Jep jep... Naisasiat mallia hyvin ja ei niin hyvin. Saman naisen kanssa yhdessä oltu kohta 20 vuotta riparilta alkaen. Välissä ollut kolmen vuoden etäsuhde 300 km välillämme ja niistä selviydyttyä, nyt lopputuloksena kolme lasta, kaksi autoa ja omakotitalo.
Päällisin puolin kaikki on kuten pitääkin.
Mutta kolikolla on kääntöpuolensa. Olen tullut useasti petetyksi ja päin naamaa on valehdeltu asiasta jos toisesta. Olen kyllä itsekin osannut olla kaikkea muuta kuin ihanteellinen aviomies, mutta kummallista mitä katkeruus teettää ihmisellä. Mutta viimeisimpänä pommina keväällä paljastui neljän vuoden on/off-rinnakkaissuhde jonka aikana olimme saaneet sen kolmannen lapsen. Lapsi on kyllä oma, kun on niin samaa sarjaa kahden edellisen kanssa, mutta silti piti hieman keräillä itsetunnon rippeitä keväällä/kesällä.
Tein avioerohakemuksen, laskin ositussopimuksen, olin katsonut vuokrakämpän valmiiksi ja olisi pitänyt enää vain lähteä. Mutta ei se ole niin helppoa. Ja mitä saada tilalle. Näin 35-vuotiaana markkinat ovat nätisti sanottuna niukat. Oma puoliso on alkoholiton, kamppailulajia neljästi viikossa harrastava, korkeasti koulutettu, hyväpalkkainen pakkaus. Ei tuosta voi naarasta enää paremmaksi laittaa. Mikä positiivisinta, niin tuo aidosti haluaa yrittää parempaa huomista meille molemmille, joten Tinder-tarjonta läpikäytynä: ei tarvitse edes kahta kertaa miettiä mitä tekee naisasioitensa suhteen. Olen kuitenkn lopulta aika onnekas. Vaikka välillä sylettää.
Päällisin puolin kaikki on kuten pitääkin.
Mutta kolikolla on kääntöpuolensa. Olen tullut useasti petetyksi ja päin naamaa on valehdeltu asiasta jos toisesta. Olen kyllä itsekin osannut olla kaikkea muuta kuin ihanteellinen aviomies, mutta kummallista mitä katkeruus teettää ihmisellä. Mutta viimeisimpänä pommina keväällä paljastui neljän vuoden on/off-rinnakkaissuhde jonka aikana olimme saaneet sen kolmannen lapsen. Lapsi on kyllä oma, kun on niin samaa sarjaa kahden edellisen kanssa, mutta silti piti hieman keräillä itsetunnon rippeitä keväällä/kesällä.
Tein avioerohakemuksen, laskin ositussopimuksen, olin katsonut vuokrakämpän valmiiksi ja olisi pitänyt enää vain lähteä. Mutta ei se ole niin helppoa. Ja mitä saada tilalle. Näin 35-vuotiaana markkinat ovat nätisti sanottuna niukat. Oma puoliso on alkoholiton, kamppailulajia neljästi viikossa harrastava, korkeasti koulutettu, hyväpalkkainen pakkaus. Ei tuosta voi naarasta enää paremmaksi laittaa. Mikä positiivisinta, niin tuo aidosti haluaa yrittää parempaa huomista meille molemmille, joten Tinder-tarjonta läpikäytynä: ei tarvitse edes kahta kertaa miettiä mitä tekee naisasioitensa suhteen. Olen kuitenkn lopulta aika onnekas. Vaikka välillä sylettää.