Miesasiat

[ervatsalo]

Tiedän mitä renttumiehet ovat ja minulla ei sellaista ole. Miten voinkin kirjoittaa niin huonosti, että ihmiset saa tuollaisen kuvan?

Niin, itse ainakin käsitän ensivaiheessa mainitsemasi seuraavat termit ja sanonnat

("keittiöstä saattaa löytyä näkkileipää ja osaat varmaan voidella itse", "Tuo mies ryyppää erittäin paljon", "ottaa välillä mukaansa ryyppäämään" ja "Poikaystävä on äijä isolla Ä:llä")

siten, että kyseessä on nimenomaan juuri perinteinen itsekeskeinen arska, jolle on vain sattunut hieman muista johtuvaa huonoa tuuria elämässään ja sitä kautta viettää aikaansa lähiöbaarissa.

Toisaalta, kun asiaa tarkemmin miettii, niin kyllä itsellenikin häppä maistuu, otan emännän pääsääntöisesti mukaan rientoihin, en ala voitelemaan kenenkään leipiä ilman erityisen painavia syitä, enkä muutenkaan ole kovin akkamainen. Enkä kyllä toisaalta notku missään lähiöräkälöissäkään tilittämässä.

Lopputulentona voidaankin siis sanoa, että em. asiat on näemmä hyvin helppo ymmärtää mitenpäin vain.

Täältä tähän

 

[Rinoa]

on juuri luokkaa alistuva vässykkä, joka ei tee muuta kuin palvoo naistaan ja maata tämän jalkojen alla.

Kuulen jatkuvasti tilityksiä, kuinka se on kuitenkin aika ihana ja kaikki periaatteessa skulaa, mutta kun suhteesta ei oikein enää saa mitään irti.
Ei ole luovuutta, ei mitään yllättävää. Kaikki rakkauden osoitukset, hellitelynimet ja muut ns. yhteiset jutut ovat tytön keksimiä. Ihan näin esimerkkinä. Enää ei riitä se, että sanoo sä olet ihana, ollaan kahestaan ja katotaan frendejä.
On helppo ymmärtää, että tilanteessa helposti alkaa kaivata jotain muuta.

Juuri näin. Miehen pitää olla Mies ( aivan kuten naisen nainen ) . Ei se silti pois sulje sitä, etteikö saisi helliä, puhua ja pussaa. ( vaikka en sitä halua kun ollaan pelissä, puhutaan sen jälkeen kaveriporukassa pa*aa ja juodaan sitä kaljaa )
Tuntuu että nykyään ollaan menty liian pitkälle näihin hemmetin metro/tms-seksuaali-jutuissa.. Minä ainakin haluan Miehen, en tossua.

 

[avatar]

Tuntuu että nykyään ollaan menty liian pitkälle näihin hemmetin metro/tms-seksuaali-jutuissa.. Minä ainakin haluan Miehen, en tossua.

Niin no mikä on metroa ja mikä ei ja mikä on tossua ja mikä sitten ei?

Itse jos joku päivä asun naisen kanssa yhdessä, olen minä ehdottomasti se kuka väsää noin yleisellä tasolla pöperöt talossa, koska pidän ruoan laittamisesta. Olen myöskin tasa-arvon ja solidaarisuuden kannattaja. Niin, olen tosiaan luonteeltani sellainen, että voisin miehenä luopua nykyisestä mallista, missä minä saan helpommin töitä kuin nainen ja vieläpä parempaa palkkaakin. Se on vain periaate, koska sukupuoli ei saisi määrätä tällaisia asioita. Minä myöskin osaan pestä pyykkini ja tiskata ja imuroida etc. En muuten osaa autolle tehdä muuta kuin vaihtaa renkaat ja tarkistaa öljyt ja vaihtaa lamput ja pyyhkijät ja tuollaiset. Autoista en siis tajua hevon helvettiä. Olen tunteellinen ihminen ja osaan puhua tunteistani. En ole väkivaltainen enkä edes juo viinaa paljoa ja jos juon niin en siis viinaa vaan olutta tai punkkua. Niin pidän punkusta.

En sitten tiedä, että onko tämä ns. äijämäisyys vaan niin hienoa, että pitää kitata kavereiden kanssa joka toinen ilta kaljaa ja piereskellä. Itse tunnen itseni tuolla omalla määritelmälläni silti hyvinkin miehekkääksi. Missää muotoa en omasta mielestäni ole silti vähemmän maskuliininen.

