Matkalla avaruuteen?

  • 196 396
  • 1 368

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Juuri katsoin aiheesta dokumenttia, eli mitä tapahtuisi, jos kuuta ei olisi. Siinäkin sanottiin, että aurinko muuttuu punaiseksi jättiläiseksi tuhoten maan jo kauan ennen, kuin kuu ehtii meistä tarpeaksi erkanemaan. Olisiko ollut 4-5 miljardia vuotta ja tällä kehityskululla meitä tuskin täällä on enää edes parin tuhannen vuoden päästä.

Ennen nanoluotainten yleistymistä pohdin, että eikö olisi järkevää lähettää uuden tekniikan kepleriä vaikka Neptunuksen tienoille tai vielä kauemmas, jolloin päästäisiin jo "merkittävästi" lähemmäs kuvaamaan proximan potentiaalista maan kaltaista planeettaa? Luulisi että noilla etäisyyksillä myös auringosta tuleva valo ei myöskään pääsisi häiritsemään havainnointia.
 

Morgoth

Jäsen
Ennen nanoluotainten yleistymistä pohdin, että eikö olisi järkevää lähettää uuden tekniikan kepleriä vaikka Neptunuksen tienoille tai vielä kauemmas, jolloin päästäisiin jo "merkittävästi" lähemmäs kuvaamaan proximan potentiaalista maan kaltaista planeettaa? Luulisi että noilla etäisyyksillä myös auringosta tuleva valo ei myöskään pääsisi häiritsemään havainnointia.

Maasta aurinkoon on noin 8 valominuuttia. Maasta Neptunukseen on noin 4 valotuntia. Lähimpään tähteen 4 valovuotta eli ei tuossa juuri lähemmäksi päästä. Ymmärtääkseni myöskään auringosta tuleva valo ei ole mikään ongelma vaan se eksoplaneetan emotähti on niin kirkas, että eksoplaneetan havaitseminen sen läheltä on erittäin vaikeaa. Suurin osa eksoplaneetoista on taidettu löytää emotähden ominaisuuksien perusteella epäsuorasti ja harvoja eksoplaneettoja on suoraan saatu kuvattua. Eihän ymmärrys oman aurinkokunnan planeetoistakaan kovinkaan syvällinen ollut ennen luotaimia ja rajallista sekin mitä pelkästään kaukoputkella voidaan saada selville oli se miten tehokas tahansa.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Maasta aurinkoon on noin 8 valominuuttia. Maasta Neptunukseen on noin 4 valotuntia. Lähimpään tähteen 4 valovuotta eli ei tuossa juuri lähemmäksi päästä. Ymmärtääkseni myöskään auringosta tuleva valo ei ole mikään ongelma vaan se eksoplaneetan emotähti on niin kirkas, että eksoplaneetan havaitseminen sen läheltä on erittäin vaikeaa.
Olen samaa mieltä kanssasi.

Suurin osa eksoplaneetoista on taidettu löytää emotähden ominaisuuksien perusteella epäsuorasti ja harvoja eksoplaneettoja on suoraan saatu kuvattua.
Kepler-avaruusteleskooppi on kuvannut planeettojen aiheuttamia "pimenemisiä" tai pikemminkin himmenemisiä ja sen perusteella löytänyt eksoplaneettoja. Useimmat muut sitten ovat löytyneet tähden spektrin viivojen huojumisen havaitsemisen tuloksena, ja syyksi on sitten päätelty ympärillä kiertävä planeetta.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
@Morgoth Niin pohdin lähinnä, että mitä pimeämpi on ympäristö, sitä paremmin kaukaisia kohteita saisi kuvattua. Tosin nähtävästi nuo nykyajan avaruusteleskoopit käyttävät infrapunaa ja muita aaltopituuksia pääasiallisesti havainnointiinsa. Tiedä sitten tosiaan olisiko sillä mitään merkitystä ollaankon maan lähettyvillä vai neptunuksen tienoilla kuvaamassa maailmankaikkeutta. Onhan tuo reipas neljä valovuottakin aivan käsittämätön matka, vaikka astronomisesti puhutaankin naapurista.

