Matkalla avaruuteen?

[Tarinankertoja]

Jos sitten ajateltaisiin, että EmDrive toimii ja vaikka sen kiihtyvyys on todella hidas, se tarkoittasi kuitenkin ettei polttoainetta tarvita...


Mr. Joosten and Dr. White stated that “a one-way, non-decelerating trip to Alpha Centauri under a constant one milli-g acceleration” from an EM drive would result in an arrival speed of 9.4 percent the speed of light and result in a total transit time from Earth to Alpha Centauri of just 92 years.

However, if the intentions of such a mission were to perform in-situ observations and experiments in the Alpha Centauri system, then deceleration would be needed.

This added component would result in a 130-year transit time from Earth to Alpha Centauri – which is still a significant improvement over the multi-thousand year timetable such a mission would take using current chemical propulsion technology.

The speeds discussed in the Alpha Centauri mission proposal are sufficiently low that relativity effects are negligible.

 

[Tarinankertoja]

Luin kanssa saman uutisen ja kiinnostaa nuo miniluotaimet. Millä tekniikalla ne saadaan kulkemaan noin nopeasti?

Ne olis toisaan pieniä ja kiinni aurinkopurjeessa ja niitä tuuppattaisiin laserilla maasta käsin, jolloin ne saatas kiihtyyn noihin nopeuksiin. Ja kun iitä ois satoja, niin tehtäviä voisi tupalata ja hajauttaa ja sit ne lähettäs dataa tänne takas...

'Starchip is about the size of a postage stamp, although a little bit thicker. It can be massed produced at the cost of an iPhone,'

 

[Ted Raikas]

Ne olis toisaan pieniä ja kiinni aurinkopurjeessa ja niitä tuuppattaisiin laserilla maasta käsin, jolloin ne saatas kiihtyyn noihin nopeuksiin. Ja kun iitä ois satoja, niin tehtäviä voisi tupalata ja hajauttaa ja sit ne lähettäs dataa tänne takas...

'Starchip is about the size of a postage stamp, although a little bit thicker. It can be massed produced at the cost of an iPhone,'

Ahaa. Kiitos tiedoista. Kiehtovaa. Toivon totisesti, että hanke onnistuu. Olisihan se aivan huikeaa jos saataisiin dataa ja kuvamateriaalia ihan toisesta aurinkokunnasta ja vielä ennen vuosisadan puoltaväliä hyvässä lykyssä.

 

[Morgoth]

Joten spekuloidaanpa sillä, että JOS tuo planeetta siellä on ja JOS nanoluotaimet havaitsee sen ihmiselle elinkelpoiseksi… käynnistyisikö hanke lähettää tuonne siirtokunta? Toki todennäköisempi olisi Marsin asuttaminen jne. mutta jos nyt ajatellaan asiaa sadan vuoden tähtäimellä, luuletteko että löytyisi rahoitusta ja halukkaita

Näkisin että Mars on pakko asuttaa ensin tai testata asuttamiseen tarvittava teknologia ja mahdolliset käytännönongelmat yms. Marssiin on kuitenkin vain reilut 250 päivää nykytekniikalla. Tähtiin nyt tarvittaisiin jo jotain ihan uutta tekniikka. Mä olen kovin spektinen, että Marsissa ei ole mitään asutusta seuraavan sadan vuoden aikana. Nämä tähtien väliset matkailut ja vieraiden tähtien asuttamiset on tässä vaiheessa mielestäni aivan hedelmätöntä haikailua. Edes Marsiin ei ole todellista halukkuutta panostaa, joten ei taatusti ole myöskään mihinkään kaukaisempaan.

 

[Carlos]

Joten spekuloidaanpa sillä, että JOS tuo planeetta siellä on ja JOS nanoluotaimet havaitsee sen ihmiselle elinkelpoiseksi… käynnistyisikö hanke lähettää tuonne siirtokunta?


