Mainos

Naisasiat

  • 7 617 131
  • 26 646
En tue automaattisesti muiden väitteitä mahdollisesta masennuksesta, sillä ns terveeksikin lääkitty voi hyvin ajatella kuten @Hyman Roth ajattelee. Ei terveen ihmisen ole mikään mahdottomuus ajatella siten kuin hän, näen itsessänikin paljon samaa ns nihlismiä. Kysyisin silti häneltä, että missä kunnossa kämppäsi on ja kuinka huolehdit hygieniasta?

No kuule viimeisen päälle siistissä kunnossa, siksikään en halua sinne koiria tai lapsia sotkemaan mestoja. Kiitos kysymystä :D Ja ei haise hiki tai henkikään pahemmin, kun olen vähentänyt röökinpolttoa. Nihilismistä tulee mieleen Big Lebowskin vekkulit, joilla oli murmeli tai joku vastaava.
 

sinikettu

Jäsen
En tue automaattisesti muiden väitteitä mahdollisesta masennuksesta, sillä ns terveeksikin lääkitty voi hyvin ajatella kuten @Hyman Roth ajattelee. Ei terveen ihmisen ole mikään mahdottomuus ajatella siten kuin hän, näen itsessänikin paljon samaa ns nihlismiä. Kysyisin silti häneltä, että missä kunnossa kämppäsi on ja kuinka huolehdit hygieniasta?
Masennuksen huomaa parhaiten muutoksesta elämän eri osa-alueilla. Miten elämä on muuttunut esimerkiksi vuoden, kahden tai viiden vuoden aikana. Usein masennusoireet alkavat pikkuhiljaa ja pala kerrallaan elämän osa-alueista hohto himmenee. Muutokset esimerkiksi seuraavissa asiossa kielivät myös usein masennusoireilussa: ihmissuhteet, uusien asioiden tekeminen/kokeilu, jumiin jäämisen tunne, aikaperspektiivi (miten kokee menneisyyden ja tulevaisuuden), omanarvontunne ja oman elämän subjektiivinen tarkoitus ja merkittävyys.
 
Masennuksen huomaa parhaiten muutoksesta elämän eri osa-alueilla. Miten elämä on muuttunut esimerkiksi vuoden, kahden tai viiden vuoden aikana. Usein masennusoireet alkavat pikkuhiljaa ja pala kerrallaan elämän osa-alueista hohto himmenee. Muutokset esimerkiksi seuraavissa asiossa kielivät myös usein masennusoireilussa: ihmissuhteet, uusien asioiden tekeminen/kokeilu, jumiin jäämisen tunne, aikaperspektiivi (miten kokee menneisyyden ja tulevaisuuden), omanarvontunne ja oman elämän subjektiivinen tarkoitus ja merkittävyys.

Ei seikkailla kohta enää naisasioissa, vaan vieläkin syvemmällä altaassa, mutta eihän elämällä ole mitään merkitystä. Se vain on ja tapahtuu, koska henkilöt x ja y ovat mokanneet joskus. Voihan sille halutessaan itse kukin keksiä tarkoituksia tai vaikka hurahtaan Jeesukseen, mutta ei se poista sen pohjimmaista turhuutta ja tyhjyyttä. Ja se on se, mitä uskoakseni useimmat meistä juoksevat pakoon tai koettavat vaihtelevalla menestyksellä olla ajattelematta.
 

sinikettu

Jäsen
. Voihan sille halutessaan itse kukin keksiä tarkoituksia tai vaikka hurahtaan Jeesukseen, mutta ei se poista sen pohjimmaista turhuutta ja tyhjyyttä. Ja se on se, mitä uskoakseni useimmat meistä juoksevat pakoon tai koettavat vaihtelevalla menestyksellä olla ajattelematta.
Tuo mainitsemani kohta on itse asiassa äärimmäisen tärkeä ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta pitkässä juoksussa. Ehkä jokseenkin ironista on, että esimerkiksi masennuksesta kärsivät ovat juuri niitä ihmisiä, joilla on realistisin näkemys elämästä. Terve psyyke on juurikin vähän sellainen pilvilinnamainen ja ruusuinen kuva elämästä.

Olen sitä mieltä, kuten varmastikin iso osa alan asiantuntujoista, että henkinen terveyden kehittäminen nimenomaan poistaa sen turhuuden ja tyhjyyden tunteen. Olkoon se pelkkä sivistynyt illuusio, mutta se on terveen yksilön sivistynyt illuusio, jolla ihmiskunta on mennyt parisataa tuhatta vuotta optimistisesti eteenpäin mennee myös tulevaisuudessakin.

Itsekin olen parisen vuotta kärsinyt lievästä masennuksesta joskus parinkympin tienoilla ja vähän samantyylistä juttua oli minullakin tuolloin. Henkinen tyhjö alkoi täyttymään oikeastaan sitä mukaa, kun sain fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä kohennettua, ja aloin kehittämään itseäni elämän osa-alueilla ja viemään asioita eteenpäin.

Jeesuksiin ei tarvitse hurahtaa, mutta elämälle on suhteellinen helppo hommata tarkoituksenmukaisuutta. Mene vaikka buddhalaisten munkkien kanssa kuukaudeksi meditoimaan jonnekin Himalajan luoliin. Tai Afrikkaan vapaaehtoistyötä tekemään. Ala lukemaan ja kehittämään itseäsi sellaisilla osa-alueilla, joilla itseäsi haluat kehittää. Mene opiskelemaan. Hommaa uusia sosiaalisia piirejä. Käy kalastelemassa kesällä. Säännöllinen, progressiivinen ja aktiivinen tekeminen on tässä asiassa tärkeintä.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
@BaronFIN , jännittävää, miten eri tavalla asiat voi lukea/ymmärtää. Mielestäni linkittämässäsi jutussa ei ollut yhtään mitään erikoista tai nipottavaa. Totta kai jokainen ihminen määrittelee sen, kuka kelpaa. Ja sen kelvollisuuden tueksi jutussa listattiin asioita, joita toivottiin. Ei mainittu rahaa eikä lapsia.

Vai onko se vain niin, että miehillä saa olla kriteerejä, naisille pitää kelvata kaikki, jos joku nyt sattuisi epähuomiossa naisen jostain suonenvedosta kelpuuttamaan?
 

godspeed

Jäsen
No kuule viimeisen päälle siistissä kunnossa, siksikään en halua sinne koiria tai lapsia sotkemaan mestoja. Kiitos kysymystä :D Ja ei haise hiki tai henkikään pahemmin, kun olen vähentänyt röökinpolttoa. Nihilismistä tulee mieleen Big Lebowskin vekkulit, joilla oli murmeli tai joku vastaava.

