Tuo harppaus Kingin Mustan Tornin nelososan ja vitososan välillä onkin aina ollut minusta kaikkein hankalin, koska osien ilmestymisen välillä oli kuusi vuotta, ja tarinan doombotit huispausvehkeineen ja valomiekkoineen eivät oikein toimineet samalla tavalla kuin aiemmat osat. Doombottien kohtaaminen tuntui jotenkin suht triviaalilta aiempien osien kerronnan jälkeen eikä tämä kohtaaminen oikein vienyt suurta tarinaa eteenpäin kuin vasta lopussa.
Vaikka kirjasarja Kingin mestariluomus onkin, niin hieman oli sarjan loppuosissa hätiköinnin makua. Aiempia osia kirjoitettiin pitkään ja hartaasti, ja sitten kolme viimeistä osaa tulivat lähes putkeen, samalla kun hieman verkkaisemmalla poljennolla edennyt tarina rypisteltiin loppuun hyvin nopeassa tahdissa, jotenkin hätiköidysti ja harppoen.
Lieneekö tähän sitten vaikuttanut Kingin 1999 kokema auto-onnettomuus, joka lähes tappoi mestarikirjailijan ja vaikeutti moneksi vuodeksi kirjoittamista kun kivut toipumisesta olivat niin kovat? Kingihän tuolloin ilmoitti lopettavansa kirjoittamisen ja jäävänsä eläkkeelle, mutta kirjoittamisen palo oli kumminkin niin kova, että kirjoja on tullut tämänkin jälkeen runsain mitoin. Kingihän kirjoitti tästä onnettomuudestaan fiktionaalisen viittauksen myös kirjasarjaansa, joten ehkä tämän takia miehelle tuli fiilis, että elämä ja aika ovat rajallisia ja Musta Torni -sarja on pakko saada valmiiksi nopeasti.
Nythän on sellaisiakin huhuja kuulunut, että King pitää jo julkaistuja teoksia "vasta ensimmäisenä luonnoksena" ja aikoo kuulemma kirjoittaa joka osan uudestaan, muuttaen ja poistaen tarpeelliseksi katsomiaan kohtia (kuten juuri tuon oman itsensä tarinaan sijoittamisen ynnä muuta). Ensimmäinen osa eli The Gunslinger onkin jo kokenut pienen revision.
Tämä on eittämättä erittäin kaksipiippuinen juttu. Toisaalta kirjailijan pitäisi pystyä päästämään jo julkaistusta luomuksestaan eroon eikä enää käpistelllä valmista taideteosta paitsi korkeintaan korjaamalla mahdolliset painovirheet ja muut lipsahdukset uusiin painoksiin. Toisaalta toisinaan teos voi parantua kun sitä hiotaan pidempään, ja jos osien V-VII rivakka julkaisutahti ja hätiköinnin tuntu aikoinaan johtui Kingin kuolemanpelosta, niin nyt on hänellä ainakin ollut aikaa päästä onnettomuuden tuomasta traumasta yli ja kypsytellä lisää aihetta.
Ei tämä ennenkuulumatonta toimintaa kirjailijalta ole: kyllähän esim. Tolkienkin kirjoitti teoksiaan osin uudestaan: esimerkiksi Hobitin ensiversio oli erilainen kuin myöhemmät painokset, johon hän hieman muokkasi Suursormuksen saamista ja Bilbon ja Klonkun kohtaamista. Sormusten Herraankin tehtiin pieniä muutoksia ja täydennyksiä. Uudelleenkirjoittamisen perimmäinen ongelma kuitenkin koettiin Tolkienin muissa teksteissä, joita hän ei elämänsä aikana saanut edes julkaistua. Silmarillioninkin kokosi hänen poikansa, kun isäpappa vain korjasi ja korjasi ja muutteli tekstejään eikä pystynyt jossain vaiheessa katkaisemaan kierrettä.
Kuten sanottua, kaksipiippuinen juttu. Kirjoittakoon King vain tekstinsä uudestaan, luen ne mielelläni - mutta haluan myös säilyttää alkuperäiset teokset. Niitä ei saa unohtaa, kuten ei elokuvapuolellakaan saisi unohtaa esim. Star Wars -trilogian alkuperäistä leikkausta, jota George Lucas on käpistellyt ja muuttanut kerta toisensa jälkeen.
(Star Wars -trilogialla tarkoitan tietysti alkuperäistä trilogiaa, myöhempi muovinen rahastustrilogia ei ole suuremman keskustelun arvoinen.)