Toki todennäköisempi olisi Marsin asuttaminen jne. mutta jos nyt ajatellaan asiaa sadan vuoden tähtäimellä, luuletteko että löytyisi rahoitusta ja halukkaita

Marsin asuttaminen kuulostaa coolilta, ja halukkaitakin varmasti on, mutta siinä varmaan kävisi samoin kuin siinä jossain Madagasgar -leffassa, jossa ne pingviinit halusivat etelämantereelle. Sitten sinne päästyään siinä vähän aikaa katselivat ympärilleen sitä loputonta lumi- ja jääerämaata, ja sitten menivät takaisin laivaan ja kääntyivät ympäri. Ei ollutkaan kivaa.

Eli pysyvä siirtokunta Marsiin, miksi? Because we can? Ei, enintään joku pysyvä tutkimusasema, vähän tyyliin etelänapa, mutta ei sinne mitään perhettä mennä perustamaan.

Sen sijaan joku toinen aurinkokunta, jossa olisi oikeasti mahdollista elää jollain "elävällä" planeetalla jolla on ilmakehä, voisi olla erittäin kiinnostavaa. Jos vaan saadaan sitä matka-aikaa vielä vähän pienemmäksi kuin 20v, tai sitten onnistutaan kehittämään matkustajien syväjäädytys, niin miksei! Itseäkin voisi kiinnostaa, jos maa olisi oikeasti edes lähelle kuin maapallo, eikä vielä kenenkään älyllisen olennon asuttama, niin mahtava juttu. Koskematon planeetta asutettavaksi, kuulostaisi aika houkuttelevalta. Mutta siltikin kokonaan eri asia on, löytyykö maailmankaikkeudesta yhtään planeettaa jolla ihminen voisi asua ilman mitään happilaitteita ja säteilypukuja. Kun emme ole geneettisesti siihen planeettaan kuitenkaan tottuneet, mukaanlukien painovoima ym.

Noh, aika näyttää. Tässä samalla saataisiin ehkä myöskin vähitellen vastaus siihen että elämmekö simulaatiossa vaiko eikö? Vai laajeneeko simulaatio tässä samalla, jos meidän olemassaolon tarkoitus onkin tutkia miten nopeasti sivilisaatio leviää muualle maailmankaikkeuteen?

 

[hablaa]

Fermin paradoksiin liittyen (eli että miksei sitä elämää ole vielä löytynyt), uusi tutkimus julkaistiin juuri aiheesta. Lyhyenä suomenkielisenä referaattina, elämä on sitä todennäköisempää, mitä kauemmin se voi kehittyä. Aurinkoa paljon suuremmat tähdet ovat lyhytikäisiä, joten tuskin kestävät tarpeeksi pitkään että elämää ehtisi kehittyä ainakaan kovin pitkälle. Aurinkoa paljon pienemmät tähdet sen sijaan kestävät triljoonia vuosia, joten elämällä (kaikkien muiden olosuhteiden ollessa kohdallaan) on paljon enemmän aikaa kehittyä. Emme siis kenties ole myöhässä, vaan aikaisessa. Teoriaan en osaa ottaa kantaa, mutta ihan mielenkiintoinen se on.

(linkki artikkeliin aiheesta, josta löytyy myös linkki itse tutkimukseen)

 

[sakic]

Luin kanssa saman uutisen ja kiinnostaa nuo miniluotaimet. Millä tekniikalla ne saadaan kulkemaan noin nopeasti? Nehän ohittaa aiemmin aurinkokunnan ulkopuolelle lähetetyt luotaimet ihan hetkessä. En ole tiennytkään, että moisia hyppyjä luotainpuolella on otettu, että voidaan noin kova vauhti saavuttaa luotaimilla. Olisiko joku (mieluiten suomeksi) artikkeli, missä noista kerrotaan tarkemmin? Kuulostaa rehellisesti sanottuna aika sci-filtä, että tuollaisia ollaan ykskaks kehitetty, mutta hyvä niin jos on. Jos hanke onnistuisi, niin ehtisin elinaikanani sitten ehkä nähdä jotain kuvamateriaaliakin.

