Naisasiat

[Tiityy]

Facebook on yksi hyvä tapa noissa naisasioissa. Ei tarvitse alkuvaiheessa edes tavata, kun arvioi toista. Seuraa vain muutaman päivän, mitä henkilö kirjoittaa facebookiin. Siinä pystyy analysoimaan tyypin aika hyvin ja nopeasti.

Tämähän toimii siten, että jos on Facebookissa, niin ei ole jatkossa. Vain idiootit levittelevät itsestään tietoa kenen tahansa luettavaksi.

 

[JZZ]

Vain idiootit levittelevät itsestään tietoa kenen tahansa luettavaksi.

Ai niinkuin esimerkiksi netin keskustelupalstoille?

 

[Tiityy]

Ai niinkuin esimerkiksi netin keskustelupalstoille?

Jep jep, ei todellakaan tulisi mieleen iskeä ketään täältä. Enkä kyllä lämpenisi kenekään iskuyrityksillekään (ei millään pahalla :). Vielä kun osalla on vielä oma lärvi näkyvillä niin voi luoja.

 

[TosiFani]

...Terveisin,
ensimmäiseen ihmisryhmään lukeutuva.

PS. Kyllä totta kai, niin naisissa kuin miehissäkin on niitä, jotka tarkoituksella ja tieten tahtoen haluavat antaa ymmärtää, ymmärtämättä antaa.

Tällä iällä ei enää enää lähde sinne, mutta ymmärrän, että nuori poika voi ymmärtää viattoman flirtin väärin. Tämä on silti vaikea taiteen laji eli pitää flirtti päivää piristävänä juttuna, ilman että vastapuoli ymmärtää väärin. Ehkä nykyään mennään jo vähän liian pitkälle näissä seksuaalisissa puheissa.

 

[Gags]

Ai niinkuin esimerkiksi netin keskustelupalstoille?

Vertauksesi kenties ontuu hiukan, koska netin keskustelupalstoille huomattavasti harvemmin omalla nimellään kirjoitetaan henkilökohtaisista asioistaan.

 

[Cannibal]

Liian aikaisin tai liian myöhään tai liian... Mielestäni tuollainen spekulointi on naurettavaa.

Niin no se on vaikea sanoa mikä on liian aikaisin tai liian myöhään, MUTTA lähtökohta on tämä: nainen on feminiininen ja mies maskuliininen ja mitä kauempana nämä "patterin navat" ovat, sen parempi. Jos mies lähtee vuodattamaan tunteitaan, se ei todellakaan kuulu maskuliiniseen katogoriaan ja näin ollen tämän "teorian" mukaan tappaa tunteen. Samalla lailla kuin maskuliinen nainen ei kiinnosta miestä. Mun mielestä tämä on hyvin loogista ja voin tähän samaistua melko lailla.

Lähtökohtaisesti sanoisin, että miehen ei missään nimessä tulisi jaella mitään rakkaudentunnustuksia ennen naista ikinä. Miksi se pitäisi sanoa naiselle, jos on tunteita? Väitän, että 99.9 % tapauksista nainen TIETÄÄ sen joka tapauksessa. Naiset yleensä ovat parempia lukemaan ihmisiä muutenkin. Kyseessä on tilanne, jossa nainen testaa miestä. Tuleeko sieltä "heikon miehen" rakkaudentunnustuksia tyyliin: "Pidän susta, haluan tutustua suhun, olet tosi kiinnostava jne jne." jotka voi suoraan kääntää muotoon: "en ole saanut vuoteen, tarvitsen naista, olen epätoivoinen jne jne". Okei, kärjistys, mutta näin nainen sen näkee.

Jos taas mies ei tee tätä virhettä vaan pelaa "coolisti" ja tekee KAIKKEA MUUTA, se viestii, ettei hän ole riippuvainen kenestäkään, vaan HALUAA olla kyseisen naisen kanssa muttei TARVITSE häntä. Tässä on aivan vitunmoinen ero. Eikö kukaan ymmärrä mitä tässä haen takaa?

Pääasia, että nainen tietää, mikä on tilanne ja ennenkaikkea pääasia, että löytää sen asiallisen naisen. Niitä ei kasva puissa. Silloin se esittämistapa tai -aika on aika samantekevää. Pääasia, että tulee ymmärretyksi. Flirtti sen sijaan on homojen hommaa, mies ei sellaista harrasta.

Edelleen, kyllä nainen sen tajuaa sanomattakin.

Suoraan puhuminen ja kysyminen on toki hyvä vaihtoehto, mikäli kyseessä on low risk - high reward -tilanne, eli kyse ei ole esim. työkaverista tai muusta, jonka kanssa joutuu tekemisiin myös jatkossa, tai ystävästä, jonka haluaa pitääkin edes ystävänä.

Eri mieltä. Suoraan kysyminen ei ole KOSKAAN hyvä vaihtoehto (paitsi tosiaan jos haluat olla pelkkä ystävä koska se sinusta todellakin tulee jos suoraan jotain kysyt), koska se viestii aivan liikaa negatiivisia asioita miehestä. Se antaa aivan liikaa valtaa naiselle ja kaiken pois mieheltä. Ajatelkaa asiaa toisin päin. Jos joku nainen tulee sanomaan, että rakastan sinua ja haluan olla sun kanssa päivät ja yöt. Vaikka kyseessä olisi hyvä tapaus, se saa miettimään kaksi kertaa verrattuna siihen, että miettisit itse mitä kyseinen nainen ajattelee sinusta.

 

[Nenna]

Valtapeliä?

Jos parisuhde ja parisuhteen muodostaminen on yksilön mielestä ensisijassa valtapeliä, niin silloin on parasta tyytyä siihen "omin sormin onneen" ratkaisuun, koska ei ole henkisesti kypsä muuhun kuin itsensä tyydyttämiseen toisella. Pätee niin miehiin kuin naisiin.

 

[Tupu]

Niin no se on vaikea sanoa mikä on liian aikaisin tai liian myöhään, MUTTA lähtökohta on tämä: nainen on feminiininen ja mies maskuliininen ja mitä kauempana nämä "patterin navat" ovat, sen parempi. Jos mies lähtee vuodattamaan tunteitaan, se ei todellakaan kuulu maskuliiniseen katogoriaan ja näin ollen tämän "teorian" mukaan tappaa tunteen. Samalla lailla kuin maskuliinen nainen ei kiinnosta miestä. Mun mielestä tämä on hyvin loogista ja voin tähän samaistua melko lailla.

Lähtökohtaisesti sanoisin, että miehen ei missään nimessä tulisi jaella mitään rakkaudentunnustuksia ennen naista ikinä. Miksi se pitäisi sanoa naiselle, jos on tunteita? Väitän, että 99.9 % tapauksista nainen TIETÄÄ sen joka tapauksessa. Naiset yleensä ovat parempia lukemaan ihmisiä muutenkin. Kyseessä on tilanne, jossa nainen testaa miestä. Tuleeko sieltä "heikon miehen" rakkaudentunnustuksia tyyliin: "Pidän susta, haluan tutustua suhun, olet tosi kiinnostava jne jne." jotka voi suoraan kääntää muotoon: "en ole saanut vuoteen, tarvitsen naista, olen epätoivoinen jne jne". Okei, kärjistys, mutta näin nainen sen näkee.

Jos taas mies ei tee tätä virhettä vaan pelaa "coolisti" ja tekee KAIKKEA MUUTA, se viestii, ettei hän ole riippuvainen kenestäkään, vaan HALUAA olla kyseisen naisen kanssa muttei TARVITSE häntä. Tässä on aivan vitunmoinen ero. Eikö kukaan ymmärrä mitä tässä haen takaa?

Suoraan kysyminen ei ole KOSKAAN hyvä vaihtoehto (paitsi tosiaan jos haluat olla pelkkä ystävä koska se sinusta todellakin tulee jos suoraan jotain kysyt), koska se viestii aivan liikaa negatiivisia asioita miehestä. Se antaa aivan liikaa valtaa naiselle ja kaiken pois mieheltä. Ajatelkaa asiaa toisin päin. Jos joku nainen tulee sanomaan, että rakastan sinua ja haluan olla sun kanssa päivät ja yöt. Vaikka kyseessä olisi hyvä tapaus, se saa miettimään kaksi kertaa verrattuna siihen, että miettisit itse mitä kyseinen nainen ajattelee sinusta.

Voin allekirjoittaa tämän tekstin sataprosenttisesti. Olen aikaisemmin kirjoittanut viestin tähän ketjuun, jossa kerroin yhdestä naissuhteestani. Niin kauan kaikki meni hyvin kun pysyin coolina ja sopivan jännittävänä, mutta jossain vaiheessa tein sitten sen virheen, että lämpesin liikaa. Samantien nainen laittoi jarrut päälle ja se suhde kuihtui hyvin nopeasti. Syynä oli siis se että minusta tuli hänelle helppo ja varma tapaus entisen coolin ja jännittävän sijaan.

 

[Kaarle6]

Cannibalin ja Tupun tapaukseen haluan kommentoida, että pelata voi muullakin strategialla kuin tuolla 'esitä vaikeasti tavoiteltavaa'. Itsellä tuo strategia menisi pieleen jo siinä vaiheessa, että pitäisi siis esittää ja en pidä siitä sellaisesta alkuunkaan, joka ei ole sitä mitä antaa itsestään kuvaa. Muutenkin koko käsite pelaaminen on itselle lähinnä kirosana, koska pelaaminen on silloin jonkun kaavan noudattamista mikä on luettu jostain sargaajan saiteilta tai opittu pelimiehen peruskursseilta. Hyh.

Oma luonne on kuitenkin enemmän avoin ja ainakin toistaiseksi olemalla hyvätapainen, hyvällä fiiliksellä ja oma itsensä on riittänyt hyvin pitkälle naisen kuin naisen kanssa. Viidessä minuutissa sitten selviää natsaako kemiat vai ei. Eikä siihen yleensä tarvita suuria sanoja, että tietää missä mennään.

 

[julle-jr]

Kyllä minun mielestäni mieskin voi sanoa faktat faktoina. Jos itse olen kiinnostunut naisesta ja jos siltä tuntuu niin kyllä minä sen voin sanoa riippumatta siitä onko nainen ilmaissut asian ennen minua. Toki olen yleensä ollut käytännössä tietoinen myös vastapuolen kiinnostuksesta siinä vaiheessa kun on tehnyt mieli kertoa tälle fiiliksensä. Tämä johtuu ehkä siitä, että en oikein osaa kiinnostua kenestäkään kovin vakavasti ellei tunnu siltä, että vastapuoli on ainakin jollain tasolla kiinnostunut minusta.

Joskus kun tuli enemmän etsittyä seuraa baareista, niin yleensä sielläkin sanoin jollekulle sopivannäköiselle naiselle melko suoraan mitä haluan. En jaksa mitään kissahiiri-leikkejä, enkä koe sellaisia leikkejä mitenkään maskuliinisuuden ilmentyminä. En nyt sano, että edellä mainittu iskutapa mikään toimivin vaihtoehto baareissa oli :) Toisaalta toimihan se aika usein kun esitti asian sopivalla tavalla.

 

[magnum37]

Kiinnostavaa settiä porukalta tästä ikuisuuskysymyksestä, mitä on tullut itse aikoinaan paljonkin mietittyä (itkemisiä en tietenkään tunnusta). Nyt on siis viime aikoina tuotu esiin pöydälle ikäänkuin faktana, että kiinnostusta ei tulisi ilmaista innokkaasti ja liian nopeasti. Minä olen kuitenkin aina suosinut rehellisyyttä. Jos sitten suhteen muodostuminen edellyttää jonkun (naisen) mielestä "pelailua", olkoon se heidän oma häpeänsä. Kyllähän tunteiden ja kiinnostuksen ilmaiseminen kysyy mieheltä ihan älyttömästi rohkeutta. Mies asettaa aina koko kunniansa "peliin" lähestyessään naista tutustumistarkoituksessa, ja sekö on siis nössöä? Jos nainen sitten palkitsee rohkean avautumisen a) säikähtämällä b) pitämällä miestä vässykkänä, kertoo se kyllä naisestakin aika paljon - eikä välttämättä hyvää.

Kun miehen kuuluu nimenomaan miehuutensa nimessä tehdä näissä asioissa aloite, on minusta edelleenkin aivan luonnollista että silloin ollaan vähän innokkaita, ja kyllä - mitä kiinnostuneempi mies oikeasti on naisesta, sitä enemmän on pupu ns. pöksyissä. Vastaavasti mitä vähemmän nainen mielelle merkitsee, sitä helpompaa on käsitellä naista pelimiehen elkein.

Eipä tästä viitsisi kulttuurikysymystä tehdä, mutta ehkä Suomi-nainen on hieman säikky kohtaamaan miehen suuria tunteita ja omia reaktioitaan niihin. Nainen kai kokee olonsa helpommaksi/turvallisemmaksi, kun mies ei osoita liiallista tunneälyä, onhan sitäpaitsi monikin nainen itse iskenyt oman mörököllinsä, ilman että mies itse on asian hyväksi mitään tehnyt. Satujen suuri opetus on, että prinsessa haluaa olla prinssinsä ainoa jumaloitu, mutta käytännössä kai aina moni nainen ei kuitenkaan halua tulla kohdelluksi minään erityisenä. Joitakin se kai ahdistaa?

Ja sitten: Voisiko olla myös niin, että rehellinen tunteista avautuminen vain näyttää olevan huono juttu, koska silloin kaksi ihmistä joutuu oikeasti kohtaamaan sen suhteen mahdollisuuden, ja kovin usein viimeistään silloin toisen haaveet kaatuvat kun "coolina" pysyminen vain viivyttäisi totuuden ilmitulemista?

Kulttuuri on ehkä vähän raa'istunut näissä asioissa. Nainen haluaa usein haastetta niistä miesasioistaan ja saattaa siksi kiinnostua enemmän siitä miehestä joka vastaa naisen katseeseen tyyliin: "Mitäs sä siinä vahtaat?", kuin miehestä jonka sydän jyskyttää kahtasataa naisen perään. Love storyt kulminoituu aika paljon eroottiseen jännitykseen, ja sitä aitoa välittämistä ei aina haluta tai edes kyetä havaitsemaan. Cooli ja hiukan väliinpitämätön kaveri on ilmeisesti aika monen nainen mielestä jännittävä (seksikäs), kun taas oven takana kukkapuskan kanssa seisova syvästi ihastunut kaveri on out. Eihän sellaisessä ole jännitystä eikä haastetta, mitä moderni, tasa-arvoinen ja itsenäinen nainen tarvitsee :D

 

[costi]

Nyt tuntuu, että on pakko saada avautua omasta kädettömyydestä naisasioissa, joten menköön sitten tänne...

"En ole varma tunteistani" lienee naisten tapa sanoa nätisti "ei kiinnosta", mutta saimme kuitenkin asian puhuttua selväksi ja ollaan jatkossa ihan kaverilinjalla. Koulussakaan ei ollut kiusaantunutta tunnelmaa, joten elämä jatkuu.

Tunteiden kertomisessa olen kyllä sillä kannalla, että parempi puhua suoraan, kuin leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa, tai jotain vastaavaa. Jos asia nyt loppujen lopuksi on kiinni siitä, että pitäisi pelata jotain peliä, eikä tunteista saisi puhua niin pitäkööt naiset tunkkinsa. Jokainen kuitenkin tyylillään.

Summa summarum, tietenkin ottaa päähän, että tästä jutusta ei nyt tullut mitään, mutta toisaalta olin rehellinen ja kerroin tunteistani, niin olisiko tuota itse enempää pystynyt enää asiaan vaikuttamaan. Tekisin saman uudestaankin.

 

[TQoFE]

Tämä koko kappalehan on täynnänsä älyllistä epärehellisyyttä. Ensin väität, että kyse ei ole pelin pelaamisesta, mutta sitten kaksi lausetta myöhemmin väitätkin, että peliä pelataan päästäkseen mahdollisimman lähelle toivottua lopputulosta.

Eräs nimeltämainitsematon palstaveli on joskus sanonut käyttäneensä ehjiä kalsareita ennen kuin meni naimisiin. Avioliitossa voi kuulemma käyttää rikkinäisiäkin. On siis oikein mietitty siirtoja suhteen alkuvaiheessa: laittaako rikkinäiset kalsarit vai ostaako uudet ehjät treffeille. Mahtaa olla kova peluri. Liittokin varmaan kaatuu justiinsa, kun on noin hatarat perustukset.

Got the point? Toivottavasti, sillä tämän enempää en jaksa opastaa. Tällä erää ;)

PS. Lienee aiheellista kertoa, että kalsarikeskustelu käytiin julkisella paikalla useiden ihmisten läsnäollessa, eikä se sisältänyt lähempää tutustumista kalsareihin niin before, during kuin afterkaan.

 

[Grainger]

Mitähän kivaa sitä voisi puolisolleen keksiä, kun huomenna tulee eräänlainen vuosipäivä? Syömään olemme aluksi menossa, mutta mitä unohtumatonta mussuttamisen jälkeen?

Ideat aika vähissä ja omalla luovuudellani ei keksitä mitään erikoista. Hjälp.

 

[magnum37]

Mitähän kivaa sitä voisi puolisolleen keksiä, kun huomenna tulee eräänlainen vuosipäivä? Syömään olemme aluksi menossa, mutta mitä unohtumatonta mussuttamisen jälkeen?

Ideat aika vähissä ja omalla luovuudellani ei keksitä mitään erikoista. Hjälp.

Vinkkejä otetaan myös vastaan täällä. 1,5 viikon kuluttua pärähtää mittariin pyöreät 10 vuotta siitä, kun tehtiin sitten päätös muuttaa oma tulevaisuus kertaheitolla. Se että hennompi osapuoli vastasi myöntävästi toi elämään kyllä paljon uusia tuulia, välillä jopa myrskyjäkin. Että saisiko vaikka tuosta jotain juonnettua?..

 

[TweetyLeaf]

Mitähän kivaa sitä voisi puolisolleen keksiä, kun huomenna tulee eräänlainen vuosipäivä? Syömään olemme aluksi menossa, mutta mitä unohtumatonta mussuttamisen jälkeen?

Ideat aika vähissä ja omalla luovuudellani ei keksitä mitään erikoista. Hjälp.

Eiköhän tuo riipu siitä mistä parempi puoliskosi pitää ja siitä että mitä tapahtumaa siinä paikassa on missä asut (ja että paljonko pankkitilillä on rahaa).
Suosikkijoukkueesi mukaan päättelen että Turkusessa joten aivan tuhoon tuomittu olet jo nyt. :)

Lähtekää Helsinkiin extempore jonnekkin oopperaan vaikka ja viettäkää yö presidentti hotellin sviitissä punaviiniä litkien.

Yleensä itse olen aina pyrkinyt siihen tämäntyylisissä jutuissa että nainen ei ihan oikeasti osaa arvata mitä tehdään, mutta sekin riippuu siitä riittääkö naisella seikkailunhalua semmoiseen, jotkun kun oikeasti pitävät siitä että ollaan kotona ja katsotaan vaikka telkkaria mielummin kun että lähdetään taitoluistelemaan yksityisesti varattuun jäähalliin.

Mutta kuten sanottu niin sinähän sen puolisosi parhaiten tunnet joten sinulla parhaat edellytykset on keksiä jotain mistä hän pitää.

 

[Prof. Puck]

Tämä koko kappalehan on täynnänsä älyllistä epärehellisyyttä. Ensin väität, että kyse ei ole pelin pelaamisesta, mutta sitten kaksi lausetta myöhemmin väitätkin, että peliä pelataan päästäkseen mahdollisimman lähelle toivottua lopputulosta. Ei mikään ihme, että parisuhdeasiat noin yleisesti ottaen on niin monille hemmetin vaikeita, kun pelin pelaaminen on tällaista kuuman kattilan kiertelyä, koska asioiden sanominen niin kuin ne on on kiellettyä.

Ei se pelaamista ole, vaan tilanteiden ja ihmisten lukemista. Ihmiset ovat erilaisia ja mikä sopii yhdelle, ei toimi toiselle.

Ihan yleisenä kommenttina, että varsinkin palstan nuoremmat jantterit tuntuvat (kirjoitusten perusteella) miettivän ihan liikaa, mitä sanoa, ja vielä enemmän, mitä jättää sanomatta. Yhtä heikosti, kuin 'jomppakoomaiset' elämää suuremmat rakkaudentunnustukset vain harvoin toimivat, niin myös 'coolin' esittäminen on feikkiä, eikä mikään automaattinen avain onneen. Tai vähintäänkin sillä bongaa vai tietyntyylisiä (yleensä myös epävarmoja itsestään) tipuja...

Loppujen lopuksi kaikkein parasta on keskittyä olemaan oma itsensä, mutta hioa (juuri sinun luonteellesi sopivaa luontaista) tyyliä toimivammaksi. Esimerkiksi jos olet olemassa enempi introvertti luonteenlaatu, niin suuret ja/tai yllättävät rakkaudentunnustukset (vaikka olisivatkin aitoja tai tulisivat ns. sydämestä) eivät nyt vaan oikein sovi "kuvaan" kuin vain hyvin tarkkaan harkituissa ja valikoiduissa tilanteissa, ajan kanssa. Introvertin kannattaakin rakentaa brändi (HIFK miehenä en voinut vastustaa kiusausta, mutta ymmärtäkää nyt oikein...) termien luotettava, turvallinen, syvällinen, harkitseva jne. termien ympärille, koska ne tukevat introvertin luontaisia ominaisuuksia. Introvertin ei kuitenkaan kannata missään tapauksessa leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa (koska se on tuhoon tuomittu yritys), vaan sellaista, joka saa naisen mielenkiinnon heräämään tavalla: tuossa kaverissa on jotain syvällistä, jotain, johon haluan tutustua paremmin... Introvertille hitaampi etenemisvauhti on luontainen.

