Moskova 2007 - Suomen joukkue

[E V]

Millähän perusteella sellainen kaveri, joka voi viivasta saada kiekon verkkoon ylivoimassa on jotenkin haitaksi ylivoiman toimiselle?
Se on valmennuksellinen ongelma, jos kaverin annetaan pelata koko kaksi minuuttinen, vaikka hommasta ei tulisi yhtään mitään. Mutta edelleenkin, jos viivasta löytyy joku, jonka laukaus on niin hyvä, että se pakottaa vastustajan rikkomaan puolustusneliön peittämisen takia, joka taas avaa hyökkääjille tilaa nousta lähemmäksi maalia, on jonkun mielestä haitta Suomelle, niin siitä sitten vaan.

Ja kokonaisuuteen vertaaminen on edelleenkin vain valmennuksen ongelma, ei mitenkään pelaajan.

Ja edellinen Numpan suora veto meni isoa maata vastaan tärkeässä pelissä vuonna 19??

 

[sidney]

Nummelinista

Kertokaahan nyt minulle joka ei kiekosta mitään ymmärrä, miksi sitä Petteriä ei sitten peluuteta hyökkääjänä kun se kerran on niin loistava siellä päässä? Olin kyllä ymmärtänyt, niin kuin täällä joku muukin, että pakin hommiin tosiaan kuuluu se oman maalin varjelu. Noin niinkuin ensisijaisesti. Onhan kaveri tahkonnut änärissäkin sitä laiturin kaistaa.

Kyllä se vaan niin on kuin sanotaan, että mies on yhtä vaarallinen molemmissa päissä kenttää. Tai oikeastaan vaarallisempi omassa. Tai vaarallisin omassa päässä.

Kiitos ja anteeksi avautumiseni.

 

[Arttu#29]

Kertokaahan nyt minulle joka ei kiekosta mitään ymmärrä, miksi sitä Petteriä ei sitten peluuteta hyökkääjänä kun se kerran on niin loistava siellä päässä? Olin kyllä ymmärtänyt, niin kuin täällä joku muukin, että pakin hommiin tosiaan kuuluu se oman maalin varjelu. Noin niinkuin ensisijaisesti. Onhan kaveri tahkonnut änärissäkin sitä laiturin kaistaa.

Kyllä se vaan niin on kuin sanotaan, että mies on yhtä vaarallinen molemmissa päissä kenttää. Tai oikeastaan vaarallisempi omassa. Tai vaarallisin omassa päässä.

Kiitos ja anteeksi avautumiseni.

Voin kiteyttää yhteen lauseeseen: Suomen puolustus tarvitsee enemmän käsiä tällä hetkellä! Siksi Nummelin on hyödyllisempi puolustuksessa kuin hyökkäyksessä.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Voin kiteyttää yhteen lauseeseen: Suomen puolustus tarvitsee enemmän käsiä tällä hetkellä! Siksi Nummelin on hyödyllisempi puolustuksessa kuin hyökkäyksessä.

Tähän tyhjentävään lauselmaan voimmekin lopettaa keskustelun tästä ehken suomalaisen jääkiekon parhaasta pelaajasta Elmon jälkeen.

Kyllä jääkiekko on ihmeellinen laji. Etenkin suomalainen sellainen.

 

[sidney]

Voin kiteyttää yhteen lauseeseen: Suomen puolustus tarvitsee enemmän käsiä tällä hetkellä! Siksi Nummelin on hyödyllisempi puolustuksessa kuin hyökkäyksessä.

Mutta, mutta. Tarvitseeko tosiaan niin paljon (niitä käsiä) että ollaan valmiita lahjoittamaan vastustajalle todellakin noin 5 avointa paikkaa herran häärätessä omiaan??
Eli yksinkertaisesti jos vähemmän maaleja omaan päähän, tarvitsee kaiketi toiseenkin päähän tehdä suhteessa vähemmän voittaakseen??

 

[Jeppe_]

Kyllä Koistinen pelasi uskomattoman avausottelun. Numppa ja Ville kummatkin kun olisivat pelanneet Suomella koko kisojen ajan, niin ei olisi niinkään paljoa tulltu omiin kuin on tullut. Aivan loistava alotus maajoukkueuralle ja hyvä korvaaja nummeliinille! Hyvä valinta suomen valmennusjohto!

 

[Mind over matter]

Ovatko tarkka puolustaminen ja vastahyökkääminen sitten leijonille paras pelitapa? (Urheilulehti)

-Mielestäni ei. Sehän tässä paradoksi nyt onkin. Likimain eilinen (Usa-Suomi 10.5) pelitapa on mielestäni ominta Leijona-kiekkoa. Mutta toki niin, ettei pelaaminen ole tuollaista arpomista ja holtitonta päästä päähän juoksemista. Sanoisin niin , että eilinen pelitapa harjoiteltuna ja tiedostettuna pelaamisena olisi parasta mahdollista jääkiekkoa Suomelle. (Petteri Sihvonen)

 

[X-Hearted]

Jättipotti on lähellä

Olin hieman skeptinen maajoukkueen MM-loppuottelupaikasta, vaikken sitä mahdottomuutena ehkä pitänytkään. Tiesin, tietyllä tapaa myös odotin Suomen tekevän Moskovasta menestystarinan mitalin myötä, mutta mahdollisen kullanhuuhdonnan jätin mielellään jo alkuturnauksessa taka-alalle. Varsinkin, kun katselin muiden joukkueiden lopullisia kokoonpanoja. En uskonut kiekkoteoreetikko Westerlundin käsittelevän oikein pelaajiston yksilöllisiä vahvuustekijöitä. Ällistyttävää lieneekin, että meneillään olevat MM-kisat tekevät Erkka Westerlundista Suomen A-maajoukkueen menestyksekkäimmän valmentajan yhdessä Hannu Aravirran kanssa. Yhtään väheksymättä Westerlundin aikaansaamaa modernia pelitapaa tai mitalisadetta; jääkiekko on tosiaankin pelaajien peli.

Aistin, että sukupolvenvaihdoksen sisäänajo ja lievä nuorennusleikkaus joukkueen sisällä kansalliselle tasolle kestäisi aikansa – suuri menestys tulisi vasta joskus lähitulevaisuudessa. Joskus Jukka Jalosen aikana. Kunhan rutiinien tuoma kovien pelien suunnannäyttökyky kumpuaisi kunnolla taitavimmista yksilöistä esiin. Onneksi aistini eivät tällä kertaa toimineet. Joukkue on näyttänyt sisukkaan leijonasydämen turnauksen edetessä Kari Lehtosen, Tuomo Ruudun ja Mikko Koivun johdolla. Nuorten pelaajien läpimurtoturnaus koitti aikaisemmin kuin saatoin kuvitellakaan. Näin ollen Suomen parhain peli saattaisi olla vasta tulollaan. MM-kisojen kulta paistaa suomalaisen identiteetin ääripäistä vahvan tuntuisesti läpi. Uskomatonta, mutta totta!

Näkisin siis Suomen pelillisen jäävuoren huipun sijoittuvan tähän päivään.

Turnauksen alku oli mielestäni erityisen hankala. Etenkin henkisesti. Tämä johtui keskeisten yksilöiden loukkaantumisista sekä muista erinäisistä poisjäänneistä. Nimet Olli Jokinen, Saku Koivu tai Teemu Selänne ovat timantinkovia ammattilaisia. Ammattilaisia, joihin nuori pelaajisto katsoo psykologisesti hankalissa tilanteissa. Luunkovan Moskovan tuhkimotarinasta tekee se asia, että maajoukkue ei ole tarvinnut näitä nimiä, vaan poisjäännit on poistettu mielistä olan kohautuksilla. Uusia pelillisiä suunnannäyttäjiä on syntynyt, vaikka vieläkin oma kritiikin kärki kohdistuu ykkössentteriin; Suomella ei ole selvää, kuka kantaa rakenteellisesti tärkeää ykköskeskushyökkääjän viittaa. Toki on myös samaan hengenvetoon huomautettava, että pelilliset elementit olivat alkuturnauksessa vaiheessa. Kärjistäen Suomi näytti kurittomalta ja virhealttiilta joukkueelta, jonka pelitapa oli kadoksissa. Näin ollen pelillinen ykkössentteri ei ole vielä syntynyt. Näkojään selkeää ykköskeskushyökkääjää ei edes tarvita, mikäli joukkue menestyy näinkin hyvin.

Turnauksen edetessä joukkue on kuitenkin kasvanut itseluottamustasoltaan kärkimaiden joukkoon. Pelitavan selkeytyminen, työtapojen uudet linjaukset ja sementoituneet roolijaot ovat kehittäneet käyrän, jonka kehityskaarta on ollut todella mukava katsoa. Tietyllä tapaa USA-pelin Petteri Nummelinin loukkaantuminen, debytantti Ville Koistisen mukaantulo ja istuttaminen suoraan ykköspuolustajan pelilliseen rooliin symboloivat Suomen joukkuehenkeä. Yhtenäisyyttä.

USA-kuolemanpeli oli viimeistään myös pelillisen hengenluojan vedenjakaja. Ottelu toimi suurena herätyskellona nimenomaan omaan puolustustekemiseen, joka kieltämättä oli Yhdysvaltoja vastaan liian avointa. Enää se ei sitä ole, vaan tunnepelaamisen kautta tuleva osa-alueiden täydellinen hallinta on rikkautena pelaajien selkäytimessä. Juuri oikeilla hetkillä.

Itseluottamuksen mukana tuleva joukkueen laatutekeminen on yhtä askelta vaille valmis kirjoitettavaksi historiikkiin. Loppuottelu vaatii paljon, mutta paljon se myös antaa; viedään nyt Westerlundin loppuunhiottu moderni pelitapa päätyyn asti! 12 vuoden tauon jälkeen. Nostetaan Suomen kansallinen identiteetti uusille ulottuvuuksille.

 

[Gardocki]

Suomen peli kaatui heikkoon puolustus peliin, jälleen. Pakiston tasoa kuvaa hyvin sekin, että Jarkko Ruutu luuti pakin paikalla vakuuttavammin kuin eräät vakiopakit.

 

[KJR_63]

Hyökkäyspeliin kaatui. Todennäköisesti parasta ykkösketjua (Peltonen-TRuutu-Lehtinen) ei kokeiltu turnauksen aikana. Kontiola-Bergenheim hajotettiin kahden erinomaisen pelin jälkeen.
Näin tällä kertaa.

 

[Moto]

Hyvät fiilikset on nyt kaukana, mutta oli tämä silti ehkä vähiten katkera hävitty finaali. Jengi kuitenkin ylitti itsensä kisojen vaisun alun jälkeen ja tarjosi kahden huikean trillerin päätteeksi voitonriemua. Pienestä se on kiinni, nyt pudotuspeleissä kiekko kerrankin pomppi Suomelle. Yleensähän nuo jatkoajat tuppaavat menemään siihen, että Suomella on puoli tusinaa tuhannen taalan paikkaa ja sitten joku liehuletti paukauttaa ratkaisun siniviivalta kahden pakin perseiden ja kolmen tolpan kautta viivan väärälle puolelle. Yksi USA:n tolppalaukaus pari senttiä toiseen suuntaan, niin kisat olisivat päättyneet kehnoon sijoitukseen.

Vaikka meni melkeinpä yläkanttiin tällä materiaalilla, niin tietysti silti vituttaa. Aina se on niin lähellä. Ja edelleenkään tulevina vuosina Ylellä ei ole muuta "hengennostatusmateriaalia" kuin ne Peltosen kolme ja Jutilan yksi maali.

 

[Fordél]

Kiitos hienosta turnauksesta ja taistelusta! Harmi, että taas kerran ei saatu finaaleissa läheskään kaikkea itsestämme irti. No sentään päästiin sinne asti, toisin kuin hurrit. Ei muuta kun kesäloman viettoon.

 

[Daespoo]

Hyökkäyspeliin kaatui. Todennäköisesti parasta ykkösketjua (Peltonen-TRuutu-Lehtinen) ei kokeiltu turnauksen aikana. Kontiola-Bergenheim hajotettiin kahden erinomaisen pelin jälkeen.
Näin tällä kertaa.

Suomi kaatui vain ja ainoastaan suorastaan luokattomaan pakistoon. Ei voi tuolla materiaalilla ja tuolla peluutuksella voi tulla mestaruutta, se että Suomi oli Laamanen-Saravo tason pakistolla finaalissa oli jonkintason potku Darwinin kasseille.

 

[Jääkaappipakastin]

Ei hoppee ole häppee mutta tää viimeinen matsi jätti vähän pahan maun.
Ei auta edes kolmannen erän hyvä kiri kuin ensimmäiset puoltoista erää taisivat olla huonointa Suomea koko kisoissa.

Niin edittinä vielä kun tottakai tässä oli negatiiviset asiat ensiksi matsin jälkeen mielessä mutta
KIITOKSIA LEIJONAT!

 

[massimo]

Pakkeja sai kiroilla koko turnee ajan ja kyllähän Kolmikko Saravo-Laamanen-Söderholm olivat aika turisteja näihin karkeloihin. jos JRuutu joutuu pakiksi ja pärjää normi pakkeja paremmin niin ei tarvi miettiä pakiston tasoa sen enempää. Uskomatonta sinänsä, että näillä päästiin hopeelle asti. Venyminen ei riittänyt joukkueella (taaskaan) loppun asti.

Erkka oli kyllä sinänsä hienosti finaalissa hereillä, että osasi sekoittaa pakkaa kunnolla ja sillä sai herätettyä joukkueen taisteluun. Kontiola nousi hyvin esiin kun pääsi kentälle. Voitti aloituksia joihin muut eivät oikein pystynyt koko pelin aikana.

No kai tähän loppuun on sanottava mitä joka kerta kun Suomi on finaalissa: "Pää ei kestä"

 

[TML]

Erkka pidä joukkueen taitavinta pelaajaa vaihossa jookos! Ota vasta kun on enää 20min jäljellä.

 

[Tadu]

Puolustajista Berg, Söderholm, Laamanen ja Saravo olivat aivan väärällä tasolla. Hyökkäjistä hyviä odotuksiin nähden olivat T.Ruutu, M.Koivu, Hentunen ja varauksin Kallio. Eipä sieltä oikein muita löydy. Kontiolaa olisin itse peluuttanut enemmän. Lehtonen pelasi Suomen finaaleihin ja oli yksi Suomen parhaista pelaajista. Sääli, että finaalissa ei nähty Kärpältä tarvittavaa venymistä, mutta joukkue oli niin paska, ettei ole realistista toivoa maalivahdin pelaavan nollaa jokaisessa ottelussa.

Lyhyt tiivistelmä, puhtaat paperit: Lehtonen, Norrena, Kukkonen, Mäntylä, Nummelin, Koistinen, Hentunen, Kallio, Kontiola, T.Ruutu ja M.Koivu.

Te muut olitte lampaita.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Vähän kaksijakoinen fiilis jäi peluutuksista ja ketjukokoonpanoista. Siinä mielessä homma onnistui, että oli mielestäni paras mahdollinen ryhmistys Venäjän kaatoon. Siinä oli kuitenkin joukkue, mikä piti käytännössä puolustaa nurin. Studio valkkujen kanssa olen samaa mieltä, että Kanada olisi pitänyt hyökätä nurin.

Kontiolaa olisin toivonut kaikkien muidenkin tavoin näkeväni enemmän, mutta oltaisiinko päästy finaaliin asti? Se jää arvoitukseksi, mutta erinomainen matka oli loppuun asti. Sitten kun peluutuksia piti muokata, tuli vain mieleen pelin aikana, että luojan kiitos Viuhkolasta, koska ei ollut itselläkään mitään arvailuja miten pitää pelaajia roolittaa. Kontiola teki huikean paluun hyökkäävään kokoon panoon kuin myös Viuhkola puolustavaan. Viuhkolalle teki minuutit silmiin nähtävän hyvää ykkösen keskellä, koska epävarman oloinen kiekon kanssa hermoileva Viuhkola vaihtui siihen perusvarmaan suorittajaan, jolta ei kädet lopu kesken. Eikä loppunut kovuuskaan ja noissa peleissä huomasi, että vauhtikaan ei sitten loppunut. Olisipa vain ollut mielenkiintoista nähdä (jos siis Viuhkola olisi pelannut koko turnauksen, kuten 4 viimeisessä pelissä) nelosketjussa Pyörälä-Viuhkola-Miettinen/Bergenheim ja käskyllä puolustaa, mutta hyökätä paikan tullessa. Ykkönen oli tässä pelissä hyvä kyllä hyökkäyssuuntaan Kontiolan annettua vauhtia. Omaan päähän tuli tosin (johtuu toki tietoisesta riskipelaamisesta varmasti takaa-ajo asemassa) vastahyökkäyksiä varmistavamman pelaajan puuttuessa. Lehtinen olisi sellainen, mutta pelasi syvällä koko ajan.

Kokonaisuutena jäi sellainen kuva, että hyökkäys olisi riittänyt loppuun asti, mutta pakisto jäi vajaaksi. Noista kavereista nimittäin sai aika spesiaalimiehityksiäkin värkättyä tilanteen ja vastustajan mukaan. Yllättäen se olikin Erkan vahvuus lopulta. Jos Virta peluutti pakkeja niin metsään meni kyllä roolitukset alusta asti. Kautta linjan oli vain yksi pakkipari per peli, joka toimi.

Hopea ei enää vituta ihan niin paljon kuin hetki sitten. Huomenna varmaan vähemmän. Turnaus meni selkeästi paremmin kuin mitä odotin.

 

[-Jonne-]

Kuinkahan paljon painoi Peltosen esityksiin kesken turnauksen tullut yhdyskuntapalvelus tuomio? Aivan saletisti on pyörinyt mielessä, kun tunnollinen perheen isä on.
Tämä hopea oli Suomelta voitettu mitali, vaikka se nyt tuntuu hävityltä. Jos nyt taas katsoo tuota meidän pakistoa, niin kyllähän tuo hopea rupeaa jo itsellekin maistumaan ihan sairaan hyvältä :)

Ja yhdessä asiassa olen monen muun kanssa samaa mieltä- Söderholmi on hyvä, siis melkein yhtä hyvä pakki, kuin Saravo kansainvälisellä tasolla.

Ensi vuonna uutta matoa koukkuun. Toivottavasti Shedden ja Jalonen saa työrauhan. Koska Summasen haamu poistuu maajoukkueen yltä?

LIIGA AUKI!

Aamen.

 

[Dieppe]

Hieno joukkue, hieno valmentaja

Mielestäni me jääkiekon ystävät voimme olla vipittömän ylpeitä tuostakin joukkueesta sekä siitä upeasta valmennuskulttuurista joka tähän maahan on vuosien saatossa rakentunut.

Itselläni on tällä hetkellä erittäin hyvä maku turnauksesta, vaikka finaalitappiosta ei ole kulunut kuin tovi. Kyllähän tuo suoritus oli aivan mahtava. kolmesta pudotuspeliottellusta vain yksi tappio. Realismia on se että maamme on pirun paljon pienempi kuin ne kaksi, jotka pudotimme matkalla finaaleihin.

Erkka Westerlundia kuten hänen edeltäjiäänkin on matkan varrrella arvosteltu paljon sekä onneksi myös välillä muistettu kehua. Maajoukkueen päävalmentajan paikka on tuulinen, koska kyseessä on kuitenkin suomalaisen urheiluyleisön suosituin ja seuratuin joukkue, LEIJONAJOUKKUE. Upean työn Erkka teki tuon joukkueen kanssa ja ansaitsee varauksettomat kiitokset siitä mitä on tehnyt suomalaisen jääkiekon eteen.

 

[IceWalker]

Kiitos leijonat, kiitos. Ylititte itsensä, se riittää minulle. Vastapuolella oli 22 NHL-pelaajaa, meillä puolet vähemmän. Se jo ratkaisi. Puolustuksen virheistä on turhaa urveltaa, sillä puolustajat pelasivat taitojensa ylärajoilla. Tilanne olisi ollut toinen, jos muutamat poisjäänet pakit olisivat olleet mukana. Silloin voisi olla kriittisempi. Nyt vain turhat jäähyt jäivät harmittamaan.

Mutta ensi vuonna sitten paremmalla miehistöllä. Tämä esitys näissä kisoissa oli loistava materiaaliin nähden. On muistettava, että Kanada oli kisoissa omaa luokkaansa, erittäin kurinalainen ja taitava joukkue. Leijonien joukkueesta jäivät mieleen tulevat sankarimme, Lehtonen, Koivu ja Ruutu sekä yllättäjä Koistinen. Heidän varaansa voidaan rakentaa uutta runkoa. Lisäksi Kukkonen, Bergenheim, Kontiola ja Pyörälä samoin kuin lähes kisoissa ollut Pihlström tuottavat vielä monta ilonhetkeä MM-tasolla.

Viimeiset MM-kisat nämä olivat varmaan Pärssiselle, Kapaselle, Hentuselle, Kalliolle, J.Ruudulle, Söderholmille, Laamaselle, ehkä myös Peltoselle ja Lehtiselle. Ensi vuonna pelataan kovemmalla miehistöllä, joten Euroopasta ei monta pelaajaa joukkueeseen mahdu. Näistä pelaajista erityismaininnan ansaitsee Hentunen, jonka taistelua maajoukkue jää eniten kaipaamaan.

 

[-Niks-]

Nyt kun suurin vitutus ja haikeus on häipynyt niin täytyy vielä kiittää leijoniamme upeasta taistelusta areenalla, harva uskoi mutta itse kerrankin jaksoin uskoa loppuun asti vaikkakin hopea vain tuli mutta se on jo uskomaton saavutus, kaadoimmepa vielä Venäjän upean ja kovan joukkueen. Kanukeille olisimme pärjänneet täysin ilman alun nukahduksia. Loisto fiilis jäi kisoista, nuoret nousee ja hyvin tunnelmin kuitenkin Erkka voi maajoukkueen jättää.

Kiitos kiitos, on tää lätkä vakavaa.

 

[IceWalker]

Puolustajista Berg, Söderholm, Laamanen ja Saravo olivat aivan väärällä tasolla. Hyökkäjistä hyviä odotuksiin nähden olivat T.Ruutu, M.Koivu, Hentunen ja varauksin Kallio. Eipä sieltä oikein muita löydy. Kontiolaa olisin itse peluuttanut enemmän. Lehtonen pelasi Suomen finaaleihin ja oli yksi Suomen parhaista pelaajista. Sääli, että finaalissa ei nähty Kärpältä tarvittavaa venymistä, mutta joukkue oli niin paska, ettei ole realistista toivoa maalivahdin pelaavan nollaa jokaisessa ottelussa.

Lyhyt tiivistelmä, puhtaat paperit: Lehtonen, Norrena, Kukkonen, Mäntylä, Nummelin, Koistinen, Hentunen, Kallio, Kontiola, T.Ruutu ja M.Koivu.

Te muut olitte lampaita.

Ja sinä olet itse suuri pässi. Pelaajat, jotka taistelivat noin hyvin olivat todellisia leijonia. Mene itse pelaamaan, jos osaat paremmin. Ei ole esim. Laamasen vika, että taitoja on rajallinen määrä. Onpa eräskin oululainen, joka ei vieläkään ole kehdannut sanoa, miksi oli poissa kisoista. Siinä sinulle lammas.

 

[Ghost]

Loppujen lopuksi hienot kisat. Praha 92 tulee väkisinkin mieleen tästä taistelusta. Suhteellisen nimettömällä joukkueella kotijoukkue nurin välierässä, mutta finaalissa paras lataus on jo kateissa.

Viimeiset MM-kisat nämä olivat varmaan Pärssiselle, Kapaselle, Hentuselle, Kalliolle, J.Ruudulle, Söderholmille, Laamaselle, ehkä myös Peltoselle ja Lehtiselle.

Hentunen ja Kallio lienevät vielä muutaman vuoden viiden ensimmäisen Euroopasta valittavan laiturin joukossa. J. Ruutu, Peltonen ja Lehtinen puolestaan mahtuvat joukkueeseen vielä monen monta vuotta, mikäli NHL-tilanne antaa myöden.

Söderholm ja Laamanen toki tulevat jatkossa(kin) olemaan pakkeja, jotka valitaan vasta, mikäli tulee poikkeuksellisen monta loukkaantumista tai kieltäytymistä.

 

[Calm Like a Bomb]

Ensi vuonna uutta matoa koukkuun. Toivottavasti Shedden ja Jalonen saa työrauhan.

Minusta tuo työrauha on osittain mennyt jo nyt. Alkaa olemaan melko raskas duuni tuo maajoukkueen valmentaminen. Kurrikin tippa linssissä tilitti, kuinka on ollut vaikeaa tehdä töitä näinä vuosina, kun paskaa tulee joka puolelta.

Pakiston heikkoudesta voisi vielä tilittää, mutta eiköhän sitä ole jo monta sivua kelattu. Loistava suoritus JOUKKUEENA joka tapauksessa ja tästä kunnia myös pakeille.

Ensi vuonna voisi J.Jalonen hoitaa kunnon pelaajat mukaan heti alusta alkaen, jotta vältytään tällaisilta sotkuilta. Shedden ei kuitenkaan päätöiltään siihen ehdi ja Kurrin scouttaukset on yhtä tyhjän kanssa.