Naisasiat

[moby]

Miehet nyt on kaikki rumia: on rumia, tosi rumia, sysi rumia ja järkyttävän rumia. Mutta tällähän ei ole yhtään eikä mitään tekemistä naisen saamisen kanssa. Naiset kun ei piittaa rumuudesta (vai eikö ne ymmärrä mikä on rumaa) pätkän vertaa. Esimerkiksi nyt just on hyvä verrata naapurimaan menoa. Meillä ainakin on Prisman kuulutuksetkin vaihdettu venäjäksi, kun niitä on niin paljon näin sesonkina. Heti huomaa pariskunnissa korrelaation: Mitä rumempi mies sitä kauniimpi nainen. Joskus tosin myös muodossa: mitä lihavampi mies, sitä kauniinpi nainen. Eli ulkonäöllä ei ole mitään väliä.

Suomea ja Venäjää nyt on ihan turha verrata toisiinsa parisuhdemarkkinoiden suhteen. Venäjällä mennään pitkälti vielä vanhan kaavan mukaan, jossa nainen on kotona mies tuo rahat talouteen. Siksipä Tatjanat panostavat enemmän miesten lompakon paksuuteen kuin ulkonäköön. Huvittavan näköistähän se kieltämättä on, kun 50kg Tatjana tepastelee minihameessa ja "fuck me" bootseissa ja 130kg Igor löntystää perässä lenkkareissa ja mustissa Adidaksen verkkareissa.

Suomessa asiat ovat toisin, eikä naisten tarvitse valita sitä, jolla on paksuin lompakko, vaan heillä on kaikenlaisia parametreja(excel-taulukot), joista kukaan ei ota selvää.

Benzinin kannattaisi kokeilla hakea emäntää jostain muusta maasta, jos lompakossa riittää virtaa. Venäjä, Viro, Thaimaa ja Filippiinit lienevät ne suosituimmat. Netistä löytyy noita ilmaisia deittisaitteja, joissa voi bongailla, löytyykö sopivan oloisia kandidaatteja. Toki noilla saiteilla on paljon huoria, eikä niiden kanssa kannata haaveilla mistään parisuhteista, olivat sitten mistä maasta tahansa.

 

[Vanha Len]

Nykynainen haluaa hyvännäköisen haluttavan miehen.

Mikä ihmeen "nykynainen"? Nykynaisia on ollut siitä lähtien kun naisia on yleensäkin ollut. Nämä ovat valinneet miehen sen mukaan kuin on ollut tarve. Luuletko, että nainen 1800- luvulla on ottanut ruman miehen puolisokseen? No okei, luokkaerot jne sekä rahallinen tausta mutta kyllä nykyihmisen raameissa naisetkin ovat olleet alusta alkaen turhamaisia ja komealle uroolle on ollut silmää. Luuletko, että tämä trendi on käsitteeltään ainoastaaan 20 vuoden takaa?

 

[Freddie Freeloader]

1800-luvulla nainen ei valinnut puolisoaan. Se meni vähän niinkö toiste päin.

 

[Midnight Rambler]

benzin: Tutun kuuloista hommaa omiltakin nuoruusvuosilta, tosin sillä erolla, että mun ei ollut kovin hankala hakeutua naisseuraan (ja jopa suhteisiin joskus), mutta koin parisuhteen ylläpitämisen olevan se ylivoimainen asia. Tai ainakin liian kallis rahallisesti ja henkisten uhrausten osalta myös, eli ei kannata. Akne ja ylipaino, vähissäkin määrin, ovat kyllä valitettavasti sellaisia asioita, jotka ajavat naiset kauas. Jopa ne akneiset ja läskitkin akat. (Terveisin entinen pizzanaama)

Nämä kaikki, jotka sanovat "Kyllä kaikille on jossain se oikea jne" ovat tietysti vilpittömän hyväntahtoisia ja tykkäävät tsempata, mutta tosiasiassa se on pelkkää paskapuhetta, 100% skeidaa. Näiden hokemien uskottavuusarvo ei ole yhtään jotain imelää natsislageria korkeammalla. Joku osuvasti jo sanoikin, että näissä peleissä kaikki ei todellakaan pelaa ja valitettavasti useimmiten juuri ne sympaattisimmat pelimiehet jäävät penkille tai kokonaan pukukopin puolelle. Nähty on ennenkin.

