Naisasiat

  • 7 529 609
  • 26 599

Morgoth

Jäsen
Kaksi pientä ipanaa löytyy. Vaadittu on ja tosissaan on oltu, ainakin minä olen ollut ihan tosissani, akasta en voi mennä takuuseen tai voin sittenkin, ei se näytä ottavan mitään minun asioita tosissaan, kaikki on hyvin, jos en vongu seksiä ja minä pidän lupaukseni, se nyt taas sama mitä se tekee.

Lähetä eropaperit oikeuteen ja sano muijallesi, että on 6 kk aikaa muuttua ja yrittää tehdä jotain tai ero astuu voimaan. Siinähän näet onko sitä todelista halua muuttua vai ei. Jos tuolla ei mitään shokkivaikutusta ole, niin tuskin siitä muutosta olisi muutenkaan tapahtunut. Jos nyt oikeasti olet tyytymätön suhteeseen ja haluat muutosta vai vituttaako vain kassien paino ja tylsä arki? Veikkaisin jälkimmistä, koska et kuitenkaan ole mitään ratkaisevaa tehnyt?

Edit. Teidän lapset ovat jotain 4-5 vuotiaita? Onkohan tuossa nyt kuitenkaan kyse sen kummallisemmasta kuin että arjen pyörittäminen on raskasta eikä kummallakaan ole juuri muuta elämää kodin&työn ulkopuolella, jonka jälkeen toinen osapuoli alkaa kaikkine piirteineen vituttamaan ja harvapa tuossa tilanteessa kovinkaan villisti haluaa toista panna non-stop? Tuntuu jotenkin aika tavanomaiselta. Ainahan ne pari vuotta lapsen syntymän jälkeen menee jonkinlaisessa huumassa, vähän kuin ihan suhteen alkukin ennen kuin tulee lapsia ja sitten jossakin vaiheessa se 'harmaa arki' iskee päälle ja siitä vaiheesta pitäisi taas jotenkin yrittää päästä yli tai erota.
 
Viimeksi muokattu:

Morgoth

Jäsen
Ja ei, mulla ei todellakaan ole kompetenssia omasta takaa kertoa kuinka oikeasti pitkää suhdetta hoidetaan, mutta lähipiiristä löytyy esimerkkejä molemmista ääripäistä. Toiset ovat rakastuneen oloisia ja haluavat toisiaan yhä, kun taas esimerkiksi omat vanhempani ovat ajautuneet tilanteeseen jossa itse en pystyisi elämään hetkeäkään.

Asiat ei vain ole niin mustavalkoisia ja ehdottomia enää, kun olet jonkun kanssa ollut esim. yli 10 vuotta tai jostakin suhteesta lähteminen siinä vaiheessa vain seksin takia ei ole ihan sama asia kuin jonkun 6 kk:n kestäneen seurustelusuhteen poikki pistäminen.

Esim. välttämättä jonkun 45-vuotiaan kaljamahaisen erektiovaikeuksista kärsivän äijän ei ole enää helppoa saada seuraa tai jonkun 42-vuotiaan yh-äidin uutta seuralaista jne.

'Helppoahan' se on vielä siinä vaiheessa, kun ollaan nuoria sekä kumppanissa ja suhteessa on vielä uutuuden viehätystä yms.
 
Ensin oli jännitystä, sitten innostusta ja lopulta märkä rätti naamalla. Perse. Siinäpä tuo eilisilta lyhykäisyydessään.

Edit. Ja sitten ei vissiin kuitenkaan ollu sitä rättiä. Onpa sekavaa.
Kyllä se se rätti oli sittenkin. Ei muuta kuin soronoo ja numero pois puhelimesta.
Seuraava projekti onkin sitten jo käynnissä. Elämä on ihmeellistä ja mimmit ihan hiton vaikeaselkoisia ja sekavia. Itsehän olen onneksi hyvinkin selkeä.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Kalsarikänniketjussa aloiteltiin, syy tulee ehkä tänne myöhemmin, mutta nyt kevennykseksi tähän ketjuun eräs pätkä, jonka jokainen naimisissa tai pitkään seurustellut voi luultavasti allekirjoittaa..
http://www.youtube.com/watch?v=2OOD7VwGmdk
9 naisten käyttämää sanaa...
 
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
FourForty kirjoitti:
Jos jättää liian monta harrastusta tms. pois raivatakseen tilaa yhdessäololle, oman elämän puute alkaa ihan taatusti ahdistaa jossain vaiheessa.

Tämä on muuten niin pirun totta!!

Itselläni oli elämäni ensimmäisessä suhteessa juuri se ongelma, että jätin kaiken muun pois ja olin vain silloisen muijan kanssa. No, eikös jo 6kk:n yhdessäolon jälkeen ruvennu kummasti ahistamaan... ja sit menikii jo 9kk:n jälkeen poikki.

Nykyisessä suhteessa en ole jättänyt omia harrastuksiani pois, eikä tyttöystävinkään siitä ole pahoillaan, joten tällä hetkellä elän elämäni onnelisinta aikaa!!
 

Belenoss

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Ottawa ja Real Madrid
Jos on rakastunut niin kuuluuko asiaan olla 24/7 epätoivonen, vittuuntunut ja ehkä hivenen masentunutkin?

Yks tyttö sai mun pään sekasin parisen kuukautta sitten... Pitkä tarina jonka halusin kirjoittaa tähän mutta joka ikinen kerta poistin sen ennen lähettämistä.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Jos on rakastunut niin kuuluuko asiaan olla 24/7 epätoivonen, vittuuntunut ja ehkä hivenen masentunutkin?
Kuuluu. Rakkaus on sairaus. Siihen en ota kantaa, onko se hyvälaatuinen vai pahalaatuinen sellainen, mutta yhtä kaikki.

Toivottavasti kyseessä ei ole epätoivoinen rakkaus, eli, että koet sitä yksipuolisesti. Sellainen on helvettiä ja siihen toivon, että kukaan ei joutuisi. Valitettavasti kuitenkin toisinaan joutuu.
 
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Belenoss kirjoitti:
Jos on rakastunut niin kuuluuko asiaan olla 24/7 epätoivonen, vittuuntunut ja ehkä hivenen masentunutkin?

Jos tästä nyt jotain tulkitsisi, niin ko. tyttö on ilmeisesti satuttanut sinua jollakin tapaa. Rakkaus ei niin vaan kuole, vaikka miten sattuisi, joten vastaukseni itse kysymykseen on: kyllä.

Jos oikein kunnolla rakastuu, saattaa menettämisen pelko tai joku muu vastaavanlainen asia ahdistaa. Muuta en osaa sanoa, kun viestissäsi ei käy kaikkea ilmi.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Jos on rakastunut niin kuuluuko asiaan olla 24/7 epätoivonen, vittuuntunut ja ehkä hivenen masentunutkin?
Vain siinä tapauksessa, ettet saa rakkautesi kohteelta vastarakkautta. Muuten yhdistäisin rakastumiseen hyväntuulisuuden, iloisuuden ja onnellisuuden.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos oikein kunnolla rakastuu, saattaa menettämisen pelko tai joku muu vastaavanlainen asia ahdistaa. Muuta en osaa sanoa, kun viestissäsi ei käy kaikkea ilmi.
Menettämisen pelko on itsellä ollut aika usein mielessä. Vaikka aivan turhaan, mutta silti mielessä pyörii välillä, että mitä sitten jos menetänkin hänet. Koska en tähän kohtaan voisi kuvitella rakastavani ketään niin paljoin, kuin häntä nytten.
 

Morgoth

Jäsen
Kuuluu. Rakkaus on sairaus. Siihen en ota kantaa, onko se hyvälaatuinen vai pahalaatuinen sellainen, mutta yhtä kaikki.

Miten ihmeessä rakastumisen alkuhuumaan kuuluu vittuuntuneisuus ja masentuneisuus? Nuo tulee sitten vasta monen vuoden päästä, ei nyt vielä parin kuukauden jälkeen ;-D

Tuo kuulostaa ikävästi juuri 'epätoivoiselta rakkaudelta', jossa tämä rakastunut jatkoaikalainen ei tajua tai ole vielä hyväksynyt, että rakkaus on valitettavasti ilmeisesti yksipuolista, joka pistää vituttamaan.
 

verco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Myös 3000 kilometrin etäisyys voi aiheuttaa Belenossin kuvailemia tunteita.

Kiitos tästä, en siis ole yksin!

Lisätään näihin naisasioihin vielä nykytalvet ja n. kuuden kuukauden kaamosaika, niin siinähän sitä onkin kestämistä. Eiköhän ne naisasiat keväämmällä taas tunnu olevan paremmalla mallilla.
 
Kyllä se Suomessa on niin, että naiset ne ovat niitä paskiaisia, jotka joitain yrittävät kyykyttää, eivätkä miehet. Se vaatii kurinpalautuksen ja tasa-arvon palauttamisen sitä kautta, että mies on jälleen mies. Dokaa silloin kun haluaa, eikä kuuntele mitään naisten juonittelua. Futisforum2:sta voi lukea tarinaa siitä, miten joku mies on taas joutunut jyrän alle.

Itse olen toki aloittanut jo vastatoimet. Harmi vain, että lähipiirin tapahtumat ovat vaikuttaneet omaan terveyteenikin, koska oma elämänikin mennyt osittain pilalle kavereiden muijien takia, mutta kun saan kirjan ulos niin miehet ryhdistäytyvät kollektiivisesti. Ensimmäinen asia mikä tulee olemaan kiellettyä on se, että viihteelle ei tule yksikään eukko mukaan tai tulee verta nenästä.

Tässä tuli tänä yönä kahlattua tämä maraton-ketju silmäillen läpi. Schollin viestit ja luonnehdinnat ihmissuhteista - ja varsinkin naisista - toivat mieleeni useaan otteeseen henkilön nimeltä "Teppo M". Kyseinen Teppohan seikkailee nykyään Soneraplazan Ellit-palstalla ja yrittää panna 100 eri naista vuoden aikana.

Teppo filosofoi kaatojensa yhteydessä miesten ja naisten eroista ja kertoo mielellään erityyppisten naisten käyttäytymismalleista. Lisäksi käyttää usein historiaa vertauksiinsa. Varsinkin, kun Scholl puhui kirjan ulos tulemisesta (ärsyttävä sanamuoto, käyttäisin mieluummin "kirja ilmestyy" -muotoa) niin aloin jo epäilemään Schollia kyseisen blogin kirjoittajaksi. Laitoin alle linkin kyseiseen blogiin...

http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/100-naista/
 

Fordél

Jäsen
Kyllä se Suomessa on niin, että naiset ne ovat niitä paskiaisia, jotka joitain yrittävät kyykyttää, eivätkä miehet. Se vaatii kurinpalautuksen ja tasa-arvon palauttamisen sitä kautta, että mies on jälleen mies. Dokaa silloin kun haluaa, eikä kuuntele mitään naisten juonittelua. Futisforum2:sta voi lukea tarinaa siitä, miten joku mies on taas joutunut jyrän alle.

Itse olen toki aloittanut jo vastatoimet. Harmi vain, että lähipiirin tapahtumat ovat vaikuttaneet omaan terveyteenikin, koska oma elämänikin mennyt osittain pilalle kavereiden muijien takia, mutta kun saan kirjan ulos niin miehet ryhdistäytyvät kollektiivisesti. Ensimmäinen asia mikä tulee olemaan kiellettyä on se, että viihteelle ei tule yksikään eukko mukaan tai tulee verta nenästä.

Ei ole kovinkaan vaikea päätellä, että schollilla ei taida olla viima aikoina ollut montaakaan oikeaa parisuhdetta takana?

En ymmärrä näitä toisen sukupuolen dissaamisia esimerkiksi sen takia, että kuinka reagoida siihen, että toinen lähtee viihteelle yms. Eiköhän kyse ole enemmänkin ihmistyypistä kuin sukupuolesta. Kyllä meistä miehistäkin löytyy niitä, jotka jyräävät suhteessa toisen alleen. Ei ole siis mun mielestä mitenkään sukupuolikysymys. Sen sijaan kun molemmilla on samat elämän arvot ja intressit, sujuu yhteiselo ilman tuollaisia vääntöjä. Silloin molemmat kunnioittavat toisiaan ja luottavat toiseen. Silloin sitä hyväksyy toiselle myös hänen oman elämän; menoineen ja harrastuksineen.

Toki on olemassa niitäkin (molempien sukupuolten edustajista), jotka haluavat vain määrätä ja kontrolloida toista. Kuitenkin silloinkin on mun mielestä monesti kyse siitä, että näiden kahden intressit eivät vain kohtaa, jolloin kaikki tällainen aiheuttaa kitkaa.

Eli sanoo porukka täällä mitä vaan niin naisistakin suurin osa on loistavia tyyppejä, joiden löytäessä sen oikean tyypin sujuu yhteisolo kuin Baker-Nistas kaksikon hyökkäyspeli....
 
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Fordél kirjoitti:
Eli sanoo porukka täällä mitä vaan niin naisistakin suurin osa on loistavia tyyppejä, joiden löytäessä sen oikean tyypin sujuu yhteisolo kuin Baker-Nistas kaksikon hyökkäyspeli...

Allekirjoitan täysin (tai Nistasin ja Bakerin tilalle olisin laittanut kyllä Somppi-Lukac ;) ) Kyllähän tuo suhtautuminen esimerkiksi just näissä viihteelle lähtö asioissa sun muissa, on lähinnä kyllä ihmiskohtaisia, ei sukupuoleen liittyviä asioita.

Edellisessä suhteessa muija kyttäs koko ajan, mitä meikäläinen teki ja kenen kanssa olin. Nykyinen vaimoke antaa minullekin oman elämäni ja saan mennä ja olla frendien kanssa niin kuin haluan. Kertaakaan ei olla edes leikillään riidelty aiheesta, vaan molempien harrastukset ja ns. "oma elämä" on ollut alusta asti selviö.
 

Tobias

Jäsen
Jos on rakastunut niin kuuluuko asiaan olla 24/7 epätoivonen, vittuuntunut ja ehkä hivenen masentunutkin?

Niin, omasta mielestäni tuo ei vaikuta ihan normaalilta mutta tietysti voihan noinkin tuntea. Itse en tosin ole ollut käsittääkseni koskaan rakastunut, joten tämän tarkempaa analyysia en osaltani pysty antamaan.

terveisin Tobias
 
Hurjaa touhua. Koukkuja on heitelty, saa nähän millasta säynävää nousee. Toivottavasti ei lahnaa kuitenkaan. On kyllä jäätäviäkin hakuja, sitten on ok:ta ja vielä randomiakin. Huomenna on taas vedettävä ne kahlauskalsarit jalkaan, viriteltävä virveli ja laittaa se sama kuollut mato siihen koukkuun. Pusukala olis kiva.
 

julle-jr

Jäsen
Hurjaa touhua. Koukkuja on heitelty, saa nähän millasta säynävää nousee. Toivottavasti ei lahnaa kuitenkaan. On kyllä jäätäviäkin hakuja, sitten on ok:ta ja vielä randomiakin. Huomenna on taas vedettävä ne kahlauskalsarit jalkaan, viriteltävä virveli ja laittaa se sama kuollut mato siihen koukkuun. Pusukala olis kiva.
Eikös tuollainen ole hieman rankkaa? Toisaalta onhan ihmisillä yleensäkin mitä ihmeellisimpiä harrastuksia ja kyllähän se vapaa-aika jotenkin on pakko kuluttaa.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Hurjaa touhua. Koukkuja on heitelty, saa nähän millasta säynävää nousee. Toivottavasti ei lahnaa kuitenkaan. On kyllä jäätäviäkin hakuja, sitten on ok:ta ja vielä randomiakin. Huomenna on taas vedettävä ne kahlauskalsarit jalkaan, viriteltävä virveli ja laittaa se sama kuollut mato siihen koukkuun. Pusukala olis kiva.

Ei oo nickistä päätellen oikein syönyt?
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Huomenna on taas vedettävä ne kahlauskalsarit jalkaan, viriteltävä virveli ja laittaa se sama kuollut mato siihen koukkuun. Pusukala olis kiva.

Laita hyvä mies uutta matoa koukkuun. Toimii paremmin kuin vanha ja kuollut. Keep up the good work.
 
Hurjaa touhua. Koukkuja on heitelty, saa nähän millasta säynävää nousee. Toivottavasti ei lahnaa kuitenkaan. On kyllä jäätäviäkin hakuja, sitten on ok:ta ja vielä randomiakin. Huomenna on taas vedettävä ne kahlauskalsarit jalkaan, viriteltävä virveli ja laittaa se sama kuollut mato siihen koukkuun. Pusukala olis kiva.

Elä ole hauki, ole uistin. Toimii huomattavasti paremmin, nimimerkillä kokemusta on.

Omat naisasiat ei voisi juuri olla paremmin kuin mitä ne nyt on. Lisää joskus myöhemmin, kyseessä ei kuitenkaan ole sama nainen, josta joskus loppusyksystä tässä ketjussa mainitsin.

MM
 
Elä ole hauki, ole uistin. Toimii huomattavasti paremmin, nimimerkillä kokemusta on.

Omat naisasiat ei voisi juuri olla paremmin kuin mitä ne nyt on. Lisää joskus myöhemmin, kyseessä ei kuitenkaan ole sama nainen, josta joskus loppusyksystä tässä ketjussa mainitsin.

MM
Myysterimiehen neuvosta sisuuntuneena, olen huomenna Rapala. Semmonen vaappu. Saas nähdä kuinka käy.. Toivottavasti ei osu katiskaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös