Naisasiat

[Ted Raikas]

Olen ymmärtänyt, että lemmikkeihin voi kiintyä kuten lapsiin ja siinä ei joku satunnainen miesystävä yleensä vertailussa pärjää alkuunkaan.

Joo, katsos kun se koira on aina uskollinen ja ymmärtäväinen, toisin kuin ihmismiehet jotka on petollisia, itsekkäitä ja/tai muuten vaan mulkkuja olentoja.

Kas kun nämä koiranaiset ei ota sitä elukkaa aviopuolisoksi ja nuku öisin vierekkäin?

Tai no aika usein varmaan nukkuvatkin. Tai muuten antavat hurttansa hyppiä sänkyyn.

Eikä tämä ole mitään katkeraa tilitystä, en ole onneksi seurustellut tai tapaillut mitään koirahullua, mutta on sellaisen tapaisiinkin törmätty. Yleensä ne jutut koiran kanssa elämisestä on sitä luokkaa, että karvat nousee pystyyn ja hälytyskello soi. Ei minun tyyppisiä naisia moiset. Myönnän olevani sen verran vaativa tapaus, että odotan olevani varsin keskeinen tekijä elämässä, eikä joku lemmikki jyrää kaikessa ohitse. Muutenkaan se, että eläimellä on joku ihmisen status huushollissa ja saa hyppiä ja rynniä minne sattuu, ei oikein mene meikäläisellä jakeluun.

Tuo ei tietysti meinaa sitä, että lemmikki ei saisi olla tärkeä. Ei lemmikkiänsä laiminlyöväkään luottamusta juuri herätä.

 

[Alamummo]

Miten voi naiselle kertoa kohteliaasti, että hänen koiransa on rasittava ja ärsyttävä eläin, ja en haluaisi sen elikon seurassa olla? Koira on onneksi yhteinen hänen exän kanssa ja koira on onneksi aika paljon siellä exän luona.

Koira on pieni superenerginen ja pomppii kaikkialle, haukkuu rapusta kuuluville pienillekin äänille, jatkuvasti hyppii jaloissa kun yrittää kävellä jonnekin, nyppii naamalle kun koittaa katsoa teeveetä, kussut lattiallekin kerran... Kun koira on täällä niin kaikki muu jää taka-alalle kun koira varastaa shown jatkuvasti. Lisäksi minusta tulee kiukkuinen ja vittuuntunut koiran ollessa läsnä, ihan syystäkin...

Koira vaikuttaa kirjoituksen perusteella (riehuminen, pissaaminen) pennulta tai nuorelta koiralta, jolloin sen käytös kyllä tasaantuu iän karttuessa. Toki se kuullostaa myös siltä, että tapakasvatus olisi paikallaan. Luultavasti se hakee paikkaa laumassanne ja käytöksellään kerjää huomiota. Riehuva ja möykkäävä koira on minustakin rasittava - vaikka koirista paljon pidänkin - mutta niiden käytöstä on helppo ohjata oikeaan suuntaa palkitsemalla ne oikeanlaisesta käytöksestä.

Kysymys on hankala, sillä ihmisille lemmikit ovat hyvin rakkaita eivätkä he halua niistä luopua vain siksi, että joku toinen ei pidä niistä. Koira kuuluu kokonaispakettiin ja se on vain nieltävä karvoineen päivineen. Helpompaa sinulle, jos teet tämän selväksi itsellesi. Ei sinun siitä huolimatta tarvitse sitä rakastaa. Jos asian otat daamisi kanssa tapetille, niin älä vaan puhu koirasta millään rumalla nimityksellä "rakkina", vaan sen omalla nimellä. Voit ihan hyvin sanoa, ettet ole tottunut moiseen koiran koheltamiseen ja haukkumiseen ja kysyä voiko asialle tehdä jotain, esimerkiksi viedä se koirakouluun. Äläkä sano inhoavasi sitä tai koiria yleensä vaikket niistä pitäisikään. Parempi kuitenkin, jos otat asian puheeksi jollain tavalla, ei vittuuntumisen nieleminen viimeiseen asti ketään palvele eikä tee suhteellenne hyvää.

Kuullostat ehkä vähän mustasukkaiselta koiran saamalle huomiolle, iso mies. Koirahan on kuitenkin vain osan ajasta daamisi kanssa, joten eivät asiasi niin huonosti ole.

 

[tant gredulin]

Jotenkin tuntuu, että tuossa on taas yksi sovittamaton ristiriita miesten ja naisten välillä.

Minä puolestani luulen, että kyseessä on joku pesänrakennusvaiheeseen liittyvä juttu... Eronneilla/yksinelävillä ihmisillä asetelma kääntyy monasti toisinpäin kun tullaan tänne elämän ehtoopuolelle. Miehet hakevat kiihkeästi uutta 24/7-parisuhdetta (lue: huolto pelaa), naiset puolestaan nauttivat täysin siemauksin vapaudestaan päästyään avioliiton ikeen alta :)

 

[Alamummo]

Minä puolestani luulen, että kyseessä on joku pesänrakennusvaiheeseen liittyvä juttu... Eronneilla/yksinelävillä ihmisillä asetelma kääntyy monasti toisinpäin kun tullaan tänne elämän ehtoopuolelle. Miehet hakevat kiihkeästi uutta 24/7-parisuhdetta (lue: huolto pelaa), naiset puolestaan nauttivat täysin siemauksin vapaudestaan päästyään avioliiton ikeen alta :)

Voipi liittyä pesänrakennusviettiin tai sitten on ihan yksilöllinen ominaisuus. Minulle on oma aika ollut aina ihan yhtä mieluisaa kuin yhdessäolokin. En tosin ole koskaan lapsia halunut, joten ehkä tämä sitten johtuukin pesänrakennusvietin puutteesta...

 

[banaaninviljelijä]

Minä puolestani luulen, että kyseessä on joku pesänrakennusvaiheeseen liittyvä juttu... Eronneilla/yksinelävillä ihmisillä asetelma kääntyy monasti toisinpäin kun tullaan tänne elämän ehtoopuolelle. Miehet hakevat kiihkeästi uutta 24/7-parisuhdetta (lue: huolto pelaa), naiset puolestaan nauttivat täysin siemauksin vapaudestaan päästyään avioliiton ikeen alta :)

En tunnusta.

Ja nyt vaikuttaa kovin aurinkoiselta minun naisasiat.

 

[FourForty]

Mutta ovatko naiset sitten ihan eri maata? Ainakin omien kokemusteni pohjalta seurustelukumppanini ovat halunneet viettää aina mahdollisimman paljon aikaa kanssani ja eron hetkillä ovat sitten kyyneleet silmissä. Eli siinä missä itse salaa tunnen helpotusta, kun pääsen taas hetkeksi omiin oloihini niin naiset haluaisivat vain viettää aikaa yhdessä.

Jotenkin tuntuu, että tuossa on taas yksi sovittamaton ristiriita miesten ja naisten välillä.

Minusta kyse on persoonien eroista, ei sukupuolista. Onko naisillasi ollut intohimoinen harrastus, josta nämä eivät missään tapauksessa haluaisi luopua ja jota ei voi tehdä toisen kanssa? Tarkoitan esimerkiksi kirjoittamista, piirtämistä, maalaamista jne. yksin tehtävää harrastusta, joka usein toimii naiselle jonkinlaisena henkireikänä päätyön ohella tai jopa osittaisena toimeentulona. Miksei joku ratsastuskin voisi olla tällainen, eihän siellä hevosen selässä voi yhdessä poikaystävän kanssa olla.

Oman kokemuksen pohjalta olen huomannut, että jos tuntee itse tarvitsevansa omaa aikaa, kannattaa etsiä kumppani jolla on myös tarve samalle esim. tuollaisen harrastuksen/intohimon takia. Jos naisen ainoa harrastus on tv:n katsominen, sen voi tehdä seurassakin eikä tämä silloin tarvitse omaa aikaa, mutta jos tämä on ikänsä vaikkapa kirjoittanut novelleja tai tehnyt biisejä, tuskin hän on siitä luopumassa seurustelusuhteessakaan ja silloin hän säännöllisesti vetäytyy itsekseen harrastamaan, jolloin sinä voit tehdä samoin.

Nykyinen kumppanini teki jo varhaisessa vaiheessa selväksi tarvitsevansa omaa aikaa, joten ei se pelkästään miesten juttu ole. Ja onneksi tarvitsee, koska niin tarvitsen minäkin, eikä se tällaisessa asetelmassa ole tuonut suhteeseen minkäänlaisia ongelmia.

 

[Fordél]

Tämän logiikan mukaan viisaan naisen tulisi hinnoitella tavaransa, ja toki miehenkin. Oikeudenmukainen laskutusperuste olisi esimerkiksi verovuoden bruttotulojen mukaan taulukoitu aikaperusteinen palkkio. Tämän lisäksi tulee lähtötaksa, johon otetaan huomioon henkilön koulutustaso, tutkintojen määrä ja laatu sekä saksan kielen taito.

Erittäin pätevää tekstiä. Mutta eikö tässä huomioida ollenkaan tavaran ulkoisia ominaisuuksia? Mielestäni nämä luvut kaipaavat ehkä vielä jotain ulkonäkökerrointa. Johanna Tukiaisen kerroin olisi tällöin luokkaa 0,3, jolloin palvelun hinnaksi tulisi 27€ (90€ x 0,3) kun taas esimerkiksi Kiira Korven valmistuttua maisteriksi on kerroin varmasti jossain...Niin missähän se olisi? Ja kyllähän tuo 27€:kin tuntuu aika kovalta hinnalta Tukiaisesta. Ja miten on muuten verotuksen kanssa eli voiko näitä jotenkin liittää ansiotuloihin yms.?

Joka tapauksessa käyttäessä näin selvää laskutapaa, ei riitoja yksinkertaisesti voisi tulla sen toisen osapuolen kanssa. Eihän...Schollilla lienee kokemusta näin järjestelmällisestä hinnoittelusta?

 

[Palstalegenda]

Tuli tuosta koirajutusta mieleeni kesä 2007, kun tapasin erään oikein lupaavan naiskandidaatin mutta koska asuin silloin hänestä hyvin kaukana vielä kuukauden ajan, niin tapaamisen jälkeen jatkoimme yhteydenpitoa sähköpostitse, kunnes muuttaisin lähemmäs hänen asuinpaikkaansa. Olin siis muutenkin muuttamassa hänen lähistölleen, ihan sattumalta.

Tuo hyvin koulutettu ja periaatteessa oikein fiksu nainen puhui edesmenneestä koirastaan "hän" -muodossa. Hän laittoi siitä hurtasta noin neljä sivua tekstiä eräässäkin sähköpostissaan. Sitten hän suuttui minulle siitä, etten ollut koskaan kysynyt tuon jo edesmenneen koiran rotua ja nimeä. Minä kun vain odotin, että jahka se lopettaa tuon entisestä koirastaan puhumisen, niin päästään taas oikeisiin asioihin. Jätin sen homman sitten siihen, kun sitä koirajuttua vain pukkasi tulemaan. Siis oikeastaan jätin tuon naisen edesmenneen koiran vuoksi!

Koirista siis voi olla paljon harmia parisuhteiden kehittymisessä - jopa kuolleista koirista!

 

[scholl]

Koira vaikuttaa kirjoituksen perusteella (riehuminen, pissaaminen) pennulta tai nuorelta koiralta.

tai pieneltä koiralta. Jos koira näyttää ulkoiselta olemukseltaan rotalta niin se todennäköisesti on hemmetin rasittava. Joku labradorinnoutaja alkaa olla se raja painon suhteen, että alkaa olla mukavaa seuraa, eikä vittuile tai häiriköi koko ajan.

Tuli vielä yksi asia mieleen tästä naisesta, josta olemme nyt viimeiset puheenvuorot keskustelleet niin hän on ollut sitä mieltä, että minun pitäisi maistaa sellaisia ruokia, jotka ovat syötäväksi kelpaamattomia. Mussuttaa siitä, että muut syövät mitä vain kuten hän itse ja minun valikoiva makuaisti on sitten mukamas joku ongelma. Tiedän esim. että lauantaimakkaraa tai maksamakkaraa ei voi syödä maistamattakin. Sellaista roskaa oli jo 70-luvulla, ei meidän perheessä, mutta yleisesti olemassa ja testasin jo silloin tuotteet ruoaksi kelpaamattomiksi.

 

[tant gredulin]

Voipi liittyä pesänrakennusviettiin tai sitten on ihan yksilöllinen ominaisuus. Minulle on oma aika ollut aina ihan yhtä mieluisaa kuin yhdessäolokin. En tosin ole koskaan lapsia halunut, joten ehkä tämä sitten johtuukin pesänrakennusvietin puutteesta...

Kyllä se minustakin on ihan yksilökohtaista eikä sukupuoleen liittyvää. Raakasti vedin yleistyksen merkeissä kuten Ender00 :)

 

[ms.qvist]

Jos nainen käyttää koirasta termiä "hän" niin voit kaiken toivon heittää ja kannattaa juosta, lujaa ja kauas.

Olen ymmärtänyt, että lemmikkeihin voi kiintyä kuten lapsiin ja siinä ei joku satunnainen miesystävä yleensä vertailussa pärjää alkuunkaan.

Täytyy tunnustaa, että minulla on koira - se ei ole "se" eikä kyllä hänkään vaan kutsun nimellä, likimain poikkeuksetta. Kyseinen otus on ollut elämässäni useiden vuosien ajan ja jos joku lahopää ei T:tä hyväksy niin saa lähteä kävelemään niine hyvineen. Joko kokonaispaketti tai ei mitään, ja tähän pakettiin kuuluu koira. Tosin tämä koira ei kuse lattioille, ei hauku turhille äänille, ei kouhota kohuuttomasti vaan on hyvinkin rauhallinen - toki tervehtii jos joku tulee kylään tms. mutta ei ryhdy sen jälkeen riehumaan ja kerjäämään ylettömästi huomiota vaan saattaa vetäytyä nukkumaan omaan koriinsa tai seuraamaan tilannetta syrjästä.

Sen verran tärkeä kyseinen otus kuitenkin minulle on, että en esim. lopeta sitä jos joku latvakakkonen sellaista vaatii tai anna sitä pois - äitini sen saattaisi kyllä ottaa luokseen mutta täytyy todeta, että melkoinen pakkaus tämän henkilön, jonka kanssa olisi tarkoitus seurustella, pitää olla, että edes antaisin T:n äidilleni. Ehkäpä tässä on eräs syy sille miksi nykyään tyydyn elämään itsekseni kuin etsimään henkilöä joka hyväksyisi koko paketin.

Toki se on tunnustettava, että kyllä minuakin nyppii se jos koirilla ei ole minkään sortin käytöstapoja, ja jos aikuiset koirat kusevat lattioille ilman mitään syytä - sairaus tai vanhuus ovat tällaisia syitä jolloin on ymmärrettävää, että aikuinenkin koira voi lirauttaa kuset lattialle. Enkä minäkään nyt ymmärrä aivan äärimmilleen vietyä koirien "hyysäämistä" eli sellaista jossa elämä pyörii 24 h koiran ympärillä. Minä, vaikka koirastani välitänkin, osaan kuitenkin ottaa etäisyyttä siihen tarvittaessa ja asettaa tiettyjä vaatimuksia vaikka muutoin olenkin varsin ehdoton sen suhteen kuinka tätä "pakettia" kohdellaan jos seuranhakutarkoitusessa minua lähestytään.

vlad.

 

[Fedo]

Lähetin juuri rakkaalleni syntymäpäivälahjaksi halaavan sydäntyynyn, jolla on kädet. Mitä mieltä olette, pitääkö hän lahjastani?

 

[tant gredulin]

Lausutaanko nimimerkkisi 'fido'? Itse en ole saanut tuonkaltaista lahjaa, mutta olisin melko otettu jos koirani sellaisen antaisi. Hyvät saumat, sanoisin.

 

[Rocco]

Rocco, ihan yksinkertaisesti alat esittämään allergiakohtauksia koiran ollessa paikalla. Jokainen ihminen saa silmänsä vuotamaan ja onnistuu aivastamaan näyttävästi paikan tullen. Jos muija ei ole ihan vatipää, tajuaa hän ettei koiraa voi luoksesi roudata.

Tämä vetistyi jo heti alkuunsa, sillä olen elänyt 15/18 vuotta nuoruudestani perheessä koirien kanssa. Lisäksi koira on rodultaan sellainen, joka ei aiheuta allergiaa. Tämän vuoksi tähän rotuun nainen ja hänen ex aikoinaan päätyivätkin, kun tuo ex sai astman.

Ja kyllä, koira on todella pieni.

 

[Morgoth]

Tämän vuoksi tähän rotuun nainen ja hänen ex aikoinaan päätyivätkin, kun tuo ex sai astman.

On se koira, joku muu harrastus tai vaikka joku luonteenpiirre, joka häiritsee kovasti, niin fakta on, että sitä et pysty muuttamaan toista. Jos se on mielestäsi niin iso miinus, että et pysty sitä hyväksymään ja elämään sen kanssa, niin anna koko jutun olla. Pääsi hajoaa kuitenkin ajan kuluessa ja ainoa kysymys on että hajoaako se vuoden, kahden, viiden vai kymmenen vuoden sisällä.

Joko hyväksyt sen naisen koirahulluuteensa kanssa tai et. Turha ihastumisen alkuhuumassa kuvitella jaksavansa olla toisen kanssa, jos joku piirre toisessa häiritsee niin hirveästi ja vaikka 'muutenkin on täydellinen'. Varmaan kriittisemmällä tarkastelulla tuo ei ole ainoa iso ero teidän välilänne. Jotkut eroavaisuudet pystyy sovittelemaan yhteen ja jotkut ei. Mieti ihan oikeasti rehellisesti itsellesi onko tuo sellainen vai ei.

 

[Vanha Len]

Lähetin juuri rakkaalleni syntymäpäivälahjaksi halaavan sydäntyynyn, jolla on kädet. Mitä mieltä olette, pitääkö hän lahjastani?

Ei pidä. Jos muuta väittää niin valehtelee silmät ja korvat täyteen. Sydäntyyny jolla on kädet...ei saatana.

 

[Fedo]

Sydäntyyny jolla on kädet...ei saatana.

Kauniisti sanottuna halaava sydäntyyny...kyllä vain.

 

[Vanha Len]

Kauniisti sanottuna halaava sydäntyyny...kyllä vain.

No jos kädet vielä halaavat tuossa tyynyssä niin tulevaisuus on taattu. Menette vihille ja saatte kolme kaunista lasta. Halaava sydäntyyny on niin ihana.

 

[Tulppu]

tMussuttaa siitä, että muut syövät mitä vain kuten hän itse ja minun valikoiva makuaisti on sitten mukamas joku ongelma. Tiedän esim. että lauantaimakkaraa tai maksamakkaraa ei voi syödä maistamattakin.

Naisesi on siinä oikeassa, että ruoan suhteen krantun tyypin kanssa eläminen on järjettömän rasittavaa.

Toisaalta tämä ei voi olla terveen parisuhteen este.

 

[Jomppa_Koo]

Halaava sydäntyyny on niin ihana.

Puhumattakaan runosta ja onnittelukortista...

Älä lyö.

 

[Vanha Len]

Puhumattakaan runosta ja onnittelukortista...

Älä lyö.

Halaavaan sydäntyynyyn kun liittää vielä runon ja onnittelukortin niin tytöt tykkäävät...siis 12-14 vuotiaat. Pelkistä runoista pitävät kaiken ikäiset naiset.

Ja en lyö kun ei kerran virtuaalisesti pysty.

 

[Stevie]

Harmi että tästä ketjusta on tullut jompan ja viime parina päivinä schollin temmellyskenttä. Ei tänne viitti muut nimimerkit pahemmin omia naisasioitaan kommentoida niinkuin oli tän ketjun alkuperäinen tarkoitus kenties. Itellä on kaiketi kurrin sanoin "positiivinen ongelma" eli kait pitäis valita kumman kans sitä koittais kehitellä jotain vakavampaa.. 30 napsahtaa kohta mittariin mut tämmöstä

 

[Isktr]

ruoan suhteen krantun tyypin kanssa eläminen on järjettömän rasittavaa.

Harvinaisen totta tämä.

Tosin schollin mainitsemat eineet tuskin täyttävät elintarvikkeeksi luokiteltavan hyödykkeen tunnusmerkkejä.

 

[M@rko77]

Harmi että tästä ketjusta on tullut jompan ja viime parina päivinä schollin temmellyskenttä. Ei tänne viitti muut nimimerkit pahemmin omia naisasioitaan kommentoida niinkuin oli tän ketjun alkuperäinen tarkoitus kenties. Itellä on kaiketi kurrin sanoin "positiivinen ongelma" eli kait pitäis valita kumman kans sitä koittais kehitellä jotain vakavampaa.. 30 napsahtaa kohta mittariin mut tämmöstä

Täällä on jo 32, eikä mitään "vakavaa". Alan huolestua.

 

[Jomppa_Koo]

Harmi että tästä ketjusta on tullut jompan ja viime parina päivinä schollin temmellyskenttä. Ei tänne viitti muut nimimerkit pahemmin omia naisasioitaan kommentoida niinkuin oli tän ketjun alkuperäinen tarkoitus kenties.

Äläs nyt, hei. Totta kai saa ja pitääkin puhua myös omista naisasioista. Ei oo ollut tarkoitus, että mun jutusta tulee näin suosittu. Mutta minkäs sille enää mahtaa, kun on astunut asian kanssa esille. Nyt "kaikki" odottaa seuraavaa käännettä. Oli vaan pakko tulla kertomaan asiasta, ei halunnut yksinään miettiä tapausta. Varmasti sekä hyvä että huono ratkaisu. Hyviä neuvoja on tullut niin paljon, että haluan kiittää kaikkia, jotka on mua yrittänyt neuvoa. Huumoriakin on kiitettävästi ollut mukana, enkä pistä pahakseni, olen meinaan huumorintajuinen ihminen. Toki jotkut viestit on alkaneet vituttamaan, mutta ei niistä enempää. Kokonaisuutta kun katsoo, niin olette ansainneet kuulla miten juttu etenee. Tosin en tiedä huutelenko tässä ketjussa, saa nähdä.