Sinänsähän voisi vuonna 2023 olettaa, ettei suomea sujuvasti puhuva "ei-valkoihoinen" henkilö olisi mikään tavattomuus. Emme tosiaan elä enää vuotta 1993, jolloin maahanmuuttajataustaisia, mutta täällä kasvaneita suomalaisia oli vielä melko vähän. Fiksua siis mielestäni aloittaa keskustelu tuntemattoman ihmisen kanssa aina suomeksi ja vaihtaa vasta sitten englanniksi, mikäli selviää ettei suomen kieli ole hallussa.
Voi myös olettaa, että vuonna 2023 ulkomaalainen ihminenkään ei ole täällä mikään tavattomuus. Eikö se siis toisaalta ole vähän itsekästä - ja epävieraanvaraista olettaa, että kaikki täällä olevat ihmiset (vaikka olisivat selkeästi eri kulttuurin kasvatteja kuin paikalliset) osaisivat tätä meidän marginaalikieltämme?
En siis koe siinä olevan mitään vikaa jos päättää hoitaa kommunikoimisensa ehdottamallasi "one size fits all" -tavalla, mutta minusta kommunikointi on ihmisten välistä yhteyttä, jota on hyvä hoitaa tapauskohtaisesti omiin vaistoihinsa luottaen. Jos alan puhua jollekin ulkomaalaistaustaiselle suomalaiselle englantia, se saattaa tuntua tästä toisesta vähän vieraannuttavalta, mutta toisaalta käytökselläni viestin kohteliaisuutta häntä kohtaan, kun vaivaudun itse puhumaan vieraalla kielellä luodakseni häneen yhteyden, enkä oleta saman tien, että jos olet Suomessa, ymmärrät suomea. Ja väärinkäsityksestä saamme ehkä myös jäänmurtajan, koska minähän siinä sen kömpelyyden olen tehnyt. Ja toisaalta jos puhun ulkomaalaiselle automaattisesti suomea, hän todennäköisesti tuntee itsensä entistä vieraammaksi täällä Suomessa. Itse olen pari vuotta ulkomailla asunut ja kyllä siinä aina vähän enemmän ulkopuolisuutta tuntee, kun toinen alkaa automaattisesti puhua sinulle kieltä jota et ymmärrä.
Rasismi on mielestäni toimintaa ja määräytyy pitkälti motiivien kautta. Jos haluat saada toisen tuntemaan olonsa jotenkin ala-arvoisemmaksi tai kurjemmaksi kielivalinnallasi, se on mielestäni rasismia, jos taas motiivisi on olla kohtelias, se on kohteliaisuutta. Useimmat järkevät ihmiset kyllä poimii sen. Jos toinen kokee sen eri tavalla kun on tarkoitettu, se on epäonnistunutta toimintaa. Kohde voi toki määritellä sen millaiseksi hän toiminnan kokee, mutta kyllä tekijällä pitäisi olla oikeus määritellä omien tekojensa motiivit.