Naisasiat

[Fordél]

Ehkä helpompi ostaa Bud Light -ostosten yhteydessä jotain pientä ja vaaleanpunaista jolla toisen saa onnelliseksi kun taas Suomessa saa kompassin kanssa etsiä jonkun yhden kaupan josta saa jotain aiheeseen liittyvää.

No ei se nyt todellakaan näin mene. Kyllä täällä on kaupungissa kuin kaupungissa ja lähes kaupassa kuin kaupassa huomioitu ystävänpäivä. Ei ehkä samalla volyymilla kuin USA:ssa, mutta kyllä tuonkin päivän lähestymisen huomaa.

 

[SGD]

Ystävänpäivä. Jossain iltapäivälehdissähän oli miehiä alistettu jollain feministilistalla, jossa mussutettiin siitä, etteivät miehet huomioi ystävänpäivää.

Olen monesti ajatellut huomioida entisiä naisystäviä ystävänpäivälahjoilla. Luuta ja kahvipannu olisivat suht näppärä symbolinen ele. Jos oikein romanttiseksi mennään, voisi ajatella jotain sydämenmuotoista. Lähinnä silloin tulisi kyseeseen sian tai naudan sydän kun niitä löytyy lähikaupasta.

 

[Fordél]

Tämähän se ongelma on. Aina ei niitä ongelmia välttämättä ole, vaan niitä koittaa väkisin ehkä keksimällä keksiä. Onhan sekin tavallaan oiretta suhteesta jossa ei oikeastaan tapahdu mitään. Toiset ovat tyytyväisiä tähänkin. Jollain tapaa ei kuitenkaan tekisi vielä välttämättä tyytyä suhteeseen mikä on vain vakaa. Se on sitä kun ei kokemusta tämmöisistä tilanteista ole, silloin ei osaa arvostaa tilaa missä kaikki toimii miten pitääkin ilman nikottelua.

Kuulostaa aika omituiselta eli kaikki toimii ja on vakaata, mutta ilmeisesti liian vakaata ja toimivaa. Puuttuuko siis tunnetta ja intohimoa vai mikä mättää? Tosiaan jossain vaiheessa osaat vielä arvostaa tuollaistakin tilannetta, mutta tietysti nuorempana sitä haluaa jotain muuta. Ja sekin on ihan luonnollista, että kun on ollut pitkään suhteessa, että kaipaa sitä alun huumaa ja tunnetta, joka tuntuu ihan fyysisestikin. Jos jotenkin saisi pitkään ja vakaaseen suhteeseen yhdistettyä aina tasaisin väliajoin tuota alun huumaa, olisivat Suomenkin erotilastot puolta pienemmät.

 

[ukkometso]

Ei jumanskeba. Ohimennen selailin tässä tätäkin kiertuetta. No, johan sieltä löytyikin Kouvolan kuningas Fordèl. Monien, jos ei ihan kaikkien alojen erikoisasiantuntija. Herran jestas. Minähän olen se, joka tietää kaikesta kaiken. Eikä F.
Ja näin vanhan liiton miehenä voin tähän heittää, että jos siltä tuntuu, niin siltä tuntuu. Ja, jos molemmista tuntuu, niin siinähän se on. Mitä näitä raatelemaan. Kerran. Tai toisenkin. Mieltymys kuitenkin ratkaisee. Tunne, nuoret, tunne. Se vaan on sellaista.
t. Ukkometso 48 v. (ja ihan varmasti vedän täysillä loppuun saakka)

 

[Cube]

Ei tää muuten niin pahaa edes olis, mutta minä kun satun rakastamaan tuota perkeleen muijaa. Kysymykseni on, miten voin osoittaa tuolle rakastamalleni, mielestäni parhaalle ihmiselle jota olen koskaan kohdannut, että rakastan häntä yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ja vielä enemmän. Ja että olen valmis hänen takiaan luopumaan urastani ja asettumaan Suomeen kehnolle palkalle tai elämään varsin pienillä osingoilla?

Mutta kun minä juon. En ole selvänä hänen seurassa. Juon yhden tai vaikka 20, lopputulos aina sama. Hänen mielestään.

Kirjoittamalla seuraavan en tarkoita, että sinun pitäisi alkaa periaatteessa luopumaan yhtään mistään. Kuitenkin: Oletko miettinyt miksi olet valmis luopumaan noista paljon suuremmista ja merkittävämmistä asioista elämässä, mutta et tuosta "1-3 oluesta lauantai-iltana"?

