Naisasiat

[sampio]

Minä lähden siitä, että parisuhde perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja kumppanuuteen. Tuntuu välillä, että nämä perusasiat ovat hukassa, kun lukee esim. tätä ketjua, tai kuuntelee ihmisten tilityksiä. Meidän liittomme ei ole täydellinen, turha kenenkään tulla siitä aukomaan. Olemme silti pyrkineet vaimoni kanssa siihen, että suhteessa ollaan tasavertaisina aikuisina yksilöinä, jotka haluavat jakaa elämänsä kahdestaan, mutta joilla on myös omia henkilökohtaisia mieltymyksiä ja kiinnostuksen kohteita, eikä näihin toista välttämättä tarvita. Voi olla kiinnostunut toisen asioista, tukea harrastuksia ja vastaavaa, mutta kaikkea ei tarvitse kuitenkaan jakaa.

 

[Ted Raikas]

Tuollainen käytös ei ole mitään muuta kuin silkkaa kunnioituksen puutetta ja siitä voitte syyttää vain itseänne. Jos ette näytä olevanne kunnioituksen arvoisia, saatte niskaanne juuri tuollaista paskaa.

Eihän ne terveitä suhteita olekaan, eikä sellaiseen kenenkään miehen tule alistua. Tuo nyt on ihan selvää. Alistamista jos jonkinlaista tapahtuu kuitenkin molemminpäin.

Itse nyt en ole suhteessa yhdenkään naisen kanssa, joten paskaa ei tule niskaan ja olen nimenomaan tullut todella tarkaksi sen suhteen. Liian pompottelevalta tuntuvat naaraat skippaan samantien, koska tiedän, että siitä seuraisi vaan helvettiä.

Kuulosti vain puheissasi, että suhtaudut automaattisesti siten, että kaikki naiset pyrkivät järjestelmällisesti tuollaiseen naruttamiseen. Tosin pitää muistaa, että osa miehistä tarviaakin tietynlaista kaitsemista ja rajojen vetämistä, kun eivät omaa elämäänsä saa tolkulliseen muotoon muutoin. Varmaan monesta rettelöivästä ja lääväelämää viettävästä poikamiesporsaasta on suhteen myötä voinut tulla siivompi ja vastuullisempi ihminen.

 

[kissankarva]

Cosmopolitan on muuten parhaita huumoripläjäyksiä, mitä lehtipisteistä löytyy. Suosittelen kaikkille miehille. Sieltä löytyy sitä naisnäkökulmaa asioihin.

Kyllä. Ja miesnäkökulmaa edustaa sitten varmaan laatujulkaisu nimeltä Kalle. Varsinkin gay-liite.

Muutenkin mielestäni on aika hävytöntä sotkea keskenään Cosmopolitania lukevat keskenkasvuiset kyykyttäjä-pissikset (jotka eivät kyllä yhtään järkevää miestä saa kyykytettyä) ja sitten ihan tavalliset asialliset naiset joiden kanssa tulee toimeen samalla tavalla kuin muidenkin ihmisten kanssa.

 

[Fordél]

Minä lähden siitä, että parisuhde perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja kumppanuuteen. Tuntuu välillä, että nämä perusasiat ovat hukassa, kun lukee esim. tätä ketjua, tai kuuntelee ihmisten tilityksiä. Meidän liittomme ei ole täydellinen, turha kenenkään tulla siitä aukomaan. Olemme silti pyrkineet vaimoni kanssa siihen, että suhteessa ollaan tasavertaisina aikuisina yksilöinä, jotka haluavat jakaa elämänsä kahdestaan, mutta joilla on myös omia henkilökohtaisia mieltymyksiä ja kiinnostuksen kohteita, eikä näihin toista välttämättä tarvita. Voi olla kiinnostunut toisen asioista, tukea harrastuksia ja vastaavaa, mutta kaikkea ei tarvitse kuitenkaan jakaa.

Juuri näin! Todellakaan kaikkea ei parisuhteessa pidäkään jakaa vaan kyllä jokaisella pitää olla se oma tontti missä voi tarvittaessa levähtää ja tuulettua. Kaikki lähtee siitä, että on kiinnostunut toisen asioista, mutta kunnioittaa kuitenkin tämän omaakin elämää. En ymmärrä miksi joku edes harkitsisi elämänkumppanikseen sellaista, jota ei voi kunnioittaa tai jonka asioista ei olisi kiinnostunut?