Tosiaan, nykyäänhän noita eksoplaneettoja voi havaita vain, kun ne kulkevat emotähtensä edestä ja aiheuttavat jonkun minimaalisen himmentymisen tähden pinnalle. Siinäkin vielä hauska nippeli-pippeli, että planeetanhan pitää kulkea nimenomaan maasta katsoen suoraan tähden edestä. Ties kuinka monta havaitsematonta maan kaltaista planeettaa ihan naapurustossakin on, mutta niitä ei voi havaita, koska kiertävät tähteään väärässä kulmassa maasta katsoen.
 

Morgoth

Jäsen
Proxima Centauri on punainen kääpiötähti toisin kuin meidän aurinkomme. Punaiset kääpiötähdet ovat luultavasti linnunradan yleisin tähtityyppi, mutta ne asettavat omat haasteensa elinkelpoisille planeetoille. Tarkemmin wikipedian linkistä aiheesta.

Esim. sinisillä jättiläisillä voi olla planeettoja, jos ovat ehtineet muodostua, mutta itse tähti on liian epävakaa ja lyhytikäinen, että sen ympärillä sinällään elinkelpoinen planeetta ei ainakaan olisi kovinkaan pitkäikäinen. Ei riitä, että on tähti ja sen ympärillä planeetta sopvialla etäisyydellä vaan myös tähden pitää olla sopiva. Galaksien tähtimäärästä pitää vähentää vääränlaiset tähtityypit tähdet pois. Toki jäljelle jää silti lukematon määrä oikeanlaisia tähtiä.
 
Viimeksi muokattu:

Morgoth

Jäsen
Kyllä, juuri tuota hain. Pitää muuten muistaa, että kuu etääntyy maasta parin sentin vuosivauhdilla. Tämähän tarkoittaa sitä, muutamien miljoonien vuosien kuluttua meillä ei enää ole kiertolaista eikä niinmuodoin vuorovesiäkään.

Kyse on yli miljardista vuodesta, ei muutamasta miljoonasta ennen kuin kuu mahdollisesti irtautuu.
 

Morgoth

Jäsen
Jostain Valtaojan kirjasta luin, että vastaavanlaisen elämän syntyminen kuin maapallolla on yhtä todennäköistä kuin kananmunan pysyminen tasapainossa lusikalla, sen varsipäässä.

Ei mitään Valtaojaa vastaan, mutta perustuvatko nämä todennäköisyydet yhtään mihinkään muuhun kuin "valistuneeseen arvaukseen". Itse en oikein osaa niille antaa hirveästi painoarvoa lopulta tai että ne olisivat valistuneita arvauksia parempia, joka kenties kuitenkin hieman suurempi varmuuden aste kuin pelkkä usko. Mutta jos ihan looginen ja rehellinen haluaisi olla niin ainoa oikea vastaus on ettemme tiedä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Tosiaan, nykyäänhän noita eksoplaneettoja voi havaita vain, kun ne kulkevat emotähtensä edestä ja aiheuttavat jonkun minimaalisen himmentymisen tähden pinnalle. Siinäkin vielä hauska nippeli-pippeli, että planeetanhan pitää kulkea nimenomaan maasta katsoen suoraan tähden edestä.

Eip, eksoplaneettoja on havaitty myös niiden aiheuttamista painovoimasiirtymistä, eli planeettojen liike siirtää myös tähteä (säteisnopeusmenetelmä). Painovoimakeskipiste toki on tähden sisällä, mutta silti se liikkuu mitattavissa olevasti kiertolaisen vaikutuksesta.

Sitten on tosiaan toi ylikulkumenetelmä ja kolmantena, ja harvinaisimpana, suora havaitseminen
 

Mac^

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara & Suomi lajista riippumatta

Durden

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Sekin kannattaa aina muistaa, että elämä ei välttämättä tarvitse samoja edellytyksiä mitä täällä meillä on. Eli sopiva lämpötila, nestemäinen vesi jne.