 

[Alamummo]

Pitkä siitin, fyrkkaa, seksikkyyttä ja intohimoa nyt ainakin.

Fyrkkaa osaan hankkia itsekin, seksikkyys tulee kokonaisvaltaisesti mainitsemistani ominaisuuksista. Intohimoa en erikseen maininnut, koska se liittyy enemmän suhteeseen. Ei kukaan ihminen ole intohimoinen kaikkia kohtaan.

Ja mieluummin lyhyt ja paksu kuin pitkä ja ohut...

 

[OikeaPakki]

Tossahan on tää sanottu:

"Ei ole vaikeaa tehdä naista onnelliseksi...


Tarvitsee vain olla:
1. ystävä
2. kumppani
3. rakastaja
4. veli
5. isä
6. opettaja
7. kasvattaja
8. rippi-isä
9. uskottu
10. kokki
11. mekaanikko
12. asentaja
13. sähkömies
14. kuljettaja
15. kantaja
16. siivooja
17. hovimestari
18. hydraulikko
19. puuseppä
20. malli
21. sisustusarkkitehti
22. seksuologi
23. psykologi
24. psykiatri
25. psykoterapeutti

Myös luonteenpiirteet ovat tärkeitä. Tarvitsee vain olla:
1. miellyttävä
2. urheilullinen mutta
3. älykäs mutta
4. voimakas
5. hyvätapainen mutta
6. luja mutta
7. lempeä
8. herkkä mutta
9. päättäväinen mutta
10. romanttinen mutta
11. miehekäs
12. vitsikäs ja
13. iloinen mutta
14. vakavasti otettava ja
15. arvokas
16. rohkea mutta
17. nallekarhu mutta
18. energinen
19. huolehtiva
20. luova
21. idearikas
22. taitava mutta
23. vaatimaton ja
24. ymmärtäväinen
25. elegantti mutta
26. johdonmukainen
27. lämmin mutta
28. viileä mutta
29. intohimoinen
30. suvaitsevainen mutta
31. periaatteellinen mutta
32. kunniallinen ja
33. jalo mutta
34. käytännöllinen ja
35. pragmaattinen
36. oikeudenmukainen mutta
37. valmis tekemään hänen vuokseen mitä tahansa (esim. pankkiryöstön)
eli 38. epätoivoinen (rakkaudesta) mutta 39. hillitty 40. charmikas
mutta 41. pysyvä ja 42. uskollinen 43. valpas mutta 44. haaveileva mutta
45. kunnianhimoinen 46. luotettava ja 47. kunnioitettava 48. valmis
uhrauksiin ja, ennen muuta, 49. maksukykyinen.

Samaan aikaan miehen on kiinnitettävä huomiota siihen, että hän:
a) ei olisi mustasukkainen, mutta kuitenkin kiinnostunut
b) tulisi hyvin toimeen sukunsa kanssa, muttei kuitenkaan uhraisi sille
enempää aikaansa kuin ko. naiselle
c) antaisi naiselle vapautta, mutta osoittaisi kuitenkin huolenpitoa ja
olisi kiinnostunut siitä, missä nainen on ollut ja mitä tehnyt
d) pukeutuisi elegantisti, mutta olisi kuitenkin valmis kantamaan naista
polvillaan kurassa ja menemään parvekkeen kautta sisään, jos hän on
unohtanut avaimensa, tai ottamaan kiinni ja mukiloimaan varkaan, joka on
ottanut hänen laukkunsa, jossa oli niinkin elämälle välttämättömiä
asioita kuin peili ja huulirasva.

On tärkeää olla unohtamatta hänen:
1. syntymäpäivïään
2. nimipäiviään
3. hääpäivää
4. ensimmäisen suudelmanne vuosipäivää
5. kuukautisiaan
6. hammaslääkäriaikaansa
7. vuosipäiviään
8. parhaan ystävänsä ja lempitätinsä syntymäpäiviä.

Valitettavasti täydellisinkään edellämainittujen ohjeiden noudattaminen
ei takaa menestystä. Nainen saattaa nimittäin väsyä ihanteellisen miehen
läsnäoloon elämässään ja kokea olevansa hänen dominoimansa ja siksi
karata ensimmäisen kohtaamansa kitaransoittajan kanssa.