Ja musta on turha aina heitellä näitä "naiset sitä ja miehet tätä" juttuja. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tyyliä vaan kaikki on kiinni siitä miten nuo yksilöt sopivat yhteen. Jonkun kanssa homma toimii kuin unelma, mutta toisen kanssa ei sitten millään vaikka tuntisivatkin kuinka vetoa toisiinsa. Mutta silloin kun molemmilla intressit kohtaavat, ei noita ongelmia pitäisi juurikaan olla. Toki pieniä vääntöjä tulee aina, mutta niitä tulee myös miestenkin kesken. Sitten kun nuo intressit eivät toimi, tullaan tänne selittämään teorioista kuinka "naiset sitä ja miehet tätä" vaikka mun näkemyksen mukaan kyse on vain siitä, että noiden kahden kemiat eivät vain natsaa. Ja suosittelen myös muuten puhumista asioista sen toisen osapuolen kanssa. Niin ja mielellään alle 0,5 promillessa....

 

[moby]

En ymmärrä miksi joku edes harkitsisi elämänkumppanikseen sellaista, jota ei voi kunnioittaa tai jonka asioista ei olisi kiinnostunut?

Ja musta on turha aina heitellä näitä "naiset sitä ja miehet tätä" juttuja. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tyyliä vaan kaikki on kiinni siitä miten nuo yksilöt sopivat yhteen.

Toiset ihmiset osaavat tämän parisuhdehomman luonnollisesti ja juuri heidän ei tarvitse miettiä asiaa sen tarkemmin. Toisten pitää opetella kantapään kautta ja kysellä että miksi naiset ovat vaikeita.

Joskus on tullut sama juttu mieleen, kun on nähnyt jonkun susiruman äijän pyörittävän naisia ja naiset ovat häneen lääpällään ja toisaalta normaalit nuoret miehet valittavat ettei pesää heru, vaikka "yritys" on kova

Asiat joko osaa luonnollisesti tai sitten pitää opetella. Itse olen joutunut opettelemaan...

 

[Fordél]

Toiset ihmiset osaavat tämän parisuhdehomman luonnollisesti ja juuri heidän ei tarvitse miettiä asiaa sen tarkemmin. Toisten pitää opetella kantapään kautta ja kysellä että miksi naiset ovat vaikeita.

Joskus on tullut sama juttu mieleen, kun on nähnyt jonkun susiruman äijän pyörittävän naisia ja naiset ovat häneen lääpällään ja toisaalta normaalit nuoret miehet valittavat ettei pesää heru, vaikka "yritys" on kova

Asiat joko osaa luonnollisesti tai sitten pitää opetella. Itse olen joutunut opettelemaan...

Edelleen, en sanoisi, että naiset ovat vaikeita tai miehet ovat vaikeita vaan se yhteinen soppa on vaikeaa. Toki on olemassa molemmissa sukupuolissa sellaisiakin edustajia, joita varten ei liene olemassa toista keittäjää, joka sen sopankeiton kaikkine mausteineen kestäisi...

Enkä tiedä osaako kukaan näitä asioita kovinkaan luonnollisesti. Ehkä kyse on enemmänkin vain halusta oppia ja halusta ottaa toisen toiveet huomioon. Tuijottaa muutakin kuin omaa napaa. Itsekin olen joutunut opettelemaan ja monasti vielä kantapään kautta. Enkä ole kyllä millään lailla valmis vieläkään, mutta sanotaa näin, että halu kehittyä on kova.

Ja miksi? Koska esim. nyt on käsillä sellainen nainen, jota kunnioitan suuresti ja jolle haluan vain ja ainoastaan hyvää. Tiedän, että hän ajattelee musta samalla lailla, joten mulla ei ole mitään intressiä lähteä sekottamaan pakkaa millään kukkoilulla yms. Eikä se tarkoita, että pitäisi lähteä mitenkään nössöilemään. Musta on paljon miehekkäämpää se, että kantaa asioista vastuun, osaa ottaa muut huomioon, näyttää tunteensa kun on sen paikka, osaa joustaa tarvittaessa yms. Sooloilu ja itsekkyys eivät ole mun mielestä mitenkään miehekästä. Lisäksi meillä kemiat vaan toimivat todella hyvin yhteen, joten mikäs tässä on ollessa.

Tiedän, että suurimman osan kanssa naisista en todellakaan tulisi näin juttuun, mutta toisaalta tiedän aika hyvin millainen ihmistyyppi mulle sopii ja mitä itse haluan vastapuolesta. Kun sellainen löytyy, katoaa pois jo suuri osa niistä terävistä kulmista mitkä parisuhde lopulta tasoittaa.