Kyssäri oli ihan siksi tuollainen "hoopo", että vastaus kertoo onko joku masentunut vai ei, vaikka masennus näkyy eri ihmisissä eri tavoin, eikä sitä välttämättä tuollakaan tavalla aina selvitä. Nihilismistä tulee mieleen myös jamppa, jota siteeraat allekirjoituksessasi. Oikein viimeisen päälle sellainen ja siksi mitä herkullisin hahmo viihdehistoriassa. Rustin takia pitäisi True Detective katsoa taas uudemman kerran.

Masennuksen huomaa parhaiten muutoksesta elämän eri osa-alueilla. Miten elämä on muuttunut esimerkiksi vuoden, kahden tai viiden vuoden aikana. Usein masennusoireet alkavat pikkuhiljaa ja pala kerrallaan elämän osa-alueista hohto himmenee. Muutokset esimerkiksi seuraavissa asiossa kielivät myös usein masennusoireilussa: ihmissuhteet, uusien asioiden tekeminen/kokeilu, jumiin jäämisen tunne, aikaperspektiivi (miten kokee menneisyyden ja tulevaisuuden), omanarvontunne ja oman elämän subjektiivinen tarkoitus ja merkittävyys.

Joo, on mulla asiasta kokemusta kun olen paininut mielenterveysongelmien kanssa puolet elämästäni jollen kauemminkin. Muutokset voivat myös kieliä siitä, että ajatusmaailma kehittyy kokemusten myötä. Mr. Roth on kertonut kokeilleensa ties mitä, mutta pitää ilmeisesti sekä suuria että pieniä kokemuksia samanarvoisina, jollei sitten yhtä arvottomina. Ikä tekee aina tehtävänsä, eivätkä elämykset tuota sitä samaa uutuudenpaloa kuin nuorempana, mikäli on osansa niistä saanut. Tavallaan kyse on siitä, että jos saa liikaa, liian nopeasti ja liian helposti, niin asioista katoaa hohto, ja voi kehittyä tietyllä tavalla samanlainen noidankehä kuin pilalle hemmotelluilla lapsilla, jolloin mikään ei enää tunnu miltään jo varsin nuorella iällä. EI kyse ole välttämättä masennuksesta, vaan masennuksen kaltaisesta oireilusta siksi, että yksilö ei kykene itse kehittämään itseään eikä näe siitä olevan hyötyä millään mittarilla. Pitää kuitenkin aina huomioida yksilön oma käsitys asiasta, sillä hän on (mahdollisesta sairaudentunnomuudestaankin) huolimatta itsensä paras asiantuntija, eikä kukaan häntä tuntematon nettipsykologi.

Lievä masennus ei minusta oikeastaan ole edes masennusta, vaan reaktio vain siihen että elämä itsessään on aika vähäpätöistä ja sinänsä merkityksetöntä oravanpyörää jota pyöritellään siksi kun "pitää", jos realistisesti asiaa ajattelee. Moni ns terve ihminen esimerkiksi haalii paljon tavaraa ja yrittää hankkia elämyksiä peittämällä tuon tosiasian. Minusta elämän merkityksettömyyden tunne on tietynlaista tuskaa pohtivalla, tavallista vähän älykkäämmällä ihmisellä vain seurausta siitä, että länsimaissa elämämme on suhteessa aivan liian helppoa, eikä aina tarvitse edes tehdä mitään erityistä saadakseen siitä irti haluamansa. Sitten kun ei enää saa irti mitään turruttuaan tähän kaikkeen, niin aletaan puhumaan masennuksesta, vaikka joskus tuntuu että kaikista sairaimpia tässä kulutushelvetissä ovat ne jotka hihkuvat jo saadessaan jotain näennäisesti uutta nautittavakseen, oli se tavara tai talo tai jotain mitä tahansa unelmaa, jota jahdata. Minulla ei esimerkiksi ole muita unelmia kuin mielenrauha, ja sitä ei elämästä saa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos itsesääli olisi puoleensa vetävää niin monen tämän ketjun kirjoittajan oven takana olisi pitkä jono. En oikein tajua tätä asennetta, että naiset ovat niin syvältä, kun eivät tajua minun raukan hienouttani, jota huolellisesti piilottelen täällä nurkassa kaunaisesti mutisten. (Poislukien tietysti aitoa masennusta potevat, joiden kyky realistiseen tilanteenarviointiin on sairauden takia heikentynyt.)
 
Jos itsesääli olisi puoleensa vetävää niin monen tämän ketjun kirjoittajan oven takana olisi pitkä jono. En oikein tajua tätä asennetta, että naiset ovat niin syvältä, kun eivät tajua minun raukan hienouttani, jota huolellisesti piilottelen täällä nurkassa kaunaisesti mutisten. (Poislukien tietysti aitoa masennusta potevat, joiden kyky realistiseen tilanteenarviointiin on sairauden takia heikentynyt.)

En mä oikein tiedä, että missä sä näet ainakaan mun viesteissäni itsesääliä? Ei niissä pitäisi olla sen enempää itsesääliä, kuin itsekorostustakaan.

Naiset eivät ole syvältä eikä minussa ole mitään erityistä hienoutta tajuttavana. Voin kyllä myöntää naisten suhteen olleeni kaunainen, mutta en ole enää nykyään, koska ei ole tarvetta. Kauna tai katkeruus syntyy kokemuksesta, että on kokenut jotain vääryyttä. Sitten kun ymmärtää, ettei esimerkiksi pariutumisella ole "reilun pelin" kanssa mitään tekemistä, niin helpottaa aika paljon. Kauniilla ja komeilla on helpompaa muiden saadessa tapella jokaisesta onnellisuuden rippeestä verissä päin sekä taipua lopulta ties mihin kompromisseihin. Eihän se lopulta kenenkään vika ole ja varmaan helpoin vaihtoehto vain nostaa kintut pöydälle sekä katsella miten käy.

Selfiekeppejä ja narsistista nykykulttuuria voi toki puida molempien sukupuolten osalta vaikka millä mitalla. Tai parisuhteiden merkityksen muuttumista. Itsellä on vain yleensä ottaen tippunut kaikki illusiot mies-nais-suhteista jo silmiltä, eli nyt tarkkailen kai tilanteita vähän sivusta analysoiden. Samalla lienen jo nähnyt ja ajatellut näitä asioita liikaa, että pystyisin enää lähtemään siihen peliin mukaan. Onneksi en ole enää parikymppinen, koska silloin se olisi jo tragedia. Nyt ei enää ole oikeastaan mitään saavutettavaakaan.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
En mä oikein tiedä, että missä sä näet ainakaan mun viesteissäni itsesääliä? Ei niissä pitäisi olla sen enempää itsesääliä, kuin itsekorostustakaan.

