Naisasiat

  • 7 492 352
  • 26 542

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Tähän lakiin tarttuminen on keskustelun viemistä sivuraiteille. Alkuperäinen pointti taisi olla se, että terveessä ja hyvässä suhteessa ei ajauduta lukemaan toisen viestejä. Kumma ettei sitä saa kirjoittaa tai huomauttaa.
Kyllä, mutta lienee kaikille selvää, ettei tuollaisesta suhteesta ollut kysymys. En tarkoita, että viestien lukeminen olisi oikein, mutta ymmärrän, että joskus tuollaiseen ajautuu, eikä se tee ihmisestä kyyläävää natsisikaa. Vaikeita juttuja nämä ovat, ulkopuolelta on aina helppo huudella.
 

sinikettu

Jäsen
Hyvä suhde vaan saattaa muuttua yllättäen ihan muuksi... Paljon muuttuvia tekijöitä joita ei voi eikä pidä kontrolloida.
Mitä @BaronFIN juttuihin tulee, niin kuulostaa vähän siltä, ettei se suhde alustakaan lähtien ole niin järin hyvä ollut, ainoastaan siedettävä. Se, että suhde on kestänyt vuosia tai vuosikymmeniä, ei tarkoita, että se on ollut millään tavoin laadukas suhde. Esimerkiksi ihmisillä, joilla on hoitamattomia psykologisia ongelmia, tuppaavat usein menemään samankaltaisten ongelmatapausten kanssa suhteisiin, ja nämä ongelmat vuosien mittaan tavallaan ruokkivat toinen toistaan, eivätkä kumpikaan kykene irrottautumaan suhteesta, vaikka säännöllisin väliajoin sitä miettivätkin. Eivät tällaiset tapaukset mitenkään kovin harvinaisia ole.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Hyvä suhde vaan saattaa muuttua yllättäen ihan muuksi... Paljon muuttuvia tekijöitä joita ei voi eikä pidä kontrolloida.
Paljon on myös tekijöitä joihin voi vaikuttaa, ettei suhde yllättäen muutu ihan muuksi. Esimerkiksi avoin keskustelu hankalistakin asioista, henkinen ja fyysinen läheisyys puolisoiden kesken sekä aktiivinen seksielämä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Mitä @BaronFIN juttuihin tulee, niin kuulostaa vähän siltä, ettei se suhde alustakaan lähtien ole niin järin hyvä ollut, ainoastaan siedettävä. Se, että suhde on kestänyt vuosia tai vuosikymmeniä, ei tarkoita, että se on ollut millään tavoin laadukas suhde. Esimerkiksi ihmisillä, joilla on hoitamattomia psykologisia ongelmia, tuppaavat usein menemään samankaltaisten ongelmatapausten kanssa suhteisiin, ja nämä ongelmat vuosien mittaan tavallaan ruokkivat toinen toistaan, eivätkä kumpikaan kykene irrottautumaan suhteesta, vaikka säännöllisin väliajoin sitä miettivätkin. Eivät tällaiset tapaukset mitenkään kovin harvinaisia ole.

Onko täällä joku silmät sidottuna miekkailu käynnissä? Toinen toistaan haavoittavampaa tekstiä. @BaronFIN voimia sinne. Vaikutat kaverilta joka tekee kaikkensa joukkueen hyväksi. En anna yhtään neuvoa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Paljon on myös tekijöitä joihin voi vaikuttaa, ettei suhde yllättäen muutu ihan muuksi. Esimerkiksi avoin keskustelu hankalistakin asioista, henkinen ja fyysinen läheisyys puolisoiden kesken sekä aktiivinen seksielämä.
No totta kai, mutta ei sen paremmin parisuhteisiin kuin lasten kasvattamiseenkaan ole varmaa toimintamallia, jota seuraamalla onnistut. Vaikka teet itse kaikkesi, toinen voi haluta jotain muuta.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Lapset on toki sellainen asia että eroa pitää punnita tarkkaan ja tehdä se oikeista syistä. Silti sanon omasta kokemuksesta että jos molemmat vanhemmat hoitaa oman tontin mahdollisimman hyvin niin lapsillekin ero on parempi. Ei sellaisessa suhteessa missä ei ole yhtään mitään yhdistävää kun lapset ja asuntolaina ole mitään järkeä. Kyllä se vaikuttaa omaan käytökseen vaikka miten pitäisi roolia yllä ja leikkisi että kaikki on hyvin. Itse kestin kulissien pitoa vuoden ja se vuosi poltti minut melko loppuun. Jokainen kuitenkin tekee suhteessaan niin kuin parhaaksi näkee.