Ekstrovertin luonteen omaavalle em. tyyli ei välttämättä toimi sen vuoksi, koska se menee helposti feikin, eli pelaamisen, puolelle. Ekstrovertin kannattaakin esimerkiksi korostaa itsessään niitä luontaisia piirteitä, jotka tekevät juuri hänestä kiinnostavan. Esimerkiksi (usein helposti innostuvana ja vaoimesti asioihin suhtautuvana) jonkun itselleen tärkeän harrastuksen esilletuominen saa usein myös naisen kiinnostumaan tyyliin: Jos tuo kaveri suhtautuu noin intohimoisesti vaikkapa musiikin tekemiseen (tai melkein mihin tahansa, mahdollisesti pl. runkkaus tai saksalaiset pornofilmit..), niin nainen helposti ajattelee, että kiinnostuessaan naisesta itsestään miehen intohimo kohdistuu samalla tarmolla myös häneen. Ekstrovertin haasteena on saada vakuutettua toinen osapuoli luotettavuudestaan. Yleisesti ottaen mitä sitoutuneempi/menestyneempi mies on, sen enemmän se viestittää naiselle, että mies ei ole tuuliviiri tai ajopuu, vaan hyvinkin valmis sitoutumaan päästäkseen päämääräänsä; myös hänen kohdallaan. Siksi, miehet, jotka ovat päässeet ns. huipulle (harrastuksessa, duunissa..), houkuttelevat naisia kuin hunaja (tai paska) kärpäsiä. Raha ja asema toki auttaa, mutta nehän ovatkin vain menestyksen mittareita...

Palstan pucci-proffana en siis suosittele "vaikeasti-tavoitelta-peliä", sillä se korostaa helposti vain omaa epävarmuutta. Vaikeasti tavoiteltavan korostaminen on sitä paitsi turhaa, sillä jos esimerkiksi enempi introvertin luonteen omaava mies hoitaa hommansa oikein, hän paljastaa itsestään asioita naiselle vasta ajan kanssa, jolloin naisen kiinnostus säilyy. Ekstrovertin luonteen omaavilla kavereilla homma puolestaan toimii niin päin, että he ovat 'luontaisesti' ns. hiukan 'välinpitämättömiä' naisia kohtaan. Heillähän on muita(kin) mielenkiinnon kohteita, jolloin nainen joutuu tappelemaan reviirinsä miehen silmissä ja taas naisen mielenkiinto säilyy...

Toki taitava peli/pano-mies lukee naista kuin avointa alkon luetteloa ja valitsee sen perusteella strategian jahtiinsa. Mutta se on sitä pelaamista, jonka lopputuloksena ei olekaan muuta tarkoitusta, kuin saada saalis kaadettua... Joiltakin se onnistuu, mutta tavallisille kuolevaisille ja niille, jotka ovat enemmän "tositarkoituksella" liikkeellä suosittelen omien luontaisten piirteiden tunnistamista ja sen mukaan omien vahvuuksien kehittämistä ja esilletuontia, aidolla tavalla. Ns "aitoa pelaamista", jota mahdollisesti palstasisko Azul myös viestissään tarkoitti?

Ja jatkoajan keskustelukulttuurin tuntien on loppuun syytä todeta, että tällainen ekstrovertti-introvertti on vain yksi - ja hyvin karkea - jako/yleistys, asian havainnollistamiseksi. Harvat meistä ovat puhtaasti vain toista. Pointti on siinä, että kun tunnet ja hyväksyt itsesi vahvuuksine ja puutteineen ja osaat sovittaa toimintasi sen mukaan, niin osakkeesi naismarkkinoilla paranevat automaattisesti! Jokaiselle meistä riittää ristimme kannettavaksi...

Keep chatting!

 

[Powerplay]

Eräs nimeltämainitsematon palstaveli on joskus sanonut käyttäneensä ehjiä kalsareita ennen kuin meni naimisiin. Avioliitossa voi kuulemma käyttää rikkinäisiäkin. On siis oikein mietitty siirtoja suhteen alkuvaiheessa: laittaako rikkinäiset kalsarit vai ostaako uudet ehjät treffeille. Mahtaa olla kova peluri. Liittokin varmaan kaatuu justiinsa, kun on noin hatarat perustukset.

Got the point? Toivottavasti, sillä tämän enempää en jaksa opastaa. Tällä erää ;)

PS. Lienee aiheellista kertoa, että kalsarikeskustelu käytiin julkisella paikalla useiden ihmisten läsnäollessa, eikä se sisältänyt lähempää tutustumista kalsareihin niin before, during kuin afterkaan.

Vittu mitä koodikieltä. Täällä puhutaan kalsareista ja se on sitten opastusta. Ilmankos ihmiset eivät pysy yhdessä, kun naiset eivät vain OSAA olla suoria. Koko ajan pitää ymmärtää naisen erilaisia koodeja millä se viestittää sen hetkisiä tunteita. Puhumistahan se ei ole.

 

[Cannibal]

Tässä on tullut hyviä kommentteja puolesta ja vastaan...kiinnostava aihe kaiken kaikkiaan. Muutamia vastauksia...

Jos parisuhde ja parisuhteen muodostaminen on yksilön mielestä ensisijassa valtapeliä, niin silloin on parasta tyytyä siihen "omin sormin onneen" ratkaisuun, koska ei ole henkisesti kypsä muuhun kuin itsensä tyydyttämiseen toisella. Pätee niin miehiin kuin naisiin.