Niin, itse asiassa ajattelin, että taidat kuulua siihen masentuneiden kategoriaan - kokemuksesi maailmasta ei vaikuta täysin normaalilta vaan poikkeuksellisen ilottomalta. "Reilu peli" parisuhdeasioissa on melkoisen omalaatuinen konsepti, tarkoitatko että kaikille pitäisi jotenkin taata hyvä lopputulos ja jos sitä ei tule niin peli ei ole reilua? En oikein sisäistä tuota.
 
Niin, itse asiassa ajattelin, että taidat kuulua siihen masentuneiden kategoriaan - kokemuksesi maailmasta ei vaikuta täysin normaalilta vaan poikkeuksellisen ilottomalta. "Reilu peli" parisuhdeasioissa on melkoisen omalaatuinen konsepti, tarkoitatko että kaikille pitäisi jotenkin taata hyvä lopputulos ja jos sitä ei tule niin peli ei ole reilua? En oikein sisäistä tuota.

Ei, siis tätähän mä itse yritän sanoa, ettei ole. Silti kaikille koko ajan hoetaan, että jossain on se "joku" ja "juuri sinua" varten. Totuushan kuitenkin on, että erittäin usein näin ei ole. Hyväntahtoisuudestaan huolimatta esimerkiksi tuo on pelkkä valhe, jota etenkin nuorille syötetään aikuistumisen kynnyksillä, kun ylipaino, finnit tai oikomishoito karkottavat tytöt/pojat. Vastaavaa on sitten toki muutakin, mutta viimeistään toisella kierroksella olijat ja muuten vaan sarjassa pettyneet viimeistään jo näkevät kaiken tuollaisen katteettoman toiveikkuuden läpi. Toisilla niitä ns toivottuja ominaisuuksia on ja toisilla ei, eikä sillä ole reiluuden kanssa mitään tekemistä. Pitäisi vain lopettaa kylmän pudotuspelin selittäminen pehmeämmäksi. Muita kai ihmiset tarvitsevat romantiikkansa myös tulevaisuudessa, ettei koko touhun kyyninen ja laskelmoiva pohjavire näkyisi liian selvästi.
 
Viimeksi muokattu:

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olisiko sitten parempi vain todeta, että kenellekään ei ole ketään eikä mitään missään, joten alistu kohtaloosi? Uskoisin, että jokainen normaalilla älyllä valjastettu ihminen ymmärtää, ettei meille ole missään ketään nimettyä ihmistä, joka odottaa just sua. Ihmissuhteet ovat täysin sattuman kauppaa: tietyllä hetkellä, tietyssä paikassa, kaksi ihmistä kohtaa ja kemiat kolahtaa. Ja aina ei heti edes tapahdu mitään, vaan voi mennä vuosikausia ennen kuin on molemmille otollinen hetki aloittaa ihmis- tai parisuhde.
 

#_6

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK '83, '98, '11 - Red Wings '97, '98, '02, '08
Tässä on muutama naisellinen näkemys

Niin siis siinä yleisökirjoituksessahan lukee selvällä suomen kielellä, että "Luulen, että monet meistä 50-vuotiaista naisista ymmärtävät hyvin, ettei kumppanin tarvitse jakaa teatteri-, ooppera- tai taideharrastuksiamme. Kaipaamme tavallista yhdessä oloa, luontevaa keskusteluyhteyttä arjen asioista, läheisyyttä ja seksiä."

Kuulostaa omaan korvaani erittäinkin toimivalta pohjalta parisuhteelle. En hahmota ongelmaa saati "kaikkea paskaa, mitä naisväki arvostaisi".

Vaikka en tuota Halosta pidäkään juuri minään, niin en hänenkään mielipiteistään löytänyt mitään järin ihmeellistä. Tämä oli jopa fiksusti todettu: "Suomessa on noloa yrittää aktiivisesti löytää kumppani. Sitäkin häpeillään, että tarvitsee toista ihmistä: kulttuurina kun on, että yksin pitäisi pärjätä." Samoin tämä: "Eikö voisi valita tärkeimmät kriteerit: vaikka että kumppanin tulee olla reipas, raitis ja hyväsydäminen?”

Petyin nyt pahasti. Tämän "Hesarissa keskustellaan" -alustuksesi pohjalta odotin jotain parikymppisten taivaanrannanmaalareiden insta-fame-haavelistoja. Kyseessä olikin aikuisten naisten fiksuja ja perusteltuja näkemyksiä parinhausta.
 
Olisiko sitten parempi vain todeta, että kenellekään ei ole ketään eikä mitään missään, joten alistu kohtaloosi? Uskoisin, että jokainen normaalilla älyllä valjastettu ihminen ymmärtää, ettei meille ole missään ketään nimettyä ihmistä, joka odottaa just sua. Ihmissuhteet ovat täysin sattuman kauppaa: tietyllä hetkellä, tietyssä paikassa, kaksi ihmistä kohtaa ja kemiat kolahtaa. Ja aina ei heti edes tapahdu mitään, vaan voi mennä vuosikausia ennen kuin on molemmille otollinen hetki aloittaa ihmis- tai parisuhde.

Neuvoisin itse alistumaan siihen kohtaloon, ettei kannata odottaa paljoa mitään. Kirvestä ei tarvi kenenkään heittää kaivoon, mutta säilyttää kylmä realismi siitä mitä on annettavaa ja mitä odotettavaa.

Mutta tämä tästä. Jos liikaa miettii näitä naisasioita, niin sitä saattaa jopa hölmöyksissään harkita jonkun pyytämistä ulos jollain "vielä kerran" harhailulla. Vähän kuin lähtisi kulkukauppiaaksi, jolla ei olekaan ovikellon soiton jälkeen mitään myytävää :D
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Ihmissuhteet ovat täysin sattuman kauppaa: tietyllä hetkellä, tietyssä paikassa, kaksi ihmistä kohtaa ja kemiat kolahtaa. Ja aina ei heti edes tapahdu mitään, vaan voi mennä vuosikausia ennen kuin on molemmille otollinen hetki aloittaa ihmis- tai parisuhde.

Minä ainakin sanoin "Tahdon" aivan tarkoituksella.
Omituista ettei parisuhteita pitäisi/voisi suunnitella jos kerran veroja ja kuolemaakin.