Ja nyt mitalin toinen puoli. Miehen tekeminen onnelliseksi on
huomattavasti vaikeampaa. Se johtuu siitä, että mies tarvitsee:
1. seksiä ja
2. ruokaa

Pääosa naisista kokee nämä miesten korkealentoiset vaatimukset
äärimmäisen orjuuttaviksi. Niiden tyydyttäminen käy yli heidän
voimiensa.

Johtopäätös:
Sopusointuinen yhteiselämä on helppo saavuttaa, kunhan miehet lopultakin
ymmärtäväisivät t, että heidän on rajoitettava omia, kohtuuttomia
vaatimuksiaan!"



Kuka pystyy muuten määrittelemään mitä käsitetään "Äijällä"? mä vaan kysyn..

 

[Hartiapankki]

Jokaisella naisella (kärjistettynä) on tarve saada rinnalleen ns. luolamies. Mies jonka kokee turvallisena, mies jonka rinnalla nainen saa tuntea olonsa heikommaksi. Pidän itse siitä että mies on perheen pää, se ei vielä poislue minkäänsortin tasa-arvoa. Toisin kuin monet naiset (tästä tulee varmaan nyt huudot), olisin aivan valmis jäämään kotiäidiksi lasteni kanssa.

Huh huh. Ei taida jäädä vaan huutoihin, kyllä tämä on nyt eduskuntakyselyn paikka. Ei nyky-Suomessa yksinkertaisesti saa sanoa noin, sillä naisen pitää luoda ensin ura, sen jälkeen hankkia lapsia ja sitten voivotella kuinka vaikeaa ne on yhdistää. Se on oikea periaate.

Ei vaan,hienoa että vielä on laillasi ajattelevia ihmisiä.

 

[avatar]

Jokaisella naisella (kärjistettynä) on tarve saada rinnalleen ns. luolamies. Mies jonka kokee turvallisena, mies jonka rinnalla nainen saa tuntea olonsa heikommaksi. Pidän itse siitä että mies on perheen pää, se ei vielä poislue minkäänsortin tasa-arvoa.
.
.
Ja pidän siitä että mies on miehekäs ja turvallinen.

Tätä olen joskus puinut ihan naispuolisten ystävieni kanssa. Niin ja siis omaan myöskin ihan naispuolisia ystäviä. Ei niitä kaikkia tarvitse päästä tyrkkimään :P

Kyllä. Monesti naiset, vaikka haluavatkin tasa-arvoa ja sitä, että asiat jakautuvat molemmille sekä työn ja rahankannon sekä myöskin kotiaskareiden suhteen niin silti nainen haluaa olla se, kuka on tietyllä tapaa miehen vietävänä siinä suhteessa, mitä tulee makuuhuoneen puolelle ja itse myös ajattelen niin. Kyse ei ole siitä, että pitäisi alistaa tyyliin akka kontilleen ja pylly pystyyn ja sanoa, että nyt ukkos vähän antaa palaa. Vaan nainen haluaa olla se, ketä suojellaan ja mies monesti kuitenkin haluaa myös kokea sitä toisen osapuolen ns. roolia ja niin myös minä. Nainen on tasa-arvoinen, mutta ei makkarissa, siellä määrään minä niinkuin kuvainnollisesti. En tiedä, voiko tätä mitenkään kovin fiksusti edes selittää, mutta kyllä kait jokainen ymmärtää mitä tässä haetaan.

 

[SergeiK]

Kylläpä joidenkin naisten miesvalinnat ovat saaneet palstan runoilijapoikien alahuulet väpättämään. Saattaa olla ettei se vihreän luomuteen kiskominen ja Saimaan feministit ry:n kunniajäsenyys olekkaan sellaisia pillumagneetteja kuin aiemmin luulitte.

Isot pojat ovat joskus sanoneet, että naisia tulee kohdella kuin koiraa.

 

[avatar]

Saattaa olla ettei se vihreän luomuteen kiskominen ja Saimaan feministit ry:n kunniajäsenyys olekkaan sellaisia pillumagneetteja kuin aiemmin luulitte.

Juu. Se, että on solidaarisuuden ja tasa-arvon kannattaja toki tarkoittaa sitä, että kuulun feministiliikkeeseen. Kylläkyllä.

Ja mitä tulee pillumagneettiuteen niin oma lukuni kulkee tällä hetkellä jossain 30 ja 40 välimaastossa. En ole pitänyt mitään varsinaista kirjaa. Tosin viimeiset pari vuotta on ollut melko hiljaista, kun totesin, ettei yksittäisistä säädöistä saa mitään. Mielummin vaikka hakkaa himassa hanskaan ja ryyppää vaan rehellisesti kaverien kanssa baarissa silloin tällöin. Nyt kun olen pitkästä aikaa ihmissuhdetta kasaamassa niin olen pohtinut hyvin paljon asioita ja todennut, että sinun mallisi todennäköisesti ajaisi sen suhteen kareille helpommin kuin minun käsitykseni naisen kohtelusta. Tosin ehkä meidän kuvamme haluttavasta naisestakin on hiukan erilainen.

 

[Tulppu]

Ollaan vietetty parikin vuorokautta putkeen yhdessä ja en välillä voi ymmärtää miten toisen kanssa voi olla niin kivaa ja hauskaa. Ihan sama missä sitä on, mökillä, autossa, toisen kotona tai kävelyllä.

Tähän oli ns. pakko tarttua.

Kaksi vuorokautta putkeen pystyy olemaan kyllä melko minkälaisen ihmisen kanssa tahansa. Eikä tule tylsää. Ainakin minä pystyn, en sitten tiedä naisista.

Yhteiselämän jatkuvuuden kannalta ei tuollaisesta otoksesta kannata tehdä vielä päätelmiä - kuka tahansa jaksaa olla kaksi päivää sellainen kuin toinen haluaa. Riemun onkin syytä räjähtää vasta siinä vaiheessa, kun takana on jo pidempi aika, ja aina vain se tyyppi jaksaa olla yhtä hauska ja ihana.

 

[Solomon]

Kylläpä joidenkin naisten miesvalinnat ovat saaneet palstan runoilijapoikien alahuulet väpättämään. Saattaa olla ettei se vihreän luomuteen kiskominen ja Saimaan feministit ry:n kunniajäsenyys olekkaan sellaisia pillumagneetteja kuin aiemmin luulitte.

Joo, kyllä mä taidan vetää itseni kiikkuun heti kun olen saanut teen juotua ja joogattua. Sääli, että näin hyvärunkoinen puu isolla oksalla varustettuna kasvaa kieroon.

 

[Lyrinna]

Täytyy kai sitten minunkin avautua omista miesasioistani, kun kerran suurin osa muistakin palstan naisista on sen tehnyt.

Kohtuuhyvinhän tässä menee, suurin piirtein puolitoista vuotta täynnä tämän yhdeksän vuotta vanhemman miehen kanssa, josta suhteemme alussa tässäkin ketjussa avauduin. Taisi olla jokin muukin mielessä kuin nuori liha, kun on kerran näin kauan minua katsellut :)

Vaikeuksia on toki tullut vastaan, mutta missäs suhteessa ei tulisi. Pari päivää sitten riitelimme melko vakavastakin asiasta, mutta saimme taas huomata, ettemme pysty olemaan päivääkään ilman toisiamme. Elämältäni tuntuu olevan pohja poissa, kun emme ole väleissä. Eli hyvin meillä menee.

Jokaisella naisella (kärjistettynä) on tarve saada rinnalleen ns. luolamies. Mies jonka kokee turvallisena, mies jonka rinnalla nainen saa tuntea olonsa heikommaksi. Pidän itse siitä että mies on perheen pää, se ei vielä poislue minkäänsortin tasa-arvoa. Toisin kuin monet naiset (tästä tulee varmaan nyt huudot), olisin aivan valmis jäämään kotiäidiksi lasteni kanssa. En pidä siitä, kuinka paljon sukupuoliroolit ovat sumentuneet viime vuosikymmenien aikana. En tarkoita tällä siis edelleenkään sitä, etteikö mies voisi tiskata ja nainen juoda olutta, mutta minä ainakin pidän siitä kun koen oloni naiselliseksi ja kauniiksi. Ja pidän siitä että mies on miehekäs ja turvallinen.