Ei ainakaan vielä kukaan ole voinut todistaa etteikö muistakin rakennuspalikoista voisi syntyä elämää. Viimeisen vuosikymmenenkin aikana ihmiskunnalle on fysiikasta ja avaruudesta selvinnyt niin uskomattomia asioita, että vielä hetki sitten kyseisiä löytöjä olisi pidetty mahdottomina, scifi-juttuina.

Juuri näin. Tässä esim. Hawkingsin mietteitä elämänmuodoista jotka eivät perustu hiileen ja veteen Stephen Hawking on Non-Carbon-Based Alien Life - The Daily Galaxy --Great Discoveries Channel
 

Morgoth

Jäsen
Rupesi askarruttamaan miten tähtienvälinen alus suojattaisiin. Välimatkojen takia nopeuden pitää olla karmea, joten jo hiekanjyvän kokoiset esteet voisi tuhota kikottimen. Tämä ajatus tuli mieleen kv avaruusalukseen osuneesta maalista.

Avaruus on todella tyhjä sekä iso, joten todennäköisyys ei hirveän suuri ole törmätä edes heikanjyvän kokoiseen esteeseen varsinkaan tähtien välisessä avaruudessa. Tällä hetkellä ei taida olla mitään toimivaa tekniikkaa vaan pitää vain toivoa parasta.

Suurin ratkaisematon ongelma ja este on kuitenkin on avaruussäteily. Matka Marsiin jo herättää huolta ymmärtääkseni säteilyn suhteen. Puhumattakaan aurinkokunnan ulkopuolella, jossa on vielä voimakkaampaa ja vihamielisempää säteilyä elämälle, jolta aurinko aurinkokunnan sisällä suojaa. Jotenkin tuntuu, että ihmisestä pitää tulla enemmän jokin kyborg-tyylinen olento, jotta avaruudessa ja matkailusta voisi selvitä?
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, suomalainen Jokerit, ei khl-joukkue
Jotenkin tuntuu, että ihmisestä pitää tulla enemmän jokin kyborg-tyylinen olento, jotta avaruudessa ja matkailusta voisi selvitä?

Syväjäädytys ja kehittynyt keinoäly, joka ratkaisee matkan aikana ilmeneviä mahdollisia ongelmatilanteita, sekä herättää jäädytetyt ihmiset määränpäähän päästyä. Tämähän ei taida nykytekniikalla olla vielä mahdollista, mutta eikö tuota syväjäädytystä ole jossain väläytelty yhtenä mahdollisuutena tähtienvälisiin siirtymiin? Lienee kuitenkin todennäköisempää, jos tähtienvälisiin siirtymiin ihmiskunta aikanaan kykenee, niin ainakin alkuaikoina homman hoitavat keinoälyt ja kehittyneet robotit, joihin ei avaruussäteily vaikuta.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Tämähän ei taida nykytekniikalla olla vielä mahdollista, mutta eikö tuota syväjäädytystä ole jossain väläytelty yhtenä mahdollisuutena tähtienvälisiin siirtymiin? Lienee kuitenkin todennäköisempää, jos tähtienvälisiin siirtymiin ihmiskunta aikanaan kykenee, niin ainakin alkuaikoina homman hoitavat keinoälyt ja kehittyneet robotit, joihin ei avaruussäteily vaikuta.

Näissä pohdinnoissa pitää tajuta se, että eihän meidänkään ymmärryskyky riitä siihen kaikkeen mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sitä ei ole yksinkertaisesti vielä keksitty, vaikka kuvittelemme olevamme aika hyvin kartalla.