Tähdet ja avaruus 4/2016 lehdessä oli artikkeli noihin liittyen, mutta eipä ole enää jemmassa tuota numeroa. Idea tosiaan oli semmonen, et n. tuhat tollasta muutaman gramman massaista "purjevenettä" vietäs Maan kiertoradalle ja kiihdyttäminen tapahtuisi maasta käsin todella tehokkailla lasereilla.
https://www.avaruus.fi/uutiset/auri...unnitelman-lahettaa-luotain-lahitahdelle.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Breakthrough_Starshot

 

[magnum37]

Eksoplaneettoja kun on lämpösäteilyn kautta skannattu hyvin kaukaa oman aurinkokuntamme kannalta, niin sitten sellainen löytyykin naapuriaurinkokunnasta? Kannattaisi tosiaan ruotia lähialueet kunnolla ennenkuin koko galaksia perataan. Tähän samaan joukkoon luettakoon oletettu pimeä kaasujättiläinen 'Planeetta 9', joka todennäköisesti kiertää jossain kaukana uloimmalla radallaan osana aurinkokuntaamme.

Hyvin poikkeuksellinen Maamme tosin on. Sellaisenaan elinkelpoisen planeetan löytämisen todennäköisyys on luokkaa hyvin epätodennäköinen. Ei riitä pintavesi eikä ilmakehä, vaan myös ilmakehän paineen tulla olla sellainen, joka soveltuu kaltaistemme hyypiöiden elämän ylläpitämiseen. Paljon on myös kiinni tähden tyypistä, etäisyydestä, koosta ja sen lähettämästä säteilystä.

Mielenkiintoinen uutinen kuitenkin.

 

[Amerikanihme]

Fermin paradoksiin liittyen (eli että miksei sitä elämää ole vielä löytynyt), uusi tutkimus julkaistiin juuri aiheesta. Lyhyenä suomenkielisenä referaattina, elämä on sitä todennäköisempää, mitä kauemmin se voi kehittyä. Aurinkoa paljon suuremmat tähdet ovat lyhytikäisiä, joten tuskin kestävät tarpeeksi pitkään että elämää ehtisi kehittyä ainakaan kovin pitkälle. Aurinkoa paljon pienemmät tähdet sen sijaan kestävät triljoonia vuosia, joten elämällä (kaikkien muiden olosuhteiden ollessa kohdallaan) on paljon enemmän aikaa kehittyä. Emme siis kenties ole myöhässä, vaan aikaisessa. Teoriaan en osaa ottaa kantaa, mutta ihan mielenkiintoinen se on.

Mutta tähtiä vaan on niin paljon jo omassa galaksissammekin, että ellei elämän synty ole joku "once in a (Universe's) lifetime" tapahtuma, niin sitä pitäisi löytyä kyllä jo muualtakin Linnunradassa. Joten jotenkin epätyydyttävältä tuo esitetty vastaus minusta kuulostaa.

 

[hablaa]

Mutta tähtiä vaan on niin paljon jo omassa galaksissammekin, että ellei elämän synty ole joku "once in a (Universe's) lifetime" tapahtuma, niin sitä pitäisi löytyä kyllä jo muualtakin Linnunradassa. Joten jotenkin epätyydyttävältä tuo esitetty vastaus minusta kuulostaa.

Myönnän, että luin vain itse artikkelin (ja keskustelua aiheesta toisaalla), en itse tutkimusta jaksanut kahlata läpi. Mutta ymmärtääkseni ei tuossa sanota, etteikö elämää olisi voinut syntyä muuallakin ja itse uskon että näin onkin, myös omassa galaksissamme. Mutta olisiko se voinut kehittyä "edistyneeksi", se on sitten eri kysymys. Näin universaalilla mittakaavalla, kyllähän oman Homo *-lajimmekin kehitys on ollut valtavan nopeaa. Toisaalta, on ollut monta kertaa hyvin lähellä, että elämä olisi kaikonnut kokonaan tältä pallolta ("the great dying" oli tosiaan nimensä veroinen, aika läheltä liippasi silloin). Näin tosiaan itse tutkimukseen sen tarkemmin perehtymättä, pointtina kai enemmän se, että kun universumi onkin niin laaja, niin elämää tulee olemaan paljon enemmän tulevaisuudessa.

