Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[Pisin Kääpiö 186cm]

Onhan tälläkin palstalla taidettu olettaa Vihreiden Fatim Diarran olevan maahanmuuttaja vaikka hän on ihan Helsingissä syntynyt ja sen monesti haastatteluissaan sanonut. Kai se voi häntäkin vähän vituttaa kun joutuu asiaa selittelemään. Harvempi suomenruotsalainen on tainnut joutua vakuuttelemaan olevansa ihan suomalainen vaikka nimi vähän erikoisempi onkin.

Fatim Diarra voi joutua selittelemään usein mm. myös siksi, että hän puhuu ja kirjoittaa toistuvasti typeryyksiä, kuten nyt taannoin maaseudulla asuvista ihmisistä. Moista paskaa ei laskettele fiksu ihminen vahingossakaan.

 

[Sphinx]

Tuohon nimenomaan sisältyy implikaatio siitä, että tietyn näköinen ihminen ei voisi olla suomalainen. Kun katsotaan tarpeeksi kauas sukujuuriin tai etniseen taustaan, ei kukaan meistä ole "suomalaisen näköinen".

Jos sanon vaikka vaaleatukkaista blondiksi kun itselläni on tumma tukka, onko sekin siis sen vaaleatukkaisen syrjimistä tai sortoa?

Ei. Se on, jos sanot tumman tukan perusteella, että hän ei näytä suomalaiselta.

Ahaa, eli sinun mielestäsi minä olen joutunut kokemaan rasismia/syrjimistä/sortoa. Nimittäin tuossa aiemmin kun kerroin, että minua on epäilty ulkonäön perusteella virolaiseksi/venäläiseksi niin se oli sellainen juttu, että menin parturiin leikkauttamaan tukkani, ja aikansa hiuksiani ihailtuaan nuori naisparturi kysyi "Where are you f r o m?", tai siis ihan suomeksi tuota kysyi, ja selitti sitten, että arveli minun olevan ehkä Virosta tai Venäjältä, koska "suomalaisilla ei ole ikinä noin vahvaa tummaa tukkaa." Rasismitutkani oli ilmeisesti epävireessä, kun en tajunnut kehusta loukkaantua.

Tajusin kyllä olla kysymättä parturilta, mistä hän on kotoisin, vaikka oli sen näköinen, että olisin arvannut enintään toisen polven maahanmuuttajaksi hänen sukujuurien viedessä ehkä jonnekin Aasian suuntaan. Olettamukseni nimenomaan toisen polven maahanmuuttajasta tai pienenä lapsena Suomeen tulleesta henkilöstä puolestaan perustui yleistietoon Aasiasta Suomeen eri aikakausina suuntautuneen maahanmuuton volyymiin ottaen huomioon sen, että hän puhui suomea kuin natiivi, ja tuolta pohjalta nopeasti arvioimiini summittaisiin todennäköisyyksiin.

Aina ei jaksa kirjoittaa wall of textiä kun joku kommentoi omien sanojensa mukaan pelkän otsikon perusteella jotain uutista ihmetellen missä se rasismi jossain asiassa on.

Kyllä mä sitä juttua vähän enemmänkin silmäilin, mutten ihan kokonaan sanasta sanaan kerralla lukenut. Otsikko oli mielestäni oikeastaan aika huvittava. Varsinkin iltapäivälehdissähän on tapana käyttää revitteleviä skuuppiotsikoita, joiden avulla mikä tahansa mitätön asia yritetään saada kuulostamaan suureltakin skandaalilta. Sitä taustaa vasten oli mielenkiintoinen valinta aloittaa otsikko "Tätä on rasismi yliopistomaailmassa:" – tuossa kun heti luodaan sitä skuuppia – ja sitten pudotetaan se skandaalipommi "Minua luullaan vaihto-opiskelijaksi." Ja itse asiassa se oli kuin olikin vakavin esimerkki rasismista, jonka haastatellut osasivat suomalaisesta yliopistomaailmasta artikkelissa nimetä, ihan niin kuin olisi voinut olettaakin, että raflaavin juttu oli nostettu otsikkoon. Toinen haastateltu kertoi, ettei ole kohdannut suomalaisessa yliopistossa rasismia, mutta Tallinnan yliopistosta hänellä oli ikäväkseen "aikamoisia kokemuksia", joita ei jutussa kuitenkaan tarkemmin yksilöity.

Epäselväksi jäi, kokiko tämä vaihto-opiskelijaksi usein oletettukaan tuota oletusta rasistiseksi, vai oliko vain toimittaja laittanut hänelle ikään kuin sanat suuhun. Nimittäin jutussa olevissa kyseisen opiskelijan sitaateissa hän kertoo kokemuksistaan neutraaliin sävyyn ottamatta mitenkään kantaa siihen, ovatko ne kokemukset hänen mielestä rasistisia vai eivät. Sitaateista kyllä välittyy mielikuva turhautumisesta vaihto-opiskelijaksi olettamiseen.

Onhan tuossa otsikkovalinnassa nyt vähintään hieman hämmentävä pohjavire. Vähän sellainen kärjistävä ja ihmisten ahdistusta ruokkiva. On kunnon skuuppiotsikon tyylikeinoin luotu otsikko, jossa on palaset paikallaan huutamassa skandaalia – varsinkin tällaisena aikana, kun mediassa on ensin kaksi kuukautta rummutettu sitä, miten vakava ongelma rasismi Suomessa on – mutta itse asia ei sitten ehkä ihan niin valtavan suuri ollutkaan, mutta otsikoinnilla luodaan mielikuvaa siitä, että tässä ollaan nyt jonkun mehevän ja skandaalinkäryisen jutun äärellä. Samalla pyritään saamaan puolet porukasta taivastelemaan, että "ei helvetti, on siinäkin taas ihmisillä ongelmat" ja toisaalta kiltit ihmiset ahdistumaan, että "apua, enpä ollut tajunnutkaan, miten kamala rasisti olen."