Edustan kai sitten tätä nykyisin yleistyvää naistyyppiä, jota kotiäitiys ei voisi vähempää kiinnostaa. Olemme jo mieheni kanssa tehneet yhteistä elämää suunnitellessamme sellaisen "työnjaon", että saatuani opinnot päätökseen minä käyn töissä ja elätän hänetkin; hän puolestaan hoitaa kodin. Hän pesee jo nyt pyykkiäni ja laittaa minulle ruokaa, kun tuskailen koulutöiden parissa. Lapset eivät näillä näkymin ole suunnitelmissa: en ainakaan vielä ole ollenkaan äidillinen. En myöskään tarvitse kaljaa juovaa äijää siihen, että tuntisin oloni naiselliseksi ja kauniiksi. Mutta jos homma toimii, niin minusta on ihan sama, miten päin sukupuoliroolit menevät.

Turvallinen miehen tulee silti olla, joten kärjistetty luolamiesväitteesi pätee osittain minuunkin :)

 

[Ted Raikas]

Onkohan Ted Raikkaalla nyt kyse jonkin sortin katkeruudesta? Ei toki millään pahalla, mutta kuulostaa omituiselta että olet niin valmis teilaamaan ihmistä jota et tunne.

Kirjoitin ehkä hivenen varomattomasti. En luonnollisestikaan väitä ja uskokaan, että oma rakkaasi olisi sellainen, kuin tiettynä esimerkkinä annoin. Olen erittäin pahoillani tuosta, jos välittyi nyt ikävä ja tuomitseva kuva.

On hienoa ja kaikin puolin hyvä asia, että olet nyt onnellinen ja suhde tuntuu tasapainoiselta ja elämää rikastuttavalta sekä monipuoliselta. Toivottavasti asiat kulkee ja jatkuu hyvin omalla painollaan vastedeskin. =)

Ihmiset ovat niin erilaisia ja haluavat suhteeltaan erilaisia asioita, kuten yleensäkin ihmisiltä. Mieltymyksiä on monia ja tärkein, että molemmat kokevat saavansa juuri sen mitä tahtovatkin. En ole tässä kenenkään mieltymysten oikeellisuutta kyseenalaistamassa, otin vain hieman ehkä turhan suorasukaisella tavalla ja hieman väärässä yhteydessä esille erään miestyypin, joka valitettavasti monelle naiselle aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä enemmän murhetta kuin iloa.

Tällä ei siis kuitenkaan tekemistä sinun juttusi kanssa. Pahoitteluni vielä.

 

[Rinoa]

Itse jos joku päivä asun naisen kanssa yhdessä, olen minä ehdottomasti se kuka väsää noin yleisellä tasolla pöperöt talossa, koska pidän ruoan laittamisesta.

Minä myöskin osaan pestä pyykkini ja tiskata ja imuroida etc. En muuten osaa autolle tehdä muuta kuin vaihtaa renkaat ja tarkistaa öljyt ja vaihtaa lamput ja pyyhkijät ja tuollaiset. Autoista en siis tajua hevon helvettiä. Olen tunteellinen ihminen ja osaan puhua tunteistani. En ole väkivaltainen enkä edes juo viinaa paljoa ja jos juon niin en siis viinaa vaan olutta tai punkkua. Niin pidän punkusta.

Ja tuo taas kuulostaa erittäin miehekkäältä. Niin kauan kun muistat, ettet koskaan lähde muuttamaan itseäsi. Etenkään kenenkään toisen ihmisen vuoksi.

pitää kitata kavereiden kanssa joka toinen ilta kaljaa ja piereskellä.

En usko että kukaan meistä on tuota antanut miehisyyden määritelmäksi ; )
Miehisyys itsestäni lähempänä tuota sinun ensimmäistä määritelmääsi kuin tätä jälkimmäistä.

Lähinnä ongelma taitaa nyt olla tässä tossuuden määrittelemisessä. Ei tarvitse olla koko ajan anteeksipyytelevä, lupaa kysyvä, vain naisen kautta elävä tossu. Lahjat on ihan jees, mutta enemmän minä ainakin arvostan sitä yhteistä aikaa ja tekemistä. Ja ei, minulta ei tarvitse kysyä saako mennä töiden jälkeen johonkin. Enkä tarvitse ajantasalla olevaa tietoa siitä meneekö hän illalla käymään jossain, saati sitten että minun pitäisi siihen lupa vielä antaa. Kyllä, miehellä pitää olla omia mielipiteitä. Kyllä, jos sanon että ole kuin kotonasi niin sinun saat ottaa sitä kahvimaitoa kaapista itse ja hakea lisää kahvia varmistamatta neljää kertaa sitä ensin minulta.