 

[Chambza]

Hassua että täällä useimpien ongelmana tuntuvat olevan pomottavat tai kyykyttävät naiset. Itselläni on ainakin juuri päinvastoin - en tunnu millään löytävän naista joka ei yrittäisi tehdä minusta väkisin suhteen johtohahmoa. En jaksaisi (melkein) joka kerta päättää yksin kaikista yhteisistä asioista.

Kun en ole jääkiekkokatsomossa, olen kiltti ja rauhallinen kaveri, joten ehkä vaan sitten vedän tuonkaltaista naistyyppiä puoleeni, tiedä häntä.

 

[Negatiivinen]

Hassua että täällä useimpien ongelmana tuntuvat olevan pomottavat tai kyykyttävät naiset. Itselläni on ainakin juuri päinvastoin - en tunnu millään löytävän naista joka ei yrittäisi tehdä minusta väkisin suhteen johtohahmoa. En jaksaisi (melkein) joka kerta päättää yksin kaikista yhteisistä asioista.

Itse mitä olen tilanteita(omia ja muiden) tarkkaillut, tuntuu normaali kuvio olevan että nainen ulkoistaa mielellään päätöksenteon suhteessa miehelle, jonka tosiasiallinen tehtävä onkin vain arvailla mitä päätöksiä nainen haluaa miehen tekevän. Halutaan siis tehdä päätökset, mutta ei kantaa niistä vastuuta. Jos mies päättääkin oman päänsä mukaan ilman perinpohjaista naisen konsultointia ja vihjeiden lukemista, on seurauksena mykkäkoulua ja murjotusta.

Karkea yleistys, myönnetään, mutta tällainen kuvio tuntuu valitettavasti melko monessa suhteessa olevan valloillaan. Eikös se sanontakin mene että "mies on perheen pää, mutta nainen sitä pääntä kääntää"?

 

[Freddie Freeloader]

Karkea yleistys, myönnetään, mutta tällainen kuvio tuntuu valitettavasti melko monessa suhteessa olevan valloillaan. Eikös se sanontakin mene että "mies on perheen pää, mutta nainen sitä pääntä kääntää"?

Juuri näin. "Jarkko (nimi muutettu varmuuden vuoksi kahteen kertaan) saisi kyllä lähteä poikien kanssa baariin, mutta Jarkko ei halua, koska Jarkkoa väsyttää."

 

[pulska]

Sattuuu...

En niin hirveästi ole koskaan jatkoaikaan kirjoittanut, mutta nyt on kirjoitettava tänne ja purettava tunteita, tuntuu niin pahalle.

Olin seurustellut naiseni kanssa 3,5 vuotta ja suhde oli kieltämättä koko ajan ala- ja ylämäkeä eikä ollut mikään unelmasuhde kuin osittain, ja viimeisen parin kuukauden aikana hellyydet yms. hävisivät kokonaan, ehkä tietoisesti tein tämän ja yritin eroa, ei ollut vaan motivaatiota enää yrittää monesta alamäestä johtuen. Silti jatkettiin yhdessä ja olihan kuitenkin edelleen hyviäkin hetkiä ja uskottiin, että tästä tämä paranee ja naiseni ehdotti yhteenmuuttoakin isompaan asuntoon, mihin en suostunut vaan päätin lopulta muutama viikko sitten muuttaa yksin pienen välimatkan päähän. Ehkä hain alitajuisesti eroa näin, tai en osaa sanoa, mutta tämän muuton jälkeen aloimme kummatkin tajuamaan, että juttumme alkoi olla loppusuoralla.

Keskiviikkona erosimme ison riidan jälkeen ja uskoin, että tämä oli oikein ja pärjään yksinkin. Joka päivä tyttöystäväni kuitenkin lähetteli viestejä kuinka hän kaipaa minua ja harkitsee vielä yhteenpalaamista ja siksi en surrutkaan tätä eroa, koska tiesin että ehkä palataan vielä yhteen tai jotenkin se että hän kaipaa minua ja minä häntä niin helpotti oloani.

Sain sitten kärsiä tästä kaikesta eilen, kun eksyin samaan illanviettopaikkaan tyttöystäväni kanssa. Hän ei ollut tunteakaan minua, vietti aikaa toisen vanhemman miehen seurassa ja lopulta lähdin pois kun en kestänyt enää tätä. Vielä päivällä hän oli lähetellyt kaipuu viestejä ja kutsui minua kullaksi mutta miksi satuttaa sitten näin?! En voi olla niin paha ihminen että tekee näin. Kaiken kruunasi, kun "eksyin" seuraamaan heitä illan jälkeen ja yhteinenhän osoite heiltä löytyi illan päätteeksi ja katsoin tätä käsikädessä kulkevaa paria yksin jonkun matkan päästä. Tämä sattuu niin paljon, ja en tiedä miten jaksan. Alitajuisesti jotenkin luulin että vielä jatkamme, vaikka järki sanoikin ettei enää, mutta rakastan tätä tyttöä ylikaiken ja sovimme tarkasti eilen ettemme etsi muuta seuraa tulevana iltana ettei satuteta toista yms. , mutta miksi hän teki näin?!

En voi sanoin kuvata tätä oloa mitä nyt tunnen: vihaa, surua, tyhjyyttä, en tiedä miten jaksan :/ sattuu niin paljon ja en ole tottunut olemaan yksin. Oli pakko kirjoittaa tänne vähän näin sekavassakin mielentilassa, mutta sattuu niin paljon ja on pakko puhua tai kirjoittaa jollekin, miten hän voi tehdä minulle näin kysyn koko ajan itseltäni?! Olemme vielä samassa työpaikassa ja koko ajan tekemisissä enkä tiedä mitä maanantain työpäivästä tulee, olen aivan hajalla.

 

[tutzba]

...

Naiset ovat julmia, sillehän ei voi mitään.

Kun tämä kyseinen henkilö lähetteli sinulle kaipuuviestejä, niin mitä vastasit? Jos annoit ymmärtää, että haluaisit palata yhteen, niin tätä käytöstä en ymmärrä, kuten en ymmärrä muutenkaan naisia. Jos sen sijaan et vihjannut haluistasi mitään, niin sittenhän ex-naisesi vain haki lohdutusta, tai helppoa seksiä.

Tiesikö tämä henkilö, että olette samassa illanviettopaikassa? Jos tiesi, niin olisiko hän halunnut tehdä sinut vain mustasukkaiseksi? Jos hän näki, että katselit häntä, niin sittenhän tämä toinen-mies-kainalossa-tyyli on varma tapa saada sinut mustasukkaiseksi, ja siten soittamaan/ottamaan yhteyttä seuraavana päivänä. Jos hänelle tänään esim. soitat, voit olla varma, että hän ymmärtää sinun olevan mustasukkainen.

Itse tuohon suhteeseen mikä teillä päättyi voisin sanoa yhden asian. Jos edelliset pari kuukautta ovat olleet kylmiä, niin yritä hyvä mies päästä yli. Se on sinulle paras, jos pystyt unohtamaan. Vaatii rohkeutta lopettaa noinkin pitkä suhde kuin teillä oli ollut alla, mutta vaatii myös rohkeutta unohtaa. Liian helposti jää roikkumaan suhteeseen, joka ei toimi, siitä syystä ettei osaa olla yksin.

 

[pulska]

Naiset ovat julmia, sillehän ei voi mitään.

Kun tämä kyseinen henkilö lähetteli sinulle kaipuuviestejä, niin mitä vastasit? Jos annoit ymmärtää, että haluaisit palata yhteen, niin tätä käytöstä en ymmärrä, kuten en ymmärrä muutenkaan naisia. Jos sen sijaan et vihjannut haluistasi mitään, niin sittenhän ex-naisesi vain haki lohdutusta, tai helppoa seksiä.

Tiesikö tämä henkilö, että olette samassa illanviettopaikassa? Jos tiesi, niin olisiko hän halunnut tehdä sinut vain mustasukkaiseksi? Jos hän näki, että katselit häntä, niin sittenhän tämä toinen-mies-kainalossa-tyyli on varma tapa saada sinut mustasukkaiseksi, ja siten soittamaan/ottamaan yhteyttä seuraavana päivänä. Jos hänelle tänään esim. soitat, voit olla varma, että hän ymmärtää sinun olevan mustasukkainen.

Itse tuohon suhteeseen mikä teillä päättyi voisin sanoa yhden asian. Jos edelliset pari kuukautta ovat olleet kylmiä, niin yritä hyvä mies päästä yli. Se on sinulle paras, jos pystyt unohtamaan. Vaatii rohkeutta lopettaa noinkin pitkä suhde kuin teillä oli ollut alla, mutta vaatii myös rohkeutta unohtaa. Liian helposti jää roikkumaan suhteeseen, joka ei toimi, siitä syystä ettei osaa olla yksin.

Vastasin tyhmänä hänen kaipuuviesteihinsä samallalailla. Mutta huomasin hänestä eilen, että ei se ollut vain mustasukkaiseksi tekemistä, vaan jotain muuta: helppoa seksiä, lohtua, uutta seuraa ettei joudu yksin jäämään, en tiedä. Ja hän tiesi että tulen samaan illanviettopaikkaan ja siksi en ymmärrä mitenkään hänen tekoaan, en tajua miksi hän teki noin, kun päivällä vielä kaipasi minua?! Hän oli aivan avoimesti tämän toisen miehen kanssa. Mutta tätä hän ei tehnyt siksi että saa minut mustasukkaiseksi, hän vain näytti siltä että häntä ei kiinnosta yhtään miltä minusta tuntui katsella sitä, tosin hän oli myös paljon juonut, mutta käytös minua kohtaan sattui niin paljon. En tiedä mitä sanon hänelle, kun hän vastaa soittoihin tai hän soittaa minulle, kysyn varmaan "miksi?"

Ja tuo unohtamisen on pakko nyt alkaa, helppoa ei varmasti tule olemaan että pääsee yli koska tätä tyttöä rakastan yli kaiken, mutta näin on varmasti parempi vaikka en sitä vielä tajuakaan. Tarvitsee olla rohkea kuten sanoit ja myös hyvin vahva, mutta en tiedä miten selviän, olo on nyt niin tyhjä.

 

[Väsyneet Kädet]

...En tiedä mitä sanon hänelle, kun hän vastaa soittoihin tai hän soittaa minulle, kysyn varmaan "miksi?"

Ja tuo unohtamisen on pakko nyt alkaa, helppoa ei varmasti tule olemaan että pääsee yli koska tätä tyttöä rakastan yli kaiken, mutta näin on varmasti parempi vaikka en sitä vielä tajuakaan. Tarvitsee olla rohkea kuten sanoit ja myös hyvin vahva, mutta en tiedä miten selviän, olo on nyt niin tyhjä.

Itse sanoisin, että ensimmäinen askel on olla vastaamatta ja soittamatta. Asioidenhan pitäisi olla selkeät? Tai niin selkeät kuin kahdella ei-seurustelevalla tarttee olla. Asian setviminen ei ole kuin kärvistelyä ja pahan olon maksimointia.

Ehkä sitten kun alkaa oma olo olemaan ok, niin jos silloin vielä haluaa asiaan selvyyden, niin sitten - tosin, en suosittele sitä silloinkaan.
Ja nyt sitten paljon ajanviettoa kavereiden kanssa, harrastamista, liikkumista kaikennäköistä puuhastelua. Yksinään ollessa sitä alkaa ajatukset juokseen liikaa.

 

[tutzba]

Ja tuo unohtamisen on pakko nyt alkaa, helppoa ei varmasti tule olemaan että pääsee yli koska tätä tyttöä rakastan yli kaiken, mutta näin on varmasti parempi vaikka en sitä vielä tajuakaan. Tarvitsee olla rohkea kuten sanoit ja myös hyvin vahva, mutta en tiedä miten selviän, olo on nyt niin tyhjä.

Eroaminen ei ole koskaan helppoa. Eikä sen jälkeinen aika. Sitä varten sinulla on ystäviä. Lähde katsomaan lätkää, mene salille, mene leffaan, mene kahville, pelaa pokeria, tai ole muuten vaan kavereiden kanssa. Kunhan et jää yksin jumittamaan kotiin, ja miettimään entistä naistasi. Kavereillesi voit tietysti puhua miltä tuntuu, ja niin pitääkin tehdä, mutta älä yksin jää tuskaasi vellomaan.

Viisas ihminen sanoi minulle kerran, että eron jälkeen ahdistaa ja vituttaa, mutta sen jälkeen jää mieleen vain hyvät muistot. Niistä kannattaa pitää kuitenkin kiinni, entinen naisesi oli kuitenkin tärkeä osa elämääsi hyvin pitkän ajan.

Edit: Jahas, Väsyneet Kädet oli samoilla linjoilla kanssani, mutta hiukan nopeampana. Perkele, olen hidas.

 

[pulska]

Nyt sitten on eilisestä puhuttu ja asioita selvitetty puhelimessa. Tuli itselle parempi mieli ja auttaa asiaa, että tyttöystävä vaikuttaa katuvalta ja olen ehkä ilkeä mutta mieleni on parempi kun tiedän että häntäkin sattuu. Sanoi syyksi vaan, ettei tiennyt minun eksyvän samaan illanviettopaikkaan ja samaan osoitteeseen meneminen vain tapahtui, eikä voinut sille mitään.

Eiköhän tästä vielä nousta ajan kuluessa ja tutustuta nyt uusiin naisiin, aloitetaan käymään taas kuntosalilla, vietetään railakasta elämää ja tottakai pelata enemmän pokeria! :D

Olo on tyhjä, ehkä helpottunut ku sai asiat puhuttua, mutta vieläkään en ymmärrä miksi hän teki minulle näin, mutta ehkä parempi etten yritä miettiäkään koko juttua. Ei tainnut kyseinen nainen vaan olla minun arvoiseni. 3,5 vuotta meni hukkaan elämästä, mutta varmasti löytyy uusia ja mukavia naisia.

Edit. Ja kiitos pojat kommenteista, tuli tarpeeseen neuvot, ja huomaan että edes täällä en ole asian kanssa yksin.

 

[Ender00]

..samaan osoitteeseen meneminen vain tapahtui, eikä voinut sille mitään.

Tuo nyt on täyttä paskaa, mutta muuten tilanteeseen - aika parantaa haavat.

 

[pettter]

Tuosta pulskan ensimmäisestä viestistä. Tietenkin jos pari eroaa, niin molemmat saavat sen jälkeen tehdä muiden kanssa mitä itse tahtovat, mutta tuollaiset muiden lääppimiset baarissa toisen nähden ovat todella lapsellista ja typerää touhua, mutta ihmiset ja varsinkin naiset ja varsinkin nuoret käyttäytyvät joskus noin. Voihan olla että se näki että säkin olet siellä baarissa, ja mä vähän epäilenkin niin. Nythän tilanteen teki vaikeammaksi se, että olitte "eron jälkeen" lähetelleet toisillenne kaipuuviestejä. Ja kun kerta kaipuuviestien lisäksi olitte vielä sopineet ettette etsi muuta seuraa, niin tyttö tavallaan petti sopimuksen ja teki paskan tempun. Känni myöskin varmaankin vaikutti siihen, mutta itse en ainakaan antaisi sillä yhtään anteeksi.

Noh. Joskus penskana kun ensimmäistä kertaa ihastuu tai siis "rakastuu", tuntuu se tunne todella voimakkaalta. Sitten parin kolmen vuoden päästä tajuaakin ettei se aiempi ollut mitään kovinkaan suurta, ja että just nyt on tulisesti rakastunut. Mutta sitten kun ikää tulee vielä pari kolme vuotta lisää, huomaakin ettei ne aikaisemmat tunteilut olleetkaan niin isoja juttua, verrattuna siis nykyiseen, ja että just nyt oon rakastunut niin paljon kuin ikinä vaan voi jne, vaikka tietenkinhän aina jossain tietyssä iässä just sillä hetkellä on ajatellut että se on elämäni suurin rakkaus. Parikymppinenkin on vielä loppujenlopuksi tosi nuori. Ja taitaa aika harva 16-17 vuotiaana seurusteleva pari olla yhdessä esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden päästä, vaikka lupailevat toisilleen mitä sattuu. Sellaista se on. Ei mikään seurustelu ole hukkaan mennyttä aikaa.

Noh, itsekkin olen joskus tunteillut paljon lässynlässynlää, mutta siinä jossain parinkympin tienoilla tai oikeastaan pari vuotta aiemminkin kyllästyin totaalisesti naisten kanssa tunteiluun ja jotenkin hassusti lopetinkin sen. Seksi oli tietenkin ihan kivaa, silloin harvoin kuin sitä sai. Syynä ei olleet siis mitkään gekkoilut.

