Rodun käsitteellä ei ole tieteellistä käyttöä:
Race Is a Social Construct, Scientists Argue
Tämä artikkeli keskittyy tieteen sijaan amerikkalaiseen tapaan jakaa rotuja: "mustat", "valkoiset", "latinot". Tässä artikkelissa kritisoidaan sitä, että olisi olemassa "mustat" ja "valkoiset" omina rotuinaan - ja näin ei tässä ketjussa kukaan ole väittänyt. Tämä on vähän sama kuin jakaisi koirarodut "pystykorvaisiin" ja "lurppakorvaisiin" - jota jakoa kyllä koiria huonosti tuntevat ihmiset arkikielessä käyttävät.
Esimerkkinä poiminta artikkelista, joka minusta kuvaa hyvin, mistä tässä jutussa on kyse: "Fullilove noted that
by some laws in the United States, people with one black ancestor of 32 might be called "black," but their 31 other ancestors are also important in influencing their health."
Toinen selkeä indikaatio artikkelin kärjestä on tämä: "What the study of complete genomes from different parts of the world has shown is that even between Africa and Europe, for example, there is not a single absolute genetic difference, meaning no single variant where all Africans have one variant and all Europeans another one, even when recent migration is disregarded,"
Tällaistakaan ei täällä ole kukaan väittänyt, eikä ole väittänyt Tammisalokaan.
No, mitä artikkelissa esitetään? "So what other variables could be used if the racial concept is thrown out? Pääbo said geography might be a better substitute in regions such as Europe to define "populations" from a genetic perspective. However, he added that, in North America, where the majority of the population has come from different parts of the world during the past 300 years,
distinctions like "African Americans" or "European Americans" might still work as a proxy to suggest where a person's major ancestry originated."
"Yudell also said scientists need to get more specific with their language, perhaps using terms like "ancestry" or "population" that might more precisely reflect the relationship between humans and their genes, on both the individual and population level."
KOROSTAN, että kyse ei ole siitä, etteikö mainitsemiani geneettisiä eroja väestöryhmien välillä olisi,
ei tämänkään artikkelin mukaan! Sen sijaan puhutaan siitä, että onko rotu-sanan käyttö varsinkin amerikkalaisessa kontekstissa suositeltavaa sanaan liittyvän painolastin takia.
Lisäys: Niin, jutussahan oikein korostetaan sitä, kuinka ihmisen geeniperimällä eli siis vanhempien/isovanhempien/esivanhempien lähtöalueella voi olla esimerkiksi lääketieteellistä merkitystä. Se ensisijaisesti kritisoi amerikkalaista jakoa mustiin ja valkoisiin.
Tutkijat ovat varsin yksiselitteisiä, he tarkastelevat ihmisiä populaatiogenetiikan avulla. Ei ole olemassa sellaisia tiettyihin populaatioihin liittyviä tekijöitä, jotka ovat yksinomaan tälle populaatiolle tyypillisiä.
Ei olekaan, ja näin on Tammisalokin sanonut. Väestöryhmien väliset geneettiset erot ovat sen kaltaisia, että esimerkiksi toisella ryhmällä tietty geenimuunnos on 85% jäsenistä, toisella ryhmällä 20%. Rotu - tai alalaji tai muunnos tai paikallinen kanta - ei edellytäkään sitä, että populaatiossa pitäisi olla geenimuunnos, joka on vain sille ominainen.
Tammisalon ajattelu on yksityisajattelua, ei tieteen viime sana tässä asiassa. Jani Sinokki vastaa tässä Tammisalon väitteisiin:
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/...fi-fe2021121360283.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Johon Tammisalo on antanut vastineensa. Tammisalon ja Sinokkin välinen keskustelu on pitkä ja polveileva, eikä siellä vältytä tunteiden kuumenemiselta ja henkilöä vastaan hyökkäyksiltä.
Mitä tulee rotuun sosiaalisena konstruktiona, näen sen etupäässä arki-ajatteluun kuuluvana asiana, huonona teoriana.
Arkikielessä rotu on sanana häilyväinen ja puutteellinen, se on toki kaikkien tiedossa. Tarkoitan tällä sitä, että arkikielessä ihmiset puhuvat roduista malliin "aasialainen" tai "afrikkalainen".
Mitä tärkeää informaatiota rotu edes arkiajatteluun toisi?
En minä tiedä, mutten ole ottanutkaan minkäänlaista kantaa rotu-sanan arkikäyttöön tai siihen, onko siitä arkielämässä mitään iloa.
Jos tehdään ajatuskoe ja mietitään omia mustaihoisia ystäviä ja tuttavia eri puolelta maailmaa, niin löytyykö heistä jotakin yhteistä edes ilmiasuun saati henkisiin ominaisuuksiin liittyviä asioita? Vähänkin tarkempi katse huomaa, että ilmiasuissa on eroja, joita selittävät joissakin tapauksessa sukuun, heimoon tai klaaniin kuulumiset tai sitten kotikaupunkiympäristöön.
Aivan, olemme asiasta ihan täsmälleen samaa mieltä.
Mitään "mustaan rotuun" liittyviä ominaisuuksia on erittäin vaikea löytää heistä.
Aivan. Tästä en puhunutkaan.
Tietty populaatio muuttuu ajan myötä, mutta me emme ole täällä sitä havaitsemassa. Voimme puhua jossakin tapauksessa rodusta nyt, mutta entä 500 vuoden tai 1000 vuoden kuluttua? Miten paljon silloin on esimerkiksi Valloissa tapahtunut merkittävää geenien vaihtoa, jolloin rotukysymys näyttää entistä naurettavammalta.
Totta kai, mutta mitä merkitystä sillä on nyt tässä nykyisessä tilanteessa?
Rotu oli aikoinaan h-n huonoa teoriaa, mutta silloin sitä ei havaittu. 200 vuotta sitten länsimaat harjoittivat orjakauppaa, jolloin oli aika helppoa pitää orjia alempiarvoisina ja usein ihonväri liittyi selkeästi orjuuteen. Sitten apajille tulivat keskinkertaiset tiedemiehet, jotka hourivat omia teorioitaan ihmissuvun alkuperästä siten, että valkoisten alkuperä olisi ollut jopa jotakin muuta kuin mustien.
Vedät nyt ihan toiselle linjalle tätä keskustelua. Minä sanoin, että ihmisellä on paikallisia kantoja, ja että näiden väestöryhmien välillä on geneettisiä eroja - linkkaamasi artikkelikin sanoo samaa. Sillä on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, mitä orjakauppiaat ovat aikoinaan ihmisistä ajatelleet.
Rotua ei aikoinaan ollut, silloin kuin ihmissuku eli Afrikassa, nykyisten tieteen valtavirran käsitysten mukaan.
Rotua ei voi olla olemassa, jos populaatio on niin pieni, ettei siihen pääse syntymään paikallista muuntelua. Sittemminhän kyllä rotuja tai alalajeja on kyllä syntynyt, esimerkiksi denisovan ihminen ja neanderthalin ihminen.
Mutta ihmisten asettuminen tietyille alueille synnytti ajatuksia erilaisista ihmisroduista. Toki, onhan rotuja ollut, sillä neanderin ihmiset olivat eri rotua kuin me. Mutta homo sapiens on lähtöisin samasta pienestä populaatiosta ja siksi matkan varrella tulleet pienet erot eri populaatioiden geneettisessä koostumuksessa ovat merkityksettömiä.
Eli olemme kuin olemmekin asiasta ihan samaa mieltä!
Siis: kaikki elämä on lähtöisin yhdestä kantamuodosta - silti erilaisia lajeja on olemassa, koska muuntelun seurauksena sellaisia syntyy. Kreationisti voisi väittää, että lajien olemassaolo todistaa toisin; luonnontieteilijä kuitenkin sanoo, että variaatioiden syntyminen on väistämätöntä.
Se, että ihminen on lähtöisin yhdestä populaatiosta, on toki yhdentekevää nykyisen variaation kanssa: kun levittäytyvä populaatio ei pääse sekoittumaan yhtä tehokkaasti, siinä alkaa tapahtua paikallisia muunnoksia, niin ihmisillä kuin muillakin eläimillä sekä tietysti myös kasveilla ja bakteereilla.
Erojen pienuus tai suuruus ei suoranaisesti liity asiaan. Erot eivät tietenkään edes voi olla kovin järisyttävän suuria, muuten puhuttaisiin jo eri lajeista.