Sitäpaitsi jos se kolahtaminen on sattumaa niin sitten pitäisi myös ei-kolahtamisen olla, itse olen kohdannut aivan liian monta asennevammaista jotta ihan tuohon uskoisin. Toki oma kärsimysnäytelmä tältä osin täytyy olla suunniteltua ja Tapaamiseni siten kohtaloa, mitenkään muuten en sitä pysty selittämään.

Ylipäänsä on kyllä tosi surullista luettavaa, miten maallistuminen eli suomeksi ateismi aiheuttaa ihmisille mittaamatonta kärsimystä tälläkin osa-alueella. Onhan se niin että jos omaksutaan jo valmiiksi toivoton lähtökohta ei ole mitään järkeä pyrkiä mihinkään, joku nainen esim. on aivan mitätön yksityiskohta kokonaisuudessa. Tämänkin takia itse suosin uskonnollista naista, ateistinen nainen olisi oikeastaan minimissään todella iso riskivalinta. Kyyninen nainen - ei kiitos. Onhan niitä uskonnollisissakin, eräs uskova nainen esim. totesi kuvani nähtyään että emme ole samaa tyyppiä tms. ! Hänellä oli joku farkkutakki. lol
 
Viimeksi muokattu:

godspeed

Jäsen
Ylipäänsä on kyllä tosi surullista luettavaa, miten maallistuminen eli suomeksi ateismi aiheuttaa ihmisille mittaamatonta kärsimystä tälläkin osa-alueella. Onhan se niin että jos omaksutaan jo valmiiksi toivoton lähtökohta ei ole mitään järkeä pyrkiä mihinkään, joku nainen esim. on aivan mitätön yksityiskohta kokonaisuudessa.

Sinä olet nyt jotenkin jumittunut ajattelemaan muiden näkökulmia siten että pakotat ne toimimaan omilla näkökulmillasi. Ei kaikessa ole kyse toivottomuudesta vain päinvastoin vapaudesta ajatella ja valita - se vapaus on sinullakin. Ei kaikki naisetkaan ajattele sen puoleen ateismia tai uskonnollisuuttakaan paria valitessaan tai deittiä hakiessaan. He saattavat olla aivan tavallisia ihmisiä, jotka kaiken uskonnollisen ajattelun ulkopuolella hakevat vain puoliskoa, joka heitä kiinnostaa. Ei kyse ole aina uskonnollisuudesta, niin kuin se sinulla taitaa olevan. Mitä tässä nyt on ketjua lukenut, niin en ole havainnut sellaista kaiken romantiikan tuhoavaa toivottomuutta kenenkään kohdalla, vaan ihan samanlaista karsinaan asettamista kuin sinäkin harrastat - haetaan omiin tarpeisiin sopivaa puolisoa, joskaan ei olla valmiita joustamaan omista tarkoitusperistä.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Sinä olet nyt jotenkin jumittunut ajattelemaan muiden näkökulmia siten että pakotat ne toimimaan omilla näkökulmillasi. Ei kaikessa ole kyse toivottomuudesta vain päinvastoin vapaudesta ajatella ja valita - se vapaus on sinullakin. Ei kaikki naisetkaan ajattele sen puoleen ateismia tai uskonnollisuuttakaan paria valitessaan tai deittiä hakiessaan. He saattavat olla aivan tavallisia ihmisiä, jotka kaiken uskonnollisen ajattelun ulkopuolella hakevat vain puoliskoa, joka heitä kiinnostaa. Ei kyse ole aina uskonnollisuudesta, niin kuin se sinulla taitaa olevan. Mitä tässä nyt on ketjua lukenut, niin en ole havainnut sellaista kaiken romantiikan tuhoavaa toivottomuutta kenenkään kohdalla, vaan ihan samanlaista karsinaan asettamista kuin sinäkin harrastat - haetaan omiin tarpeisiin sopivaa puolisoa, joskaan ei olla valmiita joustamaan omista tarkoitusperistä.

Jaa, nihilismistä olette aivan avoimesti ja oma-aloitteisesti tässä samaisessa ketjussa puhuneet. Se ei sitten liity ateismiin mitenkään? Minä totesin että toivottomuus on lähtökohtana, mikä sitten vaikuttaa kaikkeen toimintaan ilman että sitä tarvitsisi noudattaa täydellisesti. Yhdellä on vielä selvästi ateistinen lainaus allekirjoituksena josta itse totesit näin:

Nihilismistä tulee mieleen myös jamppa, jota siteeraat allekirjoituksessasi. Oikein viimeisen päälle sellainen ja siksi mitä herkullisin hahmo viihdehistoriassa. Rustin takia pitäisi True Detective katsoa taas uudemman kerran.

Jatkoit vielä näin:

Minulla ei esimerkiksi ole muita unelmia kuin mielenrauha, ja sitä ei elämästä saa.

Ei kai uskovaiset tuolla tavoin kirjoita?

Miten se on vapautta ajatella niin jos kerran ateistisessa maailmankuvassasi mitään muuta ei vain ole?
 

BaronFIN

Jäsen
@#_6 Tuosta linkkaamastani yleisönkirjoituksesta haluan vain nostaa esille sen pienen seikan, että vaikka kirjoituksen sävy oli todella realistinen ja jalat maassa, niin silti kirjoittajalle ei löydy puolisoksi kelpaavaa miestä. Kyllä jossain silloin mennään vikaan, koska ei tämänkaltaiset miehet nyt mitään keräilyharvinaisuuksia ole.

Onhan siinä se ongelma toki on, että näillä naisilla ei vientiä parisuhdemarkkinoilla ole samalla tavoin kuin nuorina. Nuorina kyllä nyrpisteltiin ja vaihdettiin parempaa. Lopulta jäikin Musta Pekka käteen (eikä edes sitä). Siinä on ristiriita.