Jos aloitat jonkun ihmisen kanssa keskustelun englanniksi koska luulet ettei tämä puhu suomea se ei tarkoita että olet rasisti. Samoin kuin jos kysyt joltakin kerran "Mistä olet oikeasti kotoisin" se ei tarkoita sitä että uskot erinäköisten ihmisten olevan vähempiarvoisia. Mutta kun samat jutut toistuvat joidenkin ihmisten kohdalla toistuvasti eli heitä puhutellaan automaattisesti englannin kielellä, mahdollisesti puhutaan tarkoituksellisen hitaasti tai ei uskota kun kerrotaan että ollaan kotoisin Pihtiputaalta niin se voi käydä hyvin rasittavaksi. Samoin se että noiden kohteeksi joudutaan toistuvastu kertoo ehkä jotain vallitsevan yhteiskunnan asenteista. Toisin sanottuna rakenteellisesta rasismista.

Tässä yllä onkin jo järkevää tekstiä aiheesta, jonka @BigRedCat oli aiemmin jo erinomaisesti tiivistänyt:

Kuvittelisin olevan hedelmällisempää esim. ymmärtää, kuinka ihmiset pyrkivät jatkuvasti vaiston varaisestikin arvailemaan millä tavalla kanssaihmisille kannattaa puhua ihan muistakin kuin rasistisista syistä. Tällöin on paljon helpompi myös selittää, miksi tuollainen vaihtariksi olettaminen voi olla ikävää joillekin, ja keskustella siitä miten pitäisi käyttäytyä.

 

[Euro71]

Suosittelen unohtamaan tuon provolässyttämisen kun tässä puhutaan nimen omaan esimerkkitapauksesta jossa henkilö sanoo itse kokeneensa rasismia ennakkoluulojen takia.

Kuule, ihan oikeasti, jos lähdet asioissa liikkeelle sillä, että mikä kaikki ihmisestä voi tuntua ikävältä, niin uppoat kyllä syvään suohon - johon moni omassa kuplassani mesoava on uponnut. Tulet nimittäin joutumaan arvottamaan ihmisten kokemukset sen mukaan, mitä hän edustaa - tulet viittaamaan kinttaalla toisen närkästymiselle ja sitten julistamaan jonkun toisen närkästymisen oikeus- tai kansanmurhaksi. Olen tässä sanotaan viimeisen 5-10 vuoden aikana todistanut itse omassa tuttavapiirissä noussutta hyvin selektiivistä (kaksinaismoralistista ja tekopyhää) tapaa valikoida se, kenen tunteet pitää huomioida ja kenen tunteita ei puolestaan tarvitse noteerata lainkaan, "kasvakoot itkupilli aikuiseksi" - ja jos tuota mietit hetken, niin huomaat, että se sopii hyvin, hyvin monen hyvin erilaisten aatteiden edustajien suuhun. En kerro nyt pinnalla olevasta selektiivisestä närkästymisestä enempää kun se voi vaarantaa anonymiteettiä, mutta kerta kaikkisen hämmentävä tapaus, kerta kaikkisen hämmentävässä porukassa (siis tapaus ja sen aihe huomioiden)(*).

(*) Suhteessa siihen, mistä on kyse, mitä tämä porukka normaalisti kannattaa ja mitä nyt tässä tapauksessa vastustaa ja _halventaa_ ja *solvaa*, niin kyseessä on mulle sellainen oikea mitvit-kokemus. Se on kaikkinensa absurdi. Paljastetaan sen verran, että kyseessä ovat kirjailijat.

Ymmärrän, että esimerkiksi humanistisella puolella hyvin mielellään uppoudutaan sisäavaruuksien luotaamiseen, mutta näin luonnontieteilijänä se tuntuu itsekeskeiseltä oman navan kaivelulta. Olen joskus tokaissut, että tämä nykymuodossa lanseerattu "turvallinen tila" tarkoittaa sitä, että ainoa asia mistä voi keskustella, on oma monologi omista tuntemuksista. "Turvallisessa tilassa" kenenkään ei ole oikeutta sitä kyseenalaistaa, etkä tietenkään voi puhua mistään muusta kuin itsestäsi.

 

[korkki]

Olen usein kertonut siitä miten Jenkeissä on meikäläiseltä kysytty että mistä olen kotoisin? Tietenkään en suutu tuollaisesta niinkuin moni Suomeen tullut ulkomaalainen. Mutta sen verran on woketus edistynyt sielläkin että viime reissulla ei yksikään kysynyt noin, vaan kysyivät että mitä kieltä me puhumme?

 

[IceWalker]

Mitä rasismiin tulee, niin jotta sitä voidaan ensin yhteisesti tuomita, meidän kaikkien pitäisi olla samaa mieltä siitä mitä rasismi on (jota kai tässäkin ketjussa yritetään pohjimmiltaan pohdiskella). Minusta tuntuu, että etenkin vasemmisto mielellään karttaa sen tarkkaa määrittelyä, jotta voivat fiilispohjalta leimailla kaikkea maahanmuuttoon liittyvää rasismiksi, joka puolestaan pitää keskustelun tällaisella epämääräisellä ”eipäs-juupas”-tasolla, kun ei ole yhteistä pohjaa jolla seistä. Omasta mielestäni meidän ei tarvitse yrittää muuttaa sitä Punaisen ristin tai Miriam Websterin määritelmää rasismista. Jos jotain muita maahanmuuttokriittisyyteen liittyviä ilmiöitä tarvitsee tuomita, esimerkiksi ksenofobiaa, niin ne pitäisi sitten tuomita sellaisenaan. Joissain ihmisissä esiintyy esimerkiksi luontaisesti vahvempaa turvallisuuden kaipuuta, joka tekee heistä varautuneempia itselle vieraita ihmisiä ja kulttuureja kohtaan, kuin esimerkiksi luontaisesti avoimemmat ihmisluonteet. Näillä ihmisillä on maailmassa haasteita tarpeeksi ilman, että lätkäistään vielä rasistin leimaa otsaan.