Mutta en siis oikeastaan ole argumentoimassa suuntaan tai toiseen, laitoin tänne vain näin yleisen mielenkiinnon vuoksi.

 

[Amerikanihme]

Myönnän, että luin vain itse artikkelin (ja keskustelua aiheesta toisaalla), en itse tutkimusta jaksanut kahlata läpi. Mutta ymmärtääkseni ei tuossa sanota, etteikö elämää olisi voinut syntyä muuallakin ja itse uskon että näin onkin, myös omassa galaksissamme. Mutta olisiko se voinut kehittyä "edistyneeksi", se on sitten eri kysymys.

No tämä redusoituu sitten mielestäni siihen vaihtoehtoon, että älyllisen elämän synty tai kehitys on äärimmäisen epätodennäköistä.

 

[Alfred E Neuman]

No tämä redusoituu sitten mielestäni siihen vaihtoehtoon, että älyllisen elämän synty tai kehitys on äärimmäisen epätodennäköistä.

Kyllä. Se prosessi, missä yksinkertaisesta elämästä tulee monimutkaista on vielä hämärän peitossa. On totta, että älyllisen elämän todennäköisyys on äärimmäisen harvinaista. Mutta jos tämä laitetaan perspektiiviin, niin ei se niin harvinaista olekaan.

Tuolla avaruudessa liihottaa noin 200 MILJARDIA galaksia, jokaisessa noissa galakseissa on 100-200 MILJARDIA tähteä. Nykyisten arvioiden valossa suurinta osaa, ellei kaikkia, tähtiä kiertää ainakin jonkinlainen planeetta tai planeettarypäs. Tämä on aivan järjetön määrä planeettoja.

Otetaan meidän oma linnunrata galaksimme esimerkiksi. Täällä on noin 200 miljardia tähteä. Näistä lähes jokaista siis kiertää planeetta tai planeettoja. Voidaan siis hyvin todeta, että planeettoja tällä meidän linnunradallamme on vähintään tuo 200 miljardia, todennäköisesti joku 300-400 miljardia planeettaa.

Oletetaan kuitenkin, että noita planeettoja on se 200 miljardia, tai vähän varovaisemmin, sata miljardia. Jos älyllisen elämän mahdollisuus on vaikkapa 0.1 promillea, niin älyllistä elämää esiintyisi silti 10 miljoonalla planeetalla (korjatkaa jos olen väärässä, joka tapauksessa, vaikka tuosta pari nollaa poistaisi, niin järjetön määrä siitä huolimatta). Ja tämä siis vain meidän omalla galaksillamme. Eli ei se nyt niin epätodennäköistä olekaan. Taas ottaisin esiin noppaesimerkin. Jos heität yhtä noppaa, niin todennäköisyys kuutoselle on aika pieni. Heitä ämpärillinen noppia, niin aivan taatusti niistä erittäin moni on kuutonen.

 

[Ted Raikas]

No jos näin Maapallolla suotuisissa olosuhteissa ei ole tiettävästi kehittynyt koko sen nyt jo pitkän historian aikana kuin ihminen joka muodostaa kulttuureja ja pohtii paikkaansa universumissa ja sitä, että onko samaa pohtivia muuallakin, niin onhan se lienee aika selvää, että kehittyneemmän lajin syntymiseen vaaditaan ensinnäkin paljon aikaa ja hiukan sattumaakin varmasti. Kuten olen aiemmin sanonut, niin erittäin korkealle kehittyneet sivilisaatiot lienee selkeänä vähemmistönä, mutta taatusti niitä on. Toinen asia, auttaako se kehitys liikkumaan avaruudessa pidemmällekin ja jos, niin mihin asti. Turvallisinta lienee olettaa, että maailmankaikkeuden elollisista suurin osa on bakteeritason elämää ja alkeellisia, erittäin ankariinkin olosuhteisiin sopeutuvat eliöt sitten toisiksi yleisimpiä.