Edit: omassa lähipiirissäni on juuri tällainen 35vuotias korkeakoulutettu opettajatar, jolla on ollut kymmeneen vuoteen 6 sulhasehdokasta, joista viimeisen kanssa ehdittiin kirkkohäihin saakka ja kaksi lasta kolmeen vuoteen. Sitten taas tylsistyttiin ja "kasvettiin erilleen" ja nyt on taas uutta hakusessa. Kysynpä vain, että mitä ihmettä osa naisista oikein odottaa parisuhteelta?
 

godspeed

Jäsen
Jaa, nihilismistä olette aivan avoimesti ja oma-aloitteisesti tässä samaisessa ketjussa puhuneet. Se ei sitten liity ateismiin mitenkään? Minä totesin että toivottomuus on lähtökohtana, mikä sitten vaikuttaa kaikkeen toimintaan ilman että sitä tarvitsisi noudattaa täydellisesti. Yhdellä on vielä selvästi ateistinen lainaus allekirjoituksena josta itse totesit näin:

@Hyman Roth ei myöntänyt olleensa nihilisti, vaan suhtautui väitteeseeni humoristisesti. Hän ei siis joko tarkoita olevansa sellainen tai ei pidä sellaista näkökulmaa millään muotoa sopivana omaan maailmankatsomukseensa, eikä hän koe olevansa toivoton kuin naisasioissa. Ei se tarkoita ateismia, koska kaikki eivät ole joko tai uskovaisia vaan osa ihmisistä pitävät kaikkea uskonnollista uskoa vähän "hoopona". Voi uskoa johonkin, mutta sen ei tarvitse olla uskonnollista. Lisäksi voi olla uskonnoton, mutta ei ateisti. Sinä nojaat muiden ihmisten keksimiin määritelmiin ja yrität tuota näkemystäsi taas tähänkin ketjuun tuputtaa, siinä missä muut yrittävät määritellä itsensä ja rakkauselämänsä itse. Ihmisen oma määritelmä voi liittyä ateismiin vain, jos joku itse sanoo olevansa ateisti - kukaan muu ei määrittele ketään tai kenenkään haluja naisrintamalla.

Miten se on vapautta ajatella niin jos kerran ateistisessa maailmankuvassasi mitään muuta ei vain ole?

Ei minua edelleenkään kiinnosta sinun muiden ateistisia näkemyksiä maalaileva määritelmäsi. Minulla on elämäni tarkoituksena tällä hetkellä vain mielenrauhani tavoittelu ja sitä en saa ainakaan kristinuskosta tai oikeastaan mistään uskonnosta. Siihen on ihan muut älylliset ja ennen kaikkea tieteelliset keinot. Mitä tulee naisasioihin, niin olen löytänyt aikojen saatossa tavallisten järkevien ihmisten joukosta paljonkin kiinnostuneita ehdokkaita, mutta erinäiset henkilökohtaiset syyt ovat estäneet minua toimimasta mahdollisimman parhaalla tavalla. En ole itse esimerkiksi toivoton, eikä toivottavasti moni muukaan vaikeuksia kohdannut, mutta en todennäköisesti ole kovinkaan kyvykäs seurustelemaan "oikein". Ja sillä ei ole Jumalan kanssa mitään tekemistä kenenkään kohdalla, ymmärrä se.
 

#_6

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK '83, '98, '11 - Red Wings '97, '98, '02, '08
Onhan siinä se ongelma toki on, että näillä naisilla ei vientiä parisuhdemarkkinoilla ole samalla tavoin kuin nuorina. Nuorina kyllä nyrpisteltiin ja vaihdettiin parempaa. Lopulta jäikin Musta Pekka käteen (eikä edes sitä). Siinä on ristiriita.

Näinhän se on, ja asiaa kirjoitat. Pihalla ovat monet nuoret naiset tänä päivänä, se on todistettavissa täysin lähipiiristäkin. Itse asiassa noiden HS:n kirjoitusten jälkeen tuli vähän sellainen fiilis, että pitääkö naisen olla nykyään viiskymppinen, ennen kuin se tajuaa, miten parisuhde voi toimia. Onneksi omassani ei moisia ongelmia ole ilmennyt (kopkop). Yksi tämän hetken suosikkejani tällä "olen hieman kuutamolla parinhaussa" -saralla on Ensitreffit alttarilla -persoona Miia, joka blogissaan (esimerkkikirjoitus tässä) ihmettelee, mikä pekka on jäämässä käteen.

Olin tosiaan vain hieman pohjustuksen perusteella pettynyt, kun linkeistä ei löytynytkään mehukasta seiskapäivää-journalismia. Hyvät jutut olivat silti, kiitos linkkauksista.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
@Hyman Roth ei myöntänyt olleensa nihilisti, vaan suhtautui väitteeseeni humoristisesti. Hän ei siis joko tarkoita olevansa sellainen tai ei pidä sellaista näkökulmaa millään muotoa sopivana omaan maailmankatsomukseensa, eikä hän koe olevansa toivoton kuin naisasioissa.

Ahaa, no joo ei hän välttämättä nihilisti ole per se, mutta se lainattu lainaus ja puheet yleensä ovat kyllä sellaisia että sieltä on hyvinkin voitu napata juttuja. Läheltä liippaa.
Voihan se olla että tunnet hänet sitten paremminkin.

Ei se tarkoita ateismia, koska kaikki eivät ole joko tai uskovaisia vaan osa ihmisistä pitävät kaikkea uskonnollista uskoa vähän "hoopona". Voi uskoa johonkin, mutta sen ei tarvitse olla uskonnollista. Lisäksi voi olla uskonnoton, mutta ei ateisti.

Hetkonen nyt. Minä puhuin ateismista, ja sen (etenkin tässä asiayhteydessä olennainen) määritelmä on ettei usko jumaliin. Jos uskoo "johonkin" se ei tuota muuta. Uskonnottomat ovat siis tuossa myös ateisteja. Pointti oli se että joko uskoo Jumalaan tai sitten ei. Siitä jaottelu. Jos on epävarma niin sitten ei usko niin että se vaikuttaisi.

Sinä nojaat muiden ihmisten keksimiin määritelmiin ja yrität tuota näkemystäsi taas tähänkin ketjuun tuputtaa, siinä missä muut yrittävät määritellä itsensä ja rakkauselämänsä itse. Ihmisen oma määritelmä voi liittyä ateismiin vain, jos joku itse sanoo olevansa ateisti - kukaan muu ei määrittele ketään tai kenenkään haluja naisrintamalla.

Ei vaan kuten sanoin, puhe oli ateismista sinänsä, sinä se tässä menit määrittelyihin, ironista kyllä. Minä herätin kysymyksen siitä miksei puhuta itse perussyystä, mikä voi vaikuttaa naisasioihin ja vaikka siihen masennukseenkin, tutkitustihan uskovat ihmiset ovat muita onnellisempia jne. Koska itsehän te siihen perussyyhyn kuitenkin viittasitte.
Mutta mikäli ette ole ateisteja tai se ei vaikuta elämäänne naisasioissakaan mitenkään niin ok. Epäilen vahvasti.
Kyllä perususkomukset määrittävät myös naisrintamaa. Määritelmät eivät määritä mitään, minkä varmaan käsität. :-)

Ei minua edelleenkään kiinnosta sinun muiden ateistisia näkemyksiä maalaileva määritelmäsi. Minulla on elämäni tarkoituksena tällä hetkellä vain mielenrauhani tavoittelu ja sitä en saa ainakaan kristinuskosta tai oikeastaan mistään uskonnosta. Siihen on ihan muut älylliset ja ennen kaikkea tieteelliset keinot.

Lääkityksen ohella muita älyllisiä tai tieteellisiä keinoja ei tuossa ole, ja sekin on falskia mutta toimivaa. Tai jos ateismi/nihilismi ei ole tuossakaan sitten se lähtökohta, niin ehkä onkin.

Mitä tulee naisasioihin, niin olen löytänyt aikojen saatossa tavallisten järkevien ihmisten joukosta paljonkin kiinnostuneita ehdokkaita, mutta erinäiset henkilökohtaiset syyt ovat estäneet minua toimimasta mahdollisimman parhaalla tavalla. En ole itse esimerkiksi toivoton, eikä toivottavasti moni muukaan vaikeuksia kohdannut, mutta en todennäköisesti ole kovinkaan kyvykäs seurustelemaan "oikein".

Selvä, et siis ollut ihan tosissasi siinä että mielenrauhaa et tästä elämästä saa. Toivot siis, että voit saada.

Ja sillä ei ole Jumalan kanssa mitään tekemistä kenenkään kohdalla, ymmärrä se.

No mulla esim. on, ja ihan salettiin myös monilla uskonnollisilla niin on. Miksei ateisteilla sitten olisi? :D
Olet kai tietoinen, että esim. Raamatussa on todella paljon ohjeita myös seurusteluun - niitä ohjeita ei luonnollisesti ole esim. ateisteilla tai uskonnottomilla.

On tietysti aika kiintoisaa pohtia, jos itse olisi ateisti ja sitä kautta nihilisti, miten näkisi vaikka naisasiat. Luultavasti näin: jahtaisin mahdollisimman nuoria naisia, ehkäpä minimissään 16v. ihan jo lakiteknisistä syistä, ja käyttäisin niitä hyväkseni omaan nautintooni, toki ajoittain antaen ymmärtää kaikenlaista jotta nautintoni olisi suurinta mahdollista ja pitkäkestoista. Paras tapa olisi luultavasti käyttää naista kerran ja suorittaa aina katoamistemppu, esiintyisin siis varmaan feikatuilla tiedoilla. Suomessa tuo olisi ikävän hankalaa joten matkustaisin ulkomaille (maasta riippuen vaihtelisi tuo minimi-ikä) juhlimaan 24/7 ja niin kauan kuin homma toimisi voisi unohtaa elämänsä tyhjyyden. Eihän se tyhjää olisi vaan nautinnontäyteistä.
Jos tapahtuisi vahinkoja niin niistäkin voisi iloita - salaa.
No onneksi ei ole vähään aikaan syytä kääntyä ateismiin.

Hetkinen, noistahan saa lukea välillä uutisista. Nihilistejä taitaa olla liikkeellä yllättävän paljon vaikka toista kuulee. ;-)
 
Viimeksi muokattu:

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
@#_6 Tuosta linkkaamastani yleisönkirjoituksesta haluan vain nostaa esille sen pienen seikan, että vaikka kirjoituksen sävy oli todella realistinen ja jalat maassa, niin silti kirjoittajalle ei löydy puolisoksi kelpaavaa miestä. Kyllä jossain silloin mennään vikaan, koska ei tämänkaltaiset miehet nyt mitään keräilyharvinaisuuksia ole.

Onhan siinä se ongelma toki on, että näillä naisilla ei vientiä parisuhdemarkkinoilla ole samalla tavoin kuin nuorina. Nuorina kyllä nyrpisteltiin ja vaihdettiin parempaa. Lopulta jäikin Musta Pekka käteen (eikä edes sitä). Siinä on ristiriita.

Edit: omassa lähipiirissäni on juuri tällainen 35vuotias korkeakoulutettu opettajatar, jolla on ollut kymmeneen vuoteen 6 sulhasehdokasta, joista viimeisen kanssa ehdittiin kirkkohäihin saakka ja kaksi lasta kolmeen vuoteen. Sitten taas tylsistyttiin ja "kasvettiin erilleen" ja nyt on taas uutta hakusessa. Kysynpä vain, että mitä ihmettä osa naisista oikein odottaa parisuhteelta?

Ei noissa ole mitään kummallista, aivan normaalia tasa-arvon mukaista valinnanvapauden toteuttamista. Eikö jokainen saa toteuttaa itseään kuten parhaaksi näkee?
Ei naisten tarvitse tyytyä, miehet saa jos haluavat.
 

godspeed

Jäsen
Ahaa, no joo ei hän välttämättä nihilisti ole per se, mutta se lainattu lainaus ja puheet yleensä ovat kyllä sellaisia että sieltä on hyvinkin voitu napata juttuja. Läheltä liippaa.
Voihan se olla että tunnet hänet sitten paremminkin.

En tunne, mutta en usko että hän on lukenut nihilismistä riviäkään, ellei näiden keskustelujen kautta.

Hetkonen nyt. Minä puhuin ateismista, ja sen (etenkin tässä asiayhteydessä olennainen) määritelmä on ettei usko jumaliin. Jos uskoo "johonkin" se ei tuota muuta. Uskonnottomat ovat siis tuossa myös ateisteja. Pointti oli se että joko uskoo Jumalaan tai sitten ei. Siitä jaottelu. Jos on epävarma niin sitten ei usko niin että se vaikuttaisi.

Jotkut länsimaalaiset ihmiset eivät vain ajattele uskontoa elämässään. Toisin sanoen he eivät pidä sitä missään arvossa. Joko ajattelet että uskontoja on olemassa tai et. Minä olen tavannut ihan helvetisti ihmisiä, jotka eivät ajattele että uskontoa tarvitsisi ajatellakaan.

Ei vaan kuten sanoin, puhe oli ateismista sinänsä, sinä se tässä menit määrittelyihin, ironista kyllä. Minä herätin kysymyksen siitä miksei puhuta itse perussyystä, mikä voi vaikuttaa naisasioihin ja vaikka siihen masennukseenkin, tutkitustihan uskovat ihmiset ovat muita onnellisempia jne. Koska itsehän te siihen perussyyhyn kuitenkin viittasitte.
Mutta mikäli ette ole ateisteja tai se ei vaikuta elämäänne naisasioissakaan mitenkään niin ok. Epäilen vahvasti.
Kyllä perususkomukset määrittävät myös naisrintamaa. Määritelmät eivät määritä mitään, minkä varmaan käsität. :-)

Perususkomukset ovat jokaisella länsimaalaisella perusliberaalilla ihmisellä, koska yleensä kulttuuri määrittää mikä on "oikein". Jokainen saa silti toimia naisasioissa ihan niin kuin lystää, kunhan lakia ei rikota.

Lääkityksen ohella muita älyllisiä tai tieteellisiä keinoja ei tuossa ole, ja sekin on falskia mutta toimivaa. Tai jos ateismi/nihilismi ei ole tuossakaan sitten se lähtökohta, niin ehkä onkin.

Miksi lääkitys olisi falskia, kun se voi toimia paremmin kuin uskonnollisuus. Lääketiede parantaa ihmisiä yhtälailla kuin uskonnollisuus, mutta uskonnollisuus on enemmänkin illuusiota. Sikäli mikäli jos miettii, että kaikki aivoihin kohdistuva toiminta on aina illuusiota, vaikka se olisi lääkityksestä johtuvaa.

Selvä, et siis ollut ihan tosissasi siinä että mielenrauhaa et tästä elämästä saa. Toivot siis, että voit saada.

Miten niin en ollut tosissani. Se vain ei ole mahdollista siksi, että muut ihmiset asettavat minuun paineita, joihin ei ole mahdollista vastata.

No mulla esim. on, ja ihan salettiin myös monilla uskonnollisilla niin on. Miksei ateisteilla sitten olisi? :D
Olet kai tietoinen, että esim. Raamatussa on todella paljon ohjeita myös seurusteluun - niitä ohjeita ei luonnollisesti ole esim. ateisteilla tai uskonnottomilla.

No ei ketään ei-uskovaista kiinnosta yhtään mitä on raamatussa.

On tietysti aika kiintoisaa pohtia, jos itse olisi ateisti ja sitä kautta nihilisti, miten näkisi vaikka naisasiat. Luultavasti näin: jahtaisin mahdollisimman nuoria naisia, ehkäpä minimissään 16v. ihan jo lakiteknisistä syistä, ja käyttäisin niitä hyväkseni omaan nautintooni, toki ajoittain antaen ymmärtää kaikenlaista jotta nautintoni olisi suurinta mahdollista ja pitkäkestoista. Paras tapa olisi luultavasti käyttää naista kerran ja suorittaa aina katoamistemppu, esiintyisin siis varmaan feikatuilla tiedoilla. Suomessa tuo olisi ikävän hankalaa joten matkustaisin ulkomaille (maasta riippuen vaihtelisi tuo minimi-ikä) juhlimaan 24/7 ja niin kauan kuin homma toimisi voisi unohtaa elämänsä tyhjyyden. Eihän se tyhjää olisi vaan nautinnontäyteistä.
Jos tapahtuisi vahinkoja niin niistäkin voisi iloita - salaa.
No onneksi ei ole vähään aikaan syytä kääntyä ateismiin.

Hetkinen, noistahan saa lukea välillä uutisista. Nihilistejä taitaa olla liikkeellä yllättävän paljon vaikka toista kuulee. ;-)

Aika harva ajattelee noin, että jos ei olisi uskovainen, niin kulkisi ympäriinsä panemassa alaikäisiä rikollisin tavoin. Tämä on sinun mielikuvitustasi, ja se kertoo enemmän sinun ajatusmaailmastasi kuin kenenkään muun - herräisä sentään tuota sinun mielikuvitustasi, kukaan muu kuin ei halua ajatella edes panevan alaikäisiä. Sinä tunnut jotenkin ajattelevan, että jos ei ole uskovainen, niin on heti rikollinen opportunisti ja mulkvisti, joka rikkoo lakeja jatkuvasti mielensä mukaan.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
En tunne, mutta en usko että hän on lukenut nihilismistä riviäkään, ellei näiden keskustelujen kautta.

Ainakin yhden sitaatin verran... Miksi tuota haluat vähätellä, yksi näkemys muiden joukossa.

Jotkut länsimaalaiset ihmiset eivät vain ajattele uskontoa elämässään. Toisin sanoen he eivät pidä sitä missään arvossa. Joko ajattelet että uskontoja on olemassa tai et. Minä olen tavannut ihan helvetisti ihmisiä, jotka eivät ajattele että uskontoa tarvitsisi ajatellakaan.

Ateismia! Silloin Jumalalla ei ole merkitystä. MOT.

Miksi lääkitys olisi falskia, kun se voi toimia paremmin kuin uskonnollisuus. Lääketiede parantaa ihmisiä yhtälailla kuin uskonnollisuus, mutta uskonnollisuus on enemmänkin illuusiota. Sikäli mikäli jos miettii, että kaikki aivoihin kohdistuva toiminta on aina illuusiota, vaikka se olisi lääkityksestä johtuvaa.

Lääkitys poistaa oireen, muttei vastaa syyhyn eli vaikka elämän tai parisuhteen tarkoitukseen. Huom. sivuvaikutukset. Uskonnollisuus on illuusiota vain mikäli Jumalaa ei ole, sosiaalinen ja kulttuurinen aspekti jne.

Miten niin en ollut tosissani. Se vain ei ole mahdollista siksi, että muut ihmiset asettavat minuun paineita, joihin ei ole mahdollista vastata.

Itse suljen tuollaiset ihmiset pois tai rajoitan tuon vaikutuksen minimiin. Suosittelen ainakin yrittämään. Yhteiskuntaa ympäriltä ei toki voi poistaa mutta eihän täällä kukaan yksinkään elä.

No ei ketään ei-uskovaista kiinnosta yhtään mitä on raamatussa.

Se oli omakin pointti.

Aika harva ajattelee noin, että jos ei olisi uskovainen, niin kulkisi ympäriinsä panemassa alaikäisiä rikollisin tavoin. Tämä on sinun mielikuvitustasi, ja se kertoo enemmän sinun ajatusmaailmastasi kuin kenenkään muun - herräisä sentään tuota sinun mielikuvitustasi, kukaan muu kuin ei halua ajatella edes panevan alaikäisiä. Sinä tunnut jotenkin ajattelevan, että jos ei ole uskovainen, niin on heti rikollinen opportunisti ja mulkvisti, joka rikkoo lakeja jatkuvasti mielensä mukaan.

Niin, no itse ajattelen. Samaistun täällä näkyvään nihilistiseen juttuun sikäli että kokisin - ja olen oikeastaan ajoittain kokenutkin - vastaavasti jos olisin eri asemassa. Jos asuisin yksin vailla mitään uskoa itseäni suurempaan todellisuuteen tai sen merkitykseen, oli se sitten ihan vaikka jo parisuhde/perhe, kokisin ainakin parhaaksi kuvaamani valinnan eli maksimaalisen nautinnon, eri asia sitten miten pystyisin sitä toteuttamaan mutta luultavasti jotenkin. On toki mahdollista että vain eristäytyisin omiin tapoihini. On tuota tullut jollain tasolla kokeiltuakin.

Alaikäisyyshän on itsessään jo suhteellista, kuten totesin. Suomessakin alaikäraja oli vielä 90-luvulla 15v. jne. Luultavimmin keskittyisin jossain ns. kehitysmaassa alle/päälle parikymppisten tyttöjen kanssa pyörimiseen, eli valkoisen miehen standardikäytökseen vaikka jossain Thaimaassa. Parisuhde olisi vain turha taakka. Mikä yhdistää noin ajattelevia/toimivia miehiä? Se ettei uskonasiat ole merkittävä juttu eikä sitä oikeastaan edes ajatella... jos ajatellaan syvällisemmin ylipäänsä mitään.
Itse kyllä kaipaan syvempää kokemusta -> siksi vaimo.
 
Viimeksi muokattu:

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Voisit kyllä perustella tuota hiukan, tai oikeastaan aika paljon. Mikä tekee matkustamisesta muoti-ilmiön? Ihmiset ovat matkustaneet niin kauan kuin heillä on ollut siihen varaa ja aikaa. Sillä ei minusta ole mitään tekemistä muoti-ilmiön kanssa. Vai meinaatko, että matkustelu loppuu ensi vuosikymmenellä, kun se on niin ysäriä?

No loppuu varmasti jos ei tippaa kalijalaatikon verran raflassa. Jaa niin naisasiat. Puhuin tänään exän kanssa malkein 3 tuntia puhelimessa. Yllätyin miten samat mielipiteet meillä oli. Toki 10 vuotta erosta, joten ymmärtäähän sen toisaalta. Joo minulla on tällä hetkellä kierrossa nainen ,joka on kaikeilla tavoilla hieno ihminen. No juu onhan sillä mieletön perse ja kaikkea ja onhan sillä kaikki mielipiteetkin toistaiseksi menossa samaan suuntaan mun kanssa. Toivotaan parasta edelleen.
 

godspeed

Jäsen
Ainakin yhden sitaatin verran... Miksi tuota haluat vähätellä, yksi näkemys muiden joukossa.

Tai yhden kauden verran. En suinkaan vähättele, koska True Detective oli huisin hyvä sarja ainakin ensimmäisen kauden. Toinen ei enää ollutkaan mistään kotoisin.

Ateismia! Silloin Jumalalla ei ole merkitystä. MOT.

No ei Jumalalla ole mitään merkitystä koskaan, koska ei Jumalalle ole mitään muuta syytä kuin se että ihminen yrittää kaikin keinoin ruumiillistaa mielikuvitustaan.

Lääkitys poistaa oireen, muttei vastaa syyhyn eli vaikka elämän tai parisuhteen tarkoitukseen. Huom. sivuvaikutukset. Uskonnollisuus on illuusiota vain mikäli Jumalaa ei ole jne.

Lääkitys ei poista oireita, se vain tekee niistä siedettävämpiä. Mikään ei vastaa syyhyn riippumatta mitä haetaan humanistisin tavoin. Ihminen vain haluaa hakea syytä, vaikka sitä ei ole olemassakaan kuin fysiikan keinoin. En halua teloittaa kenenkään uskomuksia, mutta ne ovat usein aika pitkälle ymmärtämättömyydestä kumpuavia.

Itse suljen tuollaiset ihmiset pois tai rajoitan tuon vaikutuksen minimiin. Suosittelen ainakin yrittämään. Yhteiskuntaa ympäriltä ei toki voi poistaa mutta eihän täällä kukaan yksinkään elä.

Ei voi yrittää, koska muut sanelevat taloudellisesti paljolti missä menet ellet ole yrittäjä. Ja yrittäjäkin on paljolti asiakkaidensa varassa. Jos sulla ei ole rahaa, niin sulla ei ole varaa ajatellakaan. Yhteiskuntaa ei voi poistaa ympäriltään, ellei ole täysi munkki.

Niin, no itse ajattelen. Samaistun täällä näkyvään nihilistiseen juttuun sikäli että kokisin - ja olen oikeastaan ajoittain kokenutkin - vastaavasti jos olisin eri asemassa. Jos asuisin yksin vailla mitään uskoa itseäni suurempaan todellisuuteen tai sen merkitykseen, oli se sitten ihan vaikka jo parisuhde/perhe, kokisin ainakin parhaaksi kuvaamani valinnan eli maksimaalisen nautinnon, eri asia sitten miten pystyisin sitä toteuttamaan mutta luultavasti jotenkin. On toki mahdollista että vain eristäytyisin omiin tapoihini. On tuota tullut jollain tasolla kokeiltuakin.

Eli ilmeisesti suurempi todellisuus on yhtä kuin toimiva parisuhde, eikä välttämättä edes mikään uskonnollinen tapa, vaan henkilökohtainen tarve muodostaa henkinen yhteys naiseen?

Alaikäisyyshän on itsessään jo suhteellista, kuten totesin. Suomessakin alaikäraja oli vielä 90-luvulla 15v. jne. Luultavimmin keskittyisin jossain ns. kehitysmaassa alle/päälle parikymppisten tyttöjen kanssa pyörimiseen, eli valkoisen miehen standardikäytökseen vaikka jossain Thaimaassa. Parisuhde olisi vain turha taakka. Mikä yhdistää noin ajattelevia/toimivia miehiä? Se ettei uskonasiat ole merkittävä juttu eikä sitä oikeastaan edes ajatella... jos ajatellaan syvällisemmin ylipäänsä mitään.
Itse kyllä kaipaan syvempää kokemusta -> siksi vaimo.

Onhan se suhteellista siinä mielessä, että teini-ikäinen on sukukypsä mutta laki määrittelee sellaisen lapseksi, johon ei sovi koskea, vaikka todellisuudessa hekin ovat aikanaan lisääntyneet ihan luonnonmukaisesti. On kuitenkin kyllä melkoinen yleistys, että seksiturismi olisi vain johdanne siitä, että joku ei ole uskovainen. Uskonnon nimissä on tehty niin kauheita ja pakotettuja hirveyksiä läpi vuosisatojen, että vapaaehtoinen seksiturismi myös ilotyttöjen osalta on vielä ihan lepsua touhua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös