Harvoinpa sitä tulee ihastuttua, edellisestä ihastuksesta taitaa olla jotain 10 vuotta. Nyt on valitettavasti tainnut päästä käymään näin. Olen siis harrastuksen parissa viimeisten viikkojen aikana tavannut erään mukavan tytön useampaan kertaan. Ihastuksen syynä voi toki olla ihan vain se yksinkertainen syy, että todella harvoin edes tapaan neitosta, jonka kanssa tulen juttuun, ja joka positiivisesti reagoi mun juttuihin hymyilemällä tai nauramalla, katselemalla silmiin ja joka mua vielä seuraavallakin kerralla iloisesti moikkaa minut nähdessään. Eikä haittaa sekään, että kyseinen neito on myöskin oikein mukiinmenevän näköinen. Ja itselläni on aina iloinen fiilis jälkeenpäin, kun on edes pikaisesti kyseisen tytön nähnyt ja vähän heittänyt läppää.
Ja mikä tässä harmittaa: Kyseinen neitonen taitaa olla, yllätys yllätys, varattu. Kerran mainitsi ohimennen poikaystävänsä, ja toisen kerran ilmaantui mestoille jonkun jantterin kanssa, joka oletin olevan hänen poikaystävänsä. Muilla kerroilla ollaan tavattu ihan kahdestaan tai sitten jonkun muun porukan seurassa. Mitähän tässä sitten tehdä? Jatkanko kyseisen neidon yrittämistä, vai annan asian olla ja odotan sen seuraavan 10 vuotta, että seuraava tyttö osuu kohdalle... Silloin ei kai voi enää tytöistä puhuakaan...
Tässä on kuitenkin enemmän tai vähemmän yksin tullut vietettyä koko aikuisikä, ja kuten sanottua, edellisestä ihastuksesta on se joku 10 vuotta. On tässä melkein jo tottunut siihen, ettei minulle ketään ole, ja nyt sitten vaan ilmaantuu tollanen ihana tyty, joka repii vanhat tunteet esille ja haavat auki. Hmph!