*huoh* Tossukoista olisi liikaakin esimerkkejä.. Mutta mutta. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, toinen tykkää isästä, toinen äidistä. Emmeköhän me kaikki löydä itsellemme sen täydellisen kumppanin : )

 

[mjr]

Jaa, jotenkin vaikuttaa siltä, että mitä enemmän tuntee aihepiiriä sitä yksilöllisemmiltä asioilta nämä tuntuvat. Mikä tahansa yhdistelmä voi toimia tai olla toimimatta, sisältö on tärkeämpi kuin ulkopuoli. Varmasti tilannetta selkiyttää jos kumpikin osapuoli tietää noin suurin piirtein mitä haluaa ja kuka itse on. Jotenkin tulee mieluummin puhuttua aikuisuudesta ja vastuullisuudesta kuin "miehekkyydestä" koska tämä jälkimmäinen tosiaan usein yhdistetään tuohon kliseeseen itsekurin ja järjen puutteen ja viinan yhdistelmästä. Valitettavan paljonhan tälläisiä "miehiä" taitaa maailmalta löytyä erinäisten kumppaneittensa risteinä. (Tietysti vaikka tietäisikin kuka on ja mitä haluaa niin varmaankin kannattaa näin pienen otoksen kohdalla olla yleistämättä sitä aivan puoleen planeetan väestöstä.)

 

[Rinoa]

Kiitos Mjr! En olisi voinut kirjoittaa tuota itse paremmin.

 

[Ted Raikas]

Jotenkin tuntuu vain hölmöltä olla ihmisen kanssa jolla on täysin eri kiinnostuksen kohteet kuin itselläni.

Minustakin tuntuisi hölmöltä. Nimittäin kaikkein tärkeimpänä asiana pidän sitä, että molemmilla on edes suurimmissa määrin samat kiinnostuksen kohteet ja joku harrastus ja maailmankuva muistuttaa siinä määrin myös toisiaan, että ei tule vaikeuksia tajuta, miksi toinen toimii siten kun toimii. Eikä ole ongelmaa hyväksyä toisen näkemys. Esim. tästä syystä en voisi toisaalta vakaumuksellisen ateistin kanssa olla yhdessä, kuin en toisaalta jonkun tietyn uskonnon ehdottoman kiivasmielisen kannattajan kanssa. Myös tiukat poliittiset ajattelumallit voisi olla ongelma, vaikka itse olenkin lähinnä puolueeton sen suhteen, niin joku ääriasenne silläkin kentällä voisi muodostua hieman ongelmalliseksi.

 

[Rinoa]

Voin osittain yhtyä tuohon girlzillan ylläolevaan, sillä lisähuomautuksella, että muistat irGGu sen ettei omista unelmistaan pidä luopua.

Jokainen vastaan tuleva mies ei välttämättä ole Se, mutta jos se on se, niin kyllä se sinunkin unelmasi kestää. Pääasia on se ettet sitten jälkikäteen harmittele : )

 

[avatar]

Itseäni kyllä hirvittäisi jos poikaystävän vanhemmat puhuisivat meille vauvoista. Nuorien ihmisten pitäisi antaa seurustella ihan rauhassa, nuo vauvautelut ja hääsuunnitelmat ovat jotenkin juntteja.

Itse polttaisin hihani ihan totaalisesti jos oman tyttöystävän vanhemmat alkaisivat kyselemään, että millos niitä lapsia tulee ja millonka naimisiin. Siinä voisi todennäköisesti syntyä ihan massiivinen konflikti jos eivät ymmärtäisi pitää suutaan kiinni jatkossa. Se on minun ja naisen välinen asia, eikä kenenkään muun. Yleisestikin ottaen ottaa päähän koko ajatus appivanhemmista. Naisen kanssa minä olen enkä heidän vanhempiensa. Tietysti ymmärrän tietynlaisen yhteydenpidon, mutta joku raja sentään.

 

[Pärde]

Eikä ole ongelmaa hyväksyä toisen näkemys.

Lainasin tämän kohdan, sillä mielestäni tämä on tärkeintä. Omasta mielestäni ei tarvitse olla täysin yhtenevät kiinnostuksen kohteet ja arvomaailmat (joskaan eivät ne niin hirveän kaukanakaan toisistaan voi pidemmän päälle olla), mutta tärkeintä on se keskinäinen kunnioitus. Siis se, että hyväksyy ja kunnioittaa toisen ratkaisuja, vaikkei niitä täysin itse ymmärtäisikään.

 

[Ted Raikas]

Sanoisin tässä pikemminkin että minä en ajattele. Pojan vanhemmat puhuvat jatkuvasti vauvoista meille, kyselevät lastenlasten perään, kyselevät kirkosta missä meinataan mennä naimisiin, ja hyyppä on touhussa ihan täysillä mukana. Kyselee minkä nimisiä lapsia tahdon, montako, millaisessa talossa tahdon heidät elättää, esittää laskelmia asuntolainan takaisinmaksusta sun muuta.

Huhhuh, kuulostaa aika kammottavalta painostukselta. Mikähän tuossa mahtaa oikein olla taustalla? Mielestäni ei ole ihan tervettä yrittää toinen noin äkkiä sitoa johonkin muka velvollisuuksiin sukua kohtaan. Kuulostaa jokseenkin vanhanaikaiselta toiminnalta, jollaista ei nykypäivänä toivoisi näkevän missään. Ei kai suku ole jollain tapaa uskonnollisesti suuntautuneita, jolloin tälläisillä asioilla ja niiden nopealla järjestymisellä on jokseenkin merkittävin rooli.

No, uskon, että osaat pitää oman pääsi ja edetä asioissa juuri sillä painolla kuin itsestäsi tuntuu parhaalta. Noin nopealla aikataululla en sitoisi itseäni ikinä keneenkään ja mihinkään sukuun. Etenkin nuo suvun puolelta tulevat painostukset ja ylimääräiset odotukset on niitä kammottavimpia. Mistä syystä inhoan sukukokouksia yli kaiken, oli kyse omasta suvustani tai jonkun toisen.

 

[avatar]

Lainasin tämän kohdan, sillä mielestäni tämä on tärkeintä. Omasta mielestäni ei tarvitse olla täysin yhtenevät kiinnostuksen kohteet ja arvomaailmat (joskaan eivät ne niin hirveän kaukanakaan toisistaan voi pidemmän päälle olla), mutta tärkeintä on se keskinäinen kunnioitus. Siis se, että hyväksyy ja kunnioittaa toisen ratkaisuja, vaikkei niitä täysin itse ymmärtäisikään.

Joo. Nainen, jota nyt tapaan on harrastuksiensa kannalta hyvin erilainen kuin minä ja hänen ystäväpiirinsäkin on ns. kultivoituneempaa kuin minun juuri harrastuksiensa ja osittain myöskin työnsä puolesta, koska ne ovat osittain sama asia. Mutta olemme elämänkatsomuskellisesti melko samanlaisia. Tämä vain siksi, että liian samanlaiset ihmiset eivät mielestäni edes sovi toisilleen. Tietynlainen erilaisuus on vain piristävä asia kun toista ihmistä muuten ihmisenä rakastaa. Erilaisuus siis käytännön asioissa. Kuten sanoin tietynlainen henkinen samanlaisten arvojen omaaminen on varmasti sitten asia, joka on tärkeää. Mutta, että jos hän ei katso jääkiekkoa enkä minä soita kitaraa niin se ei kaada mitään asiaa vaan enemmänkin vain on mielekästä. Nyt minä mielelläni haluan tietää kaiken hänen musiikkiharrastuksestaan ja ehkä joku päivä hänkin käy katsomassa kanssani vielä lätkämatsin, mutta pitää tähän sanoa, että jos ei käy niin ei sekään ole mikään ongelma. Pointti on lähinnä se, että liiallinen yhteneväisyys voi vain aiheuttaa konflikteja. No se on vain minun mielipiteeni.

 

[Ted Raikas]

Siis se, että hyväksyy ja kunnioittaa toisen ratkaisuja, vaikkei niitä täysin itse ymmärtäisikään.

Kyllä ja olen jo itse vuosia kyennyt ymmärtämään hyvinkin omastani poikkeavia näkemyksiä. En odota ja vaadi, että joku uskoo samoihin asioihin kuin minä, mutta se olisi toki plussaa. Odotan vain, että katsantokantani hyväksytään, tällöin on myös minun helpompi hyväksyä se toisen.

Liian äärikatsannollisia ihmisiä en voisi kuvitella kumppanina, siinä ei vaan asiat pelaisi yhteen. Yhteinen sävel on tärkein. Kavereina ja ystävinä minulla on toki monenlaisia ihmisiä aatteiltaan ja elämäntavoiltaan. Kumppanin kohdalla vaan tälläiset asiat on herkempiä, koska on kuitenkin kyse tiiviimmästä kanssakäymisestä.

 

[Paitselo]

Nuoruus kestää muutenkin ihan liian vähän aikaa.

Ottamatta mitenkään kantaa kaljaa kittaavan opiskelijan söpöyteen, voisin kuitenkin todeta että monen "nuorenparin" suhteessa nimenomaan appivanhemmat tulevat vääjäämättä aiheuttamaan skismaa ja riitoja. Ja appivanhemmathan saavat tämän aikaiseksi - ei niinkään ajattelemattomuuttaan, vaan päinvastoin just sen takia että ajattelevat liikaa.
Heidän ajatusmaailmansa on elettyjen vuosien varrella muuttunut jo senkin takia, kun he tyypillisesti ovat jossakin vaiheessa elämäänsä huomanneet saman kuin girlzilla - tosin hieman järeämmässä "potenssissa" - siis että koko ELÄMÄ kestää ihan liian vähän aikaa. Tämä ei ehkä ihan ekana tule alle 20-vuotiaalle mieleen. Mark my words.

Eikä tämä ollut mikään puolustus jollekin hyperaktiiviselle ja uteliaalle appiukolle, kunhan kerroin...

 

[scholl]

IrGGu on hyväksikäytön uhri. Luin ensimmäisen viestin ja nyt kun kävin suihkussa niin sen jälkeen huomasin, että on tullut jo sellaisia viestejä, joissa on niin rajua tekstiä, ettei niitä voi edes lukea. Siis olemmeko siirtyneet jonnekin 1300 luvun amish-yhteisöön. Luulin aluksi, että kaveri on tavallinen tyhjä arpa. Siis sellainen amis-jamppa, jolle ei ole Åbo Akademin ovet auenneet palloseuran rypistyneellä fanikortilla ja joka ei tajua, että hänen koko elämänsä on turhaa. Alistaa naista ja kiristää sillä, että ei kunnallisvaaleihin ja muihin juttuihin, kun hänen itsensä elämä on täysin käsittämättömän nollan arvoista. Punttisalia ja kavereiden kanssa kahvilassa istumista. Just joo.

Normaalistihan tilanne on se, että harvaa kiinnostaa mikään toisen sukulaisissa juokseminen. Scholl on hieman ekstriimi tuossa (serkkuja nähnyt viimeksi hautajaisissa 15v sitten ja mutsin mutsia käyn tapaamassa 1-2krt vuodessa, kun kerran parin kilsan päässä asuu), mutta ei se muillekaan varmasti herkkua ole. Saatikaan sitten, että joutuisi käymään kumppanin sukulaisia tapaamassa. Edes naimisissa olevat harvoin sellaiseen suostuvat. Niinpä kun mies on nyt saanut naisen tassuun, joka suostuu reissaamaan palkintolehmänä/porsaana noilla reissuilla esiteltävänä niin tyytyväinenhän sellainen henkilö on. Se vaan mikä tekee tuosta vielä huolestuttavan on se, että vanhemmat ovat jollain tavalla mielisairaita. Tuohon tilanteeseen ei auta muuta kuin lyödä jauhot kurkkuun ja opetella seuraava lause ulkoa, jotta sitä voi käyttää silloin, kun seuraavan kerran painostavat lapsiasioilla: "Kuono kii, kukaan ei puutu IrGGun henkilökohtaisiin asioihin. Tuliko selväksi?"

Järkyttävä viha tuli, kun luki, että tuollaisia ihmisiä on olemassa. Tollaisestahan pitäisi valittaa jonnekin viranomaisille. Tekisi mieli hakata joku nyt ainakin mielessään.