita.

Aika sekavaa tekstiä mutta piti päästä avautumaan.

 

[julle-jr]

...

No joo, ymmärrän kyllä ajatuksesi, en tosin itse näe, että elämän aikana olisi pakko ehtiä pitää mahdollisimman paljon hauskaa jne. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että kaikki ajattelisivat elämän tarkoituksen olevan joku hauskanpito ja maksimaalinen nautinto. Onhan se ihan hieno fiilis, jos aivoissa on paljon serotoniinia ja muita hyvän olon välittäjäaineita, mutta ei se nyt välttämättä mikään itsetarkoitus ole.

Itse ehkä pidän tärkeämpänä, että saa jotain aikaiseksi ja tekee jotain "järkevää". No, tämä järkevän tekemisen määritteleminen on tietysti melko mahdotonta, mutta se voisi olla vaikka uran tekeminen. Jos joku kokee tärkeäksi perheen perustamisen ja lasten kasvattamisen, niin ei sekään niin perseestä varmaan ole, vaikka se rajoittaakin hauskanpitoa, kuten päihteidenkäyttöä ja muuta vastaavaa. Samoin kuin tietysti urankin tekeminen jossain määrin. Lasten kasvatus on kuitenkin yhteiskunnan tulevaisuudenkin kannalta melko hyödyllistä. Myöskin "työn tekeminen joka arki-ilta", kuten asian esitit, on ihan kunnioitettavaa.

Tietysti lienee ihan aiheellista miettiä, että onko syytä perustaa perhettä jo lapsena vai kannattaako odottaa ensin omaa kypsymistään, mutta en pidä sitä vakavana, että jättää hauskanpidon vähemmälle jonkun ns. järkevämmän asian takia. En tosin pidä hedonismiakaan välttämättä pahana. Vaikeaa loppujen lopuksi kertoa mitään totuuksia miten kenenkin kannattaisi elää, kun on vaikeaa sanoa, mihin elämällä pitäisi tähdätä.

 

[Satellite]

Paha tässä on valaa mitään toivoa, mutta viestissäsi on sellaista tietynlaista suorasukaisuutta, jota arvostan. Varmaan se tietyssä siivessä täällä Jatkojassa voi aiheuttaa hilpeyttä, mutta aiheuttakoot. Ajattelevien tyyppien määrä meissä miehissä ei ole lainkaan huono asia ja uskon, että se kyllä osoittautuu hyväksi ajan kanssa.

Mulla on vaan tapana selittää itselleni asiat mahdollisimman yksinkertaisesti. Kun päivittäin prosessoi asioita eri näkökulmista, niin yleinen kuva on tällä hetkellä yllättävänkin selkeä.

Sen kuitenkin tiedän, että kukaan toinen ihminen ei tule tekemään elämästäsi täydellistä. Ensin tulee pärjätä omassa elämässään, ihan yksinkin, ennenkuin sen elämän voi onnistuneesti jakaa toisen ihmisen kanssa.

Minulla on aivan selkeästi sellainen fiilis, että naisen tulo elämään voisi ainakin joksikin aikaa nostaa elämäniloa johonkin korkeaan potenssiin -> saisin potkua opiskeluun jne jne. Osaisin todennäköisesti myös arvostaa mun tämän hetken arkiaskareita ihan eri tavalla, sillä olen vähitellen kyllästynyt ~kaikkeen mitä on tehnyt yleensä yksinään vapaa-aikana. Onneksi sentään tuo raitapaitatouhu kiinostaa edelleenkin, muuten hajoaisin varmaan pelkkään opiskeluun aivan totaalisesti.

nimim. 'Kohta juhlitaan vuosipäivää edellisistä treffeistä'

Mulla tulee kohta vuosipäivä edellisestä suudelmasta. Voi sitä fiilistä.. :)

 

[Osmo Rapeli]

Laita Satellite vaan rohkeasti kaikille hyvännäköisille oman ja ympäristökuntien, ja miksei 100 km säteellä muidenkin paikkojen nettideittipesille kyselyä. Panosta omaan ilmoitukseesi, että se on persoonallinen, erilainen, eikä sellainen peruslässytytys mihin etenkin naiset sortuvat. Kuva mukaan, se on ihan sama miltä näyttää, kuva on oltava. Facebookissa on myös tarjolla kaikkien kevyeltä ja turhalta tuntuvien mutta oikeasti kuumiakin naisia tarjoavia flirttisovelluksia. Jonkinmoinen laatu, helvetinmoinen määrä, ja ihme kyllä, onnistumisia tulee.

Viime keväänä meni nimittäin omat hommat eräässä vaiheessa vässyköinnin takia niin perseelleen että päätin myös kokeilla nettiseuranhakua. DK-sivuilla lisää ajatuksia ja tietoa omasta nettideittikokeilustani, ja muiden ajatuksia kans, otsikolla "Nim. runkkarille seuraa eli seuranhaku netistä". Kokeilua sovellettiin ns. normielämän ja viihteen ohessa kuitenkin osa ajasta myös aktiivisesti ja kaikkea mielenkiintoista löytyi, hyvässä ja pahassa. Netin hyvä puoli on se että seuranhakua voi harrastaa myös esim. töiden kahvitauolla, copy/pastella hieman muokaten vain samoja kyselyjä ja kehuja runsaasti liikkeelle niin aina joku tarttuu.

 

[Ted Raikas]

Itse suhtaudun aika penseästi noihin deittipaikkoihin, mutta voihan niissä toki lykästääkin. Omat kokemukset on olleet vaan tosiaan aika huonoja ja en sikäli pitäisi niitä kovin suuressa arvossa. No, on sitäkin kautta jokunen tuttavuus tullut...

Jollain hassulla tapaa esim. irc-galleria ja facebook on kuitenkin jopa parempia kanavia tuohon. Voisiko se johtua, että niissä on välittömämmin läsnä, eikä sillä tapaa tyrkyllä ja deittimielessä. Tietysti nekin voi valjastaa siihen suuntaan, että olet etsimässä seuraa, mutta pääsääntöisesti ne on aika neutraaleja paikkoja. Ehkä niiden kautta on sitten helpompaa sikäli lähestyä ihmisiä.

Oma elämäni on ehkä aavistuksen kyynistynyt siinä mielessä, että naissuhteet on olleet viimeaikoina lähinnä niitä raadollisia. Sitoutumiskammo on juurtanut rihmastonsa sisuksiini ja sitä kautta elämän muuttuminen tästä vapaasta hurlumhei:sta johonkin kaavoittuneeseen ja sidottuun tuntuu puistattavalta. Saa nähdä miten asiat voivat muuttua, kai se periaatteessa voi tapahtua sellaisesta silmäniskusta, mutta sellaista molemminpuolista kipinää ei ole vaan syntynyt. Sen takia jokunen tapaus on jäänyt lähinnä sille seksiasteelle, toki siinäkin luottamuksesta ja yhteisistä pelisäännöistä on kyse, mutta jollain tapaa välillä miettii onkohan se vähän turmiollisuuteen johtavaa? Jos pian huomaa, ettei todellakaan pysty ihmisten kanssa enää mihinkään muuhun kuin seksiin. Tunteiden aitous ja kiintymys katoaa ruumiillisen himon taakse.

 

[V-man]

Vaikeaa loppujen lopuksi kertoa mitään totuuksia miten kenenkin kannattaisi elää, kun on vaikeaa sanoa, mihin elämällä pitäisi tähdätä.

Niin eipä se auta kuin elää niinkuin itsestä tuntuu ja olla välittämättä muiden mielipiteistä. Monille asunto kotipaikkakunnalta turvallisella työpaikalla on unelma ja toisille se on sama kuin kuolisi pois tekemättä koskaan mitään. Päinvastoin ajateltuna kodin perustaneille reissailu ja yleinen lorviminen on turhinta mitä voi olla. Vapaa ihminen on onnellinen. Missä sitten itsensä vapaaksi tunteekin.

Niin tämä oli naisasiat-ketju. Ei muuta kuin rohkeasti esittäytymään kaikille kiinnostaville olennoille. Ei niihin pakkeihin kuole. Harjoitus tehnee mestarin tässäkin asiassa. Jos tuntee itsensä ujoksi, niin jo siitä että uskalsi pyytää jotain ulos voi saada hyvän fiiliksen. Tuli pakit tahi ei.

 

[Janiz80]

Naisasia tämäkin;

Eilen jossakin autovertailuohjelmassa vieraana Janina. Voi Ziiiiisus kun oli muuten hyvännäköinen. Ei ole hetkeen näkynyt, nyt raskauden jälkeen oli kyllä todella hehkeä.

Wiiwawauuwa.

 

[Morgoth]

Tyttöystävä on jopa piikittänyt jotain paskaa joskus 20v. sitten, mutta so what? Itse en jaksaisi hirveästi moralisoida,
jos bööna pössyttelee.

Ei ollut tarkoitus moralisoida tai että huumet nyt välttämättä sen vaarallisempia olisivat kuin alkoholi. Pointti oli vain sanoa, että itse olisin varauksellinen ennen kuin ihastuisin päätä pahkaa ihmiseen, joka käyttää jotain aineita liikaa ja taustalla kenties vielä joku rikkinäinen perhe ja lapsuus. Oman kokemukseni mukaan tuollaiset osaavat olla aika kompleksisia tapauksia.

 

[Morgoth]

Ihmetyttää vaan kun jo parikymppisinä jotkut lakkaa elämästä täysillä ja nauttimasta eri jutuista,

Moniko näistä jutuista sitten kestääkään loputtomasti? Varmaan sitten kun ollaan kolmekymppisiä niin on kriisejä alkaa tulemaan ja silloin kai moni noista suhteista loppuukin.

Mielestäni kannattaa elää se nuoruus ja 'toteuttaa itseään' ja sitten jos haluaa niin sitä ehtii leikkiä 'vakavaa ja vastuuntuntoista aikuista' vielä ihan tarpeeksi montakymmentä vuotta tai jatkaa hauskanpitoa.

 

[moby]

Itse suhtaudun aika penseästi noihin deittipaikkoihin, mutta voihan niissä toki lykästääkin. Omat kokemukset on olleet vaan tosiaan aika huonoja ja en sikäli pitäisi niitä kovin suuressa arvossa. No, on sitäkin kautta jokunen tuttavuus tullut...

Nuo deittipaikat ovat kyllä mielenkiintoisia. Jokunen aika sitten tapasin muutaman chicksin noiden palstojen kautta. Mitä enemmän he korostivat ilmoituksessa, että eivät missään tapauksessa etsi seksiseuraa, sitä hanakammin he sitä todellisuudessa etsivät. Eivät tietysti vanhoja setiä, jotka lähettävät molonkuvia.

Sitten siellä on näitä tapauksia, jotka avoimesti antavat ymmärtää, mutta eivät ymmärrä antaa.

Pesää hakevalle nuo deitit ovat ihan ok.

 

[Ender00]

Oman kokemukseni mukaan tuollaiset osaavat olla aika kompleksisia tapauksia.

Oman kokemukseni mukaan, ja kokemuksia naisista on kertynyt ihan kohtuullisesti, niin he ovat aina aika kompleksisia tapauksia.

 

[Satellite]

Laita Satellite vaan rohkeasti kaikille hyvännäköisille oman ja ympäristökuntien, ja miksei 100 km säteellä muidenkin paikkojen nettideittipesille kyselyä. Panosta omaan ilmoitukseesi, että se on persoonallinen, erilainen, eikä sellainen peruslässytytys mihin etenkin naiset sortuvat. Kuva mukaan, se on ihan sama miltä näyttää, kuva on oltava. Facebookissa on myös tarjolla kaikkien kevyeltä ja turhalta tuntuvien mutta oikeasti kuumiakin naisia tarjoavia flirttisovelluksia. Jonkinmoinen laatu, helvetinmoinen määrä, ja ihme kyllä, onnistumisia tulee.

No kyl löytyy treffipalstoilla omasta näkökulmasta ainakin kohtuullinen ilmoitus. Noi maksulliset tarjoaisivat kai parempia vaihtoehtoja, muttei oikein vielä millään viitsi maksaa moisesta 30e/kk... Enkä mä niin epätoivoinen ole, eeen. enenen eeen. äh.

Tuota facebookkia olen kyllä jo miettinyt pitempään, voisi jopa toimiakin. Sieltä löytää vapaita naisia omastakin koululaitoksesta, joka taas on aika vaikea tehtävä livenä. Galtsua en taas ole jotenkin osannut pitänyt erikoisen hyvänä paikkana tuohon, vaikkakin on jopa kuullutkin yksittäistapauksia missä on natsannut sitä kautta.

 

[Ted Raikas]

Nuo deittipaikat ovat kyllä mielenkiintoisia. Jokunen aika sitten tapasin muutaman chicksin noiden palstojen kautta. Mitä enemmän he korostivat ilmoituksessa, että eivät missään tapauksessa etsi seksiseuraa, sitä hanakammin he sitä todellisuudessa etsivät.

Samoin yleensä ne muijat, jotka toitottavat, että ulkonäöllä ei ole niin merkitystä, vaan blaa blaa sisäinen kauneus ja tunteiden ymmärtäminen päläpälä, ovat juuri niitä jotka eniten katsovat pitkin naamataulua. Toisin sanoen etsivät ihan tietynlaista tyyppiä = pitkä, lihaksikas, sporttinen, paljon rahaa, hieno auto.

 

[king of the jungle]

Ystävänpäivä

Tyttöystävälläni on syntymäpäivät ja ystävänpäivä aika lähekkäin ja en viitsisi ostaa kahta lahjaa erikseen, joten ajattelin loogisesti sitten, että ostan yhden "isomman" lahjan sitten. Mutta, kun ei ole ideoita yhtään mitä ostaisi. En jotenkin viitsisi mitään "puolikas sydän sulle ja puolikas mulle"-korujakaan ostaa. Mitä sitä oikein voisi ostaa?

 

[Fordél]

Tuota facebookkia olen kyllä jo miettinyt pitempään, voisi jopa toimiakin. Sieltä löytää vapaita naisia omastakin koululaitoksesta, joka taas on aika vaikea tehtävä livenä. Galtsua en taas ole jotenkin osannut pitänyt erikoisen hyvänä paikkana tuohon, vaikkakin on jopa kuullutkin yksittäistapauksia missä on natsannut sitä kautta.

Mene ihmeessä facebookin, koska sitä kautta saat helposti luotua tukuttain uusia kontakteja. Lisäksi ole oma ittes etkä ota asiasta mitään painetta niin kyllä se siitä!

 

[Isle of Man]

Tyttöystävälläni on syntymäpäivät ja ystävänpäivä aika lähekkäin ja en viitsisi ostaa kahta lahjaa erikseen, joten ajattelin loogisesti sitten, että ostan yhden "isomman" lahjan sitten. Mutta, kun ei ole ideoita yhtään mitä ostaisi. En jotenkin viitsisi mitään "puolikas sydän sulle ja puolikas mulle"-korujakaan ostaa. Mitä sitä oikein voisi ostaa?

Testaa huviksesi samaa, mitä allekirjoittanut kokeili muutama vuosi takaperin. Rahat oli kohtuu finaalissa ja päätin lähteä emännän syntymäpäivälahjontaan "orjakortilla", jossa kymmenen käyttökertaa sisältäen suorituksia hieronnasta tiskaamiseen. Helvetin hyvä idea, kun emäntäkin tiesi ettei pätäkkää juuri taskusta löydy.

Satuin siinä sitten emännän synttäreiden alla kuljeksimaan levykaupan ohi, jossa oli mid-pricenä yksi levy, mitä olin jo tovin etsinyt. Tsekkaus pankkitilin saldoon ja kaupoille. Vaan kun se emäntä sai sitten tästä kuulla...

Tällainen romantiikan mestarin toiminta on varsin suositeltavaa, jos kaipaa pikku kähyä parisuhteeseen. Joten jätä ostamatta kaikki lahjat ja osta jotain itsellesi. Living on the edge.

 

[king of the jungle]

Testaa huviksesi samaa, mitä allekirjoittanut kokeili muutama vuosi takaperin. Rahat oli kohtuu finaalissa ja päätin lähteä emännän syntymäpäivälahjontaan "orjakortilla", jossa kymmenen käyttökertaa sisältäen suorituksia hieronnasta tiskaamiseen. Helvetin hyvä idea, kun emäntäkin tiesi ettei pätäkkää juuri taskusta löydy.

Satuin siinä sitten emännän synttäreiden alla kuljeksimaan levykaupan ohi, jossa oli mid-pricenä yksi levy, mitä olin jo tovin etsinyt. Tsekkaus pankkitilin saldoon ja kaupoille. Vaan kun se emäntä sai sitten tästä kuulla...

Tällainen romantiikan mestarin toiminta on varsin suositeltavaa, jos kaipaa pikku kähyä parisuhteeseen. Joten jätä ostamatta kaikki lahjat ja osta jotain itsellesi. Living on the edge.

Kuulostaa ihan kivalta idealta. Juuri tuollaista itsekin olen miettinyt, kun ei rahaa turhan paljon tällä hetkellä ole, niin olisi kiva kehittää jotain erilaista. Varmasti tyttöystäväkin muistaisi tuon vuosienkin päästä, kun olisi tarpeeksi omaperäistä ja ei sitä normaalia korua yms yms. Mielenkiintoiselta kuulostaa ja itse kehittelen tuota vielä enemmän itselleni sopivaksi, mutta hyvä idea kiitos siitä!

 

[tutzba]

On se vaikeata. Aivan mielettömän vaikeata. Otetaan vaikka esimerkiksi tilanne, jossa pitäisi lähteä neidin kanssa kahville. Puhutaan muutamaa päivää ennen, että mitä jos mentäisiin torstaina. Sovitaan, että mennään torstaina, ja sovitaan, että päätetään sitä aikaa sitten myöhemmin. Sitten se unohtuukin. Kumpikaan ei puhu asiasta, ja minä ainakin oletan tytön unohtaneen. No, ei siitä sen enempää, päiviä tulee aina lisää. Kuinka ollakaan, torstai-iltana kello 20 puhelin kuitenkin piippaa ja viestiä tulee. Ei sitten mentykään kahville, mä odottelin sua, jne jne.

Minäkö se olenkin, joka kaikesta päättää? Eikö muka toinen osapuoli voi soittaa ja kysyä, että mitenkäs se tämänpäiväinen? Ja minkä takia siitä pitää sitten jälkikäteen tapella. Tämä kahvitteluhetki jäi väliin, unohdetaan se, ja mennään sitten joku toinen päivä. Mutta ei. Ei missään nimessä unohdeta, vaan riidellään. Ei menty tänään kahville, niin ei mennä varmaan koskaan muulloinkaan. Aina vain sovitaan, mutta koskaan mitään ei tapahdu. Turha mitään on sopia.

Itse tykkään, että kaikki tuleva on tarkasti sovittu. Haluan tietää, milloin tapahtuu mitäkin. Tästä saan kuulla naiselta aika rajusti. En jaksa tuota aikatauluttamista, ole spontaani, jne jne. Sitten kun yritän olla spontaani, tyrmätään ideani aivan suoraan. Lähdetäänkö leffaan? Jaa tänään vai, en mä nyt näin lyhyellä varoitusajalla.

Muutenkin tämä jälkikäteen vittuilu ei ole oikein minua varten. Ollaan vaikka alustavasti sovittu, että tehtäisiin jotain tai sitten ei. Kaveri soittaakin ja kysyy että lähdenkö katsomaan jääkiekkoa, toki lähden. Soitan neidille ja kysyn, että haittaako jos nyt lähtisinkin katsomaan jääkiekkoa. Ei tietenkään haittaa, mene vaan. Sitten tuleekin puhelin täyteen viesteistä kuinka jääkiekko menee aina kaiken edelle. Jääkiekko sitä, jääkiekko tätä. Panisin jääkiekkoa jos pystyisin. Pystyykö?

Ylläolevat vitutuksenaiheet pystyy kuittaamaan hyvin helposti sillä, että naiset ovat naisia. Naisen ei tarkoittaa kyllä, ja naisen kyllä tarkoittaa ei. Molempiin soveltuu myös ehkä. Toki näin onkin, mutta en jaksa aina ajatella niin monimutkaisesti. Jos nainen sanoo mene vain katsomaan jääkiekkoa, ei se minua haittaa, niin minähän menen. Turha sitten vedota mihinkään Cosmopolitanin vinkkeihin, tai yleiseen ymmärykseen naisista. Ei sille jälkikäteen enää mitään voi tehdä, siirrytään eteenpäin.

Se on kyllä vaikeata, kun neitiä ei pysty houkuttelemaan yhtään jääkiekon pariin. Kaikki Täydelliset naiset jne pitää tietenkin katsoa, mutta jos tv:stä sattuu tulemaan vaikka Suomen peli, niin yhtäkkiä lähdetäänkin käymään jossakin. Tai sitten tuleekin halu johonkin muuhun. Entä se peli?

 

[Gleb]

Luulin jo päässeeni tuosta naisesta yli mutta tänään se kertoi taas seurustelevansa ja eikös taas iskenyt paska olo. Kaikkea hyvää tuolle naiselle toivon, tiesin tämän päivän tulevan ennemmin tai myöhemmin ja meidän suhdekin oli sopuisasti lopetettu mutta silti vituttaa.

 

[moby]

...

Uskokaa jo hyvät miehet, että tuo on vaan testausta oletko mies vai nössö. Jos nössöilet niin sama meno jatkuu. Jos olet mies ja laitat pisteen tuollaiselle kyykytykselle, niin homma etenee niinkuin sinä haluat.

 

[Soolo]

On se vaikeata. Aivan mielettömän vaikeata.

Kuulostaa kyllä tuskaiselta arjelta. Ja nämä "testaan oletko nössö vai et" -jutut on kanssa aika tyhmiä, sillä sitä joko tulee hyvin toimeen jonkun kanssa tai sitten ei tule. Jos mies ei vastaa luontaisesti naisen oletuksia niin miksi pitäisi pakottaa itsensä olemaan erilainen. Esimerkiksi jos nainen toivoisi miehen olevan enemmän komenteleva, mutta mies ei ole luonteeltaan sellainen. Eikö parempi olisi vaan etsiä sellainen puolisko kaveriksi, jonka kanssa hommat luistaa sujuvasti.

 

[Ted Raikas]

Soolo puhuu vähän, mutta sitäkin enemmän asiaa.

 

[AnFa]

moby puhuu vähän, mutta sitäkin enemmän asiaa.