 

[Chambza]

Ihmetelläänpä nyt vaikka tähän ketjuun, vaikkei varsinaisista parisuhdeasioista olekaan kyse. Olin eilen naispuolisten kaverien kanssa liikenteessä, ja jossain vaiheessa iltaa keskustelu kääntyi alkoholin siivittämänä ulkonäköasioihin, josta neitokaiset sitten samaisen alkoholin siivittämänä olivat yllättäen omilta kohdiltaan kovin epävarmoja. Kerroin sitten heille, että he ovat kauniita, mikä oli totta. Tämä aiheutti vastalauseiden ryöpyn, ja jouduin perustelukierteeseen joka tietenkin loi vain lisää ongelmia. Keskustelun jatkuessa pääsin kuitenkin toteamaan, että he ovat kauniimpia kuin kukaan muu nainen siinä baarissa, mikä ei ollut totta. Tämä sai neitokaisissa aikaan vastustamattoman tarpeen halata ja suukotella Chambzaa, ja ilta pääsi jatkumaan.

Itse ilmiö lienee monille, minullekin, ennalta tuttu; nainen ei halua olla kaunis, vaan kauniimpi kuin muut. Mutta onhan se vaan kummallista, joka kerta kun tähän törmää.

 

[Patajukuri]

Patajukurilla menee kyllä hyvin edelleen näissä asioissa. Lähinnä mieltä askarruttaa, että miten voi olla näin hankala luottaa toiseen ihmiseen. Vaikka tiedän, kuitenkin että kaikki on hyvin. Otetaanpa esimerkki. Aamulla herättiin likkakaverin kanssa samoihin aikoihin ja siinä ei muutamaa sanaa enempää vaihdettu. No yhtäkkiä likkakaveri löi kevyesti itseään poskelle ja häipyi huoneesta. Odottelin ja ihmettelin asiaa hetken yksin. Kunnes menin likan luokse ja kysyin onko kaikki ok? No sieltä vastattii, että on. Mutta en uskonut ja kysyin varmastiko? No edelleen oli asiat hyvin. Ja, kun kuitenkin tiedän asioiden olevan hyvin niin miksi mä jankkaan tuota onko kaikki hyvin kysymystä? Onko jäänyt menneisyydestä jotain pelkoja? Vai mikä tässä on homman nimi?

Alkaa jo itseä ärsyttää tämä epäileminen tosiaan ja, kun ei ole edes mitään syytä asiaan.

 

[Dynamo]

Minussa kirjoituksesi herätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ehkä niistä on sitten hyvä lähteä liikkeelle.

Meidän ongelma on nyt sitten MINUN ALKOHOLINKÄYTTÖNI. Millään ole paskankaan väliä, jos minä haluan esim. kahden viikon ulkomaanreissun jälkeen juoda ns. KOTONA 1-3 olutta lauantai-iltana. Minä olen kuulemma juoppo, kun päivittäin kokouksissa juon niin paljon, ettei kotona tarvi enää ottaa. (Joku vastaavassa asemassa oleva tietää, ettei siellä pakko ole juoda, kunhan esittää vaikka tappaen kokooushuoneen kukat tyhjentämällä lasia).

Pari kysymystä tuli mieleeni 1) tuossa aiemminkin jo esitetty: onko se nyt sitten niin vaikeaa luopua niistä parista oluesta? 2) Onko naisesi mahdollisesti alkoholistiperheestä? Traumat lapsuudesta/nuoruudesta saattaisivat selittää tuota. 3) Joillakin ihmisillä pari kaljaa muuttaa käytöstä aika paljon, ei tietysti kaikilla, mutta entä miten sinulla?

Ei tää muuten niin pahaa edes olis, mutta minä kun satun rakastamaan tuota perkeleen muijaa. Kysymykseni on, miten voin osoittaa tuolle rakastamalleni, mielestäni parhaalle ihmiselle jota olen koskaan kohdannut, että rakastan häntä yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ja vielä enemmän. Ja että olen valmis hänen takiaan luopumaan urastani ja asettumaan Suomeen kehnolle palkalle tai elämään varsin pienillä osingoilla?

Aika paljon olet valmis uhraamaan tuon naisen takia. Ehkä liikaa? Rakkaus tietysti edellyttää uhrautumista puolin ja toisin, mutta kuulostaa aika paljolta tuo. OK, jos tarkoituksena on perustaa perhe ja lapsien kanssa asua Suomessa niin sitten tuo ajatus käy, jos se sinulle sopii.

Jotenkin ei kuulosta kovin hyvältä alulta vakavalle suhteelle, jos hyvän uran omaava uhraa uransa, kun pätkätöillä elävä niin vaatii. Varo vain, ettet jossain vaiheessa vedä marttyyrikorttia esiin: "olen jo luopunut urastani, palkastani -mitä minun vielä pitää tän suhteen eteen tehdä?" Vähän huono lause tuo edellinen, mutten sitä nyt tähän hätään saanut paremmaksikaan muotoiltua -ehkä idea selvisi?

Mutta kun minä juon. En ole selvänä hänen seurassa. Juon yhden tai vaikka 20, lopputulos aina sama. Hänen mielestään.

Naisesi ei taida itse juoda ollenkaan? Hmmm... olisiko se nyt sitten niin vaikea olla kokonaan juomatta, ainakaan hänen seurassaan. Tällä hetkellä sulla ilmeisesti on sen verran tuota ulkomaankeikkaa, että pahimman janon voinet sammuttaa hänen silmiensä ulottumattomissa.

Jos nyt on niin, että hänellä on alkotraumoja lapsuudenkodistaan, niin sitten asia on luultavasti niin, etteivät ne traumat ole ihan heti lähdössä.

Tiedän, että tämä kuulostaa ääliömäiseltä, ja että mulla on ollu syntyessäni kultalusikka suussa ja blaa blaa jne. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että minäkin olen ihminen, ja että mulla voi olla paha olla se, joka olen.

Kuulostaa siltä, että sulla on paha olla myös muista syistä kuin tästä "ei paria kaljaa edes kotona" -miksi? Voisiko tässä olla syy, joka heijastuu tähän naisesi kielteiseen alkoholin suhtautumiseen?

 

[Valioyksilö]

En nyt löytänyt sopivampaa ketjua, mutta kaipa tämä blogijuttu ihmissuhde- ja naisasioihin liittyy. Linkissä valaistaan ns. kaksoispalkkateoriasta, jolla tarkoitetaan sitä, että naiset saavat tuloja sekä ansiotyöstä että miehiltä. Mielenkiintoista.

 

[Squit]

No-joo. Olen nyt päälle 2 vuotta ollut etäsuhteessa. Nainen on ihana ja yhteistä tulevaisuutta mietitään monesti. Pari kuukautta sitten kuitenkin selvisi että hän kirjoittelee jonkun toisen miehen kanssa tekstiviestejä suht usein. Selvisi, että tämä kaveri on sellainen joka auttoi häntä viime kesällä akun kanssa. En tiedä sitten tarviko mies avautua jollekkin ja rupesi kirjoittelemaan naiselleni. Noin pari kuukautta sitten hän paljasti, että tämä mies on ihastunut häneen ja että mies haluaisi jotain sutinaa (mies on naimissa ja kolme lasta). Naiseni sanoo, että joskus mies ehdottelee hänelle, mutta hän lopettaa sen välittömästi. Nainen sanoo myös että suuri osa ajasta he keskustelevat oikein hyvin esim. lapsista ja tämän takia hän kirjoittelee miehelle ja tämä on hänelle tärkeää.

Siinä sitten ehdotin, että voisi lopettaa kirjoittelun, niin nainen vastasi, että ei halua ja että ei minulla ole mitään huolta tästä asiasta. No annoin asian olla ja ajattelin, että kaipa siihen sitten tottuu. No kumminkin on jäänyt päähän jyskyttää asia. Päähän tulee asioita joista ei tiedä onko keksittyjä vai mitä on. Itse syytän myös tätä välimatkaa, että sen takia on kaikki hankalempaa. Itse luotan naisen sanaan, mutta hän ei ole tässä ja asian tietäminen pistää jossain sydämmessä. Naiseni on minua lähes 8 vuotta vanhempi ja tämä mies melkein 40 vuotias. Kaippa nämä on niin "aikuisten" juttuja, että en ymmärrä. :) Jotain silti tarttis keksiä. Mielestäni suhteen lopettaminen tälläisen takia on silti tyhmin asia mitä tiedän. Mutta en silti oikein tykkää, että hän kirjoittelee jollekkin mies kaverilleen n. 10 kertaa, joskus 20 kertaa päivässä, tietäen miehen motiivin. Noh kattellaan.

 

[cosmic_rodeo]

Eilen kuultua, (ex-)tyttöystävän suulla kerrotusta "Viat sinussa, Cosmic Rodeo"-listalta poimittua:

1. Saatan olla sairaanloisen mustasukkainen kyttääjä, joka vie läsnäolollaan kaiken naisystävän hengitysilman!

Tämä päätelmä syntyi siitä, kun baarissa ollessamme heitin jollekin tyttökaverilleni jutelleelle satunnaiselle jannulle jotain "hauskaa" läppää tyyliin: "Mikäs tyyppi täällä yrittää meikäläisen naista iskeä?" tai jotain sinne päin. Tämän jälkeen (ex-)tyttöystäväni oli tajunnut, että olin siellä baarissa vain kyttäämässä hänen menemisiään.

Läppä oli ehkä huono, mutta mielestäni kyllä lausahdukseni humoristinen puoli tuli esille. Se jannu ainakin tajusi, nainen sitten ilmeisesti ei. Harmitus, kun winkwink-hymiöiden käyttäminen ei oikeassa elämässä ole mahdollista.

Tuopinkin olin kuulemma lattiaan mustasukkaisuusvitutuksissani särkenyt (oikeasti se vain putosi humalaisista sormistani ja ilmoitin asiasta välittömästi henkilökunnalle). Mistä päästäänkin seuraavaan kohtaan:

2. Saatan olla väkivaltainen, kännissä naisia mätkivä sika!

(Ex-)tyttöystäävääni pelottaa, koska hän ei tiedä millainen olen suuttuessani. Sehän voi tarkoittaa vaikka sitä, että kun kunnolla hermostun, niin tapan kaikki asioita sen suuremmin harkitsematta.

Ilmeisesti melko pitkän suhteemme aikana naiselle ei ole kuitenkaan selvinnyt, että olen luonteeltani säyseä kuin lehmä ja tyyni kuin jäätikkö poutasäältä. Ei, vaikka olen asian hänelle monesti sanonut. En minä koskaan suutu, enkä varsinkaan väkivaltaisesti käyttäydy.

Se, etten ole koskaan (ex-)tyttöystävälleni tai yleensä oikein kenellekään suuttunut tai edes ääntäni korottanut, ei hänelle tarkoita että minulla olisi pitkä pinna tai hyvät hermot, vaan sitä, etten ole vielä koskaan hänelle kunnolla suuttunut. Mystistä.

3. Olen pummi ja elätti!

Ensimmäinen väittämä, jossa on valitettavasti perää. Olen eri ihmisille varmasti satoja savukkeita ja autokyytejä velkaa. Se on vain helpompi kysyä tutulta ihmiseltä, että "heitätkö röökin" kuin kävellä omalle takilleen kaivamaan omia savukkeitaan taskusta.

Se on opittu tapa, josta olisi kieltämättä hyvä opetella eroon.

4. (Ex-)naiseni ei tunne (tuntenut) itseään suhteessamme naiseksi!

On kuulemma ahdistavaa, koska en ole autoista, räjähdyksistä, missikisoista ja aseista kiinnostanut "juntti" (<-- sana otettu suoraan (ex-)tyttöystävän sanomisista).

(Ex-)tyttöystävän kaikki entiset miehet ovat olleet tyyppejä, joille esimerkiksi autojen rassaaminen on ollut koko elämä. Varmasti hienoja miehiä on kyseessä, muuta en väitä, mutta perkele, onko se nyt sitten oikeasti muka ongelma, jos minua kiinnostaa "pinnallisen miehekkäiden" asioiden sijaan enemmänkin ruoanlaitto, kirjallisuus ja keskusteleminen.

Kummankohan vika se on, jos minä en ihan omana itsenäni kelpaa, minun vai hänen.

Perhana, minähän myöhästyn bussista, jos vielä tätä kirjoitelmaa jatkan. Kirottua!

 

[ProCoach]

Noin 6-7 vuotta olen odottanut, että tosissani ihastuisin taas johonkin naiseen. Ja sitten se on valmennettavani. Meikäläisen tuuria.

 

[Nebula]

(Ex-)tyttöystävän kaikki entiset miehet ovat olleet tyyppejä, joille esimerkiksi autojen rassaaminen on ollut koko elämä.

Hm... luulisi, että se olisi toisinpäin. Aika monet naiset tuntuu nimenomaan siksi olevan tuosta kiinnostuneita, koska eivät halua ketään auton rassaajaa elämäänsä.

 

[Gentleman]

Hm... luulisi, että se olisi toisinpäin. Aika monet naiset tuntuu nimenomaan siksi olevan tuosta kiinnostuneita, koska eivät halua ketään auton rassaajaa elämäänsä.

Taitaa olla enemmän kiinni siitä, mitä monet naiset sanovat haluavansa.

Koska kukaan mies ei liene vieläkään keksinyt vastausta kysymykseen; "Mitä nainen oikeasti haluaa?"

Paitsi tietysti se asia, että haluavat valittaa siitä että eivät saa mitä haluavat. Joskus tämän valittaminen tuntuu tärkeämmällä kuin sen asian saaminen mitä ovat pyytäneet. IE. ovat pettyneitä kun eivät voi enää valittaa samasta asiasta.

Siten tuollainen auton rassaaja on turvallinen valinta, koska sellaiselle voi aina valittaa siitä kun rassaa autoaan enemmän kuin naistaan.

Mutta auta armias, jos mies onkin keskustelevaa tyyppiä ja kiinnostunut niistä "tärkeistä" asioista. Mikä hirveintä, mitä jos miehellä on asioista omia perusteltuja mielipiteitä eikä nainen pääsekään saarnaamaan estoitta.

 

[Soolo]

Siinä sitten ehdotin, että voisi lopettaa kirjoittelun, niin nainen vastasi, että ei halua ja että ei minulla ole mitään huolta tästä asiasta. Mielestäni suhteen lopettaminen tälläisen takia on silti tyhmin asia mitä tiedän. Mutta en silti oikein tykkää, että hän kirjoittelee jollekkin mies kaverilleen n. 10 kertaa, joskus 20 kertaa päivässä, tietäen miehen motiivin.

Mielestäni voit ihan hyvin vaatia naistasi lopettamaan tuollaisen vehkaamisen. Ei sillä, etteikö häneen voisi välttämättä luottaa, mutta ei tuo nyt ole normaalia käytöstä missään parisuhteessa. Saahan niitä vastakkaisen sukupuolen kamuja olla, mutta mikäli toinen osapuoli ei osaa käyttäytyä kunnolla (eli kuten tässä tapauksessa tuo mies joka alkoi heruttamaan), on vaan korrektia ja oikein viilentää välejä. Niin tässäkin pitäisi olla ja voit ihan hyvin vaatia sitä. Se, ettei naisesi sitä ole itse tajunnut tehdä, on hänelle kyllä iso miinus.

 

[burning heart]

Mielestäni voit ihan hyvin vaatia naistasi lopettamaan tuollaisen vehkaamisen. Ei sillä, etteikö häneen voisi välttämättä luottaa, mutta ei tuo nyt ole normaalia käytöstä missään parisuhteessa. Saahan niitä vastakkaisen sukupuolen kamuja olla, mutta mikäli toinen osapuoli ei osaa käyttäytyä kunnolla (eli kuten tässä tapauksessa tuo mies joka alkoi heruttamaan), on vaan korrektia ja oikein viilentää välejä. Niin tässäkin pitäisi olla ja voit ihan hyvin vaatia sitä. Se, ettei naisesi sitä ole itse tajunnut tehdä, on hänelle kyllä iso miinus.

Vaatia voi, mutta näin naisena ahdistuisin suunnattomasti, jos mieheni vaatisi minulta katkaisemaan yhteyden "turhan" takia.

Mikäli itse pitäisin jatkuvasti yhteyksiä henkilöön, johon ei omalta puoleltani olisi minkäänlaisia intressejä, en suostuisi vaadintaan. Jos itse tiedän, että asia on sellainen, josta ei mieheni kannattaisi huolestua, jatkaisin vaikka uhmallakin yhteydenpitoa tähän toiseen. Kun kerran keskustelu on asiallista keskustelua ja ajatusten vaihtoa, se on jopa hienoa. Ehkä aiheet sivuavat molempien elämää siinä määrin, että jutustelun aihetta löytyy. Mutta se, että liialliset yhteiset puheenaiheet olisi syy siihen, että pitäisi välit pistää poikki - ei käy. Ja paino sanalla mikäli itse tietää, että vaaraa voimassaolevalle suhteelle ei ole. Kaverisuhteita ja hyviä tyyppejä ei elämässä ole koskaan liikaa, joten yksipuolinen epäily ei minulle riittäisi syyksi keskusteluyhteyden katkaisemiseen.

Mutta kolikon kääntöpuoli. Mikäli nainen itse kokee tämän toisen miehen kiinnostuksen epämiellyttävänä, välit on helppo pistää poikki heti. Hetken aikaahan ihailijan vuodatusten kuuleminen on imartelevaa, mutta mikäli tietää, että pidemmän päälle mitään ei tule tapahtumaan, on homma helppo viheltää poikki heti kättelyssä. Ei ainakaan itseäni kiinnosta nimenomaan kaverisuhteena sellainen, jossa toinen onkin ihastunut. Käy rasittavaksi pidemmän päälle.

Hyvät keskustelut ovat naisille tärkeitä. Jos tässä toisessa miehessä ykköspointti on hyvät keskustelut, keskusteluyhteyden katkaiseminen ahdistaisi kovasti. Mikäli keskusteluissa on jotain ylimääräistä värinää, sen voi lopettaa välittömästi. Mikäli oma suhde on siis yhtään tärkeä.

Vaatiminen on vähän hankala asia. Mielestäni pyytää voi, vaatia ei. Asian kun esittää asiallisesti ja perustelee epäilyksensä, pitäisi se toiselle mennä jakeluun ja kompromissin voi löytää. Mikäli nimenomaan tätä nainen ei ymmärrä, se on naiselle iso miinus. Siinä tehdään hallaa kaikille. Olikohan tässä mitään logiikkaa?

 

[heikkik]

Vaatia voi, mutta näin naisena ahdistuisin suunnattomasti, jos mieheni vaatisi minulta katkaisemaan yhteyden "turhan" takia.

Vai turhan takia? Siis Squitin seurustelukumppani viestittelee jopa 10-20 kertaa päivässä miehelle, joka on sanonut olevansa naiseen ihastunut ja tekee välillä "ehdotuksia". Ja sinusta naisena on ahdistavaa jos seurustelukumppanisi vastaavassa tilanteessa vaatisi lopettamaan tekstailun?

Tsiisus, kokeile edes sekunniksi asettua Squitin asemaan. Miesystäväsi viestittelisi jatkuvasti häneen ihastuneen naisen kanssa ja vielä kertoisi naisen tekevän hänelle "ehdotuksia". Tuntuiko olosi tuon sekunnin aikana yhtään ahdistavalta? Siis niinku naisena?

En ymmärrä ollenkaan mitä tekemistä sukupuolella tämän asian kanssa on. Mutta toisen kunnioittamisen ja huomioonottamisen kanssa on paljonkin.

 

[Gentleman]

Hyvät keskustelut ovat naisille tärkeitä. Jos tässä toisessa miehessä ykköspointti on hyvät keskustelut, keskusteluyhteyden katkaiseminen ahdistaisi kovasti. Mikäli keskusteluissa on jotain ylimääräistä värinää, sen voi lopettaa välittömästi. Mikäli oma suhde on siis yhtään tärkeä.

Vaatiminen on vähän hankala asia. Mielestäni pyytää voi, vaatia ei. Asian kun esittää asiallisesti ja perustelee epäilyksensä, pitäisi se toiselle mennä jakeluun ja kompromissin voi löytää. Mikäli nimenomaan tätä nainen ei ymmärrä, se on naiselle iso miinus. Siinä tehdään hallaa kaikille. Olikohan tässä mitään logiikkaa?

Onhan tuossa logiikkaa, eli jos pyytää perusteluiden kera lopettamaan ja toinen ei siihen suostu, on ilmeistä että jutussa on olemassa "ylimääräistä värinää", eli pettämisen ensi oireet ovat olemassa.

Näin oman kokemukseni mukaan, omalta kohdaltani ja myös tulevan ex-vaimon kohdalta.

EDIT: Mitä muuten tulee "hyviin keskusteluihin", niin ei niitä tekstiviesteillä käydä.

 

[kananlento]

Vai turhan takia? Siis Squitin seurustelukumppani viestittelee jopa 10-20 kertaa päivässä miehelle, joka on sanonut olevansa naiseen ihastunut ja tekee välillä "ehdotuksia". Ja sinusta naisena on ahdistavaa jos seurustelukumppanisi vastaavassa tilanteessa vaatisi lopettamaan tekstailun?

Tsiisus, kokeile edes sekunniksi asettua Squitin asemaan. Miesystäväsi viestittelisi jatkuvasti häneen ihastuneen naisen kanssa ja vielä kertoisi naisen tekevän hänelle "ehdotuksia". Tuntuiko olosi tuon sekunnin aikana yhtään ahdistavalta? Siis niinku naisena?

En ymmärrä ollenkaan mitä tekemistä sukupuolella tämän asian kanssa on. Mutta toisen kunnioittamisen ja huomioonottamisen kanssa on paljonkin.

Olin kirjoittamassa melkein sanasta sanaan samat asiat, joten en viitsi kerrata. Mutta kyllä tuollainen "burning heartin" esittämä ajattelutapa ainakin itseäni korpeaa kovasti. Jos tilanne olisi niin päin, että naista ahdistaa miehen viestittely toisen naisen kanssa, niin todennäkösesti arki olisi aikamoista tappelua. Ainakin monissa parisuhteissa, ei toki saa liikaa yleistää.