Siksi en usko, että tarvitsee olla ihan lähes näinkään suosiolliset olosuhteet jollain planeetalla, että elollisia on silti voinut kehittyä.

 

[Amerikanihme]

On totta, että älyllisen elämän todennäköisyys on äärimmäisen harvinaista. Mutta jos tämä laitetaan perspektiiviin, niin ei se niin harvinaista olekaan.

Emme yksinkertaisesti tiedä, kuinka todennäköistä älyllisen elämän esiintyminen avaruudessa on. Näin minä olen asian ymmärtänyt. Spekuloida voi sitten ihan mitä vaan, mutta uskon asiaksi tuo toistaiseksi jää.

Loppuosassa kirjoitelmaasi esitit noita ekstrapolaatioita planeettojen esiintymisen todennäköisyydestä, mutta planeetan olemassa olo ja (älyllisen) elämän olemassa olo planeetalla ei ole varmaankaan ihan yksi yhteen juttu, ja taaskaan kukaan ei toistaiseksi tiedä, kuinka todennäköistä on, että elämää syntyy sopivissa olosuhteissa, ja että se kehittyy sitten älylliseksi.

 

[Rautapohkeet]

Kyllä varmasti elämää avaruudessa on. Onko älyllistä se on toinen kysymys. Mutta alkeellista elämää on kyllä lähes varmuudella mielestäni jossain oltava. Jos planeettoja, tähtiä ja galakseja on kutakin satoja mildardeja, onhan se todella omituista jos missään muualla ei elämää esiintyisi kuin meidän maapallolla.

Älyllinen elämä on sitten aivan toinen kysymys. Itse vakaasti tähänkin uskon, että jo pelkästään linnunradalta löytyy älyllistä elämää useampaakin sorttia. Syytä miksi niitä ei ole vielä havaittu en osaa sanoa. Voi olla, että me olemme ensimmäiset ketkä on linnunradalla onnistunut teknologisoitumaan. Tai voi olla että muut sivilisaatiot ovat teknologiassa niin paljon meitä edellä, että jos he eivät halua, että heidät havaitaan, me emme myöskään heitä havaitse. Vaikea arvailla, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen ja itselläni erittäin sydäntä lähellä oleva asia on tämä avaruustutkimus.

Tämän Proxima Centaurin mahdollisen eksoplaneettahavainnon lisäksi itseäni kiinnostaamyös todella paljon tuo viime talvena julkistettu havainto "tabbyn tähdestä", joka on viimeisen sadan vuoden aikana himmentynyt tasaista tahtia ja mitään luonnollista selitystä asialle ei ole vieläkään keksitty. Muun muassa tähteä kiertävä komeettaparvi on suljettu pois laskuista.

Voisi kai sanoa, että elämme mielenkiintoisia aikoja ja odotan erittäin suurella mielenkiinnolla vuotta 2018 jolloin laukaistaan seuraavan sukupolven teleskooppi James Webb, jolta odotan paljon,

 

[pernaveikko]

Kyllä varmasti elämää avaruudessa on. Onko älyllistä se on toinen kysymys. Mutta alkeellista elämää on kyllä lähes varmuudella mielestäni jossain oltava.

Olen ymmärtänyt, että mikäli alkeellista elämää esiintyy planeetalla missä on meidän tuntemallemme elämälle otolliset suhteet, niin siitä kehittyy aina sivilisaatio. Mihin evoluutio loppuisi naapuriaurinkokunnassa, kun se on meilläkin toiminut. Se vie vain aikaa ja ei saa kuolla sukupuuttoon kesken kaiken, mutta noin sinänsä älyllinen elämä on vääjäämätön lopputulos.

Jos olosuhteita ei ole niin kuin esimerkiksi Europassa, niin sitten ei tietenkään kehitystäkään tapahdu.

 

[Tarinankertoja]

Tämän Proxima Centaurin mahdollisen eksoplaneettahavainnon lisäksi itseäni kiinnostaamyös todella paljon tuo viime talvena julkistettu havainto "tabbyn tähdestä", joka on viimeisen sadan vuoden aikana himmentynyt tasaista tahtia ja mitään luonnollista selitystä asialle ei ole vieläkään keksitty. Muun muassa tähteä kiertävä komeettaparvi on suljettu pois laskuista.

Täähän on todella mielikuvitusta kiehtova juttu.. ja sen löysi harrastajat. Edelleen, ilmiön selittäisi parhaiten se, että tähden ympärille ollaan rakentamassa Dyson sphereä. Se selittäisi kaikki havainnot... harmi vaan, ettei mitkään muut havainnot siältä tue tätä "alien megastructure" teoriaa.. mutta mitä siä sitten tapahtuu, niin selityksiä kyllä jännityksellä odotellaan.

Hiano pikku TED talk asiasta
The most mysterious star in the universe | Tabetha Boyajian - YouTube

 

[Alfred E Neuman]

Emme yksinkertaisesti tiedä, kuinka todennäköistä älyllisen elämän esiintyminen avaruudessa on. Näin minä olen asian ymmärtänyt. Spekuloida voi sitten ihan mitä vaan, mutta uskon asiaksi tuo toistaiseksi jää.

Loppuosassa kirjoitelmaasi esitit noita ekstrapolaatioita planeettojen esiintymisen todennäköisyydestä, mutta planeetan olemassa olo ja (älyllisen) elämän olemassa olo planeetalla ei ole varmaankaan ihan yksi yhteen juttu, ja taaskaan kukaan ei toistaiseksi tiedä, kuinka todennäköistä on, että elämää syntyy sopivissa olosuhteissa, ja että se kehittyy sitten älylliseksi.

Olet ihan oikeassa, satavarmasti emme saa varmaan koskaan tietää tätä, ellei sitten noista @Tarinankertoja n mainitsemista miniluotaimista tule totta. Mutta meidän elinaikanamme emme tähän vastausta saa.

Kuitenkin noita eksoplaneettoja löytyy koko ajan lisää, niitä ilmestyy kuin sieniä sateella. Tämä yhdistettynä siihen, että tiedämme kohtalaisen hyvin miten tähti syntyy, ja miten planeetat saavat alkunsa, niin voidaan erittäin hyvällä todennäköisyydellä sanoa, että jokaista tähteä kiertää planeetta tai planeettoja.

Onhan nuo tiedemiehet aika hyvin osunut maaliinsa noilla laskelmillaan, esimerkiksi Neptunus planeetta oli laskettu olemassaolevaksi jo kauan ennen kuin itse planeetta löydettiin.

Joka tapauksessa, tällaisen älyllisen elämän syntymisessä on omat haasteensa. Niitä tänne jo postailinkin hiljattain, mutta sen verran siihen lisäksi, että onhan siinä sattumallakin erittäin iso osuus. Meitä ei esimerkiksi olisi tällä hetkellä olemassa mikäli dinosaurukset eivät olisi kuolleet sukupuuttoon. Tämä johtui mitä todennäköisimmin siitä, että järjettömän iso meteoriitti iski maahan tuhoten kohtalaisen suuren osan elämästä, dinot mukaanlukien. Nisäkkäät olivat tuolloin jo olemassa, mutta eivät olleet juuri rottaa isompia. Kun dinot oli poissa tieltä, niin nisäkkäät alkoivat kehittyä.

Tähän lisäksi elämää tukevalla planeetalla pitäisi olla itseensä suhteutettuna kohtalaisen suuri satelliitti, niinkuin meillä on kuu. Tämä siksi, että planeetta pyörisi kohtalaisen tasaisesti ja nopeasti itsensä ympäri, jolloin planeetta ikäänkuin grillautuu tasaisesti, mikä takaa paljon elintilaa. Jos tällaista kuuta ei planeetalla ole, niin pyöriminen ei todellakaan ole tasaista tai sitä ei ole ollenkaan, molemmat erittäin ei-toivottuja vaihtoehtoja elämälle.

Mutta koska niitä planeettoja on, erittäin suurella todennäköisyydellä, tuolla meidänkin galaksissamme jo miljoonia, niin aivan varmasti siellä ainakin yhdellä on elämä saanut kehittyä rauhassa.

Mutta joo, kuten sanoit, uskonasioitahan nämä loppupeleissä on.

 

[Karhunkulta]

Sekin kannattaa aina muistaa, että elämä ei välttämättä tarvitse samoja edellytyksiä mitä täällä meillä on. Eli sopiva lämpötila, nestemäinen vesi jne.

Ei ainakaan vielä kukaan ole voinut todistaa etteikö muistakin rakennuspalikoista voisi syntyä elämää. Viimeisen vuosikymmenenkin aikana ihmiskunnalle on fysiikasta ja avaruudesta selvinnyt niin uskomattomia asioita, että vielä hetki sitten kyseisiä löytöjä olisi pidetty mahdottomina, scifi-juttuina.

Proxima Centaurin tilanne on kyllä kutkuttava. Ja sekin miksi tiedon julkistamista pantataan näin pitkään. Esimerkiksi tuollakin kasvien pitäisi olla kaiken järjen mukaan hyvin tummia, jotta voisivat hyödyntää lähitähtensä himmeää valoa mahdollisimman tehokkaasti. Ei muuta kun nanoluotaimet matkaan! Sen sijaan esimerkiksi NASA keskittyy lähettämään luotaimen auringon sisälle tuhoutumaan.... prioriteetit.

 

[Rautapohkeet]

Proxima Centaurin tilanne on kyllä kutkuttava. Ja sekin miksi tiedon julkistamista pantataan näin pitkään. Esimerkiksi tuollakin kasvien pitäisi olla kaiken järjen mukaan hyvin tummia, jotta voisivat hyödyntää lähitähtensä himmeää valoa mahdollisimman tehokkaasti. Ei muuta kun nanoluotaimet matkaan! Sen sijaan esimerkiksi NASA keskittyy lähettämään luotaimen auringon sisälle tuhoutumaan.... prioriteetit.

Kyllähän tämä mahdollinen maankaltainen planeetta elämänvyohykkeellä olisi aivan huikea juttu. Kyseessä on kuitenkin tähtitieteen mittakaavassa aivan naapuritalo. Joten, jos siellä se planeetta tosiaan kuikuilee niin ei kun teleskoopit yms. sinne suuntaan keräämään tietoa. Ainutlaatuinen mahdollisuus ja näin lähellä niin tekniikan kehittyessä pystymme näin läheltä keräämään todella tarkkaakin tietoa planeetasta ja sen olosuhteista.

 

[Ted Raikas]

Sekin kannattaa aina muistaa, että elämä ei välttämättä tarvitse samoja edellytyksiä mitä täällä meillä on. Eli sopiva lämpötila, nestemäinen vesi jne.

Maapallollakin elää eliöitä hyvinkin ääriolosuhteissa, joista osa on aika lailla vastaavia mitä tietyillä aurinkokunnan taivaankappaleilla.

Esimerkkinä nyt vaikkapa karhukaiset, jotka selviää sekä erittäin kuumista että kylmistä olosuhteista ja jatkaa eloaan.

 

[PeteX]

Jostain Valtaojan kirjasta luin, että vastaavanlaisen elämän syntyminen kuin maapallolla on yhtä todennäköistä kuin kananmunan pysyminen tasapainossa lusikalla, sen varsipäässä. Elämänvyöhyke ja täällä mainitut kuu, dinot jne eivät vielä riitä. Pitää olla mielellään joku iso planeetta, joka pitää meteoriittisateet poissa ja planeetan akselin pitää olla juuri oikeassa asennossa. Mutta kaikki on mahdollista, kun kerran täälläkin näitä asioita pystytään miettimään.

 

[Amerikanihme]

Tähän lisäksi elämää tukevalla planeetalla pitäisi olla itseensä suhteutettuna kohtalaisen suuri satelliitti, niinkuin meillä on kuu. Tämä siksi, että planeetta pyörisi kohtalaisen tasaisesti ja nopeasti itsensä ympäri, jolloin planeetta ikäänkuin grillautuu tasaisesti, mikä takaa paljon elintilaa. Jos tällaista kuuta ei planeetalla ole, niin pyöriminen ei todellakaan ole tasaista tai sitä ei ole ollenkaan, molemmat erittäin ei-toivottuja vaihtoehtoja elämälle.

Haet kai tuolla sitä, että ilman Kuun vakauttavaa vaikutusta maapallo voisi pyöriä "kyljellään" ja se ehkä ei olisi oikein hyvä juttu, jos pyörimisakselin suunta vaihtelisi suuresti. Mutta on Kuulla tiettävästi muitakin elämälle hyödyllisiä vaikutuksia, vuorovesivoimat, ja ehkä laattatektoniikan alullepano tai avustaminen.

 

[Alfred E Neuman]

Pitää olla mielellään joku iso planeetta, joka pitää meteoriittisateet poissa ja planeetan akselin pitää olla juuri oikeassa asennossa. Mutta kaikki on mahdollista, kun kerran täälläkin näitä asioita pystytään miettimään.

Toisaalta, ei sellainen parinsadan miljoonan vuoden komeetta/meteorisade haittaisi siinä vaiheessa, kun planeetta alkaa olla jäähtynyt niin kylmäksi, että kivi on kiinteää pinnalla. Erään teorian mukaan kun suurin osa tämän planeetan vedestä tuli tänne komeettojen mukana "late heavy bombardment" aikakaudella, jolloin noita komeettoja sateli maahan erittäin tiheään. Tämän jälkeen alkoi planeetat olla ns. asemissaan, ja Jupiterista tuli jonkinlainen suojakilpi meille.

Haet kai tuolla sitä, että ilman Kuun vakauttavaa vaikutusta maapallo voisi pyöriä "kyljellään" ja se ehkä ei olisi oikein hyvä juttu, jos pyörimisakselin suunta vaihtelisi suuresti. Mutta on Kuulla tiettävästi muitakin elämälle hyödyllisiä vaikutuksia, vuorovesivoimat, ja ehkä laattatektoniikan alullepano tai avustaminen.

Kyllä, juuri tuota hain. Pitää muuten muistaa, että kuu etääntyy maasta parin sentin vuosivauhdilla. Tämähän tarkoittaa sitä, muutamien miljoonien vuosien kuluttua meillä ei enää ole kiertolaista eikä niinmuodoin vuorovesiäkään.

 

[Ted Raikas]

Kyllä, juuri tuota hain. Pitää muuten muistaa, että kuu etääntyy maasta parin sentin vuosivauhdilla. Tämähän tarkoittaa sitä, muutamien miljoonien vuosien kuluttua meillä ei enää ole kiertolaista eikä niinmuodoin vuorovesiäkään.

Eikös tuohon nyt mene huomattavasti pidempi aika kuin muutama miljoona vuotta?

Väitän, että Kuu kiertää Maata vielä muutaman miljoonan vuoden päästäkin. Totta kai vaikutukset hiljalleen heikkenee, mutta ei ne silloinkaan vielä erityisen merkittävästi ole muuttuneet.

Tietysti nyt pitäisi tietää, mitä muutamalla miljoonalla vuodella tarkalleen ottaen tarkoitetaan.