Mä en siis ala älyllisesti mitään epärehellistä jargonia jauhamaan siitä, että kuinka kaikki todennäköisesti vielä muka paranee, vaan neuvon alkamaan nauttimaan omasta seurastasi ja sen suomasta vapaudesta. Välittömästi. Koska loppujen lopuksi mitä muutakaan sulla (ja/tai mulla) on? Ei se naisen saaminen ole mikään elämää mullistava ja autuaaksi tekevä asia, jonka eteen kannattaa kaikki mielenterveys uhrata itsesäälin ja vitutuksen alttarilla. Jos et kelpaa niille, niin ajattele vaan, että vitut siitä. Ihan oma asiasi toki on se, että jatkatko naisista haaveilua kuinka aktiivisesti, mutta pääasia että totuttelet ajatukseen elämisestä yksin. Sitä kuitenkin näyttäisi tarinasi perusteella olevan paljon edessä.

 

[pernaveikko]

Ei se naisen saaminen ole mikään elämää mullistava ja autuaaksi tekevä asia, jonka eteen kannattaa kaikki mielenterveys uhrata itsesäälin ja vitutuksen alttarilla. Jos et kelpaa niille, niin ajattele vaan, että vitut siitä.

Eihän siihen saamattomuuteen kannatakaan mielenterveyttään menettää. Sen saavuttamisen menettämiseen se sitten meneekin. Tämän tiedän kokemuksesta, mutta yhtä lailla tiedän myös sen, että noin ei käy enää koskaan.

Tuo on kyllä erittäin huono neuvo, että "vitut siitä", jos ei ole koskaan sitä vielä päässyt kokemaan. Hyvä parisuhde on aivan varmasti tavoittelemisen arvoinen asia.

Mitä muutakaan tässä elämässä olisi? Eikun niin joo, voi ryypätä koko ajan ja katsoa jokaisen matsin paikan päällä ja loput sitten telkkarista.

Hauskaa? Joo. Onnellista? Ei.

 

[Midnight Rambler]

Mitä muutakaan tässä elämässä olisi? Eikun niin joo, voi ryypätä koko ajan ja katsoa jokaisen matsin paikan päällä ja loput sitten telkkarista.

Hauskaa? Joo. Onnellista? Ei.

Ai kuin tavoite päästä naisen kanssa yhteen? Aika vitun pitkä lista asioita.

Eiköhän meistä jokainen viime kädessä määrittele "onnellisuutensa" ihan itse. Joku löytää sen pienistä asioista ja harmittavan monelle se taas jää vain haaveiden tai mahdottomien tavoitteiden tasolle.

Onnellisuus lähtee meistä kaikista itsestämme eikä sitä, jumalauta, kannata ulkoistaa ainakaan toisten ihmisten oikkujen armoille.

 

[kiwipilot]

Onnellisuus lähtee meistä kaikista itsestämme eikä sitä, jumalauta, kannata ulkoistaa ainakaan toisten ihmisten oikkujen armoille.

Ja sä näytät olevan siitä hyvä esimerkki; vaikutat kovin onnelliselta. Tottahan tuo toisaalta on, ainakin osittain, mutta sun kohdalla se ei tunnu oikein toteutuvan. Joten saarnaamisesi aiheen tiimoilta on vähän sama kuin kädetön opettaisi lentopalloa.

 

[pernaveikko]

Onnellisuus lähtee meistä kaikista itsestämme eikä sitä, jumalauta, kannata ulkoistaa ainakaan toisten ihmisten oikkujen armoille.

Niin lähteekin. Seuraan monia lajeja ja tiedän missä niissä mennään ja kuka pelaa seuraavaksi mitä vastaan ja mistä pelataan.

En ole kovinkaan tyhmä, ymmärrän myös sen, että eivät nämä kaikki pelit ja matsit ja ottelut voi mitenkään olla niin tärkeitä. Vaikka koitankin itselleni niin uskotella.

Mielummin menisin puistoon kävelemään tai vaikka teatteriin. Olenko yksin tai äijäporukassa menossa? No, enpä ole eli seuraavaa peliä vaan tulille ja kaljatkaan ei lopu kesken.

 

[Stonewall]

Nykynainen haluaa hyvännäköisen haluttavan miehen.