 

[king of the jungle]

Vituttaa, kun on menossa poikki tyttöystävän kanssa. En kuulemma kunnioita häntä tarpeeksi. Syytän häntä monista asioista ja heti perään pyydän anteeksi, kun olinkin väärässä. Tuo on totta, mutta olen sen nyt tajunnut ja olen asiaa miettinyt ja tiedän etten voi jatkaa samalla tavalla ja näin olen hänelle sanonut. Mutta hän nyt tarvitsee aikaa miettimiseen...
Ja meikäläinen 3 tunnin välein lähettelee säälittäviä viestejä miksi meidän pitäisi vielä jaksaa ja kuinka hänestä välitän..Hän kyllä sanoi itsekin että haluaa olla kanssani, mutta ei kestä sitä kun käyttäydyn välillä tyhmästi häntä kohtaan. En edes halua miettiä, että menisi poikki koska suorastaan rakastan häntä ja tuntunut, että tuskin voin koskaan kenestäkään välittää paljon..Mitä teen ilman häntä. Epätoivo on kova, koska välillä hän näyttäisi siltä kuin haluaisin meidän jatkavan mutta välillä taas siltä, että ei...En kestä ilman häntä, koska pidän hänestä niin kovasti ja hänkin sanoo samaa, mutta ei vaan kestä minun käytöstäni välillä. Olen luvannut muuttua, mutta hän ei oikein usko sitä. Onhan siinä syykin epäillä, mutta itse tiedän että voin muuttua ja sitä teen kokoajan...Vaikeeta on tämä rakkaus.

 

[Freddie Freeloader]

En kuulemma kunnioita häntä tarpeeksi. Syytän häntä monista asioista ja heti perään pyydän anteeksi, kun olinkin väärässä...Ja meikäläinen 3 tunnin välein lähettelee säälittäviä viestejä miksi meidän pitäisi vielä jaksaa ja kuinka hänestä välitän...Hän kyllä sanoi itsekin että haluaa olla kanssani, mutta ei kestä sitä kun käyttäydyn välillä tyhmästi häntä kohtaan... Olen luvannut muuttua, mutta hän ei oikein usko sitä. Onhan siinä syykin epäillä, mutta itse tiedän että voin muuttua ja sitä teen kokoajan...Vaikeeta on tämä rakkaus.

Tuota kutsutaan ystäväiseni parisuhteeksi. Tämän sanon kaikella vilpittömyydellä ja vakavuudella, koska sellaista se on ja tulee jatkossakin olemaan.

Itse olen tuota samaa harrastanut jo 15 vuotta saman naisen kanssa ja se vaan on miehen osa heittäytyä välillä säälittäväksi ja puhua yhteisestä jaksamisesta. En tarkoita etteikö kannattaisi yrittää muuttua, sitähän parisuhteessa kasvaminen on, mutta nämä teemat toistuvat miehen ja naisen välisessä suhteessa aika ajoin.

Parisuhde ei ole tasaista tallaamista vaan ylä- ja alamäkeä. Välillä menee hienosti ja välillä vähemmän hienosti. Oleellista on se, pystytäänkö vaikeudet puhumaan läpi niin ettei mikään jää hiertämään. Niin kauan kuin puhutte ja vaikka riitelettekin, asiat ovat hyvin. Kun puhe loppuu, alkavat todelliset ongelmat.

 

[king of the jungle]

Tuota kutsutaan ystäväiseni parisuhteeksi. Tämän sanon kaikella vilpittömyydellä ja vakavuudella, koska sellaista se on ja tulee jatkossakin olemaan.

Itse olen tuota samaa harrastanut jo 15 vuotta saman naisen kanssa ja se vaan on miehen osa heittäytyä välillä säälittäväksi ja puhua yhteisestä jaksamisesta. En tarkoita etteikö kannattaisi yrittää muuttua, sitähän parisuhteessa kasvaminen on, mutta nämä teemat toistuvat miehen ja naisen välisessä suhteessa aika ajoin.

Parisuhde ei ole tasaista tallaamista vaan ylä- ja alamäkeä. Välillä menee hienosti ja välillä vähemmän hienosti. Oleellista on se, pystytäänkö vaikeudet puhumaan läpi niin ettei mikään jää hiertämään. Niin kauan kuin puhutte ja vaikka riitelettekin, asiat ovat hyvin. Kun puhe loppuu, alkavat todelliset ongelmat.

Tuotahan se juuri on. Kyllähän tämä tästä varmaan ohi menee taas, kun itselläkin on omissa asioissa hiukan vaikeaa, niin puran huonoa mieltäni häneen vaikka eihän sitäkään saisi tehdä, koska omat ongelmani eivät ole mitenkään hänen syytään. Hän nyt ehkä lähinnä haluaa "uhkailla" minua, kun sanoo haluavansa miettiä suhdettamme, mutta uskosin että tällä tavalla hän haluaa saada minut tajuamaan, että käytökseni häntä kohtaan on välillä hyvinkin tyhmää..,

 

[Yuppi]

Tuota kutsutaan ystäväiseni parisuhteeksi. Tämän sanon kaikella vilpittömyydellä ja vakavuudella, koska sellaista se on ja tulee jatkossakin olemaan.

Tuollaistahan se on niin kauan kuin se loppuu. Ja sitten kun se loppuu, huomaatkin kaipaavasi sitä kaikkea venkoilua ja selvittelemistä. Kai se on niin, että jos vaikka pistelet itseäsi stiletillä perseeseen joka ikinen päivä kymmenen vuoden ajan ja sitten touhuun tulee yhtäkkinen stoppi, niin ikävä sitäkin huvia tulee ainakin ensialkuun.

 

[tutzba]

Eilen tulikin sitten oikein olan takaa mokailtua. Päädyttiin samaan paikkaan viettämään iltaa, ja eihän siitä mitään tullut. Loppuilta menikin sitten huutamiseen ja naisen saamiseen kotiin. Parikymppiä se lopulta maksoi, että joku lähtisi autolla hänet viemään.

Melkolailla oli varmaan tässä. Vituttaa ja harmittaa, mutta toisaalta ei. Sekava olo, ei yhtään tiedä mitä tästä tulee. Nainen ilmoitti vihaavansa minua, mutta kuitenkin tässä pitäisi joku kerta vielä nähdä. Omat kamat pois ja sillain. Ollaan niin huonoja eroamaan, että kai se jotenkin vielä kääntyy hyväksi silloin. En tiedä.

Ei oikein tunnu miltään. Ihan turta olo. En osaa ajatella, että eroaisimme. Se kyllä tässä tilanteessa on todennäköistä. Pitäisi lähteä johonkin, että saisi muuta ajateltavaa. Mitä vittua sitä lauantaiaamuna tekisi. Helvetin huono olo vielä fyysisestikin eilisestä. Vitun vittu.

Ihan käsittämätöntä.

 

[Tulppu]

Melkolailla oli varmaan tässä. Vituttaa ja harmittaa, mutta toisaalta ei.

Vitun vittu.

Ihan käsittämätöntä.

Mites se nyt meni...porukkaa kuolee, tutzbaa ei nappaa pätkääkään. Sitten kun vähän nainen kiukuttelee niin vitutus ja harmitus tulevat pintaan.

Maailma on epäreilu paikka?

En nyt vaan voi mitään sille että vähän hymyilyttää.

 

[tutzba]

Mites se nyt meni...porukkaa kuolee, tutzbaa ei nappaa pätkääkään. Sitten kun vähän nainen kiukuttelee niin vitutus ja harmitus tulevat pintaan.

Maailma on epäreilu paikka?

En nyt vaan voi mitään sille että vähän hymyilyttää.

Niin, aika hyvä vertaus sinäänsä. Täysin ymmärrettäväähän tämä on, että minun pitäisi tuntea sympatiaa täysin tuntemattomia henkilöitä kohtaan, jotka joku päästään vialla oleva henkilö ampuu. He varmastikin olisivat vaikuttaneet elämääni hyvin paljon, ja nyt sitten pitäisi itkeä heidän puolestaan. Kyynel. Se on surullista. Fakta vaan on se, että minua ei kiinnosta pätkääkään.

Sitten taas kun pitkään elämääni kuulunut, ja pitkään elämäni tärkein, nainen häviää elämästä, niin voisitko Tulppu suoda minulle edes pienen surullisuuden? Jos se sinua jotenkin haittaa, niin olen pahoillani, mutta mietipä hetki kumpi sinulle olisi tärkeämpi.

Tyttöystävä vs. amerikkalaiset nuoret. Paha valinta.

 

[Tombe76]

Mites se nyt meni...porukkaa kuolee, tutzbaa ei nappaa pätkääkään. Sitten kun vähän nainen kiukuttelee niin vitutus ja harmitus tulevat pintaan.

Maailma on epäreilu paikka?

En nyt vaan voi mitään sille että vähän hymyilyttää.

Se voi johtua siitä, että naisen kiukuttelu on henkilökohtaista, joka kuuluu myös tähän "naisasiat"-ketjuun, ja se, että porukkaa kuolee Jenkkilän ampumavälikohtauksessa tms. ei ole henkilökohtaista ja se ei nappaa pätkääkään. Niinkuin ei itseänikään.

Maailma on epäreilu paikka, tiedän sen todella hyvin itsekin. En kuitenkaan lähtisi arvostelemaan toisten asioita, saatika hymyilemään niillä.

EDIT: Tutzba ehtikin itse antaa vastineensa.