Kyseessä on nainen, joka ei luovu edellisestä suhteestaan ennenkuin seuraava on "hollilla".
Neuvoisin että haistatat pitkät mokomalle. Säästyt sydänsuruilta sitten jatkossa.
Jeps. Ei muuta kuin uusia seikkailuja kohti. Ei seuraa mitään hyvää... Kerron hyvin opettavaisen tarinan; pääosissa minä, exä ja uusi mies.
Omassa elämässä kävi tämän vuoden aikana niin, että kihlattu rakastui toiseen mieheen rauhanturvapalvelukseni aikana (mikä on siis edelleen kesken). Kyseinen mies muuten pommitti exääni jo ensimmäisen rauhanturvapalvelukseni aikaan kolme vuotta sitten, kun olivat samassa kesätyöpaikassa. Eli siellä se petollisuuden siemen jo kylvettiin. Tällä hetkellä tässä on nyt soudettu ja huovattu enemmän ja vähemmän pitkin kuluvaa vuotta. Eli se irtipäästäminen kuuden vuoden jälkeen on kuitenkin ollut hvetin vaikeaa, niin minun kuin exän puolelta.
Silloisen kihlatun tapailut tulivat tietooni hänen itsensä kertomana ja eihän siinä muuta seurannut kuin ero. Exä aloitti seurustelun/tapailun tämän uuden kanssa. Ei mennyt kuin pari viikkoa erosta kun exä ilmoittikin sitten minulle, että tekee suuren virheen ja tahtookin minut takaisin. Sovimme, että yritämme saada suhteen vielä toimimaan. Tosin, minulla oli vielä 4 viikkoa seuraaviin palvelusvapaihini että olisimme voineet kasvotusten asioista puhua. Puhelimessa vietimme tosi paljon aikaa ja alku meni ihan ok. Sitten taas yhtäkkiä homma meni vaikeaksi. Syynähän oli tietty se, että tämä uusi oli saanut käännettyä exän pään ja hän ei kuulemma vain voinut vastustaa tätä adonista.
Aikaa kului ja olin jo pääsemässä jaloilleni, kun exä tuli sitten raapimaan oven taakse, että hän jättää sen uuden, otin takaisin tai en. Noh, siinä sitten tuli semmoista tekstiä, että oli aivan liian vaikeaa kääntää hänelle selkäänsä. Ja niin, eipä pidä unohtaa, että palvelusvapaillani ennen tätä oven raapimista oli exän kanssa aina säätöä, vaikka hän seurustelikin sen uuden kanssa.
Tarina jatkui, otimme toisen jatkoajan suhteellemme. Minä ulkomailla, hän täällä Suomessa ja se adonis tuossa naapurissa. Tietäähän miten siinä käy... Meillä meni joku pari kuukautta taas ihan kivasti, mutta tämä kolmiodraaman yksi jäsen ei tahtonut pysyä poissa kuvioista ja tunki itsensä vielä kerran meidän väliimme eikä exä malttanut pitää näppejään erossa. Se kielletty hedelmä, ai niin ihanata.
Tilanne eteni, erosimme viimeisen kerran ja en vielä tässä vaiheessa tiennyt, että mitä kaikkea selän takana oli taas tehty ja puuhattu. Tai siis tiesin, mutta en tahtonut tietää... Minun ja exän säätäminen kuitenkin jatkui palvelusvapaillani ja tällöin olin autuaan tietämätön, että hän seurusteli taas tämän uuden kanssa. Nykyinen vallitseva tilanne selvisi minulle viimeisillä palvelusvapailla tässä ihan hetki sitten. Exä on nyt sitten muuttamassa yhteen tämän uuden, vai pitäisikö jo tässä vaiheessa sanoa, että vanhan kanssa. Silti, kontaktia on ylläpidetty ja edelleenkään emme ole exän kanssa päässeet irti täysin.
Tarinan opetus: Useimmat kolmiodraamat eivät pääty hyvin kenenkään kannalta ja kaikki saavat aivan varmasti kolhuja! Ja minulla on tietenkin syyni inhota Turenkia.