Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[Ann Arbor]

Jotenkin sitä toivoisi, ettei laajemman skaalan maahanmuutto olisi suomalaisille enää mikään uusi asia, että jotain "Mitä teet kun kohtaat maahanmuuttajan"-opastuksia enää tarvittaisiin, kuin ehkä vielä 1980-1990-luvuilla.

Itse asun Helsingin seudulla ja täällä ulkomaalaistaustaista väestöä on niin paljon, ettei asiaa tule edes ajateltua, että "oho, tossa käveli maahanmuuttaja".

 

[godspeed]

Rasismi katoaa kyllä. Se vaan vaatii jonkin verran aikaa. Joskus pitää tappaa eriarvoista jengiä 500 vuotta, joskus 20 vuotta. Vähemmällä mallilla vähemmän. Ei tämä sinällään vaikeaa ole. Mutta ongelmana on se, että se fiksu ajatusmalli ei kestä kauaa, joten tapellaan sitten turhanpäiten vuosisatoja. Tossa osa haluaa pitää kiinni siitä mitä tienaa, eikä antaa muille. Jos kirjotan lisää, niin sitten pitää alkaa maksamaan palkkaa jo Teemu Keskisarjan kaltaiselle neropatille.

 

[douppi]

Rasismi katoaa kyllä...

Rasismi tosiaan tulee lähes katoamaan joskus, mutta länsimaissa hommaa hidastaa mm. se ettei jotkut näytä edes ymmärtävän mitä rasismi on. Aivan mielettömän inflaation kokenut se sana, kun sitä käytetään väärin. Ja kun sitä käytetään väärin, niin sen kohteeksi joutuneet siitä eniten kärsivät.

 

[Patarouva]

Ymmärrän kyllä, että "Mistä olet kotoisin?" -kysymykset voivat monissa tilanteissa tuntua vähintään ärsyttäviltä. Omakohtaisia kokemuksia asiasta olen valitettavasti päässyt hankkimaan. Toisen vanhempani vanhemmat olivat saksalaisia, minkä myötä itselleni aikoinaan tipahti saksalainen sukunimi. Vaihdoin sen tosin myöhemmin suomalaiseen. Mutta nuorempana minulla oli varsin tavallinen suomalainen etunimi tyyliin "Pekka" ja varsin tavallinen saksalainen sukunimi tyyliin "Müller".

Ulkomailla asia johti moniin turhauttaviin keskusteluihin. Tyypillisimpiä olivat tällaiset:

– Ai, sä olet kotoisin Saksasta!
– En ole, vaan Suomesta.
– Mutta sä siis olet saksalainen?
– En vaan Suomessa syntynyt suomalainen.
– Mutta sulla on saksalainen sukunimi!
– Joo, aika monilla on, jopa Suomessa.
– Mutta juuresi ovat siis Saksassa.
– Osa on, osa ei.
– Okei, olet siis suomensaksalainen!
– No, en ole.

Tähän kun vielä lisätään se, että olen kuulemma ihan saksalaisen näköinen, vastaavaa sattui usein. Sitä en tiedä, onko "saksalaisen näköiseksi" sanominen kehu vai haukku. Peilikuvani perusteella kyseessä lienee haukku.

Edit. lisäys: Yllä kuvatun kaltaisia keskusteluita kävin lähinnä Etelä-Euroopan maissa, kuten Kreikassa ja Espanjassa, ja muutamassa Afrikan maassa, kuten Egyptissä.

Edit. toinen lisäys: Saksankielisissä maissa vastaavaa ei sattunut koskaan. Riitti, että avasin suuni. Varsinkin nuorempana saksan kielen taitoni nimittäin rajoittui sellaisiin Korkeajännityksistä opittuihin ilmauksiin kuin "Halt", "Himmel" ja "Aaaargh!".

Achtung! Ihmiset on hauskoja. Jos olisit valehdellut olevasi ranskalainen niin joku kyselijä olisi varmasti sanonut, että ajattelinkin, että olet ihan ranskalaisen näköinen.

 

[Ann Arbor]

Itse vierastan ajatusta maahanmuuttajista jonain muusta yhteiskunnasta erillisenä monoliittinä ja "me vs. ne"-ajattelua. Loppujen lopuksi se, että henkilö on sattunut syntymään Suomen rajojen ulkopuolella (jotka ovat siis valtaenemmistö ihmiskunnasta) ei tee hänestä yhtään sen kummoisempaa, ei hyvässä eikä pahassa.

Huomioiden kuitenkin laajan rasismin suomalaisessa yhteiskunnassa (ennen kaikkea yksittäisten ihmisten asenteissa ja mielipiteissä) tätä keskustelua juodaan käymään.

Ennen kaikkea olen huolissani siitä, mikäli Suomeen lapsesta lähtien juurtuneita ei hyväksytä osaksi Suomen kansaa, mikäli perhetaustaa on maamme rajojen ulkopuolelta. Lukeudun itse. ns. kantasuomalaiseksi, mutta mikäli perheellistyn ulkomaalaissyntyisen kanssa, eivätkö lapseni ole suomalaisia?

 

[nummenkallio]

Jos siis ilmoitat heille olevasi vaikkapa berliiniläinen, niin ketään se ei hetkauta. On olemassa varmasti kymmeniätuhansia, ehkä satojatuhansia ylpeästi berliiniläisiä, jotka eivät puhu täydellistä saksaa.

Välinpitämättömyys on keino vältellä kiusallisia tilanteita. Mutta ihmisten todellisista asenteista se ei välttämättä kerro. Berliinissä on tottakai paljon muualta tulleita, mutta eiköhän sielläkin ole syntyperäisiä berliiniläisiä, jotka pitävät itseään niinä oikeina berliiniläisinä. Minäkin olen muuten asunut aikoinaan Saksassa, voinen siis pitää itseäni ainakin vähän saksalaisena, eikä siihen ole kenelläkään mitään nokan koputtamista.

Nykyinen globalismi on kyllä todella ristiriitaista. Koko ajan korostetaan, miten monenlaisia ihmisiä maailmassa on, mutta sitten jos otat erilaisuuden puheeksi, olet rasisti. Kaikki pitäisi ymmärtää jo ennalta. Sehän on ihan mahdotonta.

Onneksi tämä ei käytännön tasolla mene näin. Olen esimerkiksi tuttujen aasialaisten baarinpitäjien kanssa keskustellut heidän taustastaan, eikä se ole ollut heille mikään ongelma. Olen oppinut siinä esimerkiksi sen, että kriketti on heille kova juttu, ihan kuin lätkä Suomessa. Hitsi ne kaverit seuraavat sitä innokkaasti, ja tuosta tuli hyvä mieli, ovat tavallaan ihan samanlaisia vaikka laji on eri.

Minusta nämä keskustelut ovat olleet hyvin mielenkiintoisia, eikä ole koskaan tullut mieleen, että tässä olisi jotain rasismia. Vain aitoa uteliaisuutta ja halua ymmärtää toista.

 

[Haidekkeri]

Täytynee jakaa tämä juttu tänne. Olen aina vierastanut hyvinkin paljon niitä ihmisiä jotka tuovat useassa paikkaa esille ja varsin kovaäänisesti sitä miten suvaitsevaisia he ovat ja miten paljon he ovat rasisteja vastaan unohtamatta tietenkään haukkua rasisteiksi ja natseiksi joka ikistä joka on missään asiassa eri mieltä heidän kanssaan. Minua tympii yhtälailla myös se vastapuoli joka vittuilee kaikelle erilaiselle ja yleensä siinä samalla myös kaikille omanmaalaisilleenkin siinä sivussa.

Mulla oli yksi facebook-"kaveri" jonka kanssa tunsin sekä ala- sekä yläasteella että lukiossa. Tämä tyyppi on viimeiset kymmenen vuotta valehtelematta täyttänyt facebook-seinänsä pelkällä anti-rasismi ja antifasistimateriaalilla, haukkuen valehtelematta joka ikisessä päivityksessään jotakuta rasistiksi taikka fasistiksi. Mitään muuta päivityksiä tältä tyypiltä ei ole tullut, ei mitään muuta. Joka ikinen profiilikuvakin on koristeltu antiracism/antifacism-tarroilla. Huomasin myös hänen kommentoineen jollekin ystävälleen että on aina ollut antirasisti ja antifasisti ja heikompien puolella.
Näinhän asia ei toki ole vaan koko peruskoulun ajan tyyppi oli koulukiusaaja eikä tasan tarkkaan ollut ikinä kenenkään heikomman puolella.
Voihan se olla ihminen muuttuu ja ihan oikeasti vilpittömyyttään kannattaa ihan kannattamisen arvoista aatetta mutta jotenkin minun silmiin paistaa niin vahva hyvesignalisointi ja oman egon pönkittäminen etten voi oikein tuohon täysillä uskoa. Toki nyt sorrun olettamukseen. Poistin "kaverin" koska tuota tantrumia ei vaan jaksa.

 

[finnjewel]

Pari suomalaista työkaveriani oli lähtenyt Hawaijin lomalle.
Hotellin hississä olivat jutelleet keskenään suomeksi, jolloin samassa hississä ollut sinitukkainen mummeli leveällä Texasin murteella loihe kysymään: "Interesting language, where are you, girls, from?"
Kolmekymppiset "tytöt" vastasivat kohteliaasti "We are from Finland".
Johon sinitukkainen:
- "Oh, Finland - how exotic!"

 

[godspeed]

Pari suomalaista työkaveriani oli lähtenyt Hawaijin lomalle.
Hotellin hississä olivat jutelleet keskenään suomeksi, jolloin samassa hississä ollut sinitukkainen mummeli leveällä Texasin murteella loihe kysymään: "Interesting language, where are you, girls, from?"
Kolmekymppiset "tytöt" vastasivat kohteliaasti "We are from Finland".
Johon sinitukkainen:
- "Oh, Finland - how exotic!"

Satunnainen kommentointi voi olla kahta eri asiaa: rakenteellista tai ideologista. USA:n kansalaiset ovat yleensä kumpaakin, mutta osaavat tehdä myös eron näiden välille. Euroopan maissa ei osata tehdä eroa, vaan ollaan jompaa kumpaa. Suomalainen on "aito" rasisti eli väri määrää, mutta jossain Saksassa esimerkiksi turkkilaisten invaasio on enemmän jotain muuta = ideologista.

 

[magnum37]

Itse hieman vierastan nykyajalle tyypillistä toisen vähemmistöön kuuluvan puolesta loukkaantumisen kulttuuria. Eikö aitoon tasa-arvoon sisälly ajatus siitä, että tarvittaessa jokainen pystyy ja osaa itsekin puolustautua ja jos tarvitsee apua ja tukea niin henkilö osaa sitä itsekin pyytää?

Useinmiten tuollainen toisen syntyperän tiedustelu on täysin tahatonta uteliaisuutta, joskin epäilemättä joidenkin korvaan tahditonta sellaista. Multakin nuorempana tiedusteltiin usein jos olen ulkomaalainen, ilmeisesti joidenkin ulkoisten piireiden vuoksi, vaikka olen syntynyt ihan suomalaiseen perheeseen. Kaukaisia sukujuuria toki löytyy läntisestä keskieuroopasta, mutta niin löytyy tuhansilta muiltakin paljasjalkaisilta länsisuomalaisilta. En mä koskaan kyselyistä pahastunut, mutta ymmärrän toki sekin, että joku toinen saattaa pahastua. Vaikea sitä seikkaa vaan on muuttaa, että ihmiset joka tapauksessa tekevät muutamassa sekunnin kymmenyksessä toisista kaikenlaisia johtopäätöksiä ulkonäön perusteella. Ainoastaan käytöstapojamme voimme muuttaa.

 

[axe]

Rasismi tosiaan tulee lähes katoamaan joskus, mutta länsimaissa hommaa hidastaa mm. se ettei jotkut näytä edes ymmärtävän mitä rasismi on. Aivan mielettömän inflaation kokenut se sana, kun sitä käytetään väärin. Ja kun sitä käytetään väärin, niin sen kohteeksi joutuneet siitä eniten kärsivät.

Hidastamisen lisäksi otettiin muutama vuosikymmen suorastaan takapakkia, kun siellä isossa maailmassa vallankumousporukka päätti yhtäkkiä, että toisin kuin aiemmin pyrittiin tekemään ja millä saavutettiin oikeasti hyvää edistystäkin, kun pidetttiin värejä tai ns. rotuja samanlaisina ja samanarvoisina, niin nyt juuri millään muulla siellä ei olekaan väliä kuin että mitä väriä tai etnisyyttä tai vähemmistöryhmää sitä nyt ollaan. Ja että kun sitä toisen väristä nyt kohtelee samalla lailla kuin muitakin, niin se onkin rasismia, ainakin jos se kohtelija, esimerkiksi toisen taustoista avoimen kiinnostunut, on väärän värinen.

 

[mjr]

Mekin alamme olla sen verran monikulttuurisia, että tässä maassa on yhä enemmän täällä syntyneitä ja kulttuuriltaan ja kieleltään suht täysin suomalaisia ihmisiä. Oma anekdoottini koskee tähän maahan 1-vuotiaana Etiopiasta adoptoitua nuorta miestä, joka pitää itseään täysin suomalaisena ja on melko ärsyyntynyt taustaansa liittyvistä sangen toistuvista kysymistä. Sitä kun ihminen ei välttämättä halua erottautua tai tunne erottuvansa valtaväestöstä. Jokin maalaismaisen hyväntahtoinen kysely "Että mistäs kaukaa se vieras onpi poissa?" ei enää toimi monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja yleisiin käytöstapoihin nykyään kuuluu tietty varovaisuus taustojen suhteen. Ei ole nyt mielestäni mikään maailmanloppu tai sivilisaation romahdusta ennakoiva muutos.

 

[adolf]

Oliskohan tuo nyt vieläkin kuitenkin niin, että ihan tavanomaisella toista ihmistä kunnioittavalla kanssakäymisellä pääsemme eteenpäin? On tämä jotenkin niin omituista joskus lukea tätä rasismi-keskustelua, että minkälaiselle mutkalle ihmiset ovat valmiita itsensä vetämään, jotta kukaan ei varmastikaan vaan pääsisi syyttämään rasismista.

Siitä olen varmaankin jotenkin onnekkaassa asemassa, että on saanut matkustaa kohtalaisen paljon ulkomaille. Kun on nähnyt kaikennäköisiä ihmisiä, niin eri värisen tai muuten massasta poikkeavan näköisen ihmisen näkeminen täällä Suomessa ei ole mitään erikoista. Jo pelkkä Helsinkiin matkustaminen riittää, ja nopeasti huomaa ihmisten monimuotoisen kirjon.

Esimerkiksi 90-luvun Haminassa mustan ihmisen näkeminen oli ihan oikeasti nähtävyys, jota tultiin katsomaan. Ihan siis oikeasti, en liioittele nyt yhtään. Ja se oli varmasti niin, että ihmisille, jotka eivät koskaan olleet käyneet näiden omien piirien lisäksi oikein missään, saattoi mustan ihmisen näkeminen olla lähes jonkinlainen once in a lifetime juttu. Haminassa on vielä nykyäänkin melko harvinaista, että täällä mustaihoisia ihmisiä pyörii. Tuohon aikaan se oli varmasti vielä nykyistäkin paljon harvinaisempaa.

Todella junttia tai tahditonta on se, että pysähdytään tuijottamaan pitkäksi aikaa, että kukas se tuossa menee. Ei se tarvi jossain peräkylällä olla, kuin joku siitä peräkylän asukkaista poikkeava ihminen. Tuohon ihan itsekin on silloin tällöin törmännyt, että joku ihan siis pysähtyy, ja tölläämällä töllää. Ja en mielestäni mitenkään erikoiselta näytä.

 

[adolf]

Tämäkin on ainakin osittain sukupolvikysymys. Oma isäni on sitä ikäluokkaa, jolle neekeri on ihan hyvä sana kutsua tummaihoista ihmistä. Joskus väittelimme siitä, voiko suomalainen olla tummaihoinen.

Oma isäni sanoi kerran ihan tosissaan, että neekeri on ihan ok sana. Tiesi vielä kertoa, että ne tummaihoiset siitä mitään loukkaannu. Hän tietää!

Mistä lie torikahvilasta oli taas tämänkin totuuden kuullut. Tämä on sitä joissakin iäkkäämmissä ihmisissä näkyvää ihmeellistä piirrettä. Helvetin kovalla itseluottamuksella esitetään totena mitä ihmeellisimpiä väitteitä.

Tuossa mietin, että mitenhän olisi käynyt, jos olisi mennyt vaikka Helsinkiin testaamaan tuota käytännössä. Kysynyt vaikka ensimmäisiltä kymmeneltä vastaantulevalta tummaihoiselta ihmiseltä, että "mitä neekeri?" Olisi saattaneet ne torikahvilan totuudet varista aika äkkiä.

 

[kiljander]

Nykyään mikä tahansa itsestäänselvyys saadaan kyseenalaistettua joko vaan kieltämällä se tai debatoimalla aiheesta tai sen vierestä

 

[rpeez]

Oma isäni sanoi kerran ihan tosissaan, että neekeri on ihan ok sana. Tiesi vielä kertoa, että ne tummaihoiset siitä mitään loukkaannu. Hän tietää!

Mistä lie torikahvilasta oli taas tämänkin totuuden kuullut. Tämä on sitä joissakin iäkkäämmissä ihmisissä näkyvää ihmeellistä piirrettä. Helvetin kovalla itseluottamuksella esitetään totena mitä ihmeellisimpiä väitteitä.

Tuossa mietin, että mitenhän olisi käynyt, jos olisi mennyt vaikka Helsinkiin testaamaan tuota käytännössä. Kysynyt vaikka ensimmäisiltä kymmeneltä vastaantulevalta tummaihoiselta ihmiseltä, että "mitä neekeri?" Olisi saattaneet ne torikahvilan totuudet varista aika äkkiä.

Nyt täytyy ymmärtää, että ajat silloin yli 40 vuotta sitten oli Suomessa todellakin erilaiset, että se n-sana yksinkertaisesti tarkoitti tummaihoista ihmistä Afrikasta ja siinä kaikki. Vuosikausia niin oli tehty. Se ei ollut tarkoitettu loukkaavaksi, ennenkuin maailmalta alkoi tulla sellaista viestiä.

Sen vuoksi näin oppineet, kuten isäsi, ei asiaa näe sisimmissään niinkuin nykyään nähdään. Itsekin niin kielen oppineena en tulkitse tuota sanaa loukkaavana neutraalissa kontekstissa, edelleenkään.
Luulen, että isäsi yritti kertoa tästä perinnöstä, ainakin osittain.

En toki käytä sitä sanaa enää, koska yhteiskunnallinen soveliaisuus niin määrää.

 

[adolf]

Nyt täytyy ymmärtää, että ajat silloin yli 40 vuotta sitten oli Suomessa todellakin erilaiset, että se n-sana yksinkertaisesti tarkoitti tummaihoista ihmistä Afrikasta ja siinä kaikki. Vuosikausia niin oli tehty. Se ei ollut tarkoitettu loukkaavaksi, ennenkuin maailmalta alkoi tulla sellaista viestiä.

Sen vuoksi näin oppineet, kuten isäsi, ei asiaa näe sisimmissään niinkuin nykyään nähdään. Itsekin niin kielen oppineena en tulkitse tuota sanaa loukkaavana neutraalissa kontekstissa, edelleenkään.
Luulen, että isäsi yritti kertoa tästä perinnöstä, ainakin osittain.

En toki käytä sitä sanaa enää, koska yhteiskunnallinen soveliaisuus niin määrää.

Tiedän tuon, että se oli ennen täysin tavanomaisessa käytössä ollut sana. Puhuttiinhan esimerkiksi sanomalehdissä ihan suoraan neekereistä, ja vaikka urheilusivuilla kirjoitettiin, että neekeri tämä ja tämä hyppäsi pituutta tämän verran. Rasismi oli salonkikelpoisempaa vielä joskus menneinä aikoina.

Tuo minulla vaan tökkäsi, kun totena aletaan julistamaan, että eivät tummaihoiset ihmiset siitä pahastu, jos me heitä puhuttelemme neekereinä.

 

[NumberFour]

Tiedän tuon, että se oli ennen täysin tavanomaisessa käytössä ollut sana. Puhuttiinhan esimerkiksi sanomalehdissä ihan suoraan neekereistä, ja vaikka urheilusivuilla kirjoitettiin, että neekeri tämä ja tämä hyppäsi pituutta tämän verran. Rasismi oli salonkikelpoisempaa vielä joskus menneinä aikoina.

Tuo minulla vaan tökkäsi, kun totena aletaan julistamaan, että eivät tummaihoiset ihmiset siitä pahastu, jos me heitä puhuttelemme neekereinä.

Itselle jäänyt mieleen Urheilulehden juttu jostain yhdeksänkymmenluvun puolivälistä jossa listattiin pelaajien kansalaisuuksia. Oli 2 suomalaista, 4 venäläistä jne. ja loppuun oli laitettu - ja lisäksi yksi neekeri.

 

[adolf]

Itselle jäänyt mieleen Urheilulehden juttu jostain yhdeksänkymmenluvun puolivälistä jossa listattiin pelaajien kansalaisuuksia. Oli 2 suomalaista, 4 venäläistä jne. ja loppuun oli laitettu - ja lisäksi yksi neekeri.

90-luvulla lapsuuttani eläneenä ainakin minulle aina tuohon neekeri-sanaan yhdistyi nimenomaan se käsitys, että mustaihoiset ihmiset ovat jotenkin vähempiarvoisia. Näin minä sen lapsena opin ymmärtämään. Jotain Afrikan viidakoissa asuvaa alkuasukaskansaa. Nuo tavallaan kulkivat käsi kädessä, ja olivat synonyymeja toisilleen.

Eli umpirasististahan semmoinen on luonnollisesti.

 

[mjr]

Nyt täytyy ymmärtää, että ajat silloin yli 40 vuotta sitten oli Suomessa todellakin erilaiset, että se n-sana yksinkertaisesti tarkoitti tummaihoista ihmistä Afrikasta ja siinä kaikki. Vuosikausia niin oli tehty. Se ei ollut tarkoitettu loukkaavaksi, ennenkuin maailmalta alkoi tulla sellaista viestiä.

Sen vuoksi näin oppineet, kuten isäsi, ei asiaa näe sisimmissään niinkuin nykyään nähdään. Itsekin niin kielen oppineena en tulkitse tuota sanaa loukkaavana neutraalissa kontekstissa, edelleenkään.
Luulen, että isäsi yritti kertoa tästä perinnöstä, ainakin osittain.

En toki käytä sitä sanaa enää, koska yhteiskunnallinen soveliaisuus niin määrää.

Minusta on ihan normaalia että kieli ja merkitykset muuttuvat ajan myötä - niinhän on aina tapahtunut. N-sanan kohdalla oli totaalisen luonnollista, että globalisoituvassa ja kansainvälistyvässä Suomessa se aika nopeasti menetti aiemman neutraalin merkityksensä. Ja olihan se muuttunut hieman puhekielenomaiseksi jo ennen näitä isoja murroksia, hienompaa oli sanoa afrikkalainen tai mustaihoinen jne.

 

[ketjuruletti]

Mekin alamme olla sen verran monikulttuurisia, että tässä maassa on yhä enemmän täällä syntyneitä ja kulttuuriltaan ja kieleltään suht täysin suomalaisia ihmisiä. Oma anekdoottini koskee tähän maahan 1-vuotiaana Etiopiasta adoptoitua nuorta miestä, joka pitää itseään täysin suomalaisena ja on melko ärsyyntynyt taustaansa liittyvistä sangen toistuvista kysymistä. Sitä kun ihminen ei välttämättä halua erottautua tai tunne erottuvansa valtaväestöstä. Jokin maalaismaisen hyväntahtoinen kysely "Että mistä kaukaa se vieras onpi?" ei enää toimi monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja yleisiin käytöstapoihin nykyään kuuluu tietty varovaisuus taustojen suhteen. Ei nyt mielestäni mikään maailmanloppu tai sivilisaation romahdusta ennakoiva muutos.

Minusta näissä keisseissä relevanttia ei ole väri tai ulkonäkö muuten, vaan kielitaito. Ihminen voi olla minkä näköinen vaan, mutta jos suomi taipuu niin hyvin että voi olettaa että se on opittu 1-vuotiaana, niin mitäs hittoa sitä silloin utelemaan. Vicy verse, jos vaikka ihan valkoihoinen pisamapää pottunokka puhuu suomea murtaen, niin miksei voisi tiedustella mistä päin ollaan tulossa.

Suomenruotsalaisethan tuossa nyt vähän väliin saattavat pudota, mutta...

 

[Barnes]

Ymmärrän kyllä, että "Mistä olet kotoisin?" -kysymykset voivat monissa tilanteissa tuntua vähintään ärsyttäviltä. Omakohtaisia kokemuksia asiasta olen valitettavasti päässyt hankkimaan.

Mulla on jotenkin erikoiset kasvonpiirteet, sillä olen toistuvasti saanut kuulla olevani Portugalista. MUTTA varsinkin alaluokilla monet sanoivat kiinalaiseksi, ihmeellinen on elämä... Eipä siinä, ihan hauskoja keskustelun aloituksia olleet, sillä minulla on hyvin paksu nahka enkä oikein jaksa yleensä humalaisten kanssa alkaa vääntämään. Sanonkin usein, että "hauskan pitoa ei tarvitse pyytää anteeksi" (jos siis pahoittelee humalatilaansa), kunhan ei vaan ala sikailemaan.

Jos joka viikko joku tulisi kysymään, olenko Portugalista, niin se kyllä alkaisi jo vituttamaan. Homoksi luullaan kyllä lähes viikoittain, se alkaa kieltämättä jo turhauttaa... Syynä ilmeisesti meikäläisen oudot käsien asennot tupakoidessa tjsp.

 

[nummenkallio]

Nyt täytyy ymmärtää, että ajat silloin yli 40 vuotta sitten oli Suomessa todellakin erilaiset, että se n-sana yksinkertaisesti tarkoitti tummaihoista ihmistä Afrikasta ja siinä kaikki. Vuosikausia niin oli tehty. Se ei ollut tarkoitettu loukkaavaksi, ennenkuin maailmalta alkoi tulla sellaista viestiä.

Nyt ollaan asian ytimessä. Sanan loukkaavuus on tullut nimenomaan ulkomailta, jossa sitä on käytetty loukkauksena. Suomessa se on ollut neutraali sana, eikä toista sanaa tuohon käyttöön ole edes ollut. Jossain Virossa on muuten ihan sama tilanne.

Tottakai se on fakta, että tuo sana on nykyään Suomessakin loukkaava. Mutta loukkaavuus ei ole alun perin suomalaisperäistä, se on tuontitavaraa. Siksi joidenkin vanhempien sukupolvien on vaikea ymmärtää, miksi sanan käyttö ei ole nykyään sopivaa.

Asialla on myös toinen puolensa. Jos tuota sanaa haluaa tietoisesti käyttää loukkauksena, se on sellaisena hyvinkin voimakas. Ei ollut aiemmin. Tämäkin tuli sen ulkomaisen merkityksen mukana.

 

[mjr]

Nyt ollaan asian ytimessä. Sanan loukkaavuus on tullut nimenomaan ulkomailta, jossa sitä on käytetty loukkauksena. Suomessa se on ollut neutraali sana, eikä toista sanaa tuohon käyttöön ole edes ollut. Jossain Virossa on muuten ihan sama tilanne.

Meille nyt on ulkomailta tullut about kaikki asiat, paitsi ehkä sauna ja erittäin paha sisu. Ja siis toisia vaihtoehtoja alkoi olla viimeistään 60- ja 70-luvuilla kuten mainitsemani afrikkalainen ja mustaihoinen jne. Neutraalius oli aika ohuissa kantimissa viimeistään 90-luvulla. Luulisi että nyt alettaisiin jo about jokainen tajuta asia - joskus parikymmentä vuotta sitten tilanne oli vielä erilainen.

 

[finnjewel]

Luin tänään yhden rasismikirjoituksen, jossa selitettiin, miten esimerkiksi "nigga" on ok, kun tummaihoiset käyttävät sitä keskenään, toisistaan, mutta valkoihoisten tulee sanan käyttöä välttää. Samoin nimitykset "faggot" ja "dike" ovat ok, kun homot ja lesbot käyttävät niitä toisistaan, mutta loukkaus heterojen suusta tai kynästä.