Miten ovat työväenliike ja ammattiliitot vaikuttaneet sinun elämääsi?

[X-Hearted]

Hyväksyntä tuli...

YLE

 

[Vipu]

Mikä keskeinen luonnonvara on loppunut 1800-luvun jälkeen? En tunnustaudu linkolalaiseksi, en edes vihreäksi, mutta alan pitää tätä automaattista optimismia liian pinnallisena. On totta että näinä parina satana vuotena olemme selviytyneet (joskin muutaman kerran vain siinä ja noin), mutta pelkällä logiikalla sitä pitäisi ymmärtää, että vertailujakso on aivan liian lyhyt, että tätä selviytymistä voisi pitää itsestäänselvyytenä.

Kysymys onkin siitä, että mitä selviytyminen vaatii - innovaatioita. Mitä sitten vaaditaan, jotta innovaatioita syntyy mahdollisimman paljon myös jatkossa - kannustimia. Se kannustin voi olla esimerkiksi oma taloudellinen hyöty tai vaikkapa koko ihmiskuntaa kohtaava katastrofi. Kärjistys: Miksi odottaa sosialistisessa lintukodossa tuomiopäivää ja yrittää sitten hädän hetkellä tehdä niitä pelastavia keksintöjä, kun markkinataloudessa näitä innovaatioita syntyy joka päivä, koska niukkuus saa ihmiset yrittämään.

Kvartaali-ajattelun vaara on myös siinä, ettei tarvitse ajatella kokonaisuuksia tai pitkälti eteenpäin strategisesti: tälläistä hallintaa ei yksinkertaisesti ole, sille ei ole markkinoilla tarvetta, ja nyt koko yhteiskunta on menossa tähän lyhytjänteisyyteen. Toistaiseksi empiirinen materiaali (koko ihmiskunnan historia) ei lisää uskoa automaattiseen, itsestäänselvään selviytymiseen.

Ei maailma nyt vielä sentään ole kv-sijoittajien intressien armoilla, vaikka niin yritätkin kovasti meille uskotella. Yhä on olemassa ihmisiä, jotka kantavat huolta myös lastensa/sukulaistensa/rotunsa/ihmiskunnan tulevaisuudesta. Ei se pääomien rikkaus kuitenkaan oletusarvoisesti tee ihmisestä pelkkää oman edun tavoittelijaa, joka ei välitä muiden kohtalosta pätkääkään. Kyllä sitä kaipaamaasi humanismia löytyy myös markkinatalouden "ytimestä".

Huolestu, arvon mjr, sitten, kun valtioilla ei ole enää sananvaltaa ja demokratia on todella menettänyt merkityksensä. Sitten, kun maailmaa todellakin hallitsee muutaman suuryrityksen muodostama kartelli. Sitten, kun markkinat todella toimivat puhtaimmillaan ja heikoista ei pidä kukaan huolta.

Mutta ilmeisesti olet eri mieltä: anglo-saksinen kapitalismi on ratkaisumme, historia on päättynyt.

Itse olen ainakin koko ajan ollut sitä mieltä, että tottakai järjestelmää pitää kehittää ja näin myös tapahtuu hela tiden. Itse olisit ilmeisesti halunnut, että historia olisi päättynyt 80-luvulla, kun Pohjoismainen hyvinvointivaltio oli komeimmillaan? Btw, Fukuyaman eräs teos on ilmeisesti tullut luettua?

 

[er_bai_wu]

Täälläkin on havaittavissa mielipiteitä, että Karl Marx oli vain pelkästään väärässä ollut hirviö. Suosittelisin Pääoman tai jonkun siitä tehdyn referaatin lukemista.

Ei kai täällä kukaan näin rajuja teesejä ole tiskiin iskenyt; itse kritikoin Marxia, mutta hän on edelleen (ja yhä suurenevassa määrin) ajankohtainen. Ja niin, Das Kapitalia ei lue kovinkaan kasvo, konsultoikaa suosiolla niitä referaatteja.

Niin Suomessa kuin muissakin turvaverkkoja monetarismin nimissä purkaneissa maissa kasaantumis- ja kurjistumisteoriat toteutuvat miltei yksi/yhteen Marxin ennustamalla tavalla. Lopputulemana pitäisi Marxin mukaan olla pörssiromahdus ja jättilama tai vallankumous. Molemmat on historia osoittanut viheliäisiksi vitsauksiksi.

Ei Marx sentänsä pörssiromahduksesta puhunut? Kyllähän ajatuksena oli sosiaalinen - ja juuri nimenomaisesti sosiaalinen, ei poliittinen - vallankumous. Kummaksun myös muutoin ihan hyvän kirjoituksesi tapaa tuomita vallankumoukset yleensä 'viheliäisiksi': Ranskan vallankumous? Yhdysvaltain itsenäistyminen? Intian vastaava? Romanian ja Puolan kansannousu? Vallankumouksen ainekset täyttäviä kaikki, ja tuskinpa sentään viheliäitä. Taloudellista kurjuuttahan ei halua (kai) kukaan.

edit. tarkennus adjektiiveihin.