Syväjäädytys kuulostaa yhtä sci-filta kuin internet puhelimen keksijälle (kuka ei siis ollut Bell), puhumattakaan teleportaatiosta. Jäädyttäminen varmasti onnistuukin ja teleportaatiota pohditaan jollain atomitasolla näin ensi alkuun, jos saataisiin sitä muutama milli siirrettyä. Siitä tulee valmista noin viidensadan vuoden päästä.

Kaikki ei tietenkään onnistu kuten vaikka 3D-televisio, mutta aina joku lyö kunnolla läpi ja siitä tulee ihan normaalia. Syväjäädytys lienee sellainen.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Joo, miljardeista vuosista tietysti oli kysymys siinä kuun etääntymisestä maasta. Näinhän minun piti kirjoittaa, mutta jostain syystä tuo miljoona siihen viestiin sitten lipsahti. Kiitosta vaan korjauksesta.

Ennen nanoluotainten yleistymistä pohdin, että eikö olisi järkevää lähettää uuden tekniikan kepleriä vaikka Neptunuksen tienoille tai vielä kauemmas, jolloin päästäisiin jo "merkittävästi" lähemmäs kuvaamaan proximan potentiaalista maan kaltaista planeettaa? Luulisi että noilla etäisyyksillä myös auringosta tuleva valo ei myöskään pääsisi häiritsemään havainnointia.

Ihan Neptunuksen tienoille ei olla menossa, mutta Webb teleskooppi olisi tarkoitus laittaa tutkimaan avaruutta johonkin kuun ja Marsin välimaastoon. Ideana on vähentää auringon tuottama valohaitta mahdollisimman pieneksi. Webb laukaistaan vuonna 2018, joten jonkin aikaa joudutaan vielä odottelemaan tuloksia. Jos tuossa kaikki menee hyvin, niin tahti uusien eksoplaneettojen löytymiselle kiihtynee huomattavasti nykyisestä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Syväjäädytys ja kehittynyt keinoäly, joka ratkaisee matkan aikana ilmeneviä mahdollisia ongelmatilanteita, sekä herättää jäädytetyt ihmiset määränpäähän päästyä.
Ei kai syväjäädytys estä sitä säteilyn vahingoittavaa vaikutusta? Kosmiset säteet menevät läpi melkein mistä vain, ja osuessaan ihmisruumiin rakennuspalikoihin aiheuttavat säteilyvaurioita. Tai näin olen ainakin asian ymmärtänyt. Joten jonkin näköinen suojakilpi tai ehkä suojakenttä pitäisi avaruusaluksen ympärille kehittää, jotta säteilyn läpipääsyä kyettäisiin estämään. Parhaimmat suojakilvet kai ovat jotain älyttömän paksuja ja isoja lyijykerroksia tai jotain muuta tuhottoman painavaa, joka toisi puolestaan ongelmia aluksen kiihdyttämiselle. Riittävän voimakkaan suojakentän luominen lienee aika ylitsepääsemätön ongelma ainakin tätä nykyään myös. Mutta mistä sitä tietää, mitä tulevaisuudessa sitten keksitään.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eihän avaruusaluksen ympärille tarvita kuin otsonikerros ja magneettikenttä, ihan kuin maapallolla. Kevyttä ja helppoa...hymiö
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Ei kai syväjäädytys estä sitä säteilyn vahingoittavaa vaikutusta? Kosmiset säteet menevät läpi melkein mistä vain, ja osuessaan ihmisruumiin rakennuspalikoihin aiheuttavat säteilyvaurioita.
Säteily on tosiaan paha juttu. Pahoittelen jos tämä on jo linkitetty tänne (yritin kahlata viimeaikaisia posteja, ei sattunut silmään): pelkästään poistuminen maan magneettikentän suojista lisää verisuonitauteja huomattavasti. Kolme seitsemästä jo kuolleesta Apollo-astronautista kuoli juuri verisuonitauteihin, mikä määrällisesti voi tuntua vähältä, mutta prosentuaalisesti on merkittävää. Asiaa simuloitiin myös säteilyttämällä hiiriä, tulokset olivat odotetun mukaisia. Tämä laittaa kapuloita rattaisiin jo Marsin asuttamiselle (jotenkin siltä säteilyltä pitäisi sielläkin suojautua, koska magneettikenttä on huomattavasti heikompi kuin Maassa), pidemmästä avaruusmatkailusta puhumattakaan.