Mitäs paskaa tämä on? Eihän hyvännäköisiä miehiä edes ole olemassakaan. On vaan rumia, tosi rumia, sysi rumia ja järkyttävän rumia. Tai näin ainakin ne miehet mitä tv ja leffat mukaanlukien olen nähnyt. Naiset sen sijaan ovat esteettisesti aivan mahtavia, kauneussilmää mielyttäviä, suurin osa on silmäkarkkia - osa toki sitruunapommeja, mutta niistäkin monet pitävät. Jos joku nainen haluaa vähemmän ruman miehen, niin eihän se väärin ole, mutta ulkonäön perusteella ei varmaan kannata miestä valita. Siinä ei voi voittaa. Ja miesten onneksi ulkonäköperuste onkin onneksi aika toissijainen.

 

[_Kuusyks]

Mitäs paskaa tämä on? Eihän hyvännäköisiä miehiä edes ole olemassakaan. On vaan rumia, tosi rumia, sysi rumia ja järkyttävän rumia. Tai näin ainakin ne miehet mitä tv ja leffat mukaanlukien olen nähnyt. Naiset sen sijaan ovat esteettisesti aivan mahtavia, kauneussilmää mielyttäviä, suurin osa on silmäkarkkia - osa toki sitruunapommeja, mutta niistäkin monet pitävät. Jos joku nainen haluaa vähemmän ruman miehen, niin eihän se väärin ole, mutta ulkonäön perusteella ei varmaan kannata miestä valita. Siinä ei voi voittaa. Ja miesten onneksi ulkonäköperuste onkin onneksi aika toissijainen.

"Koska mä en näytä hyvältä niin kukaan mies ei näytä!!!".

Mikä ihmeen "nykynainen"? Nykynaisia on ollut siitä lähtien kun naisia on yleensäkin ollut. Nämä ovat valinneet miehen sen mukaan kuin on ollut tarve. Luuletko, että nainen 1800- luvulla on ottanut ruman miehen puolisokseen? No okei, luokkaerot jne sekä rahallinen tausta mutta kyllä nykyihmisen raameissa naisetkin ovat olleet alusta alkaen turhamaisia ja komealle uroolle on ollut silmää. Luuletko, että tämä trendi on käsitteeltään ainoastaaan 20 vuoden takaa?

En tarkkaan tiedä mikä tilanne on ollut aiemmin, joten siksi tarkensin puhuvani nykynaisista.

 

[Midnight Rambler]

Niin lähteekin. Seuraan monia lajeja ja tiedän missä niissä mennään ja kuka pelaa seuraavaksi mitä vastaan ja mistä pelataan.

En ole kovinkaan tyhmä, ymmärrän myös sen, että eivät nämä kaikki pelit ja matsit ja ottelut voi mitenkään olla niin tärkeitä. Vaikka koitankin itselleni niin uskotella.

Mielummin menisin puistoon kävelemään tai vaikka teatteriin. Olenko yksin tai äijäporukassa menossa? No, enpä ole eli seuraavaa peliä vaan tulille ja kaljatkaan ei lopu kesken.

No.. itsehän en edes tiedä kaikkien lajien ja sarjojen tilanteita, koska urheilu on mulle pelkkä kiva sivujuonne elämässä, mutta mikä sitten on sulle "sitä tärkeää"? Saavuttaako sen vain ja ainoastaan naisen ja mielellään täydellisen sellaisen kautta? Jahtaatkohan nyt jotain pelkkiä mielikuvatason juttuja tai unelmia, joita ei välttämättä ole olemassakaan? Tietysti jos hingut isäksi tai jotain, niin ymmärrän. Lasta ei saa ilman naista kuin Arnold Schwarzenegger. Ainakin itse käyn jopa teatterissa silloin tällöin ja ihan omin voimin, ei sitä kukaan estä. Kävelyistä nyt puhumattakaan.

 

[koukku]

Pakko kompata Benziniä siinä mielessä, että jokus se katkeruus vaan kasvaa liian suureksi, ja se perkele myrkyttää ajatukset jo valmiiksi siihen moodiin, ettei mistään suhteen tapaisestakaan ole toivoakaan. Kun aloin eksäni kanssa oleilemaan kovin kauan aikaa sitten, niin hän oli se, joka lopulta pelasti minut tältä katkeruudelta. Oli siis niin aktiivinen, että jopa hieman epävarmempi tajusi sen, että ehkä minustakin on vielä pitempään parisuhteeseen naisen kanssa. Siinä sivussa itseluottamus nousi, ja vaikka nyt ollaankin erottu, niin jotain pohjia se silti jätti. En ole kylän komein tai pisin kaveri, vaikkakin ihan kohtalaisessa fyysisessä kunnossa, mutta silti uskallan taas erotuskan hälvettyä lähestyä naisia ja luottaa sen verran itseeni, että välillä jopa tulosta tulee. No tänä syksynä kyseessä on ollut lähinnä parin kolmen viikon irtosuhteita, mutta onpahan ainakin jotain näyttöä, että kelpaan vielä joillekin naisrintamalla. Tuli jopa yhteen työkaveriin sekaannuttua, ja se on ainoa juttu, jonka toivoisin saavan vielä tuulta alleen... ja ei sen takia, että töissä ei olisi niin jäykkää, vaan siksi että ensi kertaa tuntuu, että olisin löytänyt paremman naisen kuin eksä oli. Ennen kaikkea luonteeltaan ja kypsyydeltään. Eli luultavasti homma kusee siihen, että vastaan tuli taas ns. liian hyvä nainen minun asteikollani:)

Mutta eipä nuo enää tunnu missään, perus katkeruus on onneksi väistynyt, ja vaikka se vituttaakin istua yksin kotona ja miettiä, kuinka kivaa olisi taas löytää joku oikein ihana nainen vierelleni, niin kyllä se näinkin menee. Harrastuksia, kavereita ja töitä sopivassa suhteessa, ja viimeistään sitten kesälomalla täysi rähinä päälle, vielä viisi kuukautta aikaa treenata kroppa rantakuntoon!

 

[Freya]

Pikku-benzin katsoi pitkään ja tarkkaan peiliin, ja tajusi ettei enää ole pikku-benzin. Hän ymmärsi, että tulee elämään koko elämänsä yksin, ja kuolemaan yksinäisenä ja katkerana. Rumasta ankanpoikasesta kasvoi ruma joutsen.

Anteeksi.

Mun on pakko tähän tarttua, koska löysin tekstistä osittain itseäni.

Olin oikeastaan lukioon saakka arka hissukka, joka löhösi mieluummin kotisohvalla suklaata syöden kuin lenkkipolulla. Ylipainoa ja itsetunto täys nolla. Baareissa olin se joka piteli kaverin takkia kun tämä imutteli kuumimman kollin kanssa, taksijonossa tuijottelin kivetystä kun miehet halusi tietää mihin ystäväni oli matkalla, kotibileissä olin seinäruusu jolle ketään ei puhunut mitään. Hyvin usein olin ilmaa, ja ohitseni puhuttiin- tai sitten minulle puhuttiin kuin olisin vajaa.
Tietenkin sitten haaveilin sellaisista todella hyvännäköisistä sporttisista miehistä, jotka nyt lähinnä katsoivat nenän vartta pitkin. Tai jotka tavoittelivat ystäviäni.

Jossain vaiheessa sitten päätin että okei nyt tämä pelleily saa riittää, elämällä on varmaan jotain muutakin tarjota kuin tämä. Paino kuntoon, liikunta mukaan elämään, terveelliset elämäntavat ja hei ennenkaikkea juuri se pääkoppa kuntoon. Sitten kun oli oma paletti kunnossa, niin ei ole enää tarvinnut huomionpuutteesta kärsiä, ja nimennomaan kun olin sinut oman elämäni kanssa- heijastuu se toki ulospäinkin. Totta kai se viehättää.

Mä ymmärrän hyvin sen miksei silloin teininä miehet langenneet jalkojenjuureen. Ei se huono itsetunto, ylipaino, kotilusmuilu ole mitään valttikortteja elämässä. Tai katkeruus. Toki on niitäkin joilla on kaikki elämässä ok, eikä kumppania löydy, mutta moni sysää turhaan sitä vastuuta vastakkaiselle puolelle, vaikka peiliinkin voisi välillä vilkuilla.

Pinnallista tai ei, niin kyllä se että jakaa edes jossain määrin samat arvot puolison kanssa on tärkeää. Ei se minua houkuttele jos toinen röhnöttää kotisohvalla mäkkiburilaiset kädessä tai istuu nokka tietokoneella 24 tuntia vuorokaudessa, puhumattakaan jos peseytymisen abc on jäänyt oppimatta. Minä pidän itsestäni huolen, joten oletan ja toivon sitä myös siltä toiselta. Jokainen tietenkin eläköön niinkuin haluaa, mutta kovin paljon ei sitten kannata hämmästellä miksi elämä potkii päähän ja pakkeja tulee jatkuvasti tai sopivaa kumppania ei löydy.

benzin: ille vaan sen verran että on ihan mahdollista päästä pois siitä ruma ankanpoikanen syndroomasta. Oman elämän ohjakset vaan käteen ja miettimään mikä sulle on tärkeintä ja mitä haluat elämältä. Harvoin ne asiat mitä tavoittelee, tulevat ilmaiseksi.

 

[pernaveikko]

No.. itsehän en edes tiedä kaikkien lajien ja sarjojen tilanteita, koska urheilu on mulle pelkkä kiva sivujuonne elämässä, mutta mikä sitten on sulle "sitä tärkeää"? Saavuttaako sen vain ja ainoastaan naisen ja mielellään täydellisen sellaisen kautta? Jahtaatkohan nyt jotain pelkkiä mielikuvatason juttuja tai unelmia, joita ei välttämättä ole olemassakaan? Tietysti jos hingut isäksi tai jotain, niin ymmärrän.

Se yhdessäolo olisi tärkeätä, että ei aina tarvitsisi olla yksin. Sitä on jo sen verran seniori, että kavereita ei todellakaan edes kiinnostaisi nähdä joka päivä.

Haluaisin olla ihmisen kanssa mitä pieniä poikkeuksia lukuunottamatta jaksaisi nähdä suunnilleen joka päivä. Isäksi en ole koskaan halunnut, sitä en tiedä onko se outoa. Koskaan missään elämänvaiheessa ei ole edes vähää tuntunut, että haluaisin lapsen. Eikä tuo voi muuttua, siksi en myöskään voisi olla parisuhteessa naisen kanssa mikä elättelisi jotain toiveita asiasta.

Kuten joskus jo sanoin, en vain saa kiinni tästä sinkkuelämän oletetusta hienoudesta. En keksi mitä teen tällä hetkellä sellaista mitä en parisuhteessa saisi tehdä. Paino sanalle saisi, nyt teen paljon sellaista mitä ei tarvitsisi tehdä vaikka ilmeisesti saankin tehdä mitä haluan.

Jotenkin luulisi, että en ole ainoa kenellä on tämänsuuntaisia ajatuksia.

 

[Midnight Rambler]

Se yhdessäolo olisi tärkeätä, että ei aina tarvitsisi olla yksin. Sitä on jo sen verran seniori, että kavereita ei todellakaan edes kiinnostaisi nähdä joka päivä.

Haluaisin olla ihmisen kanssa mitä pieniä poikkeuksia lukuunottamatta jaksaisi nähdä suunnilleen joka päivä. Isäksi en ole koskaan halunnut, sitä en tiedä onko se outoa. Koskaan missään elämänvaiheessa ei ole edes vähää tuntunut, että haluaisin lapsen. Eikä tuo voi muuttua, siksi en myöskään voisi olla parisuhteessa naisen kanssa mikä elättelisi jotain toiveita asiasta.

Kuten joskus jo sanoin, en vain saa kiinni tästä sinkkuelämän oletetusta hienoudesta. En keksi mitä teen tällä hetkellä sellaista mitä en parisuhteessa saisi tehdä. Paino sanalle saisi, nyt teen paljon sellaista mitä ei tarvitsisi tehdä vaikka ilmeisesti saankin tehdä mitä haluan.

Jotenkin luulisi, että en ole ainoa kenellä on tämänsuuntaisia ajatuksia.

OK, uskon ymmärtäväni sua. Etenkin tuossa isukkikeississä, koska en itsekän voisi kuvitella uhraavani elämääni kersalle. En ikinä. Meistä on moneksi ja kaikki ei yksin pärjää, en minäkään ennen. Uskoin ja ennen kaikkea halusin uskoa siihen, että "sen oikean" kanssa jokapäiväinen elämä muuttuu jollain tapaa hienommaksi ja palkitsevammaksi. Tässä kuitenkin empiria lopulta tarjosi sen verran tylyn väli- sekä loppututkinnon, että nykyään osaa arvostaa enemmän sitä mitä jo on, eikä sitä mitä ehkä voisi olla. Haaveet ja unelmat on kivoja sinänsä, mutta niiden pilvilinnojen varaan ei kannata onnellisuuttaan tai siihen liittyviä juttuja asetella. Silloin laittaa vähän liikaa toivoa ihmisten varaan ja kuten kaikki tiedämme, niin ennemmin tai myöhemmin ihmiset pettävät. Joko kirjaimellisesti tai muuten. Loppujen lopuksi elämässä ovat tärkeitä ystävät, jotka ilman taka-ajatuksia diggaavat susta omana itsenäsi. Eivät poikaystävänä, aviomiehenä, rakastajana, isänä tai jonkun muun hyötynäkökulmaan nojaavan roolin määrittämissä raameissa.

 

[Mace]

Loppujen lopuksi elämässä ovat tärkeitä ystävät, jotka ilman taka-ajatuksia diggaavat susta omana itsenäsi. Eivät poikaystävänä, aviomiehenä, rakastajana, isänä tai jonkun muun hyötynäkökulmaan nojaavan roolin määrittämissä raameissa.

Mulla on vahvasti sellainen fiilis, että vaimoni diggaa minusta hyvin vahvasti myös ihmisenä ja ystävänä. Suoraan sanottuna minun on aivan mahdoton kuvitella omalle kohdalleni toimivaa parisuhdetta, jossa asiat eivät olisi noin.

 

[Midnight Rambler]

Mulla on vahvasti sellainen fiilis, että vaimoni diggaa minusta hyvin vahvasti myös ihmisenä ja ystävänä. Suoraan sanottuna minun on aivan mahdoton kuvitella omalle kohdalleni toimivaa parisuhdetta, jossa asiat eivät olisi noin.

En sitä yhtään epäile, mutta toivo syvään, että sitä "myötä- ja vastoinkäymisissä" -pykälää ei koskaan tartte laittaa kunnolla koetukselle. Jos menee hankalaksi, niin naisilla on tapana kadota kuin kusi lumeen.

 

[Musta Nuoli]

Kuitenkin yksi asia on aivan sataprosenttisen varma. Et tule jäämään loppuelämäksesi yksin. Maailma on pullollaan naisia jotka tarvitsevat hyvän kumppanin ja aivan saletisti sellainen osuu sinunkin kohdallesi. Vaikka menneisyytesi antaakin itsellesi aihetta epäillä asiaa niin se ei toisaalta paina muiden vaakakupissa yhtään mitään.

Todennäköisempää on, että benzin tulee jäämään loppuelämäkseen yksin, kuten moni muukin mies maailmassa, jossa miehiä on enemmän kuin naisia ja joissa markkinatalouden lait ohjaavat tilannetta siihen, että ns. pelimiehet ja alfaurokset saavat niin paljon keskimääräistä enemmän naisia, että peruspulliaisille jää vähemmän ja monelle ei ollenkaan.

Globaalistikin tilanne on näin. Jossain Kiinassa on turha selittää sikäläiselle Xing Xongille, että ei se mitään, että Kiinassa on pian 100-200 miljoonaa miestä enemmän kuin naista, mutta satavarmasti kyllä nainen löytyy vaikka olisitkin köyhä, ruma ja epävarma. Eiköhän monen muslimimaan epävakaa tilannekin johdu osin siitä, että köyhiä ja naisettomia nuoria miehiä on melkoisesti enemmän kuin vauraammin eleleviä vatsakkaita setiä, joilla on neljä vaimoa teljettynä kotiinsa siinä missä kolmella köyhemmällä ei ole yhtään.

Hesarin tiedetoimittaja Jani Kaaro kirjoitti aiheesta erinomaisen kolumnin "Mies ilman naista ja seksiä on kuin äkäinen ampiainen", jossa Kaaro käy läpi havaintoja ja tutkimuksia siitä, mitä tapahtuu yhteiskunnallisesti kun yhä suuremman miesjoukon on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada seksiä ja/tai kelvata puolisoksi kenellekään. Tulokset eivät ole kovin hyviä. Näin Kaaro:

Historia ja demografia osoittavat, ettei ole kaukaa haettua yhdistää miesten väkivaltaisuutta seksuaalisten suhteiden puuttumiseen. Miehet, jotka ovat tippuneet avioliittomarkkinoiden ulkopuolelle, vailla oleellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa, ovat kuin loppusyksyn äkäiset ampiaiset: kun kuningatar hylkää yhdyskuntansa, työläiset jäävät toimettomiksi, ja elämänsä keskipisteen ja motivaation menettäneenä niistä tulee arvaamattomia ja aggressiivisia.
Monelle miehelle seksin puute on siis vain alkusoitto, joka johtaa paljon syvempään syrjäytymiseen, ja silloin kun näitä vanhojapoikia on riittävän paljon, he voivat ravistella kokonaisten yhteiskuntien turvallisuutta.

Tämän takia benzinin kannattaa tehdä niin kuin Ted Raikas kehoitti ja totutella yksinoloon ja yksinäisyyteen. On järkevää hankkia elämälle muuta motivaatiota ja muuta keskipistettä kuin ampiaiskuningattaren perään haikaileminen. Samaa asiaa ovat korostaneet muun muassa Carlos ja Midnight Rambler.

Tosin tässä ketjussahan osa kirjoittajista saa yleensä kuraa niskaansa jos he kehottavat huonosti naismarkkinoilla pärjääviä sopeutumaan tilanteeseen ja keksimään itselleen muuta mielekästä tekemistä sen sijaan, että antaisivat naisten metsästyksen hallita elämää pakkomielteisesti tai alkaisivat keinotekoisen tekopyhästi muuttamaan itseään, elintapojaan ja persoonaansa vain sen takia, että pystytetty kulissi sitten sattuisi kelpaamaan jollekulle.

Jostain syystä kehoitukset unohtaa oravanpyörä ja hypätä siitä tarvittaessa pois tuntuvat eniten risovan sekä palstan ns. panomiehiä että oman elämänsä Dr. Philejä, jotka ovat niin kypsässä ja tasapainoisessa parisuhteessa, että riitelevätkin esimerkillisen aikuismaisesti. Tosin samat ihmiset sitten provoavat kiistakysymyksissä netissä suu vaahdossa ja aikuismaisen kypsästi haukkuvat toisia vajakeiksi kunnes saavat jäähyn moderaattoreilta, joten "älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon"-sananlasku saattaa tässäkin päteä.

 

[Mace]

En sitä yhtään epäile, mutta toivo syvään, että sitä "myötä- ja vastoinkäymisissä" -pykälää ei koskaan tartte laittaa kunnolla koetukselle. Jos menee hankalaksi, niin naisilla on tapana kadota kuin kusi lumeen.

Tietysti toivon, että suuremmilta vastoinkäymisiltä vältytään. Tuohon viimeiseen kommenttiisi joudun vain jälleen toteamaan, että kyllä niitä hankaluuksien edessä karkuun ryntääviä löytyy aivan molemmista sukupuolista. Kyse on siis ihmisestä, ei ihmisen sukupuolesta.

 

[Samppakanki]

Jätkät hei, ei toista ihmistä opi koskaan tuntemaan vaikka niin luulisikin, ei vuosienkaan jälkeen. Parisuhteisiin hukkaan vaan elämänsä, yksin saa ja voi tehdä mitä haluaa. Huoria ne on kaikki, se tulee kaikille eteen ennemmin tahi myöhemmin. Oman elämäni pilannu pitkäksi aikaa, älkää tehkö samaa virhettä jos huomaatte jo että jotain on pielessä.

 

[pernaveikko]

Eiköhän monen muslimimaan epävakaa tilannekin johdu osin siitä, että köyhiä ja naisettomia nuoria miehiä on melkoisesti enemmän kuin vauraammin eleleviä vatsakkaita setiä, joilla on neljä vaimoa teljettynä kotiinsa siinä missä kolmella köyhemmällä ei ole yhtään.

Tämähän ei varsinaisesti ole mikään olettamus vaan asiaa on tutkittukin. Siinä vaiheessa kun väestötilanne alkaa olla sellainen, että on jotain 125 miestä per 100 naista, niin tilanne on kestämätön.

Varsinkin noissa kulttuureissa missä sinun on aivan pakko mennä naimisiin ollaksesi jotain. Jokunen sukupolvi voi vielä mennä ennen kuin tuolla päin opitaan sinkkuelämän hienous.

 

[BigRedCat]

All the best.