 

[Vipu]

...Ehkä sittenkin Keynesin talousteoria on parhaiten käytännön arjessa osoittautunut varsin siedettäväksi kaikille.

Olipas hieno teksti. Kivasta näkökulmasta referoitu koko 1900-luvun taloustieteen ja -politiikan kehitys. Se on aina mahtavaa, kun joku aiheeseen todella perehtynyt kirjoittaa noinkin objektiivisesti pelkkää asiaa. Tuolla tavalla kun yleistää ja yksinkertaistaa asioita, niin taloustiedehän näyttää jopa ihan helpolta. Olet ilmiselvästi taloustieteen todellinen asiantuntija. Jatka samalla linjalla, kyllä sinulle tästä vielä ura urkenee.

 

[Joukka]

Työsulku ohi

http://www.promenadi.net/uutinen.php?lngID=58156

Josko sitä itsekkin pääsisi jo ensi viikolla töihin.

 

[dana77]

Vaikka nyt ylin johto varmasti suht. paljon töitä tekeekin niin sanoisin että keskijohto kovimmilla on

Perustuuko tämä johonkin tietoon? Itsekin ajattelin jossain vaiheessa näin, mutta mitä enemmän ole nähnyt johdon työskentelyä läheltä niin en enää usko että näin asia yksikäsitteisesti toimivassa yrityksessä olisi. Tokihan rahan motivoivan vaikutuksen S-käyrä tukisi tuota väitettä, mutta minä uskon että huippujohdossa työskentelee ihmisiä joiden motivaatio ei useinkaan perustu rahaan.

 

[mjr]

Perustuuko tämä johonkin tietoon? Itsekin ajattelin jossain vaiheessa näin, mutta mitä enemmän ole nähnyt johdon työskentelyä läheltä niin en enää usko että näin asia yksikäsitteisesti toimivassa yrityksessä olisi. Tokihan rahan motivoivan vaikutuksen S-käyrä tukisi tuota väitettä, mutta minä uskon että huippujohdossa työskentelee ihmisiä joiden motivaatio ei useinkaan perustu rahaan.

No, jonkinlaiseen ymmärrykseen valtarakenteiden toiminnasta. Strategia ja taktiikka vaativat erilaisia toimintoja: keskijohto on äärimmäisen suoritus- ja tuloskeskistä keskellä monia ristipaineita, päätökset ovat konkreettisia ja niiden volyymi on valtava. Straginen johto ei voi hukata aikaansa yksityiskohtiin: sen täytyy keskittyä olennaiseen, pitkiin linjoihin. Varmasti vastuu painaa suuresti, mutta sitähän on riittämiin keskijohdollakin. Rytmin väittäisin olevan siedettävämpi ja ellei ole niin silloin lienee vikaa johtamisessa. Noin muuten en tosiaan suuresti anna erityistä gloriaa liike-elämän johtoeliitille: rakenteet synnyttävät tarvitsemansa eliitit - mikään sota ei koskaan kaipaa yhtä miestä. No, nerous on erikseen, mutta sitä tuskin kaupallisella puolella juuri esintyy. Sitten kun suuryritysten johtajat alkavat esittää yhteiskunnallisia puheenvuoroja niin ajattelun kapeus paljastuu armotta. Keynes - jota näköjään JA:n runsaassa oikeistosiivessä ei juurikaan enää tunneta - oli epäilemättä oikeassa karussa havainnossaan tästä ammattiryhmästä.

 

[mjr]

Huolestu, arvon mjr, sitten, kun valtioilla ei ole enää sananvaltaa ja demokratia on todella menettänyt merkityksensä. Sitten, kun maailmaa todellakin hallitsee muutaman suuryrityksen muodostama kartelli. Sitten, kun markkinat todella toimivat puhtaimmillaan ja heikoista ei pidä kukaan huolta.

Itse olen ainakin koko ajan ollut sitä mieltä, että tottakai järjestelmää pitää kehittää ja näin myös tapahtuu hela tiden. Itse olisit ilmeisesti halunnut, että historia olisi päättynyt 80-luvulla, kun Pohjoismainen hyvinvointivaltio oli komeimmillaan? Btw, Fukuyaman eräs teos on ilmeisesti tullut luettua?

Eikös silloin ole jo liian myöhäistä?

Itse asiassa pidin Fukuyaman teeseistä: tapahtumat tietysti jatkuvat mutta niiden arvottaminen pysyy muuttumattomana - historia päättyy. En pysty uskomaan että tälläiseen tilaan koskaan pääsisimme, mutta tietyillä edellytyksillä se olisi kyllä saavuttamisen arvoinen lopputulos. Mikään kapitalismiin nojaava systeemi ei historiaa voi ainakaan päättää: kysymyksessä on niin radikaalin avoin ja dynaaminen järjestelmä, joka jatkuvasti tuottaa jännitteitä ja konflikteja.

 

[Vaughan]

Niin Suomessa kuin muissakin turvaverkkoja monetarismin nimissä purkaneissa maissa kasaantumis- ja kurjistumisteoriat toteutuvat miltei yksi/yhteen Marxin ennustamalla tavalla. Lopputulemana pitäisi Marxin mukaan olla pörssiromahdus ja jättilama tai vallankumous. Molemmat on historia osoittanut viheliäisiksi vitsauksiksi.

Ehkä sittenkin Keynesin talousteoria on parhaiten käytännön arjessa osoittautunut varsin siedettäväksi kaikille.

Erittäin hyvä kirjoitus! Lisätään vielä nopiasti sen verran, että luin juuri jostain (enpä taaskaan muista mistä) huomion, että juuri Euroopassa on selkeimmin noudatettu monetaristisia ajatuksia. Mielenkiintoista on, että myös vasemmistohallitukset ovat ainakin Pohjoismaissa olleet tiukan rahapolitiikan kannalla. Sen sijaan Yhdysvalloissa, on tosiasiallisesti harjoitettu Keynesiläsempää ajattelua vielä näihin päiviin asti. Sitähän nimittäin verojen alentaminen velkaantumisesta huolimatta on, ja sitä ovat harjoittaneet erityisesti republikaaniperisdentit. Eli monetarismi vs. keynesiläisyys ei aina kulje yksinkertaista vasemmisto-oikeisto -akselia pitkin.

 

[Vipu]

Eikös silloin ole jo liian myöhäistä?

Olet oikeassa. Pyrin esimerkeilläni vain tuomaan esille sen, että nyt eivät asiat ole vielä sillä tolalla (IMO tuskin koskaan tulevat olemaankaan), mutta sinun puheistasi saa välillä sellaisen kuvan, että ne olisivat jo lähes nykypäivää.

Mikään kapitalismiin nojaava systeemi ei historiaa voi ainakaan päättää: kysymyksessä on niin radikaalin avoin ja dynaaminen järjestelmä, joka jatkuvasti tuottaa jännitteitä ja konflikteja.

Jos noin ajatellaan, niin silloinhan tulevaisuuden voi päättää ainoastaan järjestelmä, joka ei ole avoin ja dynaaminen, eli ts. ei ole muuntautumiskykyinen. Sellainen järjestelmä on vain sitten jo lähtökohdiltaan taantunut ja pysähtynyt. Todennäköisesti sellainen illuusioyhteiskunta siintää ainoastaan veljemme Karlin opetuslasten silmissä. Jos yhteiskunnan perustana on naiivi käsitys altruistisesta ihmisestä, niin hip hei vaan. Epärealistiset taustaoletukset pilasivat ihanteellisen yhteiskunnan illuusion jo ennen lähtölaukausta. Olisihan se hienoa, jos koko maailma olisi kuin yksi suuri perhe, mutta kun ei ole, niin siksi kommunismi/sosialismi toimiikin ainoastaan perheissä.

Itse näen, että ainoastaan muuntautumiskykyinen, avoin yhteiskunta voi toimia historian "päätepisteenä". Siihenhän järjestelmän pitkä ikä perustuu, että se pystyy mukautumaan erilaisiin tilanteisiin, joita maailmassamme tapahtuu. Demokratia ja kapitalismi - lyömätön yhdistelmä rauhaa ja rikkautta!

 

[Vipu]

Keynes - jota näköjään JA:n runsaassa oikeistosiivessä ei juurikaan enää tunneta - oli epäilemättä oikeassa karussa havainnossaan tästä ammattiryhmästä.

No vastataanpa JA:n humanistisiivelle.

Keynesin malli on paperilla helvetin toimiva, niin kuin ovat Karlin teeseistäkin useimmat. Ongelma on siinä, että poliitikot toimivat aivan kuten syyttämäsi kvartaalitalouden johtajat, eli maksimoivat omaa hyötyään muiden kustannuksella. Talouspoliittisia päätöksiä tehdään pitkälti vaaleja sekä äänimääriä silmälläpitäen ja tämä johtaa siihen, että kiristävää talouspolitiikkaa ei toteuteta koskaan. Tämä taas johtaa julkisen velan kasvuun ja inflaatiooon ja sen seurauksena devalvoidaan jne. On täysin naiivia kuvitella, että poliitikot, jotka valitaan neljän vuoden kaudelle, tekisivät pitkän linjan strategisia päätöksiä yhteinen etu silmissään. Pyrkimyksenä on taata oma uudelleenvalinta ja sen vuoksi koitetaan tottakai tehdä päätöksiä, jotka miellyttävät mahdollisimman isoa osaa äänestäjäkunnasta.

Vähimmäisedellytys Keynesin teesien toimivuudelle on se, että päätöksiä tekevät sitten todelliset taloustieteen asiantuntijat (kuten Keynes itse) eivätkä pelkät poliitikot, joilla ei usein ole pienintäkään hajua talouselämän reaaliteeteistä.

Eli JA:n oikeistoliberaalisiivessä Keynes kyllä tunnetaan.

 

[er_bai_wu]

Itse asiassa pidin Fukuyaman teeseistä: tapahtumat tietysti jatkuvat mutta niiden arvottaminen pysyy muuttumattomana - historia päättyy. En pysty uskomaan että tälläiseen tilaan koskaan pääsisimme, mutta tietyillä edellytyksillä se olisi kyllä saavuttamisen arvoinen lopputulos. Mikään kapitalismiin nojaava systeemi ei historiaa voi ainakaan päättää: kysymyksessä on niin radikaalin avoin ja dynaaminen järjestelmä, joka jatkuvasti tuottaa jännitteitä ja konflikteja.

Fukuyama - tuo Hegeliä paitsi omasta, uuskonservatiivisesta näkökulmasta niin myös vääristä olettamuksista - tulkitseva heppulihan sanoi 9/11:n jälkeen, että historia on varsin mahdollisesti alkanut uudelleen. Välttäkää ko. miehen kuin Huntingtonin tapaisten Washingtonin 'haukkojen' sisäpiiriin kuuluvia 'tieteentekijöitä'. Jos joku sitten ihan oikeasti on sitä mieltä, että Fukuyaman edustama maailmankuva on täydellinen, ja siten arvopohjaltaan universaali ja täysin kiistämätön, niin siitä vaan; majesteetilliset teoriathan ovat aina ihan kivoja, koska ne redusoivat kaiken olevan, tulevan ja menneen itseensä. Niin, ajantaju on olennainen osa historiaa; historian loppu on näin ollen ihmisen siirtymistä ajattomuuteen, eli joko paluuta eläimen ja lapsen tasolle (elää hetkessä, ts. jatkuva nousuhumala) tai sitten ajan merkityksen universaali katoaminen. En usko kumpaankaan kuin myös en usko mihinkään historian loppumiseen. Sitä paitsi voiko historiaa (ja samalla ajan abstraktia käsitettä) edes 'tappaa'?

 

[mjr]

Keynesin malli on paperilla helvetin toimiva, niin kuin ovat Karlin teeseistäkin useimmat. Ongelma on siinä, että poliitikot toimivat aivan kuten syyttämäsi kvartaalitalouden johtajat, eli maksimoivat omaa hyötyään muiden kustannuksella. Talouspoliittisia päätöksiä tehdään pitkälti vaaleja sekä äänimääriä silmälläpitäen ja tämä johtaa siihen, että kiristävää talouspolitiikkaa ei toteuteta koskaan. Tämä taas johtaa julkisen velan kasvuun ja inflaatiooon ja sen seurauksena devalvoidaan jne. On täysin naiivia kuvitella, että poliitikot, jotka valitaan neljän vuoden kaudelle, tekisivät pitkän linjan strategisia päätöksiä yhteinen etu silmissään. Pyrkimyksenä on taata oma uudelleenvalinta ja sen vuoksi koitetaan tottakai tehdä päätöksiä, jotka miellyttävät mahdollisimman isoa osaa äänestäjäkunnasta.

No, sanoisin että Keynes itse ei kovin selkeästi kuulunut keynesiläisiin - hänhän kuoli ennen kuin oppinsa tulkinnoista tuli dogma. Käytännössä hänen 30-luvun julkaisunsa olivat liberaali-demokratian itsepuolustusta niin natsien kuin kommunistienkin hyökkäystä vastaan maailmanlaman armottomassa kontekstissa. Ilman Keynesin ja Rooseveltin "kolmatta tietä" eli kapitalismin hillitsemistä ilman veristä diktatuuria, demokratia ei ehkä olisi haasteesta selvinnytkään. Toki poliitikot muistivat alijäämä-kulutuksen laskusuhdanteiden aikana, mutta sopii kysyä, miten leimallisesti tämä oli Keynesin oppi - joka tapauksessa, jos näin edes tulkitaan, se oli hyvin pieni osa siitä, ja kaikki hillintään ja tasapainottamiseen viittaavan poliitikot tosiaan onnistuivat unohtamaan. Kyllä strateginen kontrolli onnistuisi, jos ihmiskunta kykenisi rationaaliseen yhteistoimintaan. Nyt on aika selvää, ettei se kykene, joten tämä merkitsee sitä, ettei kontrollia juuri ole edes niinä aikoina kun sokea historiallinen muutos tuottaa esim. sosiaalidemokraattisia rakenteita - kysymys on vain kulloisestakin hetkellisestä voimasuhteiden tasapainosta. Kun kykyä kontrolliin ei ole ja kun yhteiskuntamme jatkuvasti monimutkaistuu ja aseemme sofistikoituvat niin välttämättä ennuste ei ole aivan optimistinen. Paitsi jos uskoo että näkymätön käsi hoitaa aina kaiken parhain päin.

 

[Viljuri]

Sykliset historiankäsitykset olivat vallalla jo mm. antiikin Kreikassa. Apokalyptiset historiankäsitykset ovat vielä mitä ilmeisimmin tätäkin vanhempia.

Erityisesti monen humanistin kauan odottamaa läntisen kultuuripiirin tuhoa on "ennusteltu" niin monen humanistin ja filosofin toimesta, että välillä naurattaa (tai vaihtoehtoisesti itkettää). Yksi vaikutusvaltaisimmista ennustelijoista taitaa olla esimerkiksi niinkin vastenmielinen hahmo kuin Oswald Spengler.

En edes aloita vertailemaan po. käsitysten yhteyttä vasta äskettäin roskakoriin siirrettyihin ideologioihin. Toteanpa vaan sen, että tämä kolmaskin vielä roskakoriin siirtämätön totalitarismiin mahdollisesti johtava ideologia, kutsutaanpa sitä sitten joko "viherfasismiksi" tai "vihersosialismiksi", on paljon vanhempaa perua kuin jonkun Rachel Carsonin kirjasta "Silent Spring" alkanut moderni ekologiaa korostava katsantokanta.

Humanistin suurin unelma näyttää olevan, että pääsisi jossain vaiheessa sanomaan, "olin sittenkin oikeassa". Kuten joku Galileo Galilei ikään. Kuitenkaan humanistin toive ei perustu mihinkään faktaan, vaan lähinnä parintuhannen vuoden perinteeseen toinen toistaan vastenmielisempiä dystopioita ja profetioita.

Uskon ja toivon, että maailma muuttuisi ainakin jollakin periodilla niin, että pelkkä angsti ja/tai humanistiklassikoiden lukeneisuus ei korvaisi enää ikinä luonnontieteitä älyllisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuten esimerkiksi kävi Saksassa tunnetuin seurauksin jonkin aikaa sitten.

 

[mjr]

Erityisesti monen humanistin kauan odottamaa läntisen kultuuripiirin tuhoa on "ennusteltu" niin monen humanistin ja filosofin toimesta, että välillä naurattaa (tai vaihtoehtoisesti itkettää). Yksi vaikutusvaltaisimmista ennustelijoista taitaa olla esimerkiksi niinkin vastenmielinen hahmo kuin Oswald Spengler.

En edes aloita vertailemaan po. käsitysten yhteyttä vasta äskettäin roskakoriin siirrettyihin ideologioihin. Toteanpa vaan sen, että tämä kolmaskin vielä roskakoriin siirtämätön totalitarismiin mahdollisesti johtava ideologia, kutsutaanpa sitä sitten joko "viherfasismiksi" tai "vihersosialismiksi", on paljon vanhempaa perua kuin jonkun Rachel Carsonin kirjasta "Silent Spring" alkanut moderni ekologiaa korostava katsantokanta.

Humanistin suurin unelma näyttää olevan, että pääsisi jossain vaiheessa sanomaan, "olin sittenkin oikeassa". Kuten joku Galileo Galilei ikään. Kuitenkaan humanistin toive ei perustu mihinkään faktaan, vaan lähinnä parintuhannen vuoden perinteeseen toinen toistaan vastenmielisempiä dystopioita ja profetioita.

Uskon ja toivon, että maailma muuttuisi ainakin jollakin periodilla niin, että pelkkä angsti ja/tai humanistiklassikoiden lukeneisuus ei korvaisi enää ikinä luonnontieteitä älyllisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuten esimerkiksi kävi Saksassa tunnetuin seurauksin jonkin aikaa sitten.