 

[moby]

No-joo. Olen nyt päälle 2 vuotta ollut etäsuhteessa. Nainen on ihana ja yhteistä tulevaisuutta mietitään monesti.

Niin. En tiedä tajuatko asiaa, mutta noita etäsuhteita pitäisi viedä johonkin suuntaan. Kukaan ei jaksa odotella kahta vuotta, vaikka ehkä niin kuvitteletkin.

tiedä sitten tarviko mies avautua jollekkin ja rupesi kirjoittelemaan naiselleni. Noin pari kuukautta sitten hän paljasti, että tämä mies on ihastunut häneen ja että mies haluaisi jotain sutinaa (mies on naimissa ja kolme lasta).

Miehet aina avautuvat sopiville naisille. "Etäsuhteessa" oleva nainen on mitä parhain kohde näille avautumisille. Tottakai se mies tajuaa, että kaksi vuotta etäsuhteessa tarkoittaa sitä, ettei siitä etämiehestä ole mihinkään, kun homma ei etene.

Mutta en silti oikein tykkää, että hän kirjoittelee jollekkin mies kaverilleen n. 10 kertaa, joskus 20 kertaa päivässä, tietäen miehen motiivin. Noh kattellaan

Mistä tiedät etteivät he kirjoittele/puhu/nai aivan jatkuvasti? Anteeksi nyt vaan, mutta en ole vielä nähnyt toimivaa etäsuhdetta. Tuollaiset 40 vuotiaat naiset haluavat jotain muuta kuin etäsuhteita. Trust me. I know what I'm saying. Jos nainen kertoo sinulle nuo luvut, voit kertoa ne vähintään kahdella.

 

[burning heart]

Vai turhan takia? Siis Squitin seurustelukumppani viestittelee jopa 10-20 kertaa päivässä miehelle, joka on sanonut olevansa naiseen ihastunut ja tekee välillä "ehdotuksia". Ja sinusta naisena on ahdistavaa jos seurustelukumppanisi vastaavassa tilanteessa vaatisi lopettamaan tekstailun?

Sillä löinkin turhan ympärille lainausmerkit, mutta avataanpa vielä.

En missään nimessä tarkoittanut, että asialla ei olisi mitään merkitystä tai että sen voisi sivuuttaa. En tosiaankaan. "Turhalla" tarkoitin nyt juuri sitä, että saahan sitä keskustella. Siitä minä en lähtisi vetämään minkäänmoisia pultteja, koska keskustelemisessa ei ole mitään väärää.

Toinen asia onkin miksi. Näen, että nämä keskustelut ja puheenaiheet ovat naiselle tärkeitä. Ovatko ne kenties jopa sellaisia, joita ei Squitin kanssa voi jakaa? Kuten Squit kirjoitti, "aikuisten juttuja". Vastaavasti en näkisi, että naista pitäisi kieltää puhumasta asioista jonkun kanssa.

Mutta kuten nähtävästi ongelma, eli tämä tekstailumies, on ihastunut, se totta kai asettaa tilanteen vähän kummalliseen valoon. Miksi nainen jatkaa tekstailua tämän miehen kanssa? Ovatko ne keskustelut oikeasti niin tärkeitä vai onko imartelu tai pieni "pelaaminen" sittenkin ykkösenä? Tätä ajoin takaa.

Minä en itse suostuisi luopumaan kaverista, jos mies niin pyytäisi. Jos mies pyytäisi minua katkaisemaan välit henkilöön, joka ei ole minulle niinkään tärkeä, voisin tehdä sen helposti. Ja tärkeitä eivät ole ne henkilöt, jotka ovat omalle parisuhteelle vaaraksi.

Ja loppukaneettina Gentlemanin toteamus siitä, että hyviä keskusteluita ei käydä tekstiviesteillä. Ja se on muuten totta. Mitäs nää tekstiviestit sitten sisältää, jos ei näitä mainittuja hyviä keskusteluita?

Pahoittelut, kun ilmeisesti käyttämäni "näin naisena" aiheutti punaista liinaa jne. Tarkoitus oli yrittää asettua myös tämän parisuhteen naisen asemaan. Josta myös vielä kaksi seuraavaa lainausta:

En ymmärrä ollenkaan mitä tekemistä sukupuolella tämän asian kanssa on. Mutta toisen kunnioittamisen ja huomioonottamisen kanssa on paljonkin.

Mielestäni pyytää voi, vaatia ei. Asian kun esittää asiallisesti ja perustelee epäilyksensä, pitäisi se toiselle mennä jakeluun ja kompromissin voi löytää.

P.s. Pidetäänkö täällä foorumilla tämä keskustelu?

