Miten ovat työväenliike ja ammattiliitot vaikuttaneet sinun elämääsi?

[lihaani]

Juu, vituttaa katsoa kun koko maa joutuu kärsimään noiden roistojen takia.

Varmaan niitä konkurssin tekeviä puualan yrittäjiäkin naurattaa, kun paperimiehelle ei kelvannut ulkoistettu siivooja..

Kuinka paperiliitto voi olla syyllinen siitä, että se puolustaa maksavien jäsentensä saavutettuja etuja? Sehän kaikkien etujärjestöjen (myös työnantaja-) ainoa perustehtävä. Sama kuin jääkiekkoseuran perustehtävä on pelata lätkää.

Jo vuodenvaihteessa metsäteollisuus irtisanoutui tuposta ja esitti nämä työntekijöiden kannalta merkittävät heikennysvaatimuksensa. Kaikkine sairauspäiväkarensseineen ja nelivuorokäynteineen. Samalla se selkeästi ilmoitti, että nämä vaatimukset runnotaan läpi hinnalla millä hyvänsä.

Suurin pettymys metsäteollisuudelle oli, ettei Paperiliitto provosoitunut lakkoon kuin kahdeksi päiväksi. Vaikka Tähtinen oli korostetun vihamielisen halveksiva paperiliittoa kohtaan kutsuen sitä julkisuudessa Paskaliitoksi. Siinäpä oiva taktikko! Tämä vuorineuvoksen poika, joka pitää Mannerheimin kuvaa seinällään.

Nämä työsulut ovat vain ja ainoastaan TYÖNANTAJAN työtaistelutoimi. Ja VAIN työnantaja on vastuussa kaikista vaurioista kansantaloudelle. Aivan kuten työntekijäpuoli voi ottaa piikkiinsä lakon seuraukset.

Puheet kuuden viikon työsulusta koneiden alas- ja ylösajojen estämiseksi voidaan jättää kömpelöksi tupohöpötykseksi. Työnantajaan iski vauhtisokeus, koska rahaa metsäteollisuudella oli kuin roskaa. Kuviteltiin naiivisti, että järjestäytynyt työväki pannaan nyt polvilleen. Maksoi mitä maksoi.

Toivottavasti tästä opitaan, että työehtoneuvottelut tulevat sittenkin halvemmaksi kaikille kuin yritys murskata toinen osapuoli.

 

[Kaiser Soze]

Miksi muuten paperin omistajat eivät tee Nokioita, ja myy työväkeään alihankkijalle? Sen jälkeen alihankkijalta ostetaan työvoima 3kk - 2 vuoden sopimuksilla. Jos homma ei toimi, vaihdetaan ukkoja tai alihankkijoita.

Nokiallekin moinen järjestely maksaa enemmän, kuin oma henkilökunta, mutta samalla saadaan ammattitaitoista ja motivoitunutta työväkeä, joka tekee parempaa jälkeä, kuin vakkariporukka.

K

 

[SergeiK]

Nokiallekin moinen järjestely maksaa enemmän, kuin oma henkilökunta, mutta samalla saadaan ammattitaitoista ja motivoitunutta työväkeä, joka tekee parempaa jälkeä, kuin vakkariporukka.

Eikö tuonkin edut saisi ketjuttamalla määräaikaisia sopimuksia? Tulisi halvemmaksi ja ihan samalla tavalla jengi olisi kusessa työpaikan jatkuvuuden suhteen ja hintakin olisi halvempi kuin ulkoistetussa vaihtoehdossa?

 

[Kaiser Soze]

Eikö tuonkin edut saisi ketjuttamalla määräaikaisia sopimuksia? Tulisi halvemmaksi ja ihan samalla tavalla jengi olisi kusessa työpaikan jatkuvuuden suhteen ja hintakin olisi halvempi kuin ulkoistetussa vaihtoehdossa?

Eikös määräaikaikaisten sopimusten ketjuttaminen ole laissa kielletty?

Noin homma toimii Nokialla ja hyvin toimiikin. Tulokset ovat kyllä näkyvissä.
Alihankkijan kanssa työläisellä on vakkarisopimus, asiakasrajapinnassa työläinen itse tekee itsestään tarpeellisen ja halutun. Palkatkin ovat paremmat, kuin asiakkaan vakkarihenkilökunnalla.

jengi olisi kusessa työpaikan jatkuvuuden suhteen

Milläs alalla tänäpäivänä on eläkevirkoja? Ainiin, paperialalla..


K

 

[Tobias]

a) Ammattitaitoisia johtajia Suomessa.... juu onhan näitä nähty aina Soneran Relanderista alkaen, joka ryssi muutaman miljardin valtion rahoja taivaan tuuliin. Suomessa pääsee noille johtopaikoille varmimmin joko omaamalla oikeanvärisen puoluekirjan tai sattumalla kuulumaan johonkin rantaruotsalaiseen sukuun.Suhteet jyrää noissa nimityksissä ihan kympillä. Ammattitaidosta ei juuri ole kysymys, esimerkkinä voidaan ottaa vaikka Ylen Junger, joka sattui olemaan oikean puolueen jäsen.