Nimimerkki on Viljurin nimimerkki, mutta sanat ovat varjon sanoja. Kuulostat tuolla kömpelöllä "humanisti"-yleistykselläsi kovasti juuri sen sortin "humanistilta", joita niin suuresti vastustat. Yrjö Ahmavaara on minun katsannossani suuri humanisti, myöskin lukemattomat diktatuurien vastustajat ja hyvin usein niiden uhrit ovat lukeutuneet humanisteiksi. Mitähän kirjoja siellä 30-luvun rovioissa poltettiin? Humanismilla oikeana aatevirtauksena ei ole mitään häpeämistä tai mitään selittämistä. Toki on niin että monille humanistisille laitoksille on pesiytynyt hyvin ahdaskatseisia ja yliteoreettisia tutkijoita, joiden tuotosten sisältö on ennalta saneltu heidän poliittisten ja yhteiskunnallisten näkemyksiensä mukaisesti. Mutta onko tämä ahdaskatseisuus humanismia vai humanismin vastaisuutta? Ylipäänsä olisi hedelmällisempää keskustella ja väitellä kuin leimata. Yhtä hyvin voisi sanoa, että koska vastakumppani on juutalainen niin ei häntä voi ottaa vakavasti. Usein on merkki siitä, että argumentit loppuvat kun tähän turvaudutaan. Tai humanismi.

 

[Viljuri]

Niin todettakoon selvyyden vuoksi se, että olen ilmeisesti humanisti myös minäkin... ;)

Humanismia tulee kritisoida, kuten mitä tahansa muutakin katsantokantaa. Mieluusti myös sisäpuolelta, eikä aina vain luonnontieteilijöiden toimesta.

"Sisäpuolisuus" on tässä luonnollisesti kielikuva. En siis omaa mitään varsinaisia akateemisia krediittejä humanistisilta aloilta, ellei juristin opintoja tälläisiksi lasketa.

 

[mjr]

Niin todettakoon selvyyden vuoksi se, että olen ilmeisesti humanisti myös minäkin... ;)

Humanismia tulee kritisoida, kuten mitä tahansa muutakin katsantokantaa. Mieluusti myös sisäpuolelta, eikä aina vain luonnontieteilijöiden toimesta.

"Sisäpuolisuus" on tässä luonnollisesti kielikuva. En siis omaa mitään varsinaisia akateemisia krediittejä humanistisilta aloilta, ellei juristin opintoja tälläisiksi lasketa.

Se on tietysti totta, mutta nykyään humanismi on tosiaan hyvin muodoton käsite, jolla voidaan tarkoittaa melkein mitä vain. Suurelta osin nykyiset "humanistiset" tieteet ovat itse asiassa hylänneet perinteisen avarakatseisen humanistisen asenteen tutkimukseen ja tieteeseen - ja on syntynyt tämä melko pohjaton kuilu luonnontieteen ja ihmistieteiden väliin, lähinnä siksi koska nämä jälkimmäiset ovat omaksuneet hyvin voimakkaan kulttuurisen relativismin (jonka pohjalla luonnontiedettä ei juuri voisi edes harjoittaa), toisaalta luonnontieteestä on tullut hyvin kapea-alaista fakki-idiotiaa, jonka on hyvin vaikea keskustella oikeastaan mistään yleisestä kysymyksestä. Filosofia on se tieteenala, joka ei lukeudu kumpaankaan ja joka parhaiten pystyy tarkastelemaan kumpaakin kenttää kokonaisuutena. Luonnontiede on tällä hetkellä uskottavampi, suositumpi ja menestyksellisempi, mutta sen tavoitteet ovat myös paljon kapeampia ja realistisempia. Humanistiset tieteet tarvitsivat jonkin järjellisen tavan päästä postmodernismista eteenpäin, mutta toistaiseksi tästä ei näy mitään suuria lupauksia.

Hmm, taitaapa olla vähän etääntynyt tämä keskustelu ammattiliitoista ja työväenliikkeestä...

 

[ms.qvist]

Palaan paremmalla ajalla ketjun kimppuun, nyt kiireessä huomio - pahoittelen viestin hätäisyyttä.

Ihmettelen miksi historian saatossa nykyinen sukupolvi kuvittelee aina olevansa viisaampi ja edellekäyvämpi kuin edellinen. Kun öljyn hinta alkaa hiljalleen nousemaan (mitään äkkihyppäystä tulee tuskin koskaan tapahtumaan) niin ystävämme markkinatalous avaa luonnollisesti ovet vaihtoehtoiselle energialle. Se on niin ihmeelistä tämä markkinatalous, että kun esim. aurinkoenergiasta tulee kilpailukykyinen öljyyn nähden niin joku innovatiivinen ihminen tai ihmiset alkavat sitä kehittämään ihan ahneuttaan.

Miksi ei joskus voisi tapahtua siten, että kyettäisi riittävän ajoin annakoimaan merkittävimmän talouden rattaiden pyörimisiin vaikuttavat muutokset - kuten vaikkapa öljyn ja maakaasun käyminen vähiin. Vielä ei ole kiirettä mutta miksi odottaa hetkeä jolloin paskat on housussa?

Kuten kirjoitin, öljy ja maakaasu tulevat loppumaan, olen samaa mieltä kanssasi, että markkinatalouden mekanismit takaavat sen, että tilalle tullaan kehittämään jokin muu energiamuoto johon tukeutua, erimieltä taidamme vain olla siitä milloin tähän tulee ryhtyä - minusta järkevintä on aloittaa panostus ennen ennenkuin ne vetelät ovat pöksyissä. En siis näe siinä mitään järkeä, että Yhdysvalloissa tukeudutaan vuosien - kenties vuosikymmenien - ajan (jos ei merkityksellisiä muutoksia talouskytkennöissä tapahdu) öljy ja kaasuvetoiseen energiatuotantoon ja teollisuuteen. En myöskään näe siinä mitään järkeä, että esim. Kiina jättäytyy tähän kelkkaan vaikka sillä olisi periaatteessa mahdollisuus hypätä teknologiakehityksen ja kokeilun eturintamaan panostamalla taloudessaan voimallisesti tulevaisuuden energiavaroihin.

Ehkä minä tarkastelen asioita toisella aikaskaalalla, minä unohdan kvartaalitalouden lait - seuraan tapahtumien kulkua pidemmän periodin mukaan ja sille tämä nykyinen kehitys ei mielestäni ole edullista. Minä näkisin mieluiten asian siten, että panostus tulevaan eloitettaisi jo nyt eikä suinkaan sitä jätettäisi seuraavalle sukupolvelle.

vlad.

 

[lihaani]

Olen mielenkiinnolla seurannut niin vladin, Viljurin, mjr:n ja monien muden pohdintaa. Yritän selvitää mitä käsitän pragmatismilla. Jos hyväksytään pragmatismin määritys, että "se on totta, mika toimii" pitää paikkansa, niin tämä toimiminen pitäisi määritellä. Eli kenen kannalta toimii?

Jos katsotaan rikkainpien kannalta, niin kommunismia lukuunottamatta kaikki järjestelmat toimivat. Myös sosiaalidemokraattiset maat ovat tuottaneet kymmeniätuhansia superrikkaita, jotka lähinnä itkevät veroja. Onhan se väärin, että kuukaudessa jää törsättäväksi vain milli hilloa kun ilman veroja jäisi kolme milliä. Vituttaahan se hiljaisenpaakin jätkää! Usein he ja heidän hännystelijänsä vetoavat, että he omalla nerokkuudellaan tai luomalla työpaikkoja ansaitsevat kaiken.

Kun tämä hokema pilkotaan osiin, niin tulos on toisenlainen. Jossain Esko Seppänen (tiedän, kommari mikä kommari, mutta kaikki hänen numerotietonsa ovat tähän asti pitäneet paikkansa) totesi, että noin viisi kuudesta jättiomaisuuksista on perittyä. Se siitä neroudesta. Samoin korkein yritysjohto on yllättävän usen suvussa periytyvä rälssi.

Näin olen taipuvainen kuitenkin tämän keynesiläysyyden kannalle. Aivan arkikäytännössä se on ollut ylivoimaisesti toimivin järjestelmä. Oikeistolaiset arvostelevat poliitikkoja ja osin syystä, etteivat he hyvinä aikoina ohenna julkista sektoria pahan päivän varalle, vaan antavat menoautomaattien paisua. Käytännössä näma "sosiaalidemokraattiset" maat Belgiaa lukuunottamatta ovat hoitaneet taloutensa ja velkaantumisensa aivan siedettävästi suurinpaan osaan maailman maita verrattuna. Lisätietoja löytyy vaikka osoittesta www.stat.fi.

Jos juuri tämän päivän talousindikaattoreita halutaan sokeasti uskoa, niin talouden mallimaat ovat poliittisesti kommunistidiktatuureja ja taloudellisesti avoimen kapitalistisia, eli Kiina ja Vietnam. Uskokoon ken tahtoo!

 

[ms.qvist]

Humanismia tulee kritisoida, kuten mitä tahansa muutakin katsantokantaa. Mieluusti myös sisäpuolelta, eikä aina vain luonnontieteilijöiden toimesta.

Tämän minäkin allekirjoitan - näin olisi kaikkien kyettävä toimimaan (oppimisen paikka minulla - sen myönnän).

Samaan syssyyn muutama mietintä siitä mikä minä sitten oikein olen, joidenkin mielestä kenties joissain kirjoituksissa humanisti - tai ainakin viljelen toisinaan humanistisia ajatuksia, vaikkakin kovin raadollisia ja dystopiaan suuntautuvia. Tapa elää sekin.

Toisaalla minussa on vankka luonnontieteisiin vannova puoli, sekin on toisaalta hyvin raadollinen ja pyrkii luomaan maailmankuvasta varsin lohduttoman.

Tämä negatiivinen painottuneisuus tulevaisuudenkuvan suhteen johtunee eniten siitä etten katso ympäröivää maailmaa kvartaalitalouden tai puolivuosittaistalouden tai edes vuosikatsausten periodilla - vaan, kuten aiemmin kirjoitin, tähtään tavallaan pidemmälle ja katsomalla kauas eteen ja kauas taaksen näkökenttääni piirtyy ikävällä tavalla kovin synkänoloinen kuva.

Mielusti toivoisin olevani väärässä, en siis halua päästä sanomaan "Olinpas oikeassa" vaan toivoisin, että joku toinen on osannut lukea näkymiä ja ennusmerkkejä paremmin ja päätynyt niiden myötä parempaan tulevaisuudenkuvaan. Pahoin vaan pelkään, että tiukka sitoutuminen öljykeskeiseen taloudenpitoon sitoo meidät entistä tiukemmin niihin dystopiaennusteisiin joita niin kovin monet ovat maalailleet.

Pahoitteluni ketjun aiheeseen kuulumattomasta viestistä - kovin ollaan jo kauas eksytty työväenliikkeistä ja ammaliitoista ja niiden vaikuttamisesta minun elämääni tämän viestin kohdalla.

vlad.

 

[dana77]

Jossain Esko Seppänen totesi, että noin viisi kuudesta jättiomaisuuksista on perittyä. Se siitä neroudesta. Samoin korkein yritysjohto on yllättävän usen suvussa periytyvä rälssi.

Äläs nyt, kyllähän se nerouskin periytyy.

 

[X-Hearted]

Oisiko mahdollista saada infoa, miten Paperikoneet ovat lähteneet - lämmityksien ja muiden osilta - aikataulujen osilta käyntiin. Vai ovatko käynnissä vielä? Oulussa lämmityksien ja remppojen osalta ollaan aikataulussa ja meininki olisi semmoinen, että keskiviikkona (6.7.) tai torstaina (7.7.) saataisiin koneet laukalle. Optimistisimmat puhuvat jopa maanantaista (4.7.) tai tiistaista (5.7.), joka näiltä osin ei taida ihan onnistua.

Takapakkia varmasti tulee ja se saattaa venyttää ylösajoa jopa viikolla...

 

[Köpi]

Oisiko mahdollista saada infoa, miten Paperikoneet ovat lähteneet - lämmityksien ja muiden osilta - aikataulujen osilta käyntiin. Vai ovatko käynnissä vielä? Oulussa lämmityksien ja remppojen osalta ollaan aikataulussa ja meininki olisi semmoinen, että keskiviikkona (6.7.) tai torstaina (7.7.) saataisiin koneet laukalle. Optimistisimmat puhuvat jopa maanantaista (4.7.) tai tiistaista (5.7.), joka näiltä osin ei taida ihan onnistua.

Takapakkia varmasti tulee ja se saattaa venyttää ylösajoa jopa viikolla...

EDIT: Ensimmäinen kone starttasi jo lauantai-aamuna, toinen eilen maanantaina, kolmas kone odottelee puhdistamon toipumista. Tämänhetkinen starttiajankohta on huomenna keskiviikkona.

 

[Gleb]

Oisiko mahdollista saada infoa, miten Paperikoneet ovat lähteneet - lämmityksien ja muiden osilta - aikataulujen osilta käyntiin. Vai ovatko käynnissä vielä?

Simpeleellä olisi tarkoitus ilmeisesti huomenna käynnistellä sekä paperi- että kartonkikonetta.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Itse en ole koskaan kuulunut ammattiliittoon enkä tule kuulumaan. Työttymyyskassaan olen aikoinaan noin vuoden verran maksanut pienen summan palkastani, mutta senkin huomasin lopulta ihan turhaksi. Joten nyt en kuulu edes työttömyyskassaan ja työelämässä olen ollut vajaat 20 vuotta. En ole kokenut tarpeelliseksi maksaa tyhjästä, sillä oma mahdollinen liittoni ei ole mitään hyödyllistä saanut aikaan viimeisen 15 vuoden aikana. Ainoastaan olemme menettäneet etuja liiton huonojen neuvottelijoiden takia.

Omassa työyhteisössä yleensä vittuilemme liittoon kuuluville toisin kuin paperiliitossa, jossa pakotetaan kuulumaan liittoon. Suurin osa työkavereistani kuuluu johonkin työttömyyskassaan ja on muitakin "sitoutumattomia" kuten allekirjoittanut.

Niin, ja ei pelota, että jäisin työttömäksi. Ja jos jään, löydän kyllä duunia.

"En ole kokenut tarpeelliseksi maksaa tyhjästä, sillä oma mahdollinen liittoni ei ole mitään hyödyllistä saanut aikaan viimeisen 15 vuoden aikana. Ainoastaan olemme menettäneet etuja liiton huonojen neuvottelijoiden takia."

Mitenkä niin "ME"?

Ja minkä helvetin takia odotat liiton puolustavan sinunkin etujasi? Neuvottele itse etusi ja vittuile vasta sitten!