 

[Prof. Puck]

burning heartille

Et sitten vastannut heikkik:n kysymykseen; miltä susta itsestäsi tuntuisi, jos poikaystäväsi/miehesi pitäisi yhteyttä johonkin naiseen lukuisia kertoja päivässä ja tietäisit tämän naisen olevan kiinnostunut miehestäsi muutenkin kuin ystävänä?

Sinänsä hienoa, että yrität avata täällä tuon Squitin naisen ajatuksen logiikkaa, valitettavasti vain aivan turhaan. Ei tuon naisen käytöksessä ole kovinkaan paljon puolusteltavaa! Kyseessä on todennäköisemmin hänen osaltaan kyse flirtistä nauttimisesta enemmän kuin sielunveljeydestä/sisaruudesta ja todennäköisesti jonkinasteinen ihastuminen! Mutta ilmeisesti elämää jo nähneenä naisena tajuaa samaan aikaan, ettei ole (ainakaan vielä) halukas/valmis heivaamaan Squittia ns. hiuksista vittuun varatun, perheellisen ukkomiehen vuoksi. Siksi parempi antaa pelin jatkua, varsinkin kun Squit näyttää sietävän, joka on tietty iso moka!

Kirjoitetaan nyt vielä kertaalleen tällainen itsestäänselvyys: Se, että haluaa jatkaa yhteydenpitoa useita (kymmeniä) kertoja paivässä heppuun, joka on jo ilmaissut muunkinlaisen kiinnostuksen, pitäisi olla selvä signaali ihan ensimmäiseksi Squitin naiselle, että jatkamalla tuota 'suhdetta' hän on epärehellinen kaikille osapuolille, myös itselleen. Toiseksi sen olisi pitänyt olla jo ajat sitten selvä signaali Squittille, että joko sua viedään kuin pässiä narussa, tai sitten sulle yritetään kohtuu voimakkaasti 'vihjaista' että; it's time to move on boy, suuntaan tai toiseen, aivan kuten Moby asian jo ilmaisi hiukan ronskimmin!

 

[Squit]

No johan täällä salamat lyö. On varmaan parempi antaa lisää tietoa.

Se mitä burning heart kirjoitti on varmana aika lähellä sitä, mitä naiseni ajattelee. Että ei ole mitään intressejä, kunhan on hyvää juttu seuraa. He puhuvat paljon lapsista, joita molemmilla on ja joita minulla ei ole. Tiedän tämän faktana. Tietenkin jotain muutakin on varmasti puhuttu, joista en sitten tiedä. Kun puhuin tekstiviestimääristä, käytin sanaa jopa, joka on piikki tekstiviesti määrä. Joskus on muutamia päiviä hiljaistakin. Tämänkin naiseni on todistanut kysymättä. Niin ja tämä mies asuu myös kaukana.

Niin ja se olen minä joka venailee. Kyllä kun aloitettiin puhuttiin, että koska voidaan viedä eteenpäin jne. ja molemmat on siihen sitoutuneet. Luotan naiseeni kyllä, mutta mielestäni homma pitäisi pitää simppelinä etäsuhteessa. En kaipaa yhtään extra murhetta tai järkeilyä. Mitä tulee tähän mieheen ja miettii omia naiskaveri suhteita, niin kyllä mies on sellainen, että aika usein ihastuu naiskaveriinsa jollain tasolla ja siitä muistuttelee tai ei. Näin on käynyt ainakin itselleni. Toivoisin vain, että jollain tasolla naiseni tietää miltä minusta tuntuu jne. ja tekisi sitten omat päätelmänsä.

 

[Prof. Puck]

Se mitä burning heart kirjoitti on varmana aika lähellä sitä, mitä naiseni ajattelee...

...Mitä tulee tähän mieheen ja miettii omia naiskaveri suhteita, niin kyllä mies on sellainen, että aika usein ihastuu naiskaveriinsa jollain tasolla ja siitä muistuttelee tai ei. Näin on käynyt ainakin itselleni. Toivoisin vain, että jollain tasolla naiseni tietää miltä minusta tuntuu jne. ja tekisi sitten omat päätelmänsä.

Onnea valitsemallasi tiellä, oikeasti! Ei meistä tietty kukaan muu tiedä tilannettasi paremmin kuin sinä itse. Meillä arvio perustuu siihen, mitä - ja miten - sä olet tilanteestasi kirjoittanut!

 

[Wolves]

Mikäli sanansäilä ei heilahda

...saksalainen tekee sen sinun puolesta

http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2010021111099192_lz.shtml