Ihan täyttä paskapuhetta. Johtopaikoille ei nykypäivän avoimessa kansantaloudessa pääse puoluekirjan värillä, vaan johtotehtäiin kutsuttavalla henkilöllä on todella poikkeukselliset kyvyt hoitaa johtotehtäviä. Luonnollisesti suhteilla on myös merkitystä mutta aivan ensisijainen asia on johtajan kyvykkyys ja tätä käytetään valintaperusteena. Headhunterit eivät etsi puoluekirjoja vaan osaajia.

[/QUOTE]
Sitäpaitsi miksi helvetissä yritysten supistaessa ja valittaessa huonoa tulosta johtajille maksetaan edelleen bonusta, siitä ettei mennyt huonommin. Kun kerran kilpailuympäristö muuttuu ja kilpailukyky on alentunut, niin miksi kaikki supistukset ja parannusyritykset tehdään työntekijöiden kustannuksella? Eikö se helvetti ole kaikkien yhteinen asia, että työpaikat säilyy ja firman meno paranee? Hatunnoston saa sellainen paperiyrityksen tj., joka osallistuu talkoisiin esimerkiksi luopumalla bonuksistaan, pienentämällä palkkaansa, tinkimällä matkustustasostaan,etc... [/QUOTE]

Tämä johtuu siitä, että työntekijät ovat yksi suurimmista kustannuseristä ja on tulkittu, että siinä kustannuserässä on leikkaamisvaraa. Tokihan KAIKKIA supistuksia ja parannusyrityksiä ei tehdä työntekijöiden kustannuksella.
On pidettävä mielessä tärkeä seikka: yritykset ovat olemassa tuottaakseen voittoa tai maksimoidakseen omistajiensa hyötyä. Omasta mielestäni tässä ei ole mitään epäselvää tai väärää. Työntekijöiden on oltava nykyistä joustavampia ja osaavampia. Kyvykkäille löytyy aina töitä.

[/QUOTE] Mitä tulee kyvykkäiden johtajien pakoon Suomesta, niin eiköhän niitä halukkaita ja kyvykkäitä johtajia Suomesta vielä löydy jopa niille vähemminpalkatuille toimitusjohtajan paikoille. Koulutustaso Suomessa mahdollistaa sen. [/QUOTE]

Kyvykkäitä johtajia ei kasva kauppakorkeakoulujen ja yliopistojen penkeillä kuin sieniä sateella. Suurten johtajien ominaisuuksia on harvoilla ja valituilla.

[/QUOTE]
b) Jokaisen siivoojan tulisi mielestäni tienata juuri sen verran, kuin heidän työpanoksensa merkitsee sille yritykselle jolle he työskentelevät. Siivoojien palkkaus paperitehtaissa heijastelee yrityksen yleistä palkkatasoa, so what jos se palkkataso on korkeampi kuin henkilöllä joka siivoaa kunnan yleisiä vessoja. Maailmassa tulee aina olemaan epäoikeudenmukaisuutta palkkojen suhteen, sopeudu siihen. [/QUOTE]

Aivan samasta syystä johtajille kuuluu äärettömän suuret korvaukset vaativasta työstään ja sitoutumisesta yhtiön kehittämiseen. Johtajat vastaavat 24/7 yhtiön toiminnasta. Siitä pitää saada asianmukainen korvaus.

 

[Viljuri]

No on loistavaa, että sopimus on viimeinkin mitä todennäköisemmin syntynyt.

Samaan aikaan on todettava, että sopimuksen tuskallinen synnyttämisprosessi on maksamassa lyhyellä tähtäimellä lukuisten muiden liittojen jäsenten työpaikat. Kansantalous ja teollisuustuotantokin sukeltavat myös laskennallisesti, mutta mitä tämä tulee merkitsemään, on jo toinen juttu. Kuntapäättäjien tukala asema eräillä tehdaspaikkakunnilla ei saa johtaa taas uuteen harkinnanvaraisen tuen hakemiskierrokseen valtiolta. Johonkin se raja on vedettävä.

Onko muuten mitään mahdollisuutta ajaa edes osaa nyt työsulun alla olleista koneista vielä suuremmalla teholla loppuvuotta, jos tyydyttämätöntä kysyntää maailmanmarkkinoilta löytyisi? Olen antanut itselleni ymmärtää, että käyntiajat ja -nopeudet ovat Suomessa maailman ykkösiä, mutta olisiko siellä silti edes muutamien prosenttien kiristämisvaraa?

 

[ApZu]

Ihan täyttä paskapuhetta. Johtopaikoille ei nykypäivän avoimessa kansantaloudessa pääse puoluekirjan värillä, vaan johtotehtäiin kutsuttavalla henkilöllä on todella poikkeukselliset kyvyt hoitaa johtotehtäviä. Luonnollisesti suhteilla on myös merkitystä mutta aivan ensisijainen asia on johtajan kyvykkyys ja tätä käytetään valintaperusteena. Headhunterit eivät etsi puoluekirjoja vaan osaajia.

Tämä johtuu siitä, että työntekijät ovat yksi suurimmista kustannuseristä ja on tulkittu, että siinä kustannuserässä on leikkaamisvaraa. Tokihan KAIKKIA supistuksia ja parannusyrityksiä ei tehdä työntekijöiden kustannuksella.
On pidettävä mielessä tärkeä seikka: yritykset ovat olemassa tuottaakseen voittoa tai maksimoidakseen omistajiensa hyötyä. Omasta mielestäni tässä ei ole mitään epäselvää tai väärää. Työntekijöiden on oltava nykyistä joustavampia ja osaavampia. Kyvykkäille löytyy aina töitä.

Kyvykkäitä johtajia ei kasva kauppakorkeakoulujen ja yliopistojen penkeillä kuin sieniä sateella. Suurten johtajien ominaisuuksia on harvoilla ja valituilla.

Aivan samasta syystä johtajille kuuluu äärettömän suuret korvaukset vaativasta työstään ja sitoutumisesta yhtiön kehittämiseen. Johtajat vastaavat 24/7 yhtiön toiminnasta. Siitä pitää saada asianmukainen korvaus.

Ai ei pääse puolukirjalla tai perhetaustalla, esimerkiksi Tähtisen isähän on vuorineuvos. Joten älä viitsi olla naiivi. Jätkähän, siis sinä, on kuin suoraan jonkun antiikkisen liikkeenjohdon gurun, lähinnä Taylorin koulusta. Ja jotta ei nyt menisi yleistykseksi, etten suututa ihmisiä, myönnän että johtajia palkataan myös taitojen perusteella (Tosin Tähtisellä ei näitä taitoja näiden tapahtumien valossa ole :) )

Sitäpaitsi otin keskusteluun mukaan ainoastaan tuon kyvykkyyskysymyksen sen takia, kun puhuttiin tuottavuudesta ja sen liittämisestä palkkaukseen. Joten ei oteta asioita irti kontekstistaan.

Ja jotta et pääsisi ihan repimään riemua tuosta lauseestasi ,että työntekijät ovat suuri kustannuserä(Älä nyt herranjumala ainakaan toimitusjohtajaksi rupea, jos olet tuota mieltä. Olisi ihan helvetin ikävää olla sulla töissä), niin muistappa nyt kuitenkin että ne työntekijät ovat resurssi ei kustannuserä. (Lähde: useat maineikkaat yritystutkijat ympäri maailman).Ja siinä vaiheessa kun siitä koulutetusta resurssista pitää alkaa luopumaan, on tehty jotain sellaista yrityksen johdossa joka ihan helvetin tyhmää (esim. ei seurattu markkinoita, ei kehitetty tuotteita, ei osattu arvata kilpailijoiden liikkeitä, yleensäkkin jäätiin paikalleen tulee makaamaan samaan aikaan kun kilpailijat menivät ohi). (Lähde: edelleen sama)

Ja edelleen, niitä koulutettuja, motivoituneita ja osaavia työntekijöitäkään ei kasva joka oksalla(ainakaan Suomessa kun ne tietyt ikäluokat alkaa häviämään työmarkkinoilta), miksi siis kohdistaa ensimmäisenä aina vähennykset sinne? Lyhyen aikavälin voitontavoittelulla aiheutetaan tätä kautta mittavampia tappioita myöhemmin yrityksen johdon ja omistajien taholta.

En mä ole ikinä kiistänyt, sitä etteikö ne johtajat ansaitsisi palkkojaan jos menee hyvin, olin vain sitä mieltä että jos huonot ajat pitäisi näkyä työntekijöiden pussissa niin tottahelvetissä niiden pitäisi myös näkyä johtajiston taloudessa. Omistajillakin taloudelliset ongelmat näkyvät pääoman tuoton heikentymisenä, miksi siis johtajiston rahoihin ja korvauksiin ei saisi koskea?

 

[mjr]

Aivan samasta syystä johtajille kuuluu äärettömän suuret korvaukset vaativasta työstään ja sitoutumisesta yhtiön kehittämiseen. Johtajat vastaavat 24/7 yhtiön toiminnasta. Siitä pitää saada asianmukainen korvaus.

Saisikohan nyt lopulta vastauksen joltakin teistä ylimmän johdon ystävistä tähän yksinkertaiseen kysymykseen, johon on näköjään erittäin helppo vastata yrityksen muiden työntekijöiden kohdalla?

Olisiko hyvä että myös ylimmän yritysjohdon palkkiot ovat sidottuja tulokseen ja tuottavuuteen?

 

[Tobias]

Saisikohan nyt lopulta vastauksen joltakin teistä ylimmän johdon ystävistä tähän yksinkertaiseen kysymykseen, johon on näköjään erittäin helppo vastata yrityksen muiden työntekijöiden kohdalla?

Olisiko hyvä että myös ylimmän yritysjohdon palkkiot ovat sidottuja tulokseen ja tuottavuuteen?

Vastaus: Se olisi ja on hyvä, useinhan yritysjohdon palkkiot ovat sidottuja tulokseen ja tuottavuuteen johdon optio-ohjelmien kautta.

Näinhän optio-ohjelmat toimivat. Osto-optiot raukeavat arvottomina, jos yhtiön kurssikehitys laskee. Siinä on porkkanaa yritysjohdolle; nostaa yrityksen arvoa.

Ja kyllä; tämä tietysti saattaa joissain tapauksissa heijastua "kurssin vedättämisenä" ylöspäin mutta toisaalta tässä kohtaa tullaan kysymykseen: onko johdon tehtävänä maksimoida yrityksen voittoa vai omistajien voittoa?

 

[mjr]

Ja kyllä; tämä tietysti saattaa joissain tapauksissa heijastua "kurssin vedättämisenä" ylöspäin mutta toisaalta tässä kohtaa tullaan kysymykseen: onko johdon tehtävänä maksimoida yrityksen voittoa vai omistajien voittoa?

Siinäpä se kvartaali-talouden dilemma - onko tehtävä päätös joka nostaa kursseja välittömästi, mutta joka saattaa pitkällä tähtäimellä olla lyhytnäköinen? Onko parempi maksimoida välittömästi osakekurssin nousu vai tähdätä yrityksen strategiseen etuun? Tässä näemme häivähdyksen siitä valtavasta tuhlauksesta, joka sisältyy markkinatalouteen etenkin sen anglo-saksisessa muodossa. Toki viidakosta selviytyy jatkuvasti voittajia - mutta olet vain yhtä hyvä kuin viimeinen neljänneksesi. Olen kuullut amerikkalaisen huippujohtajan sanovan tosiaankin nämä järjettömät sanat...

Mitä johdon tulospalkitsemiseen tulee niin optiot ovat vain yksi vaihtoehto, eikä välttämättä se tehokkain. Moni ekonomisti on tarjonnut vaihtoehtoisia ratkaisuja. Noin yleensä näistä huippujohtajista ja heidän kaikkina aikoina suuresta gloriastaan olen vähän Keynesin linjoilla: en nyt muista tarkkaa lainausta, mutta ajatuksen ydin oli, ettei juuri koskaan ollut tavannut ahdaskatseisempaa ja enemmän tyhjiin sloganeihin uskovaa väkeä kuin korkeat yritysjohtajat. Suomessa jonkun Antti Piipon tragikoominen yhteiskunnallinen "analyysi" antaa kyllä tiettyä uskottavuutta tälle käsitykselle. Eikä Jorma Ollillakaan kovin laajakatseiselta vaikuta. Tietysti kysymys on siitä, että näiden henkilöiden erityistaito kohdistuu erittäin kapealle sektorille, eikä se anna edellytyksiä tai edes motivaatiota yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen analyysiin ja hahmottamiseen.

 

[lihaani]

Ylimmän johdon optiot ovat ositain riistäytyneet käsistä. Suomessakin on tapahtunut keinotekoista kurssien vedätystä esimerkiksi irtisanomisilla. Kas kun nykyiset pörssisijoittajat palkitsevat joukkoirtisanomiset muhkealla kurssinousulla. Esimerkinä Pohjolan vedätysirtisanomiset viime vuonna.

Ylimmän yritysjohdon itsekkyys ja yrityksen hyvinvoinnista riippumaton ahneus räikeimmillään ilmeni Stora-Enson pomo Jukka Härmälän ns. synteettisinä optioina. Kun osakekurssi romahti, niin äijälle annettiin yrityksen kassasta käteistä lohdutukseksi.

Lisää esimerkkejä: Iiro Viinanen miltei saattoi Pohjolan Suomi-yhtiön syliin puutteellisilla talouselämän tiedoillaan. Kun hän meni möläyttämään, että Pohjolan suurimmalle omistajalle vakuutusyhtiö Suomelle maksetaan heidän osakkeistaan vain nimellinen korvaus. Isoa valtaa ei pidä pitää pilkkanaan, vaikka se onkin pieninä palasina. Tässä tapauksessa määräysvalta oli vakuutusyhtiö Suomen osuustodistusten haltijoilla. Ja he miltei lopettivat Pohjolan olemassaolon.

Viinanen sai potkut miljoonien markkojen kultaisen kädenpuristuksen kera. Samoin sai Relander muhkeat erorahat, kun hän tuhosi suomalaisen Soneran ostamalla kahden ydinvoimalan hinnalla arvotonta ilmaa Saksasta.

Edellämainitut nerot olivat minkä mittapuun mukaan hyvänsä surkeita johtajia. Mutta suuryritysten ylimmästä johdosta on tullut rälssi, joka saa käsittämättömiä palkkioita ja erorahoja, vaikka he tuhoaisivat johtamansa yrityksen.

Olenko kateellinen heille? Totta vitussa! Paalikaupalla tulee rahaa, vaikka töppää osakkeenomistajien rahat hevonperseeseen ja pistää satoja ihmisiä kortistoon vain osakekurssin vedättämiseksi.

Jorma Ollilalle en ole kateellinen, vaan oikeasti arvostan hänet joka sentin arvoiseksi. Onhan näitä hyviä muitakin: Aatos Erkko, Kempit, Kirsti Paakkanen, Videgren jne. joille mielelläni toivon menestystä.

 

[teroz]

Hienoa kun keskustelu käännetään yritysjohtoon yms. kohtaan, kun tuli sitten monille varmasti paljon odotettua huonompi sopimus.

Monille sopimus tulee varmasti olemaan pettymys. Tiedän monien olleen loppuun asti luottavaisia jopa siitä, että "ei niitä juhannusta ja joulua myydä". Tämä on ajan henki ja nyt päästiin taas ainekin tessin puolelta lähemmäs samaa viivaa muun Euroopan paperiteollisuuden kanssa.

Kuitenkin on hienoa, että päästiin sopuun. Tämä ei ollut kenenkään etu!

 

[Rosoh]

Saisikohan nyt lopulta vastauksen joltakin teistä ylimmän johdon ystävistä tähän yksinkertaiseen kysymykseen, johon on näköjään erittäin helppo vastata yrityksen muiden työntekijöiden kohdalla?

Olisiko hyvä että myös ylimmän yritysjohdon palkkiot ovat sidottuja tulokseen ja tuottavuuteen?

En tiedä kuulunko mainitsemaasi ryhmään, mutta vastaan silti:

KYLLÄ!!!
Optioiden ja kultaisten kädenpuristusten jakaminen on perseestä kun samaan aikaan väkeä pannaan ulos.

 

[Willimies]

Ja kyllä; tämä tietysti saattaa joissain tapauksissa heijastua "kurssin vedättämisenä" ylöspäin mutta toisaalta tässä kohtaa tullaan kysymykseen: onko johdon tehtävänä maksimoida yrityksen voittoa vai omistajien voittoa?

Mielestäni johdon pitäisi pyrkiä takaamaan se, että yritys voi toimia vielä kymmenenkin vuoden päästä, eikä maksimoida voittoa lyhyellä tähtäimellä.

 

[flintstone]

Enpä kyllä minäkään dana77:n viestistä sellaista kuvaa saanut oikein mitenkään, että hän olisi tarkoittanut mainitsemaasi asiaa. Et taida vain itse olla oikein perillä sellaisista ihan talouden perussasioista kuin esimerkiksi inflaatio?

Ai se purnaus ahneista paperimiehistä olikin sitä että täällä on yleisesti oltu harmissaan kun noiden paperimiesten palkat (n. 10% paperin tuotantokustannuksista) vauhdittavat Suomessa inflaatiota?

Juu kyllähän se palkkojen nouseminen johtaa yritysten kustannusten noustessa tuotteiden hintojen nousuun mutta sitä minä en ollut ymmäränyt että nimenomaan nuo lähes 50 000 ahnetta Paperiliiton jäsentä olivatkin ne joiden takia tuo koko inflaatio-ketju lähti liikkeelle. Eikös täällä Suomessa ole kuitenkin ollut viime vuosina varsin maltillinen inflaatio vauhti?

No joka tapauksessa eilen vihdoin tämäkin työkiista nytkähti eteenpäin ja periaatteellisella tasolla sopu saatiin eilen aikaan, vaikka vasta huomenna liittovaltuustot virallisesti joko hyväksyvät tai hylkäävät tämän sovun.

Ensiksi Taustailijalle:
Viittauksella siivoojiin oli ainoastaan tarkoitus osoittaa epäloogisuutta Flintin kirjoittaessa "reilusta ja oikeudenmukaisesta palkkapolitiikasta". Itse olen enemmänkin "jokaiselle ansionsa mukaan" -ajattelun kannalla. Myönnän, että olisin voinut esittää asian huomattavasti loogisemminkin.

Eli suomeksi sanottuna sinusta paperitehtaan siivooja tienaa enemmän kuin ansaitsisi? Millä perusteella tuo "jokaiselle ansionsa mukaan" päätetään? Tienaako kaupan kassaneiti liikaa? Entäs tienaanko minä liikaa? Tienaatko sinä liikaa?

 

[solamnic76]

Allekirjoitan solamnicin listan, mutta lisätään kohtaan kolme vielä verot.

Totta. Pitää muistaa että huippujohtaja maksaa palkastaan enemmän veroa (60%) kuin saa käteen.

Ja teille jotka puhuitte esimerkistä. Mitä hiton periaatteellista esimerkkiä tässä nyt haettiin? Eihän paperiliiton palkkoja ALENNETTU, vaan päin vastoin, palkkaa nostettiin ja työaikaa vuositasolla lyhennettiin. Alunperinkin se oli työnantajien esityksessä. En ymmärrä että mihin talkoisiin johtajien pitäisi tässä osallistua.

EDIT: mitä tulee siihen että että hyvinä ja huonoina aikoina johtajienkin pitäisi osallistua talkoisiin... mutta eihän työntekijä osallistu niihin huonojen aikojen talkoisiin. Tällöin johdolle jää ne kaksi vaihtoehtoa, pysäyttää tuotanto (lomautus) tai tuottaa vähemmällä henkilökunnalla (irtisanomiset).

Saksassa ollaan alennettu palkkoja että saadaan pitää työpaikat. Siellä paperimies siivoaa oman työpisteensä eikä hienoperseenä vaadi paikalle jäsenkirjan omaavaa vuorosiivoojaa. Tähän tullaan meilläkin aikanaan menemään. Eihän meillä oikeasti ole mitään erityisen paremmin kuin sakemanneilla.

 

[solamnic76]

Nämä työsulut ovat vain ja ainoastaan TYÖNANTAJAN työtaistelutoimi. Ja VAIN työnantaja on vastuussa kaikista vaurioista kansantaloudelle. Aivan kuten työntekijäpuoli voi ottaa piikkiinsä lakon seuraukset.

Väärin. Jos unohdetaan että työsulku oli välttämätön koska tuotantoa ei ylityökiellon ja "punaisen flunssan" takia olisi kuitenkaan saatu käyntiin, niin työsulun ulkopuolelle jääneissä kartonkitehtaissa oli paperiliiton LAKKO PÄÄLLÄ.

 

[Boddington]

Laitetaanko pomot maksamaan bonuksensa ja palkkansa takaisin kun tulee töhöiltyä strategian kanssa? Vastaus tuohon on ei. Alennetaanko pomon peruspalkkaa tai heikonnetaanko muita työehtoja kun ROI (Return on investment) ei näytäkkään yli 10 prosenttia? Vastaus tuohonkin on ei.

Perkele, ei pitäis kirjoittaa kiireessä, kun jää jutun oleellisin pointti puuttumaan. Öhöm, tarkoitan siis itseäni...

Ylläolevasta lainauksesta sen verran, että tiedätkö, että esim. suomalaisissa paperikonserneissa johdon palkasta voi jopa 25 % olla sidottu yhtiön tulokseen? En nyt puhu pääjohtajasta, mutta esim. yksittäisten tehtaiden johtajista. Kyllä tämä työsulku aika rankasti on johtoakin kirpaissut, vuodelle ennalta asetetut tavoitteet kun jäävät nyt käytännössä kaikilta saamatta. Mietipä tilannetta, jossa vuosipalkasta jää uupumaan vaikkapa sellainen 30 K euroa -kyllä muuten kirpaisee asuntovelallista (ja heitäkin on, ihan turha kenenkään sanoa tähän että kun on johtoportaaseen päässyt niin rahahuolet kaikkoavat automaattisesti. Näinhän se ei suinkaan ole).

Edellämainitun kaltaisia bonusohjelmia käytetään elinkeinoelämässä runsaastikin, tiedän useamman yrityksen, jossa tuloksen mukaan voi vuosipalkan päälle tulle 1-3 kk:n palkka -duunareillekin, hieman pienempänä tosin, esim. tuo 1 kuukauden liksa. Siinä kelpaa jo ostella joululahjoja. Että kyllä sen johdonkin tilipussilla käydään jos aihetta on, niistä vain ei kovinkaan usein kerrota julkisuudessa.

Älkää nyt kukaan käsittäkö väärin että olisin mitenkään kritiikitön kvartaalitalouden puolustaja, en suinkaan. Tähänastiset viestini ovat lähinnä kummunneet vastareaktiona joihinkin ketjussa esiintulleisiin herravihaviesteihin -tiedän, ei saisi provosoitua, mutta provosoiduinpa kuitenkin.

Palkitsemisesta sen verran, että optiothan on useissa yliopistotason tutkimuksissa todettu mainettaan huonommiksi kannustimiksi; toki niillä on hieman tulosta parantava vaikutus, muttei niin dramaattisesti kuin yleisesti (?) on luultu. Syyt on mainittu moneen kertaan edellisissä viesteissä.

Jos asiaa tarkastellaan pelkästään johdon palkitsemisen näkökulmasta, niin näkisin parhaana kannustimena juuri edellämainitunkaltaiset bonusohjelmat, ehkä maltillisella optioiden käytöllä höystettynä toimivimmaksi yhdistelmäksi. Bonukset kannustaisivat johtoa pitkäjänteisyyteen, kun taas optioilla voisi tehdä tiliä siinä tapauksessa, että kurssia saadaan nostettua. Kuitenkin optioita tulisi olla sen verran vähän, ettei kiusausta kvartaalikeinotteluun tulisi.

Joten vastauksena mrj:lle: kyllä, kunhan pidetään järki mukana -ja näinhän on siellä täällä tehtykin. Aiemminhan jo yhdyin näkemykseesi siitä, että palkitsemiset ovat paikka paikoin karanneet käsistä. Harmi vain, että niin kuin yleistä on, niin huonot esimerkit jäävät ihmisten päähän kummittelemaan, ja tuhansista onnistuneista esimerkeistä ei puhuta mitään.

 

[Begbie]

Eli suomeksi sanottuna sinusta paperitehtaan siivooja tienaa enemmän kuin ansaitsisi? Millä perusteella tuo "jokaiselle ansionsa mukaan" päätetään? Tienaako kaupan kassaneiti liikaa? Entäs tienaanko minä liikaa? Tienaatko sinä liikaa?

Voisitko perustaa vaikka uuden viestiketjun näille filosofisille ikuisuuskysymyksillesi? Kysymyshän ei tietenkään ole työnantajan kannalta siitä, että paljonko paperitehtaan siivooja ansaitsisi. Mutta jos joku toinen tekee saman työn kaksi kertaa halvemmalla niin kumman sinä yritysjohtajana valitsisit? Paperifirmat eivät ole hyväntekeväväisyysjärjestöjä.

 

[flintstone]

Miksi muuten paperin omistajat eivät tee Nokioita, ja myy työväkeään alihankkijalle? Sen jälkeen alihankkijalta ostetaan työvoima 3kk - 2 vuoden sopimuksilla. Jos homma ei toimi, vaihdetaan ukkoja tai alihankkijoita.

Nokiallekin moinen järjestely maksaa enemmän, kuin oma henkilökunta, mutta samalla saadaan ammattitaitoista ja motivoitunutta työväkeä, joka tekee parempaa jälkeä, kuin vakkariporukka.

Paitsi että käytännössä Nokialla tekijät eivät muuttuneet miksikään noissa ulkoistuksissa. Se ennen Nokian palveluksessa ollut työntekijä saa palkkansa nyt eri firmalta mutta samaa työtä siellä käytännössä edelleen monet jäivät tekemään nyt vain ostettuna työvoimana. Sitä en sitten tiedä muuttuiko heidän työpanoksensa paremmaksi kun palkan maksaja vaihtui.

Ja mitä tulee täällä esillä olleeseen tulospalkkaukseen niin kyllä meillä täällä ainakin on käytössä tuollainen järjestelmä eli jos firman tulos on hyvä (täyttää tai ylittää ennalta asetetut tavoitteet) ja jos oman ryhmän tavoitteet täyttyvät niin sieltä voi molemmista tulla merkittäviäkin rahasummia.

 

[Boddington]

Eli suomeksi sanottuna sinusta paperitehtaan siivooja tienaa enemmän kuin ansaitsisi? Millä perusteella tuo "jokaiselle ansionsa mukaan" päätetään? Tienaako kaupan kassaneiti liikaa? Entäs tienaanko minä liikaa? Tienaatko sinä liikaa?

Kyllä, olen sitä mieltä että paperitehtaan siivoojat ovat ylipalkattuja, jos tuo edellämainittu 2000 E kuussa pitää paikkansa. Käännetäänpä asia näin: millä perusteella on mielestäsi oikein, että kouluttamaton siivooja saa saman palkan kuin tätä 6 vuotta kauemmin opiskellut, vastavalmistunut farmaseutti (lukio + 3 vuoden yliopisto-opinnot)?

Kaupan kassaneiti tuskin tienaa liikaa, sinusta en tiedä, mutta minä itse asiassa tienaan. Olisin mielelläni nykyisessä työpaikassani halvemmallakin, mutta kun työnantaja haluaa maksaa, niin mikäs siinä. Niin ja kyse ei ole TES:istä, vaan siitä, että työnantajani kysyi hyväksynkö palkankorotuksen.

 

[Vipu]

Saisikohan nyt lopulta vastauksen joltakin teistä ylimmän johdon ystävistä tähän yksinkertaiseen kysymykseen, johon on näköjään erittäin helppo vastata yrityksen muiden työntekijöiden kohdalla?

Olisiko hyvä että myös ylimmän yritysjohdon palkkiot ovat sidottuja tulokseen ja tuottavuuteen?

Kirjoitin tämän viestin jo eilen, mutta et ilmeisesti noteerannut sitä, joten laitan sen tähän nyt uudestaan:

"Corporate governance ei ole helppo taiteenlaji. Optiot houkuttelevat lyhytnäköiseen osakekurssin manipulointiin, tuloksesta riippuvat bonukset taas houkuttelevat tilinpäätöksen manipulointiin. Yrityksen johdon palkan sitominen tuottavuuteen / yrityksen tulokseen ei ole siis niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Jonkinlaisia kannustimia on kuitenkin joka tapauksessa oltava, koska muuten voidaan sanoa goodbye pätevimmille osaajille.

Mieleenkiinnosta kysyisin, että miten sinä sitoisit yrityksen johdon tuottavuuden palkkaukseen siten, että sillä saataisiin aikaiseksi mahdollisimman optimaalinen lopputulos sekä yrityksen että johdon kannalta?

Johdon "ylisuurilla" palkoilla on usein tarkoitus viestiä jotain. Yleensä niillä pyritään viestimään sitä, että yritys on menestyvä ja tällä tavoin pyritään takaamaan se, että yritys saisi työmarkkinoilta vastaisuudessakin juuri ne kaikkein pätevimmät johtajat. Johtajien palkkoja ei voi siis edes suoraan verrata normaalin duunarin palkanmuodostukseen, koska sillä on myös muita funktioita kuin johtajan työpanoksesta palkitseminen. Sanottakoon vielä, että huippujohtajia ei todellakaan kasva kymmeniä jokaiselta kauppakorkean vuosikurssilta, vaikka jotkut täällä tuntuvatkin niin ajattelevan."

Käsityksesi hallituksen toiminnasta kv-yhtiöissä on melko kyyninen ja suoranaiseen faktaan se ei kyllä perustu. Sinä näytät uskovan, että hallitus on vain kumileimasin, joka hyväksyy johdon tekemät ehdotukset esimerkiksi palkkauksesta varauksetta. Hallituksia ja yrityksiä on erilaisia ja joissain tapauksissa tämä saattaa jopa pitää paikkaansa, mutta kovin suuria yleistyksiä en mutun perusteella itse lähtisi tekemään. Hallituksen tehtävä on kuitenkin yritysjohdon valvominen ja omistajat valitsevat hallituksen. Jos hallitus ei sitten jostain syystä hoida hommiaan kunnolla, niin siitähän kärsivät ensisijaisesti yrityksen omistajat.

Pointtisi ovat suurimmalta osin hyviä, mutta välillä tuo antipatiasi uusliberalismia ja suuryrityksiä kohtaan sumentaa argumentaatiotasi. No, sama vika rahikaisella. Olemme ilmeisesti propangan uhreja molemmat?

 

[mjr]

Mieleenkiinnosta kysyisin, että miten sinä sitoisit yrityksen johdon tuottavuuden palkkaukseen siten, että sillä saataisiin aikaiseksi mahdollisimman optimaalinen lopputulos sekä yrityksen että johdon kannalta?

-----------------------------------

Käsityksesi hallituksen toiminnasta kv-yhtiöissä on melko kyyninen ja suoranaiseen faktaan se ei kyllä perustu. Sinä näytät uskovan, että hallitus on vain kumileimasin, joka hyväksyy johdon tekemät ehdotukset esimerkiksi palkkauksesta varauksetta. Hallituksia ja yrityksiä on erilaisia ja joissain tapauksissa tämä saattaa jopa pitää paikkaansa, mutta kovin suuria yleistyksiä en mutun perusteella itse lähtisi tekemään. Hallituksen tehtävä on kuitenkin yritysjohdon valvominen ja omistajat valitsevat hallituksen. Jos hallitus ei sitten jostain syystä hoida hommiaan kunnolla, niin siitähän kärsivät ensisijaisesti yrityksen omistajat.

Itse asiassa sanoisin että kompromissi tarvitaan yrityksen pitkän tähtäimen menestyksen ja omistajien (osakekurssin) lyhyempijänteisen intressin välillä. Toimiva johto voi tehdä ratkaisun, joka nostaa kursseja yhden neljänneksen aikana, mutta joka johtaa seuraavana vuonna pahoihin vaikeuksiin ja tuloksen huonontumiseen. Kyllä minkä tahansa kannustimen täytyy olla yhteydessä yrityksen reaaliseen tulokseen, voittoon tai tappioon. Eri malleja on paljonkin esitelty julkisuudessa, yhteistä niille on se, että ne ovat parempia kuin optiot. Puhuin siis pienten maiden kokoisista valtavista suuryrityksistä, joissa edes toimivan johdon ote operaatioihin on välillä horjuva. En ole istunut suuryrityksen hallituksessa vaan oma kokemus on puhdasta ruohonjuuritasoa. Käsitys perustuu lähinnä ymmärrykselle valtarakenteiden ja instituutioiden toiminnasta sekä muutamalle tästä spesifistä aiheesta lukemalleni kirjalle (suosittelen esim. IBM 90-luvun CEO:n Louis Gerstnerin "Who Says Elephants Can't Dance" -teosta). Mitä tulee uusliberalismin vastaisuuteeni niin se on melko perinteinen: mekanismin olemassaolo ei sinänsä ole argumentti sen hyödyllisyydestä - on pelottavaa miten talouskeskustelu jatkuvasti kaventuu ja supistuu. Lyhyellä tähtäimellä tämä on epäilemättä järkevää, mutta epäilen että loppulasku tulee olemaan sitä luokkaa, ettei siihen tule olemaan monella varaa. Mutta historia seuraa valtaa, ei järkeä, ja viimeiset 500 vuotta korkein valta on ollut pääomissa: kyyti on kovaa ja kylmää, eikä päämäärästä liene tietoa.

 

[mjr]

Kyllä, olen sitä mieltä että paperitehtaan siivoojat ovat ylipalkattuja, jos tuo edellämainittu 2000 E kuussa pitää paikkansa. Käännetäänpä asia näin: millä perusteella on mielestäsi oikein, että kouluttamaton siivooja saa saman palkan kuin tätä 6 vuotta kauemmin opiskellut, vastavalmistunut farmaseutti (lukio + 3 vuoden yliopisto-opinnot)?

Hetkinen, hetkinen - eikös kysymys ollutkaan kysynnästä ja tarjonnasta? Näillä institutionaalisilla rakenteilla ne kohtaavat tehtailla tässä kohtaa. Kysymys ei ole mistään "oikeudenmukaisesta" tai rationaalisesta prosessista vaan säännellystä kilpailusta. Kun kilpailua vapautetaan niin palkka epäilemättä pienenee, mutta tällä ei ole mitään tekemistä oikeudenmukaisuuden kanssa. Jotkut opiskelusijoitukset näissä markkinaoloissa johtavat pienempään tuottoon ja jotkut suurempaan. Emmehän elä missään sosialismissa sentään.

 

[Tykki]

Pari irtokommenttia:

Samoin sai Relander muhkeat erorahat, kun hän tuhosi suomalaisen Soneran ostamalla kahden ydinvoimalan hinnalla arvotonta ilmaa Saksasta.

Relander sai pitää vuoden -99 optionsa ja puolet vuoden -00 myönnetyistä optioistaan. Ei tainnut kuitenkaan kaksisesti netota palkkiostaan, kiitos hänelle itselleen...

Ja jotta et pääsisi ihan repimään riemua tuosta lauseestasi ,että työntekijät ovat suuri kustannuserä(Älä nyt herranjumala ainakaan toimitusjohtajaksi rupea, jos olet tuota mieltä. Olisi ihan helvetin ikävää olla sulla töissä), niin muistappa nyt kuitenkin että ne työntekijät ovat resurssi ei kustannuserä. (Lähde: useat maineikkaat yritystutkijat ympäri maailman).

Tässä taitaa nyt mennä kulut ja kustannukset sekaisin. Kulut ovat sellaisia, joista kassa pelkästään pienenee. Kustannukset taas ovat sijoituksia investointeihin, joista oletetaan saavan jälkeenpäin voittoa. Investoinnit taas kohdistuvat monesti toiminnan ylläpitämiseksi ja kehitykseksi tarvittavien resurssien hankkimiseen. Työntekijät ovat resursseja, joista aiheutuu mm. palkkakustannuksia.

Mutta muuten: Mikä mahtoi olla se ratkaiseva tekijä, jonka perusteella Tähtinen ja Ahonen sitten lopulta löysivät yhteisymmärryksen? Uhkasiko/lupasiko pääministeri jotain puhuttelussaan?