Tämän ketjun täyttävän väännön lomaan on pakko nostaa peukkua nimimerkki Carlosille todella hyvästä ja ajatuksella kirjoitetusta viestistä. Toivottavasti benzin ja vastaavassa tilanteessa olevat myös lukevat sen ja alkavat pikkuhiljaa ajatella asiaa tuolta kantilta ja vähitellen siirtyvät tekoihinkin.

Alussa varmaan on tärkeää hyväksyä nykyinen tilanne ja se, että parempaan on mieli, sekä tajuta ettei se käy sormia napsauttamalla millään ihme kikalla. Rauhallista itsetutkiskelua, tavoitteiden asettamista ja oman edistyksen seuraamista rauhallisesti ja hitaasti. Välillä toki innostuu liikaa ja turhautuu kun oma edistyminen ei olekaan jatkuvasti raketinomaista, mutta vertailukohdaksi kannattaa lukita oma itsensä, eikä mikään kaikessa loistava "inttikaveri".

Sattumalla on valtava vaikutus näissä jutuissa, mutta sitä kannattaisi yrittää ajatuksissaan hyödyntää nimenomaan kun kohdalle tulee useamman kerran putkeen rosvosektoria. Helppoahan ei tämäkään ole, mutta mitä enemmän asettaa itsensä alttiiksi kaikenlaisille sattumille, sitä helpommin sen onnistumisenkin kokee. Neulaa ei ehkä heinäsuovasta kuitenkaan kannata etsiä, eli bikinimallin tavoittelu ei ole suurimmalle osalle meistä realistista.

Elämä ei ole helppoa, mutta ei se ole sitä koskaan ihmiselle ollutkaan. Mitä enemmän pystyy tekemään itsestään riippumattoman muiden "mittareista", sitä todennäköisemmin pystyy olemaan onnellinen. Ts. ei ole pakko tavoitella samaa kun joku suosittu tyyppi, jotta olisi itsekin suosittu. Kannattaa pyrkiä valitsemaan omat maalit niin, että ne on saavutettavissa ja mielenrauhan kannalta vertailukohtia kannattaa hakea muualta kuin sosiaalisen jakauman onnekkaista. Jos pitää luovuttaa, niin miksei luovuttaisi niin, että ei välitä tuon taivaallista muiden mielipiteistä, vaan ottaa tavoitteeksi itsensä kehittämisen ja omiin kiinnostuksenkohteisiin omistautumisen. Tuossa prosessissa voi kehittää itselleen terveen itsetunnon ja sivutuotteena muuttua muiden silmissäkin kiinnostavaksi.

 

[TQoFE]

Tosin tässä ketjussahan osa kirjoittajista saa yleensä kuraa niskaansa jos he kehottavat huonosti naismarkkinoilla pärjääviä sopeutumaan tilanteeseen ja keksimään itselleen muuta mielekästä tekemistä sen sijaan, että antaisivat naisten metsästyksen hallita elämää pakkomielteisesti tai alkaisivat keinotekoisen tekopyhästi muuttamaan itseään, elintapojaan ja persoonaansa vain sen takia, että pystytetty kulissi sitten sattuisi kelpaamaan jollekulle.

Puutun vain tähän ja pelkästään pintaraapaisun verran.

Olen osaltaan samaa mieltä kanssasi, pakkomielteitä mihin tahansa kannattaa vältellä. Mutta mikäli naisen saamista hankaloittava ominaisuus on ihan itse ja omalla toiminnalla hankittu (ylipaino, päihdeongelma, rapakunto ja nk. laihaläski... just name it), niin voi olla ihan viisasta tehdä asialle jotain, myös oman terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi.

Toisaalta jos rakastaa joka ikistä grammaa 180-kiloisessa ruhossaan niin paljon, ettei malta luopua niistä, on parasta lopettaa narina siitä, kuinka naista ei saa. Valintojen maailma.

 

[TQoFE]

Huoria ne on kaikki, se tulee kaikille eteen ennemmin tahi myöhemmin.

Vaikka kuinka vituttaisi joku ex, on silti äärimmäisen vastenmielistä, lapsellista ja tahditonta ilmoittaa kaikkien naisten olevan huoria.

Häpeä vähän.

 

[Leelian Lepotuoli]

Huoria ne on kaikki.

Ja sitten ihmetellään kun ei saa naista pidettyä tai uutta otettua. Tälläset huoranhuutelijat on kyllä ihan sitä alinta kastia.