Jos lähdetään rasismin tyypittelystä, niin esimerkiksi näin:
1) Klassiset rasistit. Ovat sitä mieltä n-t ovat valkoihoisia alempia. Ei vaikeuksia havaita näitä tyyppejä.
2) Uusrasistit. Ovat sitä mieltä, että valkoisesta poikkeavan ihonvärin omaavat ovat epäilyttävää väkeä. Harvemmin enää kuulee sitä, että mustat miehet vievät valkoisten vaimot.
3) Piilorasistit. Ovat taipuvaisia harrastamaan luovaa kulttuurikritiikkiä, jonka kautta voisimme välttää mustien tulemisen maahamme.

Mutta on muita ihmisryhmiä, joita ei rasisteina tule pitää:
4) Kulttuuri- & uskontokriitikot. Jotka toteavat, että länsimaihin tulevan pitäisi kunnioittaa keskeisiä länsimaisia arvoja.
5) Maahanmuuttokriitikot. Joiden mielestä sosiaalivaltio ei kestä sitä, että laajan sosiaaliturvan piiriin tulee liikaa ihmisiä.
6) Ksenofoobikot. Joiden mielestä tänne ei kenenkään ei-suomalaisen pidä tulla asumaan. Kuten Likainen Harrykin, vihaavat tasaisesti kaikkia ihmisryhmiä.
7) Tapakriitikot. Joiden mielestä ulkomaalaisten tavat ovat omituisia ja sen vuoksi antavat palaa julkisilla foorumeilla.

Lisäksi:
8) Muut syrjinnät muodot. On paljon muutakin syrjintää eikä näitä tule yhdistää rasismiin vain siksi, että rasismi on niin tunnettu ja vahvan negatiivisen latauksen omaava sana.
9) Rakenteellinen rasismi. Erittäin vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, mutta erittäin helppo käyttää löysässä poliittisessa puheessa silloin, kun ei millään keksi enää muuta sanottavaa rasismista.

Julkisuutta saa paljon helpommin, kun syyttää jotakin ihmistä tai asiaa rasistiseksi, vaikka kyseessä olisikin jokin muu syrjinnän muoto. Tässä syy siihen, miksi rasismi on niin suosittu leima asioille.

Absurdeja rasismi-ilmiöitä tapaa koko ajan kuvattavan, koska vasemmisto on nyt oppositiossa. Esimerkiksi: valkoinen irlantilainen mamu valittaa sitä, että häntä kohdellaan työssä ja vapaa-ajalla väärin, kun ei osaa suomea. Ihmiset vähän karttavat häntä. Eli rasismia tämäkin on, iik.

 

[finnjewel]

Rasistisia tapahtumia tosielämästä.
Kymenlaaksolaisen mm. pesäpallojoukkueestaan tunnetun kaupungin pääkadulla oli valoisassa kesäyössä, n. klo 02.00.
vain yksi auto. Autossa neljä yökukkujaa. Muuan yksinäinen ravintolasta poistunut lähestyi autoa jutellakseen tutun kuljettajan kanssa.
Melko pian auton taakse pysähtyi toinenkin kulkuneuvo. Sieltä kömpi ulos noin kaksimetrinen musta mies, päässään vihreä pipo. Tämä lähestyi ainoaa näkemäänsä ihmishahmoa, joka ei ollut huomannut lähestyvää miestä.
Etummaisen auton kuljettaja oli toki huomannut taakse pysähtyneen auton sekä mustan miehen. Hän kysyikin viattomasti autoonsa nojaavalta keskustelukumppaniltaan:
"A......nen, uskoisitko, että takanasi seisoo kaksimetrinen vihreäpipoinen n.....i?"
Kaveri mutisi "mikä vitun n,,,,,i," mutta pelästyi niin, että säpsähti oikein kunnolla.
Musta mies säikähti melkein yhtä paljon, mutta sai kuitenkin kysyttyä: "Excuse me, but where is the restaurant Khultainen khannus?"
Nojailija vastasi: "The next, next, - jätkät, mikä on talo - house."

Kysyjä oli Ervin Latimer, jonka silloinen naisystävä Ami Aspelund esiintyi kyseisessä ravintolassa.

 

[HokiJone]

Nuorena poikana Kosin saarella minulta ja kaveriltani kysyttiin olemmeko Hollannista kotoisin. Tämä varmaan nykypäivän standardeilla olisi rasismia, koska kysyjä teki meistä ennakko-oletuksia. Englantiakin puhui suoraan meille eikä kreikkaa.

Mutta sitten heräsinkin, että satun olemaan valkoihoinen, joten eihän tämä olisi rasismia. Auta armias jos tummaltaihoiselta minulta olisi kysytty tuolla allasbaarissa esim. "Oletko Burkina Fasosta?". Ja vielä englanniksi. Varmasti joku valkoihoinen olisi puolesta suuttunut tästä kysymyksestä.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Kolumni | ”Te olette turvallisuusriski” – Portsarin sanat baarin ovella paljastivat, mitä on arjen rasismi Tampereella

Rakenteellinen rasismi on syvällä arkipäivän käytännöissä.

www.aamulehti.fi

Mielenkiintoisesti yhden ainoan portsarin yksittäisen kyseenalaisen käyttäytymistapauksen voi sanoa paljastavan koko valtaväestön arjen rakenteellisen rasismin, mutta samanlainen yleistäminen vähemmistöryhmien edustajien kyseenalaisista käyttäymisistä on aina poikkeuksetta rasismia.

Kolumnin kirjoittanut Aamulehden uutispäällikkö ei myöskään mainitse rasismin kohteena olevien henkilöiden etnistä taustaa, vaan viittaa siihen vain puvunhousuin ikään kuin se olisi jokin vähemmistöryhmällinen ominaispiirre.

Ja koska jutussa kerrotaan myös, että "Jossain vaiheessa iltaa huomaamme, että aiemmin jonosta käännytetyt miehetkin ovat päässeet sisään, puvun housut ovat vaihtuneet farkkuihin, turvallisuusriski hälvennyt", herää kysymys, missä kohtaa se arjen rakenteellinen rasismi tapahtui, jos housut vaihtamalla sisäänpääsy onnistui.

Onko puvunhousut rotu?

 

[Lystikäs]

Jos lähdetään rasismin tyypittelystä, niin esimerkiksi näin:
1) Klassiset rasistit. Ovat sitä mieltä n-t ovat valkoihoisia alempia. Ei vaikeuksia havaita näitä tyyppejä.
2) Uusrasistit. Ovat sitä mieltä, että valkoisesta poikkeavan ihonvärin omaavat ovat epäilyttävää väkeä. Harvemmin enää kuulee sitä, että mustat miehet vievät valkoisten vaimot.
3) Piilorasistit. Ovat taipuvaisia harrastamaan luovaa kulttuurikritiikkiä, jonka kautta voisimme välttää mustien tulemisen maahamme.

Tätä listaa voisi jatkaa yhdellä usein sivuutetulla rasistiryhmällä.
4) Aktivistirasistit. Vähemmistön edustajia / puolestapuhujia, jotka yrittävät oikeuttaa omaa rasismiaan (tai hyvesignalointiaan) erilaisin rotuhierarkioin ja -teorioin, joiden lopputuleman kautta esimerkiksi "tummaihoinen ei voi olla rasisti", koska he ovat siellä rotuhierarkian alapäässä. Mutta vaikka rodut voitaisiin laittaa jonkinlaiseen hierarkiaan, niin eikö ihminen, joka arvottaa toiset rodut korkeammalla kuin toiset, harjoita rasismia, vaikka arvottaisikin oman tai edustamansa viiteryhmän sen alapäähän? Jos ylläpitää käsitettä, että esimerkiksi tummaihoinen ei voi olla rasisti (kuten olen usein kuullut), niin eikö samalla ylläpidä narratiivia tummaihoisten alempiarvoisuudesta, joka on omasta leiristä kuultuna monin kerroin vahingollisempaa, kuin jos sen kuulee ns. vihollisleiristä, jolloin sen voi sivuuttaa silkkana vihapuheena? Eikö olisi selkeintä jos rasismi olisi rasismia harjoitti sitä kuka hyvänsä?

 

[Wild-Chester]

Nuorena poikana Kosin saarella minulta ja kaveriltani kysyttiin olemmeko Hollannista kotoisin. Tämä varmaan nykypäivän standardeilla olisi rasismia, koska kysyjä teki meistä ennakko-oletuksia. Englantiakin puhui suoraan meille eikä kreikkaa.

Mutta sitten heräsinkin, että satun olemaan valkoihoinen, joten eihän tämä olisi rasismia. Auta armias jos tummaltaihoiselta minulta olisi kysytty tuolla allasbaarissa esim. "Oletko Burkina Fasosta?". Ja vielä englanniksi. Varmasti joku valkoihoinen olisi puolesta suuttunut tästä kysymyksestä.

Minulla on myös vastaava rasistinen kokemus Kreetan saarelta: Hotellin respassa minun ja puolisoni kansalaisuudeksemme oletettiin Saksa. Syytä en osaa sanoa, kenties näytimme saksalaisilta, ehkä puolisoni aavistuksen saksalaiselta kalskahtava sukunimi harhautti TAI ympärillä lähes pelkästään saksan kielestä koostuva puheensorina johti tähän.

Jokatapauksessa: Kun korjasimme olevamme Suomesta, respan timanttisen ladyn kulmakarvat nousivat, ja hän kysyi hämmästyneenä uudestaan "from Finland?!"
En punakkana vyölaukkujunttina osannut tuolloin loukkaantua julmasta etnisestä profiloinnista, mutta tänäpäivänä olisin viisaampi.

 

[IceWalker]

Tätä listaa voisi jatkaa yhdellä usein sivuutetulla rasistiryhmällä.
4) Aktivistirasistit. Vähemmistön edustajia / puolestapuhujia, jotka yrittävät oikeuttaa omaa rasismiaan (tai hyvesignalointiaan) erilaisin rotuhierarkioin ja -teorioin, joiden lopputuleman kautta esimerkiksi "tummaihoinen ei voi olla rasisti", koska he ovat siellä rotuhierarkian alapäässä. Mutta vaikka rodut voitaisiin laittaa jonkinlaiseen hierarkiaan, niin eikö ihminen, joka arvottaa toiset rodut korkeammalla kuin toiset, harjoita rasismia, vaikka arvottaisikin oman tai edustamansa viiteryhmän sen alapäähän? Jos ylläpitää käsitettä, että esimerkiksi tummaihoinen ei voi olla rasisti (kuten olen usein kuullut), niin eikö samalla ylläpidä narratiivia tummaihoisten alempiarvoisuudesta, joka on omasta leiristä kuultuna monin kerroin vahingollisempaa, kuin jos sen kuulee ns. vihollisleiristä, jolloin sen voi sivuuttaa silkkana vihapuheena? Eikö olisi selkeintä jos rasismi olisi rasismia harjoitti sitä kuka hyvänsä?

Rodun käsite on jo itsessään epäilyttävä, rasistinen. Jolloin ne, jotka ylläpitävät tätä käsitettä, ovat tahtoen tai tahtomattaan rasisteja. Rotu ei ole tieteellinen käsite ja sosiaalisenakin käsitteenä sekava. En usko, että ihmisiä voitaisiin ihonvärin perusteella jakaa mielekkäällä tavalla edes sosiaalisiin ryhmiin.

Käsite on osoittautunut kuitenkin ainakin Yhdysvalloissa hyödylliseksi, koska sen avulla voidaan oikeuttaa positiivinen syrjintä, mikä on itsessään omituinen asia. Kapitalismiin sopisi paremmin, jos ihmisiä ei luokiteltaisi ihonvärin mukaan, vaan heihin suhtauduttaisiin pelkästään yksilöinä. Joka tapauksessa, rotunarratiiviin ovat kummallisen tyytyväisiä siellä miltei kaikki.

Joka arvioi toisen ihmisen tai ryhmän ihonvärin merkittäväksi ominaisuudeksi ja syrjii sen perusteella toista ihmistä tai ryhmää, on rasisti, ihonväristä riippumatta. (Voiko valkoinen olla rasisti valkoista kohtaan ym. on taas nykykeskustelun kummajaisia.) Kieltämättä ajatus "musta ei voi olla rasisti" ruokkii narratiivia siitä, että ihonväri olisi merkittävä tekijä toisten ihmisten arvioinnissa. Kuningas voi armahtaa alamaisen, mutta toisin päin ei asia onnistu.

Mutta jos miettii vaikka köyhiä ja rikkaita, niin molemmat voivat halveksua toisiaan, vaikka köyhät ovatkin systeemin alimmalla oksalla. Samoin musta voi syrjiä valkoista ihonvärin perusteella, olipa ihonväriin liittyvä perustelu millainen tahansa.

Rasismi ei edellytä loogisesti ajatusta toisen ryhmän alemmuudesta: voin syrjiä tiettyä etnistä ryhmää vaikka kokemuksieni perusteella. Rodullistamista syrjintä sen sijaan edellyttää. Yksilö nähdään "rodun" kautta ja syrjintä ei tapahdu yksilön muiden ominaisuuksien vuoksi, vaan ryhmään liittyvän ominaisuuden tai ominaisuuksien vuoksi.

Mutta rotu hajoaa atomeiksi, jos niinkin suurta ryhmää kuin "tummaihoiset ihmiset maailmassa", alettaisiin tosissaan tutkia sosiaalisen ryhmän viitekehyksessä. Onkohan kovastikin samankaltaisuutta nykiläisessä huippumeklarissa tai jonkun savanniheimon jäsenissä? Luultavasti ensimmäinen saattaisi suhtautua jälkimmäisen ryhmän jäseniin ei niin kauhean arvostavasti.

 

[Euro71]

Rodun käsite on jo itsessään epäilyttävä, rasistinen. Jolloin ne, jotka ylläpitävät tätä käsitettä, ovat tahtoen tai tahtomattaan rasisteja. Rotu ei ole tieteellinen käsite ja sosiaalisenakin käsitteenä sekava.

Kyllä rotu ihan edelleen on aivan validi biologinen käsite. Ihmisestä ja (biologisista) roduista on kirjoittanut laajalti mm. Osmo Tammisalo, josta esimerkkinä tämä lyhyt blogiteksti:

Rotu on simppeli sopimuskysymys

Ihmisluontoa ja evoluutiota käsittelevä blogi.

ihmisluonto.blogspot.com

Blogin syövereissä on pitkä, pitkä keskustelu aiheesta, jossa Tammisaloa opponoidaan ja jossa hän vastaa esitettyihin argumentteihin. Olen sen keskustelun lukenut, ja tuossa linkatussa sanoma tiivisestään näin:

Usein ihmisrotujen olemattomuutta perustellaan väitteellä, että vaihtelun määrä väestöryhmien sisällä on suurempaa kuin väestöjen välillä. Se, missä määrin ja minkä geenien suhteen variaatiota on jonkin väestön sisällä, ei kuitenkaan hävitä geneettisiä eroja väestöjen väliltä. Tämä on toki yhdentekevää sen kannalta, millä sanoilla näihin ihmisryhmien välisiin geneettisiin eroihin viitataan. Vastaavasti se, että kansanomaiset rotukategoriat ovat useimmiten puutteellisia, on yhdentekevää olemassa olevan biologisen variaation kannalta.

Muutama tärkeä pointti: yksilöllisen vaihtelun määrä ei poista populaatioiden välisiä eroja - tämä on todella yleinen harhakäsitys. Se, että männyissä on yksilöllistä vaihtelua, ei poista sitä, että mäntyjen ja kuusien välillä on populaationa geneettisiä eroja. Se, että kansanomaiset rotukategoriat ovat puutteellisia, ei sekään poista biologista variaatiota populaatioiden välillä.

En usko, että ihmisiä voitaisiin ihonvärin perusteella jakaa mielekkäällä tavalla edes sosiaalisiin ryhmiin.

Ei varmaan, mutta ei se vaikuta rodun (biologiseen) määritelmään millään tavalla. Mahtaako tässä olla kyse lievästä väärinymmärryksestä esimerkiksi kriittisen rotuteorian lähtökohdista? Kriittinen rotuteoria tutkii rotua sosiaalisena konstruktiona. Kyllä. Monet silti lukevat ja tulkitsevat tämän siten, rotu olisi _vain_ sosiaalinen konstruktio. Sitä kriiittinen rotuteoria ei lähtökohtaisesti väitä, vaikka kyllä mielellään antaakin ihmisten ymmärtää näin olevan.

Rasismi ei edellytä loogisesti ajatusta toisen ryhmän alemmuudesta: voin syrjiä tiettyä etnistä ryhmää vaikka kokemuksieni perusteella. Rodullistamista syrjintä sen sijaan edellyttää. Yksilö nähdään "rodun" kautta ja syrjintä ei tapahdu yksilön muiden ominaisuuksien vuoksi, vaan ryhmään liittyvän ominaisuuden tai ominaisuuksien vuoksi.

Niin, tässä ketjussa puhutaan käsittääkseni siitä, milloin rasismi on oikeasti rasismia. Jokainen meistä on tuntemattomille ihmisille edustamiensa ryhmien jäsen, ja sitä kautta jokaiseen meistä tuntemattomat ihmiset liittävät käsityksensä näistä ryhmistä, ja jokainen meistä joutuu taistelemaan näitä ennakkokäsityksiä vastaan, koska aniharvoin yksilö edustaa ryhmiensä stereotypiaa.

Mutta rotu hajoaa atomeiksi, jos niinkin suurta ryhmää kuin "tummaihoiset ihmiset maailmassa", alettaisiin tosissaan tutkia sosiaalisen ryhmän viitekehyksessä. Onkohan kovastikin samankaltaisuutta nykiläisessä huippumeklarissa tai jonkun savanniheimon jäsenissä? Luultavasti ensimmäinen saattaisi suhtautua jälkimmäisen ryhmän jäseniin ei niin kauhean arvostavasti.

En tiedä, onko edes kriittisen rotuteorian kannalta mielekästä alkaa tutkimaan noin isoa ryhmää sosiaaliselta kannalta, koska se on todennäköisesti aivan liian heterogeeninen mielekkäiden johtopäätösten tekemiseksi. Sitä paitsi kriittinen rotuteoria ei suoranaisesti edes ole kiinnostunut ihmisten ihonväristä, vaan sosiaalisesta asemasta: jo lähtökohtaisesti heille nykiläinen meklari ja savanniheimon jäsen ovat varsin kaukana toisistaan sosiaalisessa mielessä.

 

[Ollakseni]

Muutama tärkeä pointti: yksilöllisen vaihtelun määrä ei poista populaatioiden välisiä eroja - tämä on todella yleinen harhakäsitys. Se, että männyissä on yksilöllistä vaihtelua, ei poista sitä, että mäntyjen ja kuusien välillä on populaationa geneettisiä eroja. Se, että kansanomaiset rotukategoriat ovat puutteellisia, ei sekään poista biologista variaatiota populaatioiden välillä.

Eikö tuon perusteella voisi sanoa, että Suomessa on kaksi eri rotua? Itä ja länsi suomalaiset, kun on havaittavissa olevia geneettisiä eroja kulttuurillisten lisäksi. Tai suomalaiset ja virolaiset ovat eri rotua koska näidenkin välillä on geneettisiä eroja. Afrikassa on varmaan satoja eri rotuja. Vai miten tiukasti haluamme jakaa ihmisiä rotuihin?

 

[Euro71]

Eikö tuon perusteella voisi sanoa, että Suomessa on kaksi eri rotua? Itä ja länsi suomalaiset, kun on havaittavissa olevia geneettisiä eroja kulttuurillisten lisäksi.

En ole Tammisalo enkä biologi, mutta käsittääkseni voidaan.

Lisäys: niin, ehkä tosiaan savolaisvitseihin pitäisi alkaa suhtautua rasistisina vitseinä? Ainakin jos länsisuomalaiset niitä viljelevät.

Tai suomalaiset ja virolaiset ovat eri rotua koska näidenkin välillä on geneettisiä eroja.

Käsittääkseni voidaan.

Afrikassa on varmaan satoja eri rotuja.

Kyllä, totta kai.

Vai miten tiukasti haluamme jakaa ihmisiä rotuihin?

Kun puhutaan biologisen rodun määritelmän epämääräisyydestä, niin sillä viitataankin siihen, että ei ole mitään suoranaista rajaa sille, miten paljon ja missä geeneissä jollain osapopulaatiolla pitää olla yhteistä keskenään ja eroa muihin. Meiltä kun puuttuu sellainen kennelliitto, joka kertoisi viralliset rotumääritelmät. Tuolla tarkoitan siis sitä, ettei myöskään koiraroduille ole olemassa mitään luonnontieteellisen eksaktia rajaa, milloin koiraa voidaan sanoa saksanpaimenkoiraksi ja milloin ei, mutta koirarotujen suhteen meillä on virallinen instanssi, joka nuo rajat on määritellyt.

 

[douppi]

Se pitäis kuitenkin tästä rasismin ympärillä pyörivästä jankkaamisesta jotenkin päästä eteenpäin eduskunnassakin, kuten politiikassa tapana on siirtyä myös muihin aiheisiin.

Aihe on myllätty nyt historiallisen perusteellisesti, enkä usko että tähän nyt taikaiskusta mitään uutta tulee. Jos ihminen on päättänyt uskoa omaan totuuteensa, eikä ota mitään vastaan, niin vaikea siinä enää muuta kun koittaa mennä eteenpäin. Toivottavasti äänestysten jälkeen
niin pikkuhiljaa tehdäänkin.

Laitoin eilisen suoran lähetyksen eduskunnasta iltapäivällä taustalle töissä, ja olihan se nyt mielenkiinnon lisäksi aika toistoa ja taas toiston toistoa.

 

[BitterX]

Kyllä rotu ihan edelleen on aivan validi biologinen käsite.

On validi biologinen käsite, mutta rodut ovat ihmisen tekmän jalostuksen tulosta.

Rotuja on vain koti- ja lemmikkieläimillä ja ne ovat syntyneet, koska ihminen on halunnut jalostamalla korostaa eläimien hyödyllisinä tai mieluisina pitämiään ominaisuuksia.

Villieläimillä ei ole rotuja. Samasta lajista puhuttaessa on tietenkin alueellisia geneettisiä eroja (esimerkiksi Suomen ja läntisen Venäjän alueella olevat susikannat eroavat varmasti geneettisesti jonkun verran Iberian niemimaalla olevista susikannoista ja niillä voi olla vaikutuksia perinnöllisiin sairauksiin tai resilienssiin eri virusten tai bakteerien osalta), mutta näillä eroilla ei ole mitään tekemistä rotujen kanssa.

Ihmisellä ei myöskään ole rotuja, koska ajoittain ilmenneissä pyrkimyksissä ihmisten jalostamiseen ei - luojan kiitos - ole koskaan päästy puusta pitkälle.

 

[BigRedCat]

On validi biologinen käsite, mutta rodut ovat ihmisen tekmän jalostuksen tulosta.

Onko tämä tosiaan kategorisesti näin ja osaatko antaa väitteelle lähdettä? Tieteen termipankissa ei ainakaan tuollaisesta jalostusvaatimuksesta ole sanaakaan:

Biologia:rotu – Tieteen termipankki

tieteentermipankki.fi

Se lienee selvää, että ainakin historialliset ”ihmisrodut” ovat olleet lähinnä pseudotiedettä ja parhaimmillaankin liiallisia karkeistuksia.

 

[BitterX]

Onko tämä tosiaan kategorisesti näin ja osaatko antaa väitteelle lähdettä? Tieteen termipankissa ei ainakaan tuollaisesta jalostusvaatimuksesta ole sanaakaan:

Biologia:rotu – Tieteen termipankki

tieteentermipankki.fi

Se lienee selvää, että ainakin historialliset ”ihmisrodut” ovat olleet lähinnä pseudotiedettä ja parhaimmillaankin liiallisia karkeistuksia.

Tuossakin termi määritellään seuraavasti:

lajin sisäinen tietynlaisen pysyvän muuntelun luonnehtima yksilöjoukko

Siinä ei siis puhuta luonnollisesta geneettisestä vaihtelusta ja nimenomaan pysyvästä muuntelusta viitaten aktiiviseen toimintaan. Villieläimiä ihminen ei ole muunnellut, joten niillä ei myöskään ole rotuja.

 

[douppi]

Se pitäis kuitenkin tästä rasismin ympärillä pyörivästä jankkaamisesta jotenkin päästä eteenpäin eduskunnassakin, kuten politiikassa tapana on siirtyä myös muihin aiheisiin.

Aihe on myllätty nyt historiallisen perusteellisesti, enkä usko että tähän nyt taikaiskusta mitään uutta tulee. Jos ihminen on päättänyt uskoa omaan totuuteensa, eikä ota mitään vastaan, niin vaikea siinä enää muuta kun koittaa mennä eteenpäin. Toivottavasti äänestysten jälkeen
niin pikkuhiljaa tehdäänkin.

Laitoin eilisen suoran lähetyksen eduskunnasta iltapäivällä taustalle töissä, ja olihan se nyt mielenkiinnon lisäksi aika toistoa ja taas toiston toistoa.

Lisään vielä, että olishan se kieltämättä melkosta:

- Li Andersson aloittaa: Tiedättekö, vaikuttaa siltä että olemme olleet todella väärässä sekä tässä asiassa että koko puolueenne suhteen. Vaikuttaa myös siltä, ettemme ole oikein ymmärtäneet tuota koko hallituksenkaan hyvää tarkoitusta, joka hyvin myös tuossa tiedonannossakin esitetään. Pidämme asiasta sisäisen palaverin, ja pahoittelut vielä näistä kärkkäistä kommenteista, joka sai meidätkin erikoiseen valoon.

- Jani Mäkelä vastaa: Ei kyllä se niin taita Li olla, että meillä se tässä on peiliin katsominen (jos Kimmo Kuhta vaan sitä lainaa). Kärkkäiden kommenttiemme ja erilaisten aika tahallisestikin esitettyjen kaksinaistarkoitusten vuoksi meillä on syvä anteeksipyynnön paikka, jonka nyt esitän. Vasemmisto on ollut oikeassa todella monen asian suhteen.

Ja lopuksi pitkä halaus :D

 

[BigRedCat]

Tuossakin termi määritellään seuraavasti:

lajin sisäinen tietynlaisen pysyvän muuntelun luonnehtima yksilöjoukko

Siinä ei siis puhuta luonnollisesta geneettisestä vaihtelusta ja nimenomaan muuntelusta viitaten aktiiviseen toimintaan. Villieläimiä ihminen ei ole muunnellut, joten niillä ei myöskään ole rotuja.

Kaikella kunnioituksella, tuo on nyt aivan virheellistä tulkintaa. Muuntelu tarkoittaa yksinkertaisesti mainitsemaasi vaihtelua ja vastaa tuossa englannin termiä variation. Tämä on ihan yleinen termin merkitys aina lukiosta alkaen.

Biologia:muuntelu – Tieteen termipankki

tieteentermipankki.fi

Perinnöllinen muuntelu – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Perinnöllinen muuntelu

Saamme vanhemmiltamme perimän, jonka mukaan solumme toimivat ja rakentuvat. Emme kuitenkaan ole kopioita vanhemmistamme, vaan meissä yhdistyy ominaisuuksia ja toisaalta ilmenee täysin uusia piirteitä. Jokainen meistä on kokonaisuutena ainutlaatuinen.

yle.fi

11. Muuntelu ja kelpoisuus

peda.net

Jopa "geneettinen muuntelu" tarkoittaa tieteen termipankinkin mukaan samaa kuin "genetic variation" ja siinä ei todellakaan rajaannu pois ihan luonnollinenkaan geneettinen vaihtelu.

Genetic variation - Wikipedia

en.wikipedia.org

edit: Vielä yksi sanakirjamääritelmä kiellon päälle Finto: KOKO: muuntelu (biologia)

 

[BitterX]

Kaikella kunnioituksella, tuo on nyt aivan virheellistä tulkintaa. Muuntelu tarkoittaa yksinkertaisesti mainitsemaasi vaihtelua ja vastaa tuossa englannin termiä variation. Tämä on ihan yleinen termin merkitys aina lukiosta alkaen.

Biologia:muuntelu – Tieteen termipankki

tieteentermipankki.fi

Perinnöllinen muuntelu – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Perinnöllinen muuntelu

Saamme vanhemmiltamme perimän, jonka mukaan solumme toimivat ja rakentuvat. Emme kuitenkaan ole kopioita vanhemmistamme, vaan meissä yhdistyy ominaisuuksia ja toisaalta ilmenee täysin uusia piirteitä. Jokainen meistä on kokonaisuutena ainutlaatuinen.

yle.fi

11. Muuntelu ja kelpoisuus

peda.net

Jopa "geneettinen muuntelu" tarkoittaa tieteen termipankinkin mukaan samaa kuin "genetic variation" ja siinä ei todellakaan rajaannu pois ihan luonnollinenkaan geneettinen vaihtelu.

Genetic variation - Wikipedia

en.wikipedia.org

Seison korjattuna tuon virheellisen tulkintani osalta. Kiitän oikaisusta ja pahoittelen levittämääni misinformaatiota.

Miten näkemyksesi mukaan tulisi tuo sana "pysyvä" tuossa tulkita?

Biologiassa ei käsittääkseni tieteellisessä mielessä kuitenkaan käytetä sanaa "rotu" villieläimistä puhuttaessa. Vaan sanalla "rotu" viitataan ihmisen tekemän jalostuksen tuloksiin lemmikki- ja kotieläinten kohdalla. Villieläimien kohdalla käytetään sanaa "alalaji", joka kuitenkin on täysin eri asia. Kahden alalajin yksilöt voivat lisääntyä keskenään, mutta niiden jälkeläiset ovat useimmiten lisääntymiskyvyttömiä.

 

[BigRedCat]

Seison korjattuna tuon virheellisen tulkintani osalta. Kiitän oikaisusta ja pahoittelen levittämääni misinformaatiota.

Miten näkemyksesi mukaan tulisi tuo sana "pysyvä" tuossa tulkita?

Biologiassa ei käsittääkseni tieteellisessä mielessä kuitenkaan käytetä sanaa "rotu" villieläimistä puhuttaessa. Vaan sanalla "rotu" viitataan ihmisen tekemän jalostuksen tuloksiin lemmikki- ja kotieläinten kohdalla. Villieläimien kohdalla käytetään sanaa "alalaji", joka kuitenkin on täysin eri asia. Kahden alalajin yksilöt voivat lisääntyä keskenään, mutta niiden jälkeläiset ovat useimmiten lisääntymiskyvyttömiä.

Sattuuhan näitä ja avoin mieli oppii aina uutta.

En todellakaan ole paras vastaamaan kysymykseen, mutta käsittääkseni "pysyvä muuntelu" tarkoittaa perimän muuttuneen jossain kohtaa niin, että se myös periytyy voimakkaasti. Esim. maantieteellisesti eriytyneet kasvit/eläimet kehittyvät geneettisen muuntelun seurauksena joiltain ominaisuuksiltaan eri suuntiin niin, että ne voidaan mielekkäästi erottaa tällä perusteella toisistaan.

Ymmärtääkseni rotu on aika huonosti määritelty termi ainakin joillain biologian aloilla, ja sitä käytetään vähän vaihtelevin perustein. Ilmeisesti yleisesti kuitenkin tarkoitetaan alalajin alaryhmittelyä jonkin tällaisen "pysyvän" ominaisuuden perusteella.

Wikipediassa jotain esimerkkejä Race (biology) - Wikipedia


Kiinnostava yksityiskohta on, että englannissa termi "breed" viittaa tuohon "kotieläinrotuun", josta yllä kirjoitit.

Breed - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Euro71]

Biologiassa ei käsittääkseni tieteellisessä mielessä kuitenkaan käytetä sanaa "rotu" villieläimistä puhuttaessa. Vaan sanalla "rotu" viitataan ihmisen tekemän jalostuksen tuloksiin lemmikki- ja kotieläinten kohdalla. Villieläimien kohdalla käytetään sanaa "alalaji", joka kuitenkin on täysin eri asia. Kahden alalajin yksilöt voivat lisääntyä keskenään, mutta niiden jälkeläiset ovat useimmiten lisääntymiskyvyttömiä.

@BigRedCat tuossa jo ehtikin vastata moneen asiaan. Rotu-sanaa sellaisenaan tosiaan ei välttämättä usein käytetä (mahdollisesti sanaan itseensä liittyvän painolastin takia), vaan voidaan puhua vaikkapa "paikallisesta kannasta", kun puhutaan vaikkapa susien paikallisesta geneettisestä vaihtelusta ja kun ei vielä ole kyse suoranaisesta alalajista. Ja kuten sanottu, sekä alalajin että rodun kanssa se biologinen epämääräisyys liittyy siihen, ettei suoranaisesti ole mitään luonnontieteellistä rajaa sille, milloin jokin populaatio voidaan käsittää rotuna. Lajien määritelmähän on harvinaisen selkeä: jos eläimet saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, ne ovat samaa lajia, muuten eivät.

Biologian kannalta on se ja sama, mistä tuo paikallinen vaihtelu syntyy, eli syntyykö se vaikkapa luonnonesteiden, välimatkan, ihmisen tai muiden eläinten vaikutuksesta. Kotieläinten jalostaminen nojaa vahvasti tähän lajien luonnolliseen "tapaan" synnyttää paikallista vaihtelua.

 

[Sphinx]

Biologiassa kaikki lajia alemmat taksonomisen luokittelun tasot (alalaji, muunnos, muoto, rotu, ks. wikipedia) ovat aika heikosti määriteltyjä, ts ei ole mitään selvää rajaa, milloin tulisi puhua alalajista ja milloin muunnoksesta tai muodosta. Yleisesti käytetään kai vain noita kolmea ensimmäistä tasoa, siis alalajia, muunnosta ja muotoa. Jalostuksen tuloksena syntyneestä eläinten muodosta on tosiaan tapana puhua rotuna (breed), ja kasvien tapauksessa jalostuksen tuotoksista puhutaan lajikkeina. Englannin kielessä on myös sana race, jota on vanhastaan ollut tapana käyttää ihmisen eri muodoista, ja ehkä joidenkin muidenkin lajien, mutta ei tuo wikipedian mukaan muotoa seuraava alempi taksonominen taso rotu ainakaan kaikkien eliöryhmien kohdalla ole mitenkään käytössä. Esimerkiksi hyönteisissä en ole ikinä kuullut puhuttavan eri roduista. Ihmisenkin kohdalla voitaisiin hyvin puhua eri muodoista (forma) rotujen sijaan. Ihan on paljon pienemmistäkin ulkonäöllisistä eroista selitetty eri muotoja monille eliölajeille kuin ihmisten eri ihonväri. Käytännössä lähes mikä tahansa kuviteltavissa oleva vaihtelu tai poikkeavuus voidaan selittää omaksi muodoksi.

 

[obi-wan]

Tässä ketjussa rakennetut olkiukot voisi lähettää Gävlen pukin ympärille. Olisi melkoinen roihu