Yritän nyt selventää pointtia. Hokema "rotu on vain sosiaalinen konstruktio" aiheuttaa laajalti sellaisia käsityksiä kuin että _ihmisryhmien_ välillä ei ole geneettisiä eroja. Se aiheuttaa myös laajalti sellaista keskustelua, jossa nämä geneettiset erot halutaan eri tavoin häivyttää tai mitätöidä - usein sillä tavalla, että geneettisistä eroista puhuminen on rasismia, tai että geneettisillä eroilla ei ole käytännön merkitystä, tai jotain muuta.
Minulla on eräs kaveri, joka on opettaja. Hän on kertonut, että koettaa opettaa oppilailleen sitä, että argumenttien käytöllä on tarkoitus: siis että niillä ajetaan puhujan tarkoitusta ja tavoitteita. Kerroin hänelle, että kyllä näinkin, mutta että argumentin käyttö jonkin asian ajamiseksi ei tee siitä väärää. On argumentaation kannalta täysin tarpeetonta kuluttaa aikaa ja energiaa argumentin mitätöintiin sen takia, että joku toinen ihmisryhmä käyttää sitä. Mitätöinti tapahtuu vain sillä tavalla, että argumentti itse on väärä.
Eli aina kun on määritelty rotuja ihmisissä niin siinä on aina päädytty siihen että kukaan ei pääse yksimielisyyteen siitä montako niitä oikeasti on.
Jossain simuloidussa pelimaailmassa tilanne voisi olla se, että lajin sisäinen vaihtelu on jaettavissa siisteihin lohkoihin, joiden välillä ei ole tapahtunut sekoittumista. Luonnossa kuitenkin käytännössä kaikilla eliöillä vaihtelu on sen kaltaista, ettei sitä voi luokitella tarkkarajaisesti.
Toki on olemassa tilanteita, joissa vaihtelu voi olla hyvinkin tarkkarajainen. Tällainen tilanne syntyy, kun populaation välissä on tälle lajille ylittämätön este - ja se johtaa usein lajiutumiseen. Ihmiskunnalle tällaisia esteitä ei ole suoranaisesti syntynyt, vaikken toki tiedä, mikä on tilanne hyvin eristyneillä saarilla. Isoja esteitä geenien vaihtumiselle ovat olleet ainakin Saharan autiomaa sekä Atlannin valtameri: eurooppalaisten ja Amerikan alkuperäiskansojen välillä on isohko geneettinen ero.
Tällainen epämääräisyys ei silti luonnontieteissä useinkaan ole mikään iso este. Ensinnäkin luokittelu voidaan valita käyttötarpeen mukaan. Ei siis ole sen enempää biologiassa kuin tähtitieteessäkään tarpeen koettaa luoda "absoluutteja", vaan luokittelua voidaan säätää tarpeen mukaan. Toisekseen luonnontieteiden luonne on yleistää, löytää yhteyksiä asioiden välille - poikkeamat ovat kiinnostavia, mutta eivät kaada esimerkiksi tilastollista korrelaatiota. Tämä tulee hyvin esille esimerkiksi tähtitieteessä.
Toisin sanoen: se, ettei ihmisrotuja - tai oikeastaan muitakaan eliörotuja - voida yksimielisesti päättää, on oikeastaan luonnontieteellinen normi. Pitäisi olla jonkinlainen "kennelliitto"(*), joka päättäisi, mikä yksilö kuuluu mihinkin luokkaan, eikä tällaista ole sen enempää biologiassa kuin tähtitieteessäkään.
(*) No tähtiteteen puolella on toki IAU, mutta no, ei ehkä kennelliittoon verrattava.
Sanoinko että ei kannata? Sanoin että erojen vetäminen tyyliin suomalainen rotu, kenialainen rotu, kurdilainen rotu tms. on absurdia ja suhteellisen typerää.
Minä tarkoitin sillä tätä: Sinä ehkä näet rajan vetämisen tuolta kannalta, mutta minä voisin nähdä sen esimerkiksi siltä kannalta, että millä alueilla ihmisillä sirppisoluanemian aiheuttavan geenimuunnoksen osuus väestöstä on vaikkapa yli 30%.
On typerää vetää rajoja, jotka eivät ole rajoja. Ihmisen geneettiset variaatiot eivät noudata sen enempää mannerten kuin valtioidenkaan rajoja. Siksi ei ole luonnontieteellisestikään mieltä puhua esimerkiksi vaikkapa jostain suomalaisesta rodusta, kun kerran raja ei noudattele Suomen valtion rajoja.
Siksi esimerkiksi linkatussa jutussa otsikolla "race is social construct" ehdotus siitä, että:
"black american" -> "african american"
"white american" -> "european american"
...Ei minusta lähtökohtaisesti kuulosta ollenkaan (luonnon)tieteelliseltä. Toki tätä ehdottanut henkilö haluaisi ensisijaisesti irti amerikkalaiseen rotuluokitteluun kuuluvasta ihonväristä (mikä on kannatettavaa), ja toki voisin olettaa, että tosiaan amerikan valkoiset ja mustat ovat homogeenisempaa porukkaa kuin vaaleaihoiset ja tummaihoiset globaalisti. Silti amerikkalaisen yhteiskunnan rotujako on ensisijaisesti sosiaalinen jako.
Voi tutkia biologisia eroja esimerkiksi kun selvitetään perinnöllisiä tauteja, mutta ketä auttaa se, että leimataan kuusamolaiset omaksi rodukseen koska heillä on poikkeava tautiperimä jopa suomalaisittain?
Tästä jo ehdin sanoa, mutta minusta siis ei ole leimaavaa sanoa jotain ihmistä vaikkapa kainuulaiseksi, siis jos hänen alkuperänsä on Kainuussa.
Se on jatkumo. Eli törmätään ongelmaan ettei pystytä määrittelemään paljonko niitä rotuja on, tai mistä yksi rotu alkaa ja toinen loppuu.
Jatkumot eivät ole ongelma biologiassa minkään eliölajin suhteen, eivätkä ne ole ongelmia myöskään esimerkiksi tähtitieteessä.
Termien epämääräisyys voi olla ongelma, ja korostan sanaa _voi_. Pluto tiputettiin pois planeetta-kategoriasta oikeastaan kahdesta syystä: (1) kun Pluto oli planeetta, niin about kaikki planeettoja koskevat tieteelliset artikkelit alkoivat sanoilla "planeetat ovat tällaisia, paitsi Pluto", (2) jos Pluto olisi pidetty planeettana, Aurinkokunnan planeettojen määrä olisi räjähtänyt käsiin. Sillä on merkitystä esimerkiksi vaikkapa planeettoja koskevassa tutkimuksessa, ja jos Plutoa ei olisi tiputettu pois, niin näille kahdeksalle muulle planeetalle olisi keksitty jokin uusi termi, vaikka jotain "aitoplaneetta" tjsp.
Häilyvät rajat eivät siis ole ongelmia luonnontieteellisiä luokituksia käytettäessä.
Ja maantieteellisesti kaukaisten populaatioiden välilläkin erot ovat siinä määrin vähäpätöisiä, ettei historiassa hyvin yleisesti tehdyt erot eri ihmisryhmien kohtelussa (sorto vs etuoikeutettu asema) on tehty aina muilla kuin tieteellisellä perusteilla.
Tässä kohtaa teet poistumisliikkeen luonnontieteiden puolelta sosiaalisten tieteiden puolelle. Ihmisten variaatioiden erot eivät voi olla kovin suuria, koska sitten alettaisiin puhua mahdollisesti jo eri lajeista.
Mutta vähäpätöisyys riippuu ihan täysin siitä, miltä kannalta asiaa tarkastelee, eikä muutenkaan lajinsisäisen vaihtelun geneettisen eron suuruus ole se olennainen asia. On totta, että biologian puolella muunnosten/rotujen/lajikkeiden/alalajien jako tuppaa edelleen nojaamaan eroihin ulkoisissa piirteissä, vaikka geneettisesti toisenlainen jako voisi olla oikeampi.
Siksi rotu on sosiaalinen konstruktio luonnontieteellisen sijaan.
Tämä ei silti edelleen pidä paikkaansa, ei vaikkei alalaji- ja rotu-termiä ole biologiassa määritelty kovin tarkasti:
en.wikipedia.org
Race (biology) - Wikipedia - "Sometimes it is used to denote a level below that of subspecies, while at other times it is used as a synonym for subspecies."
- - -
Lisäys: Kun muistelen, että olet ainakin jostain päin luonnontieteisiin kallellaan, niin teen näin: onko planeetta _luonnontieteellinen_ termi vai sosiaalinen konstruktio? Onko kvarkin nimi lumo luonnontieteellinen termi vai sosiaalinen konstruktio? Eli kun muistelen, että sulla on ainakin jotain kontaktipintaa luonnontieteisiin, niin ymmärrät varmaan, että "planeetta" ja "lumo" ovat täysin random-taustalta tulleita nimiä asioille, jotka esiintyvät luonnontieteissä:
fi.wikipedia.org
fi.wikipedia.org
Kummastakaan et todennäköisesti ala nikottelemaan, että onpas asialle valittu huono ja historian painolastia kantava nimi (vaikka planeetan suhteen voisit / voisimme olla oikeassa; lumo on täysin random-nimi). Et myöskään todennäköisesti nikottelisi ollenkaan siitä, että saako esimerkiksi hevosten, koirien, kissojen tai nautojen variaatioita kutsua roduiksi. Mutta nyt yhtäkkiä ihmislajin variaatioiden kutsuminen roduiksi onkin "epäluonnontieteellistä"? Pitäisikö niitä sitten kutsua alalajeiksi? Vai miksi?