Niin, minä siis olen eronnut tilanteessa jossa lapsemme olivat vielä suht. nuoria. Tosin syyt eroon eivät olleet lähellekään yhtä tummansävyiset kuin BaronFIN tapauksessa ja moneen monituiseen kertaan olemme yhdessä ja erikseen lastemme kanssa jutelleet asiasta ja kaikki osapuolet ovat sitä mieltä, että ero oli kuitenkin vähiten huono vaihtoehto tuolloin. Että sikäli en ole eri mieltä kirjoittamastasi.

Tilanteet ja taustat ovat niin erilaisia, että niitä on mahdotonta vertailla. Enemmän hain omilla kommenteillani ihan vaan ymmärrystä palstaveljeä kohtaan, kun jollakin tasolla voi ymmärtää, millaista paskamyrskyä ja tunteiden vuoristorataa hän varmaan käy tällä hetkellä lävitse. Minun kohdallani jos lapset olisivat olleet jo vanhempia, murrosiässä, niin olisimme ex-vaimon kanssa kyllä pysyneet yhdessä siihen saakka, kunnes lapset olisivat kotoa pois muuttaneet, mutta meill tuo ero olikin niin "sisäsiisti" kun erot nyt ylipäätään voi olla.. Eroon päädyimme juuri siksi, että tyhjien kulissien ylläpitäminen vajaan vuosikymmenen tuntui sulalta mahdottomuudelta. Kyllä se silti aina välissä käy mielessä, tuliko kuitenkaan oikeaa ratkaisua tehtyä, vaikka kaikilla osapuolilla elämässä hyvin meneekin. Kyllä minä lapsistani sen näen, että se (vanhempien ero) jätti heihin jälkensä, vaikka sitä ollaan vuosikausia yhdessä työstetty ja reilusti positiivisen puolella ollaan. Ei se - ero - ole koskaan mutkaton vaihtoehto, kun lapsia on kuvioissa mukana... lähinnä vähiten huonoja vaihtoehtoja tuossa yleensä joudutaan punnitsemaan.

Jos tuossa @BaronFIN:in tilanteessa ei olisi lapsia, niin varmaan lusikat olisivat - nyt luetun perusteella - menneet jakoon jo ajat sitten? Aiemmin asiaa kommentoidessani en ollut tietoinen tai muistanut, mitä hän on tänne jo aiemmin kirjoittanut. Parinkymmenen vuoden yhteinen taivalkin on vielä paperia sen rinnalla, miten lapset mutkistavat tällaisia tilanteita ja päätöksiä. Näin siis minä asian näen.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Toisaalta on olemassa toimintamalleja, joita seuraamalla parisuhde tuskin onnistuu kovin hyvin.
Totta, ja vähän hämmentävää, että monet tuntuvat noitakin itsepintaisesti soveltavan parisuhteissaan. Mutta itse en kyllä lähtisi noita "parisuhdevinkkejä" kriisissä kärvistelevälle heittelemään, vaikka ne paikkansa pitäviksi katsoisinkin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllä, mutta lienee kaikille selvää, ettei tuollaisesta suhteesta ollut kysymys. En tarkoita, että viestien lukeminen olisi oikein, mutta ymmärrän, että joskus tuollaiseen ajautuu, eikä se tee ihmisestä kyyläävää natsisikaa. Vaikeita juttuja nämä ovat, ulkopuolelta on aina helppo huudella.
Millaisissa tapauksissa tuohon ajautuu? Tulee mieleen kaksi mahdollisuutta.
1) Toinen epäilee pettämistä ja pettäminen paljastuu lukemalla viestit = Oli syytä mustasukkaisuuteen, toinen petti. Suhteessa ei kaikki hyvin.
2) Toinen epäilee pettämistä, mutta pettäminen ei paljastukaan puhelimesta = Ei välttämättä pettämistä siis ollenkaan, mutta suhteessa epätervettä mustasukkaisuutta. Suhteessa ei kaikki hyvin.