Vaikka ym. vastaus olikin sisällöltään suhteellisen köyhä, vastataan silti. Eli, kun puhutaan ihmissuhteista, mielestäni on syytä unohtaa (ainakin jossain määrin) tietoiset valinnat. Olishan se helvetin mukavaa olla rehellinen ja teeskennellä, että mitään hierarkiaa ei ole jne jne., mutta suurin osa ihastukseen, kiinnostukseen yms. liittyvä on täysin meidän tietoisen valintamme ulkopuolella. Kai voisin sivuta darwinismia tässä yhteydessä ja väittää, että evoluution myötä meille on kehittynyt jonkinlainen vaisto, joka ohjaa mielihaluja. Ei järkeilemällä voi pakottaa itseään pitämään jostakusta. Se on ihan sama onko parisuhteen muodostaminen minun tai kenenkään MIELESTÄ valtapeliä. Ei tässä valtaa varmaan kukaan haekaan, vaan molemminpuolista kiinnostusta.

Niin kauan kaikki meni hyvin kun pysyin coolina ja sopivan jännittävänä, mutta jossain vaiheessa tein sitten sen virheen, että lämpesin liikaa. Samantien nainen laittoi jarrut päälle ja se suhde kuihtui hyvin nopeasti. Syynä oli siis se että minusta tuli hänelle helppo ja varma tapaus entisen coolin ja jännittävän sijaan.

Aamen. Näitä tarinoita riittää niin paljon, että yksinkertaisesti käytännön esimerkit tukevat TODELLA vahvasti tätä teoriaa, josta puhuin.

Cannibalin ja Tupun tapaukseen haluan kommentoida, että pelata voi muullakin strategialla kuin tuolla 'esitä vaikeasti tavoiteltavaa'. Itsellä tuo strategia menisi pieleen jo siinä vaiheessa, että pitäisi siis esittää ja en pidä siitä sellaisesta alkuunkaan, joka ei ole sitä mitä antaa itsestään kuvaa. Muutenkin koko käsite pelaaminen on itselle lähinnä kirosana, koska pelaaminen on silloin jonkun kaavan noudattamista mikä on luettu jostain sargaajan saiteilta tai opittu pelimiehen peruskursseilta. Hyh.

Olen osittain kanssasi samaa mieltä. Periaatteessa pitäisi tosiaan olla luonnollinen, oma itsensä, eikä esittää sellaista, mitä ei ole, koska jossain vaiheessahan se paljastuu kuitenkin. MUTTA, tästä ei välttämättä olekaan kyse. Se, minkälainen se "oma itsensä" on, siihen voi todellakin vaikuttaa. Tekemällä jotain riittävän usein, muuttuu. Mun mielestä on tärkeää ajatella näitä asioita ja ymmärtää millä asioilla on merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisessä, koska ne asiat, joilla menestyy naisten kanssa on aika lailla samoja, joilla menestyy elämän muillakin osa-alueilla.

Minä olen kuitenkin aina suosinut rehellisyyttä. Jos sitten suhteen muodostuminen edellyttää jonkun (naisen) mielestä "pelailua", olkoon se heidän oma häpeänsä. Kyllähän tunteiden ja kiinnostuksen ilmaiseminen kysyy mieheltä ihan älyttömästi rohkeutta. Mies asettaa aina koko kunniansa "peliin" lähestyessään naista tutustumistarkoituksessa, ja sekö on siis nössöä? Jos nainen sitten palkitsee rohkean avautumisen a) säikähtämällä b) pitämällä miestä vässykkänä, kertoo se kyllä naisestakin aika paljon - eikä välttämättä hyvää.

Nyt pitää samantien erottaa kaksi asiaa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että naisten lähestyminen vaatii rohkeutta ja siinä asetetaan osittain kunnia peliin (vaikkakin tämä ajattelutapa on todella huono koska se luo aivan liikaa painetta asialle, joka on suhteellisen luonnollinen ja merkityksetön tilanteessa, jossa tulee ne pakit), mutta naisten lähestyminen ja rakkaudentunnustukset tapailuvaiheessa ovat kaksi aivan eri asiaa. Tottakai pitää lähestyä, aloittaa keskustelu ja pyytää numeroa jne, mutta siinä vaiheessa kun suhde on alkuvaiheessa, liiallinen kiinnostus tappaa koko jutun. Tämä on nähty niin monet kerrat, eikä siitä voi syyttää naista, koska kuten sanoin, ihminen ei VOI tunteillensa mitään. Liiallinen kiinnostus viestii negatiivisia asioita miehestä, kuten esimerkiksi se, että nimenomaan tarvitsee suhdetta ja yrittää saada naiselta rakkautta ja HYVÄKSYNTÄÄ! Siinä todellinen avainsana ja TODELLINEN turn-off. On eri asia yrittää saada jotain kuin ANTAA jotain. Jos puhutaan nyt vaikka siitä "coolista" jätkästä, hän on suhteessa, koska pitää naisesta, mutta on täysin onnellinen missä tahansa elämäntilanteessa.

Vastaavasti mitä vähemmän nainen mielelle merkitsee, sitä helpompaa on käsitellä naista pelimiehen elkein.

Juuri näin. Ja sitä enemmän tämä nainen kiinnostuu miehestä. Eli tätä pitäisi yrittää soveltaa myös niihin kymppitapauksiin, koska se eittämättä toimii. Ja miksi kyseessä olisi pelkkä pelailu jos sillä viitataan yhden illan suhteeseen tai hyväksikäyttöön jossain mielessä? Siitä se alkaa, mutta mikäli tapaus osoittautuu kiinnostavaksi, on kaikki auki siitä eteenpäin. Pelailun tarkoituksenahan on nimenomaan herättää kiinnostus! Ei käyttää ketään hyväksi.

Eipä tästä viitsisi kulttuurikysymystä tehdä, mutta ehkä Suomi-nainen on hieman säikky kohtaamaan miehen suuria tunteita ja omia reaktioitaan niihin.

Voin sanoa, että samat lainalaisuudet pätevät hyvin pitkälti kaikissa...no ainakin länsimaissa. Ainakin mitä itse olen havainnut.

Kulttuuri on ehkä vähän raa'istunut näissä asioissa. Nainen haluaa usein haastetta niistä miesasioistaan ja saattaa siksi kiinnostua enemmän siitä miehestä joka vastaa naisen katseeseen tyyliin: "Mitäs sä siinä vahtaat?", kuin miehestä jonka sydän jyskyttää kahtasataa naisen perään. Love storyt kulminoituu aika paljon eroottiseen jännitykseen, ja sitä aitoa välittämistä ei aina haluta tai edes kyetä havaitsemaan. Cooli ja hiukan väliinpitämätön kaveri on ilmeisesti aika monen nainen mielestä jännittävä (seksikäs), kun taas oven takana kukkapuskan kanssa seisova syvästi ihastunut kaveri on out. Eihän sellaisessä ole jännitystä eikä haastetta, mitä moderni, tasa-arvoinen ja itsenäinen nainen tarvitsee :D

Tottakai, kaikki haluavat haastetta. Yleensä kaikkeen tavoittelemisen arvoiseen liittyy kovaa työtä ja epäonnistumisia. Miksei sama pätisi myös tässä? Eroottinen jännite on nimenomaan se, mikä pitää kiinnostuksen kasassa alusta loppuun asti. Ja SE, miten se luodaan, on kiinni juuri näistä asioista, joita nyt sitten vaikka voi kutsua "pelailuksi". Aito välittäminen syntyy myöhemmin täysin luonnostaan. Ja jälleen aistin jonkinlaista naisten syyllistämistä tuossa sun lopputekstissäsi. Ikäänkuin naisten pitäisi uskotella itselleen, että se "hyvä jätkä" joka tuo mulle lahjoja ja soittaa 10 kertaa päivässä, on se, keneen pitää rakastua ja ihastua. Kumma juttu vaan, että vaikka kuinka uskottelee, niitä tunteita ei vain ole. Näinpä. Ja se johtuu siitä, että kyseessä ei edelleenkään ole tietoinen valinta. Tunteet muodostuvat "alitajuisesti", evoluution kehittämänä. Jos näitä asioita ei halua oppia/ymmärtää, tulee takuuvarmasti ampumaan itseään jalkaan monen monta kertaa. Voidaanhan me keskustella nyt siitä, onko tämä reilua tai oikein tai väärin, mutta mitä väliä sillä on? Se on fakta eikä sitä voi muuttaa miksikään.

"En ole varma tunteistani" lienee naisten tapa sanoa nätisti "ei kiinnosta", mutta saimme kuitenkin asian puhuttua selväksi ja ollaan jatkossa ihan kaverilinjalla. Koulussakaan ei ollut kiusaantunutta tunnelmaa, joten elämä jatkuu.

Otetaas muutama klassikko:

"En ole varma tunteistani"
"Haluan ensin löytää itseni"
"Vika ei ole sussa, vaan mussa"
"Elämäntilanteeni on nyt sellainen, että en ole valmis suhteeseen"
"Olet todella mukava, mutta..."

Voin kääntää nuo kaikki selkokielelle: Et herätä minussa (romanttisia) tunteita, käyttäydyt täysin samalla ennalta-arvattavalla tavalla kuin 99% miehistä, jotka olen tavannut, haet hyväksyntää. En kuitenkaan halua loukata egoasi, joten kehitän tällaisen tavan päästä tilanteesta eroon.

Summa summarum, tietenkin ottaa päähän, että tästä jutusta ei nyt tullut mitään, mutta toisaalta olin rehellinen ja kerroin tunteistani, niin olisiko tuota itse enempää pystynyt enää asiaan vaikuttamaan. Tekisin saman uudestaankin.

En ymmärrä miksi jatkat tavalla, joka ei todistetusti toimi jos kerran itsekin sen olet jo kokenut. Kokeileppa ihan piruuttasi tätä toista "lähestymistapaa" ja katso mitä tapahtuu...

Loppujen lopuksi kaikkein parasta on keskittyä olemaan oma itsensä, mutta hioa (juuri sinun luonteellesi sopivaa luontaista) tyyliä toimivammaksi.

KYLLÄ! Proffa kiekon kirjoitus oli loistava ja allekirjoitan sen lähes täysin. Juuri tuossa ylempänä sanoin samaa, että on oltava oma itsensä, mutta sitä omaa itseänsä voi kehittää siihen suuntaan, että se luo kiinnostusta. Sitä ennen täytyy tietysti tietää mitkä ne asiat ovat! Ja niistähän tässä on nyt juuri puhuttu.

Toki taitava peli/pano-mies lukee naista kuin avointa alkon luetteloa ja valitsee sen perusteella strategian jahtiinsa. Mutta se on sitä pelaamista, jonka lopputuloksena ei olekaan muuta tarkoitusta, kuin saada saalis kaadettua...

Tästä vähän eri mieltä kuitenkin. Paras tilanne elämässä on olla niin hyvä ihmistuntija ja itsevarma, että lukee ketä tahansa kuin avointa kirjaa ja valitsee strategiansa...mutta miksi sen lopputuloksena olisi vain saada saalis kaadettua!?!?! Tämähän mahdollistaa useampien naisten tapaamisen lyhyessä ajassa, jolloin hyvin suurella todennäköisyydellä sieltä löytyy se "oikea" tai sellainen persoona, joka sopii itselle loistavasti. Mitä vähemmän näitä kontakteja on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joutuu "tyytymään" johonkin. Miksei pelimies voisi olla tositarkoituksella liikkeellä, mutta sitä oikeaa etsiessään pitää samalla hauskaa?

 

[palle fontän]

Mies soittaa sinulle jurrissa yöllä -> et ole hänen mielestään potentiaalinen elämänkumppani. Pane, jos tekee mieli.

Nainen lemppaa sinut, kun et olekaan enää niin jännittävä -> et ole hänen mielestään potentiaalinen elämänkumppani. Toivottavasti panit.

En kertakaikkiaan usko siihen, että jotain peliä pelaamalla saadaan toinen koukutettua mukaan loppuelämän ajaksi. Luonnollisesti jokaisessa parisuhteessa on se hurmaamisvaihe, jolloin ei käytetä niitä reikäisiä maxi-alushousuja, mutta tällä ei ole mitään tekemistä pelien pelaamisen kanssa. Harvassa ovat ne, jotka aloittavat tutustumisen esittelemällä ensimmäiseksi omat huonot puolensa. Jos taas joku hakee parisuhteesta jännitystä, niin saa varautua siihen, että jännittävän kumppanin kylkiäisenä tulee paljon muutakin.

 

[TweetyLeaf]

En kertakaikkiaan usko siihen, että jotain peliä pelaamalla saadaan toinen koukutettua mukaan loppuelämän ajaksi.

"All the world's a stage,
And all the men and women merely players:
They have their exits and their entrances;
And one man in his time plays many parts"
-ravistettu keihäs

Ei kyse ole siitä että joku "pelaisi" peliä vaan enemmänkin ihan vaan kanssakäymisestä, vuorovaikutuksesta.

Tuota vuorovaikutusta on sitten todella helppo kutsua peliksi asioiden "selventämiseksi". Ei siitä niin kannata itseensä ottaa kenenkään jos joku kutsuu elämänkumppanin etsimistä peliksi.

 

[Tepe#44]

Mitähän kivaa sitä voisi puolisolleen keksiä, kun huomenna tulee eräänlainen vuosipäivä? Syömään olemme aluksi menossa, mutta mitä unohtumatonta mussuttamisen jälkeen?

Ideat aika vähissä ja omalla luovuudellani ei keksitä mitään erikoista. Hjälp.

Tehkää sitä samaa mitä teitte silloin kun tuona päivänä merkkipäivänä silloin teitte. Yritä saada siitä mahdollisimman samanlainen. Toimi meikäläisellä ja pointsit itselleni vaimon silmissä.

 

[FourForty]

"En ole varma tunteistani" lienee naisten tapa sanoa nätisti "ei kiinnosta", mutta saimme kuitenkin asian puhuttua selväksi ja ollaan jatkossa ihan kaverilinjalla.

Tai sitten se tarkoittaa juuri sitä mitä siinä sanotaan, sekin vaihtoehto on olemassa. Olen joskus ennenkin täällä muistaakseni puuttunut siihen, että usein tässä ketjussa oletetaan naisten olevan selvillä omista tunteistaan joka ikinen hetki, vaikka kaipa nuo fiilikset toisellakin sukupuolella heittelevät välillä kovastikin. Ja silloin on turha odottaa saavansa yksiselitteistä vastausta tuollaisissa tilanteissa, jos vastaus ei ole selvä naiselle itselleenkään. Jos se nainen vaikka oli sillä hetkellä kiinnostunut useammasta miehestä, joista olit yksi, ja se oli vasta miettimässä kenet se niistä valitsee?

 

[obi-wan]

Tehkää sitä samaa mitä teitte silloin kun tuona päivänä merkkipäivänä silloin teitte. Yritä saada siitä mahdollisimman samanlainen. Toimi meikäläisellä ja pointsit itselleni vaimon silmissä.

Vedit kännit, lähit kavereiden kanssa baariin, koitit iskeä kymmentä muijaa ensin ja viimeiselle hitaalle sitten hait vaimosi. Vähän kourimista, nakkikioskin kautta kotiin. Ja lihaa piiloon?

Koska näin on varmaan yllättävän moni suomalainen suhde alkanut. Jos nyt tietenkään kyse oli edes sen päivän juhlistamisesta.

 

[TweetyLeaf]

Tai sitten se tarkoittaa juuri sitä mitä siinä sanotaan

Err... Nainen ei juuri koskaan tarkoita sitä mitä sanoo :)
Pakko sanoa että harvassa ovat ne kerrat kun omalla kohdalla naiselta on kuullut tuonnepäin viittavankaan kommentin ja vielä sen jälkeen joskus jotain peliä on ollut, nyt kun tarkemmin ajattelee niin kertaakaan näin ei ole käynyt.

Asia voi olla eri jos on esim pitkään seurustellut ja sitten ongelmien pyörityksessä nainen kertoo luottamuksellisesti miehelle että ei oikeasti tiedä mitä tahtoo tai vastaavaa niin siinätapauksessa tuossa voi olla jotain perää... ehkä.

Ja ei en nyt halua sanoa että naiset "valehtelisivat", ehkä ennemmin näen asian niin että useilla naisilla on tarve selvittää asiat "no hard feelings" linjalla kun taas miehet ovat herkempiä sanomaan suoraan että nyt perkele ei oikein kiinnosta.