Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Germanicus]

Onko kukaan palstaveljistä lukenut kyseisiä kirjoja? Nuo kaksi kiinnostaa kyllä kybällä, mutta haluaisin sitä ennen arvioita teiltä.

TERVETULOA HELVETTIIN - välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta, Vihervuori Marita, Kustannusosakeyhtiö Otava | Booky.fi

Snke Neitzel, Harald Welzer: Sotilaat. Taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta - MTV3.fi - Uutiset - Kulttuuri - Kirjat

Linkit kirjoihin.

 

[sampio]

Jälkimmäinen odottelee hyllyssäni lukuvuoroaan, ajattelin sen tuossa ensi viikolla aloitella kevyenä kesälukemistona. Viime kesänä lueskelin Michaen Burleighin tuhatsivuista natsi-epookkia Kolmas valtakunta, notta sillattis kevyellä linjalla. Mutta Sotilaat-kirjasta en osaa vielä sanoa mitään. Nappasin sen hetken selailtuani, kun vaikutti mielenkiintoiselta teokselta sotilaiden näkövinkkelistä ja tuntojen kuvaajana.

 

[morningstar]

Eilen illalla luin juuri ennen unen tuloa ensimmäisen luvun Orwellin 1984:ää. Kirja onnistui koukuttamaan välittömästi, odotan miellyttäviä lukuhetkiä lähipäiville.

 

[Ben Marco]

Joe Hill: Nos4A2 starttaa tänään. A Song of Ice and Fire (5 kirjan paketti) lähtee tilaukseen myös.

 

[sonnychiba]

Eilen ostettu ja tänään aloitettu Reijo Mäen uusi Vares eli Intiaani.

 

[sampio]

Eilen oli tentti, joten nyt on hetki aikaa keskittyä muuhun kuin oppimateriaaliin. Kirjastossa oleili Agassin elämäkerta, joka aukeaa ihan juuri. Sen jälkeen, jos ehdin, otan lukuun tuon Sotilaat. Siitä saisi pientä knoppitietoa duuniin varmasti, samoin kuin Kaunis turhuus -kirjasta, joka käsittelee elämää Ranskan hovissa ja aatelisväen parissa ennen vallankumoista.

 

[ms.qvist]

Stanislaw Lemin Solaris saatiin juuri päätökseen. Muistaakseni olen lukenut kirjan joskus 80-luvun lopulla jolloin luin suurimman osan paikkakuntani Maakuntakirjaston Lem-tuotannosta mutta olin jo onnistunut unohtamaan pääosin kirjan juonen ja sen syvällisen kulun eteenpäin ensimmäisiltä sivuilta alkaen eli tavallaan oli kuin olisin lukenut kirjan ensimmäistä kertaa.

Parhaimmillaan Solaris oli todella nautittavaa luettavaa ja se antoi runsaastikin pohtimisen aihetta - missä menevät ihmiskunnan oikeudet tutkittaessa toisia maailmoja ja mitä saamme tehdä tutkiessamme niitä ja mitä emme saa tehdä. Solaris oli kiehtova planeetta, sellainen mikä varmasti herättäisi ihmiskunnassa kiinnostusta ja halun luoda syvällisempi yhteys siihen mutta mikä Solaris sitten lopulta oli, osuuko Kelvinin rakentama selvitys oikeaan vai rakentaako meistä itsekukin oman tulkinnan sille mikä Solaris - mikä Meri - lopulta on ja miksi se toimii kuten toimii?

Minusta Lemin Solaris kuuluu niihin scifi-kirjallisuuden helmiin jotka jokaisen genreen tutustuneen kannattaisi lukea. Se on yksi tapa kuvata maailmaa mutta se on myös yksi hieno tapa kuvata maailmaa ja siinä samalla itseään tutkivan ihmisen mieltä. Solariksella on kyllä puutteensakin ja paikoin kenties liiankin kanssa uppoudutaan Solariksen historiaan mutta toisaalta se avaa omalla tavallaan planeettaa ja merta mutta samalla myös ihmiskunnan halua saada selvitys mieltään askarruttaviin kysymyksiin.

vlad.

 

[Buddha]

Gary Valentine Lachman ja tajunnan alkemistit. Helpompaakin luettavaa olis voinut valita....

 

[sampio]

Agassin elämäkerran viimeistelin loppuviikosta. Oli kaikkiaan ihan mielenkiintoinen elämäntarina tenniksestä mitään ymmärtämättömällekin, vaikka välillä töksähteleva tyyli hiukan häiritsi. Johtui ehkä enemmän suomennoksesta, voisin kuvitella.

Heti perään aloitin Bernard Cornwellin Azincourtin, joka on kyllä aika mukaansatempaava opus. Hiukan on lukijaa kosiskeleva meno tässä yhdestä maailmanhistorian merkittävimmästä taistelusta kertovassa teoksessa, mutta koska kyseessä on pitkästä aikaa ensimmäinen kaunokirjallinen opus, ei helppoudesta mitään haittaa ole.

 

[H.Incandenza]

Viikonloppuna luin J.D. Salingerin Franny & Zooey -teoksen. Tykkäsin aivan helvetisti. Osuva kirja oli myös sen takia, että on aiheena minua kiinnostava. Ei ole perinteisen ehjä teos rakenteellisesti, vaan koostuu kahdesta lehdessä alunperin julkaistusta novellista, joista jälkimmäinen eli Zooeyn osuus on pidempi. Meni lähelle minun top 10 listaani. Mutta lopullisen tuomion voin toki antaa vasta kun olen joskus myöhemmin lukenut sen uudelleen ja hitaammin ajatuksella. Ensimmäinen lukukerta menee helposti ahmimiseksi.

Nyt aloitin lukemaan Antikka.netistä tilaamaani Pynchonin Huuto 49 -kirjaa. Kovat on odotukset. Olen myös ennakkotilannut Pynchonin uuden suomennoksen Painovoiman sateenkaaren. Sitähän kuvataan Pynchonin pääteokseksi ja pidettiin pitkään mahdottomana suomentaa. On pieni riski ennakkotilata tälläinen suomennos ennen kuin on tutustunut yhteenkään arvosteluun käännöksen tasosta, mutta en malttanut.. Tosin on ihmeteltävä, että ensimmäisten tietojen mukaan suomennoksen piti ilmestyä ennen toukokuuta, sitten kesäkuun lopussa ja nyt vaikuttaa sille, että tulisi vasta elokuussa. Jotain ongelmia vai haetaanko vain kaupallisesti mahdollisimman hyvää hetkeä.

Olin aikaisemmin aloittanut lukemaan DFW:n Infinite Jesti:ä englanniksi, mutta se urakka piti väliaikaisesti keskeyttää. Sellaisen teoksen lukeminen englanniksi vaatii sen verran paljon aikaa ja keskittymistä, etteivät työpäivien jälkeiset lyhyet lukuhetket oikein tue kirjan sisäistämistä. Palaan asiaan sen kirjan kanssa sitten lomilla. Kirja oli kyllä mainio sen vähän perustella mitä sain sitä tankattua. Sanavarasto on suurin haasteeni. Jatkuva sanakirjan käyttö hidastaa ja hankaloittaa ajatuksessa pysymistä.

 

[Turha Kaukalo]

Nyt aloitin lukemaan Antikka.netistä tilaamaani Pynchonin Huuto 49 -kirjaa. Kovat on odotukset. Olen myös ennakkotilannut Pynchonin uuden suomennoksen Painovoiman sateenkaaren. Sitähän kuvataan Pynchonin pääteokseksi ja pidettiin pitkään mahdottomana suomentaa. On pieni riski ennakkotilata tälläinen suomennos ennen kuin on tutustunut yhteenkään arvosteluun käännöksen tasosta, mutta en malttanut.. Tosin on ihmeteltävä, että ensimmäisten tietojen mukaan suomennoksen piti ilmestyä ennen toukokuuta, sitten kesäkuun lopussa ja nyt vaikuttaa sille, että tulisi vasta elokuussa. Jotain ongelmia vai haetaanko vain kaupallisesti mahdollisimman hyvää hetkeä.

Ilmeisesti suomennosta vielä viilataan. Olen lukenut englanniksi ja on todella hankala käännettävä. Saa nähdä tuleeko ennen syyskuuta, no, on aikaa odottaa vuoden merkkiteosta.

 

[-FNM-]

Tervon Jarrusukan tuossa kävin läpi. Kokoajan oli ajatuksissa, että tämän olisi voinut myös Miika Nousiainen kirjoittaa.

Nyt luvussa on sitten Tervon Poliisin poika. Ajattelin käydä pitkästä aikaa läpi tuon Rovaniemi -sarjan.

 

[Niilo]

Seppo Jokisen uusin Komisario Koskinen kirja, Vihan sukua tuli luettua. Loistavaa tykitystä jälleen kerran !! Kirja kyllä tempaisi taas mukaansa ja se tuli luettua melkein yhtä soittoa, pari pientä taukoa välissä. Suosittelen lukemaan ko. kirjailijan tuotannon. Olen aika varma, että moni jää niihin koukkuun.
Mutta kannattaa aloittaa Siimamiehestä, se on eka kirja. Rikokset ovat aina uusia mutta perhe-elämän asiat etenevät kirjasta toiseen. Kirjoja on nyt ilmestynyt 18. Mutta ei pidä säikähtää, ovat helppoa luettavaa, n. 300 sivusia. Tuollaisen kirjan lukee kyllä helposti päivässä jos yhtäsoittoa lukee.

 

[J.Grönvall]

Tom Felling: Kuinka kokaiini valloitti maailman

Hmm... no on kai tämä ihan hyvä tietoisku, mutta jotenkin puskee läpi kirjoittajan asenteellisuus huumeongelmaa kohtaan. Tietenkin, olen itsekin sitä mieltä, että lienee mahdotonta kitkeä tuota koskaan mutta kyllä se nyt tulee selväksi jo parilla sanomisella.

Toisaalta ihan mielenkiintoista kiemuraa Etelä-Amerikan ja Karibian alueen kuvioista, CIA:sta sekä huumekaupan keskittymisestä Afrikkaan asti.

Tony Thompson: Gangland

Tämäkin on kesken mutta vaikuttaisi mielenkiintoiselta kirjalta. Kirjoittaja on siis rikostoimittaja joka on pistänyt itsensä peliin alamaailman kuvioihin. Aika tanakkaa tekstiä Lontoon katujengien ja huumekaupan toiminnasta. Juuri tuli tuossa Lontoossa käytyä ja oli ihan hauska huomata, että matkalla eläintarhaan tuli sitten samalla bongattua Lontoon vilkkaimpia huumekulmia!

Mielenkiintoinen detalji on muuten se, että molemmat kirjoittavat mainitsevat The Wire tv-sarjan, joten ilmeisen hyvin se on pystynyt todellisen katuelämän taltioimaan näiltä osin. Hämmästyttävää tavallaan on ollut huomata se, ettei katudiileri olekaan rikas, vaan esimerkiksi Englannissa tienaa alle minimipalkan. Itse asiassa ne king pin-tason kaverit ovat enemmän legendaa kuin todellisuutta, jos näihin kahteen teokseen on uskominen.

 

[sekolust]

George Bush, Ratkaisun hetket on tällä hetkellä luvun alla. Miehen presidenttikauden ratkaisuja en kovinkaan laajasti tue, mutta pitihän tuo ottaa mukaan kun hintaa oli parin kolikon verran.

Alun (~120 sivun) jälkeen en oikein tiedä mitä tästä oikein ajattelisi. Kovinkaan itsekriittiseltä teos ei vaikuta tällä otannalla ja ainakaan tähän mennessä ei mitään kovin paljastavaa ole ilmennyt. Lyhyellä summauksella tässä vaiheessa on käsitelty uraa ennen presidenttiyttä ja presidentinvaaleja pikaisesti, käyty perhettä läpi, keskitetty henkilöstövalintoihin ja hoettu Jumalan mahtavuutta siellä täällä.

Eniten odotan tuleva kappaleita, muun muassa 9/11:n ja sotien aloittamishetkien tuntemuksia olisi kiva seurata näin "sivusta". Kyse on kuitenkin sen verran merkittävistä tapahtumista jo ihan maailman historiassakin, että keilavalossa olleen henkilön mietteitä ja tuntemuksia olisi myös mukava kuulla. Tosin pienenä pelkona on se, että asiat tullaan sivuuttamaan melko pikaisesti ja keskitytään Jumalan sanomaan, omiin onnistumisiin ja taas henkilösuhteisiin.

 

[fiftyeight]

Seppo Jokisen uusin Komisario Koskinen kirja, Vihan sukua tuli luettua. Loistavaa tykitystä jälleen kerran !! - - -

Itse asiassa puolivahingossa ostin kirpparilta Jokisen Hiirileikin ja kun otin sen eilen illalla käsiini, niin puolet meni helposti. Tänään kai sitten toinen puoli. Ihan ok.

 

[jäämies-70]

Seppo Jokisen uusin Komisario Koskinen kirja, Vihan sukua tuli luettua. Loistavaa tykitystä jälleen kerran !!

Varauksessa kirjastosta. Aiemmat Jokisen kirjat ovat sen verran mukavan rentoa luettavaa, että ei jaksaisi odottaa että tuon saa käsiinsä.

Nyt kesän aikana olen lukenut Jarkko Sipilän Takamäki-sarjaa kuusi kirjaa hiukan sikinsokin kun ei aina kirjastosta löydy peräkkäisiä teoksia.
Suosittelen jokaiselle kotimaisesta dekkarista kiinnostuneelle.

Reijo Mäen "Intiaani" pitäisi ottaa jossain vaiheessa työn alle kunhan kirjastoon saapuu..

 

[Bbird80]

Pari viimeisintä:

Douglas Preston & Lincoln Child: Two Graves
Eben Alexander: Proof of Heaven
Chris Kyle: American Sniper

Kylen kirjan loppupuolella googlasin tyypistä lisätietoja ja selvisi, että oli tapettu 2.2.2013. Selvisi 10 vuoden SEAL-urasta ja 4 Irak-keikasta kummemmin itseään satuttamatta ja sitten rauhalliseen perhe-elämään jo totuttautuneena tuli noutaja, ampumaradalla sotatraumoista kärsivää kaveria auttaessaan.

 

[Vanha Len]

Dan Brownin Inferno tarttui eilen kaupasta matkaan eli tuon tavaamisen aloitan tänään

 

[Hemingway]

Viimeaikaisia.

Aho. Lohilastuja ja kalakaskuja. Kivaa kieltä, kalastuksen hurman kuvausta. 4/5 kohderyhmälle. Novelleja, tai lastuiksihan niitä nimitetään.

Verne. Salaperäinen saari. Perinteinen seikkailukertomus selkeällä juonikuviolla. 5/5.

Murakami. Sputnik, rakastettuni. Simppeliä kieltä, kauniita kielikuvia, selvä tunnelma. Katkeaa kesken riittävän häilyvästi. 5/5.

Murakami. Norwegian wood. Simppeli tarina, aikoinaan suuri menestys. Liikaa seksiä, kuitenkin viehättävä vieroitettu tunnelma. 4/5.

Luen nyt. Pulkkinen. Totta. En pidä Pulkkisen kirjoitustyylistä. Liian jäsennelty.

 

[Hemingway]

Daniil Harms. Sattumia. Veikeä kaveri.

Tapaus kadulla

Mies hyppäsi kerran raitiovaunusta ja vielä niin epäonnistuneesti, että jäi auton alle.

Liikenne pysähtyi ja miliisi ryhtyi selvittämään, miten onnettomuus oli tapahtunut.

Kuljettaja selitti jotakin hyvin pitkään ja osoitteli auton etupyöriä.

Miliisi tunnusteli pyöriä ja kirjoitti kirjaansa kadun nimen.

Paikalle kokoontui melkoinen väkijoukko.

Muuan sameasilmäinen mies putoili koko ajan pölkyltä.

Muuan rouva vilkuili koko ajan toista rouvaa, joka vuorostaan vilkuili edellistä rouvaa.

Sitten väkijoukko hajaantui ja liikenne jatkui entisellään.

Sameasilmäinen mies putoili vielä pitkään pölkyltä, mutta lopulta hänkin näköjään tajusi lopettaa ja käydä muitta mutkitta jalkakäytävälle makaamaan.

Samassa raitiovaunun alle ryntäsi päätä pahkaa tuolia kantava mies.

Paikalle saapui miliisi, väkijoukko kokoontui ja liikenne pysähtyi.

Ja sameasilmäinen mies alkoi taas pudota pölkyltä.

No, sitten kaikki oli jälleen hyvin, jopa Ivan Semjonovitskin poikkesi ruokalaan.

 

[H.Incandenza]

No, nyt on Pynchonin Huuto 49 luettu. Hämmentävä sanoisin. Mutta kiinnostava. Ehdottomasti sellainen, joka tulee lukea toiseen kertaan ja malttavin mielin. Tämän jälkeen vasta voi sanoa tarkemmin oliko mistään kotoisin ja jos oli niin mistä.

Seuraavaksi Painovoiman sateenkaarta odotellessa on vuorossa joko Don DeLillon Alamaailma tai saman miehen Valkoinen kohina tai sitten David Mitchellin Pilvikartasto. Minkähön noista aloittaisi ensimmäisenä..

Edit. Päätin aloittaa Valkoisen kohinan.

 

[TosiFani]

Douglas Preston & Lincoln Child: Veljensä vartija

Reijo Mäki: Intiaani

Molemmat hyvää ja kevyttä kesälukemista. Mäen uusin parasta Varesta pitkään aikaan.

 

[Toejoen Veikko]

Tällä hetkellä menossa Jaroslav Hasekin "Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa". Mennään noin sivulla 250. Yksi parhaimpia kirjoja, mitä olen koskaan lukenut. Hauskimpia myös. Eilisiltanakin oli pakko keskeyttää lukeminen useaan otteeseen, kun hekottelin vedet silmissä.

 

[oskum]

Reijo Mäki: Intiaani

Molemmat hyvää ja kevyttä kesälukemista. Mäen uusin parasta Varesta pitkään aikaan.

Itsehän en tuosta Intiaanista taas pitänyt ollenkaan. Makuasia.

Muita kirjoja mitä viime aikana tullut luettua:

Seppo Jokinen: Vihan sukua
Timo Sandberg: Dobermanni
Liza Marklund: Uhatut
Juhani Numminen: Henkipatto
Ian McEwan: Makeannälkä
Leena Lehtolainen: Luminainen