Eli siinä vaiheessa kun toisen puhelinta kyylätään asiat ovat huonosti joka tapauksessa. Tietenkään nämä asiat eivät ole helppoja, mutta en mä keksi mitään tilannetta, missä terveessä parisuhteessa pitäisi kyylätä toisen puhelinta.

En tiedä miten voisin auttaa, mutta ihmeellistä minun mielestäni on tuollaista puolustella oli tilanne mikä hyvänsä. Jos toiseen henkilöön ei luota, niin se suhde on huono paljastuu sieltä taustalta pettämistä tai ei. Eikä se olo sillä parane vaikka sieltä puhelimesta ei mitään löydykään.

Eikä mun tarkoitus ole nyt lytätä ketään tai aiheuttaa pahaa oloa. Pahoittelut jos jollekin niin käy.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Mitä @BaronFIN juttuihin tulee, niin kuulostaa vähän siltä, ettei se suhde alustakaan lähtien ole niin järin hyvä ollut, ainoastaan siedettävä. Se, että suhde on kestänyt vuosia tai vuosikymmeniä, ei tarkoita, että se on ollut millään tavoin laadukas suhde. Esimerkiksi ihmisillä, joilla on hoitamattomia psykologisia ongelmia, tuppaavat usein menemään samankaltaisten ongelmatapausten kanssa suhteisiin, ja nämä ongelmat vuosien mittaan tavallaan ruokkivat toinen toistaan, eivätkä kumpikaan kykene irrottautumaan suhteesta, vaikka säännöllisin väliajoin sitä miettivätkin. Eivät tällaiset tapaukset mitenkään kovin harvinaisia ole.

Äijä on kyllä ainakin psykologian aineopinnot lukenut, sen verran vakuuttavaa tekstiä heittelet täysin tuntemattomien ihmisten elämästä...
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Millaisissa tapauksissa tuohon ajautuu? Tulee mieleen kaksi mahdollisuutta.
1) Toinen epäilee pettämistä ja pettäminen paljastuu lukemalla viestit = Oli syytä mustasukkaisuuteen, toinen petti. Suhteessa ei kaikki hyvin.
2) Toinen epäilee pettämistä, mutta pettäminen ei paljastukaan puhelimesta = Ei välttämättä pettämistä siis ollenkaan, mutta suhteessa epätervettä mustasukkaisuutta. Suhteessa ei kaikki hyvin.

Eli siinä vaiheessa kun toisen puhelinta kyylätään asiat ovat huonosti joka tapauksessa. Tietenkään nämä asiat eivät ole helppoja, mutta en mä keksi mitään tilannetta, missä terveessä parisuhteessa pitäisi kyylätä toisen puhelinta.
No en minäkään, mutta ymmärrän hyvin, että joskus tuohon voi ajautua. Ja silloin tietysti ajautuva yleensä kokee voimakkaasti, ettei suhde ole kunnossa. Oikeasti toki tämä voi johtua ajautujan sairaalloisesta mustasukkaisuudesta tai jopa "vain" uteliaisuudesta.

Mutta jos ennen niin avoin puoliso alkaa piilotella puhelintaan ja pitää sitä aina äänettömällä kotona sekä poistuu puhumaan puheluita kuulietäisyyden ulkopuolelle toistuvasti, niin monenkin epäilys herännee ja tulee mieleen, että puhelimesta totuus voisi paljastua. Riippumatta siitä, sortuuko lopulta vakoiluun.
 

sinikettu

Jäsen
Äijä on kyllä ainakin psykologian aineopinnot lukenut, sen verran vakuuttavaa tekstiä heittelet täysin tuntemattomien ihmisten elämästä...
Kyllä. Voin antaa tarpeen tulllen lisädiagnoosia sinulle siitä, miksi käytät lauseen lopussa kolmea pistettä (Hint: se liittyy vanhempiisi).

Mitään muuta tämän henkilön suhteesta en tiedä, kuin se mitä hän on täällä sanonut. Jos jo suhteen alkuvaiheissa nainen on käynyt sivussa paneskelemassa muita ihmisiä (monikossa), niin ei se järin hyvää lupaa suhteelle.
 

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Paljon on myös tekijöitä joihin voi vaikuttaa, ettei suhde yllättäen muutu ihan muuksi. Esimerkiksi avoin keskustelu hankalistakin asioista, henkinen ja fyysinen läheisyys puolisoiden kesken sekä aktiivinen seksielämä.

Totta tämäkin!

Hankala vaan löytää tuollaista yhteyttä... mutta on se mahdollista
 

sinikettu

Jäsen
Takana on 20 vuoden suhde ja olisihan se pitänyt jo alusta alkaen nähdä, että tyttöystävällä ei kaikki asetukset ole ihan kohdallaan: armeija aikana oli jotain säätöä selän takana, pari kertaa on käynyt heiluttamassa peittoa muuallakin, joista toisen kanssa piiperöi viitisen vuotta selän takana ja toinen nyt taasen valuttelee hunajaa netin välityksellä, joten anteeksi vaan vitusti jos ei luotto ole 100% tämän ns. kumppanini toimintaa kohtaa. Ja minä olen se paska jätkä "ku se lukee toisen viestejä!" Jos oma ei-työpuhelin sisältää sellaista tavaraa mitä ei toinen voisi nähdä milloin vain, niin silloin kannattaa katsoa peiliin eikä huutaa poliisia paikalle että "toi teki niisk niisk väärin".

Äijä on kyllä ainakin psykologian aineopinnot lukenut, sen verran vakuuttavaa tekstiä heittelet täysin tuntemattomien ihmisten elämästä...
Saanko kysyä, sikäli kun tuo aiempi kuvaus pitää paikkansa, onko tuo kuvaus tasapainoisesta suhteesta?

Huomaa, etten tuossa tekstissäni kirjoittanut BaronFINistä, vaan yleistä juttua aiheesta. Saattaa ihan hyvin olla, että tässä kohtaa suhde on ollut kaiken kaikkiaan hyvä. Jutuista päätellen se ei kuitenkaan siltä kuullosta.

No nyt aukesi...
Hyvä...
 

BaronFIN

Jäsen
Kyllä sen sanon, että oma parisuhde muistuttaa huonoimmillaan huonoa mustaa komediaa, joista Ruusujen sota on ensimmäinen mikä tulee mieleen. Alkuunhan se oli sellaista teini-ikäistä ei-niin-vakavaa "seukkaamista", you know, yhdessäoloa, tekemistä ja lopulta viiden vuoden jälkeen päädyttiin yhteen kun toisen kanssa asiat vain luonnostuivat. Se oli minun päätös, koska halusin sitä ja se on vaikuttanut minun elämääni lopulta opiskelupaikkavalintoja myöten. Se on tehnyt minusta sen mitä tulen olemaan lopun elämääni.

Toki virhe on varmaan ollut siinä ettemme ole oikeastaan koskaan aikuisina "seurustelleet" vaan olemme olleet taistelupari, ei toista ilman toista ja toinen toisemme tukena kaiken uuden ja epävarman edessä. Ja hommat kun ovat hoituneet, niin eihän sitä ole koskaan edes tarvinnut miettiä. Eli @sinikettu , kyllä se on ollut alkujaankin ihan ok suhde. Jossain välissä se nyrjähti ja olisi pitänyt laittaa peli poikki silloin kun ensimmäiset valtataistelun merkit alkoivat olla ilmassa. Olemme me puhuneet erosta ja sen seurauksista ja olemme päättyneet siihen, että tässä on kuitenkin sitä jotain minkä puolesta kannattaa jatkaa.

Itselleni tämä on ollut parin vuoden ajan omien tunteiden ja fiiliksien parsimista ja kuulostelua. En ole kuitenkaan lähtemässä mihinkään enkä usko, että akkakaan vaihtamalla paranisi. Niin huonosti en voi että yksin olemalla voisin paremmin.
 

Patapakka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Varmasti tuossa muutamalla nimimerkillä olikin pointtina se, että terveessä parisuhteessa ei ajauduta lukemaan toisen osapuolen viestejä. Mutta kuinka moni parisuhde nyt sitten lopulta edes täyttää jonkinlaiset terveen parisuhteen merkit? Pettämistä tapahtuu varmastikin tilastoitua enemmän, on kaikenlaista suhteen sisäistä valtarakennetta, jossa toinen osapuoli käyttää toista osapuolta hyväksi tavalla tai toisella. Lopulta varmaan aika harva parisuhde on oikeasti terve parisuhde, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Edelleen ihmettelen sitä tunnekylmyyttä, millä esimerkiksi nimimerkki @heavy suhtautui BaronFinin asiaan lähtiessään ruotimaan parisuhteita lakikirjan kautta.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Edelleen ihmettelen sitä tunnekylmyyttä, millä esimerkiksi nimimerkki @heavy suhtautui BaronFinin asiaan lähtiessään ruotimaan parisuhteita lakikirjan kautta.
Paitsi että en ole lähtenyt ruotimaan parisuhteita lakikirjan kautta.
 

BaronFIN

Jäsen
Hei jätkät, ei tämä niin vakavaa ole ja nou hard feelings. Asioilla on puolensa ja puolensa ja yhtään väärää mielipidettä täällä ei ole.

Toivon vain ettei kukaan joutuisi pohtimaan näitä asioita omassa suhteessaan sillä silloin paska on jo todennäköisesti osunut tuulettimeen.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Hei jätkät, ei tämä niin vakavaa ole ja nou hard feelings. Asioilla on puolensa ja puolensa ja yhtään väärää mielipidettä täällä ei ole.

Toivon vain ettei kukaan joutuisi pohtimaan näitä asioita omassa suhteessaan sillä silloin paska on jo todennäköisesti osunut tuulettimeen.
Jaksamista. Näin sinkkuna on toisinaan onnetonta, mutta ei näköjään parisuhdekaan mikään taivas ole.
 

Jerry100

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihdoin Oranssi
, jos oikeesti ajateltais lasten parasta, niin erossa tulis automaattisesti yhteishuoltajuus, mut kai se on se juttu, et kaikkeen pitää kyllästyä.

Se on juuri näin. Meillä on yhteishuoltajuus. Laitamme kaikki kulut tasan ja saan puolet lapsilisästä. Muutenkin olemme paljon tekemisissä ihan melkein päivittäin ja voisi sanoa että lapsemme eivät ole oikeastaan lainkaan kärsineet erosta. Päiväkodissa hoitaja sanoi että mitään oireilua erostamme ei ole tullut lapsille.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Hei jätkät, ei tämä niin vakavaa ole ja nou hard feelings. Asioilla on puolensa ja puolensa ja yhtään väärää mielipidettä täällä ei ole.

Toivon vain ettei kukaan joutuisi pohtimaan näitä asioita omassa suhteessaan sillä silloin paska on jo todennäköisesti osunut tuulettimeen.

Tsemiä!

Ei mulla muuta.

Tai no sanotaan sen verran, että ihailen sieto- ja kestokykyäsi. Ja muutama kommentoija vois ottaa sen pään pois perseestään siinä ehdottomassa hyvyydessään.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Onhan toi nyt ihan naurettavaa, että joka helvetin ongelmassa pitäisi olla exää ymmärtämässä, tukemassa ja mitä lie. Itse olen ainakin nähnyt sivusta, miten se alkanut yhteishuoltajuus oon kääntynyt siihen, että se huoltajuus on siirretty pelkästään äidille. Isää ei kiinnosta lapset, vaan lähinnä pelaaminen, peliongelma, rahaongelmat ja päihteet. Kyllä sellaiset ongelmat on parasta siivota pois lapsen läheltä joko hyvällä tai vähemmän hyvällä. Totta kai on sitten toisenlaisiakin versioita, joissa yhteishuoltajuutta on laajennettu niin, että lapsi asuu puolet ajasta toisessa, puolet toisessa paikassa ja kaikista asioista saadaan sovittua.

Mä en kyllä ymmärrä, minkä helvetin takia lapsen takia pitäisi tukea jotain ongelmatapausta koko sen elämän ajan, jos se ihminen ei pysty kantamaan vastuuta edes itsestään. Itse en ainakaan moista paskaa katselisi, enkä kyllä naistakaan, joka holhoaisi exäänsä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös