Miten sulla menee?

[godspeed]

Sekasin kuin seinäkello. Titityy, titityy.

 

[sambersson]

Sekasin kuin seinäkello. Titityy, titityy.

Vanha kunnon käkikello.

 

[godspeed]

Vanha kunnon käkikello.

Otin iltalääkkeet. Olo tasaantui.

 

[Šatan]

Vituttaa

 

[sambersson]

Vituttaa

Joko selvisit eilisestä pitsasta? :D

 

[Šatan]

Joko selvisit eilisestä pitsasta? :D

:DDD

 

[Glove]

Otin iltalääkkeet. Olo tasaantui.

Auttaa kummasti kun muistaa lääkkeensä. Jos minä en muistaisi iltalääkkeitä niin heräisin noin 3-4 tunnin unien jälkeen ja se yöuni olisi sitten siinä. Mutta muistinpa pillerini niin nukun ehkä aamuun asti. Saisin kyllä ottaa enemmänkin ja nukkuisin pitempään, mutta sitten olisi vähän sumuinen olo aamupäivän. Tämmöistä tasapainottelua tuonkin kanssa.

 

[godspeed]

Auttaa kummasti kun muistaa lääkkeensä. Jos minä en muistaisi iltalääkkeitä niin heräisin noin 3-4 tunnin unien jälkeen ja se yöuni olisi sitten siinä. Mutta muistinpa pillerini niin nukun ehkä aamuun asti. Saisin kyllä ottaa enemmänkin ja nukkuisin pitempään, mutta sitten olisi vähän sumuinen olo aamupäivän. Tämmöistä tasapainottelua tuonkin kanssa.

Otan joka ilta seitsemän jälkeen lääkkeet, se on jotenkin vakiintunut niin senkin vuoksi, että yksi lääkkeistä hieman rauhoittaa ja mahdollisesti väsyttää, joten sitten on jo kymmenen aikaan valmis ajoissa nukkumaan. Se on siis ihan psykoosilääke, sillä kyllähän minulla pahimmillaan psykoottisia oireita on. Silloin tuntuu kuin sekoaisi ja menettäisi otteen kaikkeen. Sitä on vaikea kuvailla. Hyvät unet siihen päälle, niin pää voi vähän paremmin, ainakin toivottavasti mahdollisimman usein. Aina aamut eivät ole hyviä, mutta eiväthän ne kellään ole.

 

[godspeed]

Ei kauheen hyvin mee ja lääkkeistäkin alkaa loppua teho...

 

[alwahla]

Koulussa menee ihan hyvin, duunia etsiskelen edelleen, vanhempien seura vituttaa. Onneksi on kevät, joten syksyisin päälle painava ahdistus loistaa poissaolollaan. Vaikka ihmissuhderintamalla ei ole tapahtunut oikeastaan minkäänlaista muutosta parempaan, suhtaudun tulevaisuuteeni silläkin saralla optimistisesti. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että tämä tai viimeistään ensi vuosi tulee olemaan käänteentekevä minulle sekä työn, sosiaalisten suhteiden ja varsinkin parisuhteen osalta.

 

[WarWas]

Ei hyvin, mutta mitäs sille voi kun on suurimmaksi osaksi itse aiheutettua, turha sitä parkua.

 

[UnenNukkuja]

Itse tässä vähän taistelen hoitopuolen kanssa, kun olen taas unohtunut jonnekin paperilokeroon. Taino, mitä ne nyt järjestelmissä on. Fyysinen kunto kaipaisi vähän jo sitä fysioterapiaa.

 

[Pottakameli]

Yövuorojen jälkeen tuntuu mukavalta olla kotosalla ja rauhassa lasten mentyä kouluun.

Pääsiäiselle olisin ottanut mieluusti töitä, mutta on niin suosittu viikonloppu, että perjantaille riitti vain vapaita vuoroja. Toisaalta on sitten taas useampi vapaa ja menoja ei ole tiedossa. Perjantaina voisikin ostaa muutaman hyvän oluen ja nauttia niistä sitten iltamyöhään.

Seuraava viikko onkin sitten työntäyteinen kokonaiselle yhdellä vapaapäivällä, mutta loppuviikon yövuorot rikkoo onneksi rytmiä sopivasti. Menee siis ihan jees.

 

[tinkezione]

Aika hemmetin hyvin menee. Terveys itsellä ja lähipiirillä kunnossa, arki ja muu elämä rullaa mainiosti ja leipääkin on pöydässä.

 

[Glove]

4 h yöunien jäljiltä alkaa jo vähän väsyttää. Sain kuitenkin töiden jälkeen hoidettua asiat mitä pitikin, joten voisi vaikka mennä nukkumaan.

 

[vetti]

Mä en pidä nyt itsestäni.

Otin viikonloppuna viinaa kaksin käsin kaksi päivää ja sehän ei alkoholistille sovi.
Fyysiset oireet on edelleen. En nuku, päätä särkee, huono olo.

Morkkis jatkuu varmasti pidempään. Mutta onneksi en satuttanut muita kuin itseäni.
Vielä kun osaisi antaa itselleen anteeksi.

 

[godspeed]

Mä en pidä nyt itsestäni.

Otin viikonloppuna viinaa kaksin käsin kaksi päivää ja sehän ei alkoholistille sovi.
Fyysiset oireet on edelleen. En nuku, päätä särkee, huono olo.

Morkkis jatkuu varmasti pidempään. Mutta onneksi en satuttanut muita kuin itseäni.
Vielä kun osaisi antaa itselleen anteeksi.

Mulla on melkein samat oireet, mutta kaikki kävi selvinpäin ja ajankohta oli eilinen. Morkkis on jotenkin valtava.

 

[Gostisbehere]

Aivan mahtavasti
Vanha tyttöystäväni jota en ole nähnyt 6vuoteen laittoi viestiä. Siinä me kyselimme toistemme menot ja tulevat. Paljon oli ehtinyt vuosien aikana tapahtua. Mutta tuntui vihdoin sille että jotain kiinnosti kuulumiseni. Jäi uskomattoman hyvä fiilis päälle

 

[Glove]

Täällä minä istun yksin työpaikan keittiössä juomassa teetä. Tiedossa yksinäinen pääsiäinen. Pitänee uppotuoa johonkin virtuaalimaailman vaikka pelaamisen muodossa niin ei yksinäisyys rassaa niin paljon. Auton tankissa on litra tai pari, ei voi edes lähteä minnekään. Ei edes Alkoon kun tilikin on tyhjä. Ruokaa sentään on koko pääsiäisen ajaksi, ettei se nyt ihan vituiksi mennyt.

 

[Iisoppi]

Olen nyt saanut taas jollain tavalla elämän iloni takaisin. On ollut mukavaa seurata pistokkaiden kasvamista (kukaan ei ole kuollut) ja kylvettyjen kukansiemenien itämistä ja kasvua. Olen niin tyytyväinen että olen tänä vuonna onnistunut pitämään kaiken hengissä ja hyvin kasvavana. Ja minulla on paljon suunnitelmia mitä laitan mihinkin kasvimaalla ja kukkapenkeissä. Odotan innolla sitä aikaa kun voi ryhtyä kasvimaan laittamiseen ja kukkien istutukseen. Nyt täällä on kyllä lunta maassa ja pakkasta. Kunhan ei tulppaanin ja narsissin alut palentuisi. No minkäs teet...

Olen taas innostunut ruuanlaitosta. Olen tutkaillut monenmoisia reseptejä niin kirjoista kuin netistäkin. Tuntuu että ideoita on enemmän kun aikaa niitä toteuttaa. Ja välillä pitää toteuttaa muiden toiveita. Ja olen myös leiponut monenmoista (esim. kuivakakkuja). Ikävä kyllä meillä ei hirveästi syödä makeaa. Onneksi isälleni menee "kahvipullaa" kun äitini ei viitsi leipoa kun hän ei makiaa halua syödä. Minusta syöminen on kivaa. Siis ruuan syöminen, leivonnaisista en niin välitä. Jäätelö on kyllä hyvää...

Ja ollaan paljon oltu ulkona. Tänäänkin on aurinko niin kivasti paistanut eikä pieni pakkanen ole ulkoilua haitannut (tietenkään). Ollaan käyty yhdessä lenkillä ja retkillä. Pienet retket on kivoja. Vähän evästä reppuun ja istuinaluset mukaan. Patikoidaan johonkin mukavaan paikkaan, nautitaan eväistä ja elämästä. Voi jättää huolet pois ja vaan ulkoilla. Täällä on paljon mukavia paikkoja käydä retkillä. Olen tehnyt myös itsekseni lenkkejä (5-10 km) kävellen sinne tänne. Lähinnä teitä pitkin mutta välillä myös metsässä. Kerkesin avata jo pyöräilykaudenkin mutta nyt on sitä lunta maassa, taas...

Tietenkin jossain tuolla takana on ajatus siitä että tämä on vain väliaikaista ja ahdistus ja paha olo on jossain nurkan takana. Mutta nautitaan siihen saakka kun on hyvä olla. Ja yritetään vain ylläpitää sitä ja estää opittujen toimien avulla pahojen ja ahdistavien ajatusten tuloa. Eikä se helppoa ole silloin kun ahdistus ajaa ylitse... Lupaan yrittää parhaani. Ja minulla on tukena mieheni ja ystävät ja muut läheiset (esim. lapsuuden perheen jäseniä). En jää koskaan yksin jos en sitä varta vasten jostain hae ja pakene nykyistä elämääni.

Edit. Korjattu kirjoitusvirheitä.

 

[Straight Edge]

Kiitos kysymästä, hyvin.

Uusi työpaikka on mainio. Uusi lääkitys tuntuu pitävän suolistosairauden kurissa ainakin toistaiseksi. Pudotuspelikevät alkaa ensi yönä! Vaimon kanssa hommat kulkee niin ikään mukavasti, tytärkin saa valkolakin ihan pian.

Ja nyt pienelle hölkälle, sitten löylyyn. Aijai!

 

[vimpa]

Paremmatkin fiilikset voisi olla. Hortonin syndrooman kipujakso kestänyt nyt 8 viikkoa, tosin kaikkein kovimmat kohtaukset jo rauhoittuneet. Uusi estolääkitys kokeilussa tilanteen katkaisemiseksi. Lisäksi työpaikka muistanut 10 viikon lomautuksella. Rahallisesti tulen pärjäämään, kun hieman on varakassaa. Tosin osa suunnitelluista hankinnoista on pakko jäädyttää. Harkintaan on nousemassa myös uuden työpaikan haku, mutta löytyisikö alueelta ajoneuvosähköasentajan hommia tämmöiselle jo yli puoli vuosisataa maailman menoa pällistelleelle gubbelle?

Kesäkalastuskauden tuleva alku tuo piristystä mielelle ja onpahan aikaa rempata käsiini/hoidettavaksi pudonnutta tyhjilleen jäänyttä rintamamiestaloa. Tosin lomautus syö tuohonkin käytössä olevaa kassaa.

 

[UnenNukkuja]

Hortonin syndrooman kipujakso kestänyt nyt 8 viikkoa

Ai stn, pakko sanoa. Itsellä pieni hetki epäiltiin tuota, mutta onneksi sain voitettua epäilyt. Silti neljän vuoden takainen aivokärsimys tuntuu jaloissani vieläkin ja nytkin iskee tuollaisia outoja hermostokohtauksia, kun yritän rauhassa iltapäivällä kävellä jossain. Vittumaista. Muuttuu jo stressaamiseksi melkein mistä tahansa menopakosta.

Muutenkin kaipaan kesäkelejä liikkumiseen. Harvemmin suututtaa talvi, mutta tänä vuonna tämän venymisen kanssa alkaa jo omakin pinna kiristää.

 

[vimpa]

Ai stn, pakko sanoa. Itsellä pieni hetki epäiltiin tuota, mutta onneksi sain voitettua epäilyt

Hyvä, ettei vielä tätäkin löytynyt. Voin sanoa, että sangen ikävä tuttavuus tämä Horton. Pahoissa kohtauksissa kipu on niin äärimmäinen, ettei voi edes maata paikoillaan. Alkuun tuntuu siltä että kuolema tulee ja hetken päästä toivot niin tapahtuvan. Itselläni tämä voi kestää 1 - 3 tuntia ja kohtauksia on ollut joinain päivinä 4 kappaletta. Nyt menossa "jälkijakso", jossa kipu jo huomattavasti pienempi ja laajemmalla tuntuva lähes jatkuva jomotus. Inhottava tuntu, muttei enää lamauttava. Kipujakson loputtua voi mennä parikin vuotta, ennenkuin sama helvetti alkaa uudelleen.

 

[Bob Rambo]

@vimpa Tsempit täältäkin. Itselläni löytyy myös Horton-diagnoosi, mutta luulen sen olevan virheellinen. Pari muuta neurologia ovat diagnosoineet vaivani enemmänkin SUNA SUNCT -tyyppiseksi, eli kohtaukseni ovat lyhytkestoisia, mutta niitä on kymmeniä päivittäin. 4,5 vuotta tästä on nyt kärsitty siten, että täysin kivuttomia päiviä on ollut ehkä muutaman viikon edestä koko aikana. Kunnollista hoitoa tähän paskaan ei ole, mutta kovilla kipulääkkeillä saa kyllä hitusen rauhotettua kohtausten aikaista kivun pahenemista.

Ei muuten tunnu muut vaivat enää missään tällaisen kanssa eläessä, jos jotain positiivista pitää hakea. Myöskään mentaalipuoli ei järky ihan pienestä enää, kun näiden kanssa oppii elämään.