(linkki artikkeliin tutkimuksesta, josta löytyy linkki itse tutkimukseenkin)
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Nyt se on virallista. Se planeetta naapuritähdellä. Tässä aika hyvä suomenkielinen sepustus löydöstä

Tämä on kyllä aivan kohtuuttoman mielenkiintoista:

Tähdet ja avaruus: Maan ulkopuolisen elämän etsintä muuttui mielenkiintoisemmaksi - meitä lähimmältä tähdeltä löytyi kiviplaneetta elämänvyöhykkeeltä

Sitten taas odotellaan vaikkapa kymmenen vuotta ja katsotaan mitä uutta tietoa kertyy. Taiteilijoilla on kissanpäivät, kun pääsevät piirtämään näkemyksiään. Voi olla aika romanttien auringonlasku tuolla päin.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kerrassaan mahtava uutinen kyllä. Kyseistä planeettaa on verrattain "helppo" tutkia kuitenkin ja kunhan teknologia tuosta kehittyy pari vuosikymmentäkin, niin tarkemmat tiedot tuosta taivaankappaleesta on mahdollisia. Nyt kun sen olemassaolo tiedetään, niin voidaan kehittää menetelmiä lähestyä sitä. Nopea luotain/luotaimet tässä omana elinaikanani olisi kyllä upea homma ja jos saisi nähdä kuvia lähempää.
 

Morgoth

Jäsen
Kerrassaan mahtava uutinen kyllä. Kyseistä planeettaa on verrattain "helppo" tutkia kuitenkin ja kunhan teknologia tuosta kehittyy pari vuosikymmentäkin, niin tarkemmat tiedot tuosta taivaankappaleesta on mahdollisia.

Hieno löytö ja osoittaa että "lähelläkin" on planeettoja. Toisaalta sitten iskee pettymys. Omana elinaikanani tuonne tuskin saadaan yhtään mitään lähetettyä tutkimaan sitä lähempää ja kieltämättä tuon planeetan elinkelpoisuus ainakin näin ihmisiin silmiin on epäilyttävä. Ei ihan kivalta kuulostaa olla koko röntgenissä tai solariumissa sekä vastaavasti toinen puoli planeetasta mahdollisesti aina pimeä ja jääkylmä.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kertoo kuinka lapsenkengissä avaruuden tutkiminen on, kun vasta nyt löytyy tuollainen planeetta ja aivan naapurista.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Hieno löytö ja osoittaa että "lähelläkin" on planeettoja. Toisaalta sitten iskee pettymys. Omana elinaikanani tuonne tuskin saadaan yhtään mitään lähetettyä tutkimaan sitä lähempää ja kieltämättä tuon planeetan elinkelpoisuus ainakin näin ihmisiin silmiin on epäilyttävä. Ei ihan kivalta kuulostaa olla koko röntgenissä tai solariumissa sekä vastaavasti toinen puoli planeetasta mahdollisesti aina pimeä ja jääkylmä.
Tietenkin löydökset virtaavasta vedestä ja eliöistä, vaikka sitten alkeellisistakin olisi jotain niin suurenmoista, että ei mitään rajaa. Se olisi myös maakeskeistä ajattelua harrastaville uskiksille ja muille tapauksille todellinen märkä pyyhe naamalle. Sehän ravistelisi monenlaisia käsityksiä ja uskomuksia asemastamme ja ainutlaatuisuudestamme maailmankaikkeudessa.

Silti, ihan kuvat täysin rutikuivasta planeesta toisessa aurinkokunnassa olisi todella merkittävää ja yksistään huimaa katseltavaa. Oli siellä sitten vettä ja elämää, tai ei.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös