Matkalla avaruuteen?

[Ted Raikas]

Siinä kohtaa kun ihminen pystyy aiheuttamaan muutakin uhkaa kuin omalle pallolleen rajoittuva, niin ehkä jotkut saattaisi huolestua ja ryhtyä toimeen. Eli jos ihminen tekisi sellaisia hyppyjä kehityksessä, että pystyisi kunnolla siirtymään avaruudessa muihin kolkkiin. Oman aurinkokuntansa ulkopuolella. Marsin kolonialisointi ei ehkä vielä hätyyttäisiä, mutta mistäpä sitä tietää, että jos meidän olemassaolosta tiedetään ja sitä tarkkaillaan, että se olisi ensimmäisen reaktion aiheuttava tilanne, että tarkkailu tiivistyisi. Tiedä näistä. Vaikea kai todistaa, että tiedetäänkö meistä vai ei.

Joka tapauksessa niin kauan kuin paskotaan omat olosuhteet täällä kinastellen ja kaivetaan omaa kuoppaa, niin ehkei niitä kiinnosta. Toki harmi jos ekosysteemi menee pilalle, mutta jos ne on selvillä tuhansista ja taas tuhansista ekosysteemeistä jotka toimii hyvin, niin yhdellä ei ole niin suurta merkitystä siinä mittakaavassa.

 

[Sako]

Eli jos ihminen tekisi sellaisia hyppyjä kehityksessä, että pystyisi kunnolla siirtymään avaruudessa muihin kolkkiin.

Etäisyydet on ihan käsittämättömiä avaruudessa. Niin kauan kuin valonnopeutta ei pystytä ylittämään, on tähtienvälinen matkailu vain haave. Kun se lähin naapurikin on 15 valovuoden päässä ja mielenkiintoiset kohteet pirusti kauempana. Se valovuosi on "vain" 9 460 730 472 580 800 metriä.

 

[sinikettu]

Etäisyydet on ihan käsittämättömiä avaruudessa. Niin kauan kuin valonnopeutta ei pystytä ylittämään, on tähtienvälinen matkailu vain haave. Kun se lähin naapurikin on 15 valovuoden päässä ja mielenkiintoiset kohteet pirusti kauempana. Se valovuosi on "vain" 9 460 730 472 580 800 metriä.

Jos olisi mahdollista kyetä matkaamaan hyvin lähellä valonnopeutta, matkustus hyvin kauas olisi mahdollista kohtuullisissa ajoissa. Tämän mahdollistaa aikadilaatio. Mitä lähemmäksi valonnopeutta mennään, sitä hitaammaksi liikkujan aika hidastuu suhteessa havaitsijaan. Jos esimerkiksi kappale x kykenisi liikkumaan nopeudella 99,9 % valonnopeudesta, se kykenisi yhden vuoden aikana kulkemaan noin 22 valovuoden verran eteenpäin maasta katsottuna. Sellainen pieni probleema tässä kuitenkin olisi, että vaikka kappaleen x aikaa olisi kulunut yksi vuosi, aikaa maapallolla olisi hurahtanut tuon 22 vuoden verran. 99,999 % valonnopeudella vuoden trippi olisi jo 220 valovuoden mittainen. Tosin on hyvin todennäköistä, ettei tuollaisille nopeuksille ole kiloissa mitattujen massallisten kappaleiden mahdollista päästä.

edit: karmeita laskuvirheitä

 

[vilpertti]

Jos mietitään ihmisten matkustamista avaruuden läpi, niin eikö meidän pitäisi saada ainakin joku merkityksellinen jatkuva kiihtyvyys tuottamaan "painovoima" alukselle? Jos meillä on vaikka 0,3g kiihtyvyys, matka Proxima Centaurille kestäisi maanpäällisen seuraajan mielestä 10-15 vuotta näin nopeasti arvioituna ilman mitään matematiikkaa (voi olla siis ihan päin prinkkalaakin).

Kiihtyvyys tarvitaan, koska ilman "painovoimaa" elimistömme alkaa prakaamaan pitkässä juoksussa.

Tästä tulee tietysti ongelma polttoaineen riittävyyden muodossa.

 

[El Gordo]

Tämä se on. Meillä oli nyt joku leppäkerttukriisi missä niitä oli paljon ja kaikkialla. Hienoja hyönteisiä, mutta ei niiden kanssa jaksa kauaa telmiä. Lapset ehkä vähän kauemmin. Mielummin tekee jotain muuta ja järkevämpää.

Planeetta Maa ei aiheuta toimenpiteitä, vaikka meidän olemassaolosta tiedetäänkin.

Kyllähän tämä aika hieno planeetta on, jos unohdetaan ihmiset. Sopisi varmaan hyvin jollekin alien-herrakansalle eläkepäivien viettopaikaksi. Vähän niin kuin joku kesämökki Lapissa meille: onhan sinne hitosti matkaa, ja siellä on ärsyttäviä inisijöitä ilma sakeana, mutta siellä on sitten kuin herran kukkarossa kun sinne viimein pääsee.

Ootelkaapas vaan, niin kohta kaartaa alienien Audi pihaan, karkottavat ensi töikseen ihmiset tontilta (jonkinlaisia ihmis-ThermaCellejä ja ihmis-savukiekuroita ovat varmaan kehitelleet), ja alkavat grillaamaan.

 

[ernestipotsi]

Jos mietitään ihmisten matkustamista avaruuden läpi, niin eikö meidän pitäisi saada ainakin joku merkityksellinen jatkuva kiihtyvyys tuottamaan "painovoima" alukselle? Jos meillä on vaikka 0,3g kiihtyvyys, matka Proxima Centaurille kestäisi maanpäällisen seuraajan mielestä 10-15 vuotta näin nopeasti arvioituna ilman mitään matematiikkaa (voi olla siis ihan päin prinkkalaakin).

Kiihtyvyys tarvitaan, koska ilman "painovoimaa" elimistömme alkaa prakaamaan pitkässä juoksussa.

Tästä tulee tietysti ongelma polttoaineen riittävyyden muodossa.

Painovoimaprobleema olisi ratkaistavissa sillä, että laitetaan kappale pyörimään. Tällöin tähtienvälinen avaruusalus olisi todennäköisesti sylinterin muotoinen. Keinotekoisen gravitaation ongelma on siinä, että aluksen tulisi olla aika iso jotta se toimisi. Jos keinotekoista painovoimaa yritetään luoda liian pienellä kappaleella, niin käytännön ongelmaksi tulisi se, että painovoima olisi eri matkustajien jaloissa ja päässä. Eli siis aluksen tulee olla iso, koska gravitaatio; rakenteeltaan kestävä, koska se on iso; kevyt, että sen pystyy kiihdyttämään riittävään nopeuteen.

 

[Ted Raikas]

Etäisyydet on ihan käsittämättömiä avaruudessa. Niin kauan kuin valonnopeutta ei pystytä ylittämään, on tähtienvälinen matkailu vain haave. Kun se lähin naapurikin on 15 valovuoden päässä ja mielenkiintoiset kohteet pirusti kauempana. Se valovuosi on "vain" 9 460 730 472 580 800 metriä.

No, puhuin vähän eriasiasta nyt. Lähinnä täysin spekulatiivisesta tilanteesta, että kehityksemme olisi ottanut niin hurjia harppauksia (joihin en sinänsä millään usko, vaikka aika optimisti toisissa asioissa olenkin), että jotkut toiset lajit alkaisi kiinnostua/huolestua meistä. Nythän siihen ei sinänsä ole tarvetta, koska ollaan sidottu tähän planeettaan ja ei kyetä aiheuttamaan suurempaa uhkaa maailmankaikkaudessa. Se oli tässä nyt pointtina.

 

[Alfred E Neuman]

Olen aika varma siitä, että avaruudessa on elämää muuallakin kuin täällä meidän telluksellamme. Suurin osa tuosta elämästä on tasoa ameeba, mutta jossain harvoissa paikoissa on elämä kehittynyt jo monimutkaisemmallekin tasolle, niinkuin meidän planeetallamme. Se, miten elämä on syntynyt ylipäätänsä on vielä kohtalainen arvoitus, mutta miten yksinkertainen elämä (ameebat) muuttui monimutkaiseksi (kasvit ja eläimet). Meidän maa planeetalla tämä ketju voidaan jäljittää 3.5 miljardin vuoden päähän. Tuolloin alkoi elämä poreilemaan maassa. Jossain vaiheessa eliöt nousivat vedestä maan päälle. Fast forward jonkun miljoonaa vuotta ja meillä oli dinosaurukset. Nisäkkäitä, eli siis meikäläisiä, oli jo tuolloin olemassa, mutta ei kovin paljoa rottaa isompina eläiminä. Sitten jostain syystä dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon hyvin nopealla aikataululla, ja tästä johtuen nisäkkäät alkoivat kehittymään oikein kunnolla. Me ollaan tuon kehityksen yksi osa.

Niin muodoin, elämä saa alkunsa helposti, mutta vaikein osa on kehittää yksinkertaisesta elämästä monimutkaista. Tähän myös vaikuttaa moni sellainen asia, mitä ei tule useinkaan ajatelleeksi. Esimerkiksi planeetan koko. Mitä isompi on planeetta, sitä suurempi on vetovoiman vaikutus, maa on kohtalaisen litteä, ja elävät otukset kohtalaisen lyhyitä ja paksuja. Mitä pienempi niin sitä suurempi vaikutus vetovoimalla toiseen suuntaan. Vuoristo planeetalla olisi useita kymmeniä kilometrejä, eliöt erittäin pitkiä ja kapeita. Mutta ennenkaikkea, planeetta, missä monimutkaista elämää olisi, pitäisi olla hyvin suojassa esim. meteoriiteilta ja muilta sellaisilta, nimenomaan sen ajan kun elämä kehittyy. siinä menee kuitenkin se miljardin vuotta aikaa, joten monet sattumat pitää mennä juurikin kohdalleen, että meidänkaltaisemme älyllinen elämä saa edes jonkinlaisen kasvualustan.

Olemme siis loppupeleissä aika perkellen onnekkaita. Tai sitten emme.

 

[Amerikanihme]

Yhteyttä ei saada, koska on äärimmäisen epätodennäköistä välimatkoista johtuen, että osuttaisiin juuri samaan kohtaan kehityksessä.

Tunnut olevan aika varma juuri tämän selityksen oikeellisuudesta. Miksi näin? Olisivathan muut sivilisaatiot voineet kehittyä paljon meitä nopeammin ja levittäytyä avaruuteen miljardeja vuosia sitten. Mitään todisteita heistä ei kuitenkaan näy. Joten ei tuo kehitysvaiheen yhteneväisyysvaatimus minun mielestäni ole mikään todiste sille, ettei alieneita näy.

Stephen Webbiltähän tuli muutamia vuosia sitten kirja, jossa annettiin 50 mahdollista selitystä sille, miksei alieneitä näy. En ole lukenut kirjaa, mutta varmaan nuo kaikki tässä ketjussa annetut järkeväntuntuiset selitykset löytyvät sieltä. Omassa vähäisessä pohdinnassani olen siis päätynyt siihen, että alienit jostain syystä menettävät kiinnostuksensa avaruuden valloittamiseen, tuhoavat itsensä ennen kuin valloittavat avaruuden, tai sitten muita ei vaan ole. Mutta en ole ollenkaan varma, että yksi noista vaihtoehdoista olisi se oikea vastaus.

Kun se lähin naapurikin on 15 valovuoden päässä ja mielenkiintoiset kohteet pirusti kauempana.

Nyt menee jo ihan yli ymmärryksen. Mitä tarkoitat "lähimmällä naapurilla"? Lähin tunnettu tavanomainen tähti on tietääkseni Proxima Centauri vähän yli neljän valovuoden etäisyydellä. Onko sillä planeettoja, sitä ei kai tiedetä vielä. Sitäkään ei tiedetä, mikä on lähin tähti jolla on planeettoja. Joten mikä lähin se tuolla 15 valovuoden päässä piileskelee?

Mitä isompi on planeetta, sitä suurempi on vetovoiman vaikutus

Riippuu vähän siitä, mitä tarkoitat "isolla". Jos vain kasvatetaan planetaan kokoa, niin gravitaatiovoima pienenee pinnalla.

maa on kohtalaisen litteä

Jaa onko? Riippuu kai siitä, millaisella suhteellisella mittarilla mitataan, mutta useimmat asioista perillä olevat ihmiset kai sanoisivat, että maa on kohtuullisen pyöreä. Toki navoiltaan hieman litistynyt, ja muitakin poikkeuksia pallon muodosta löytyy yleisesti ottaen (ei nyt mennä kilometrien asteikolla, jolla tasolla on paljonkin poikkeavaa tarkasta pallon muodosta).

Mitä pienempi niin sitä suurempi vaikutus vetovoimalla toiseen suuntaan. Vuoristo planeetalla olisi useita kymmeniä kilometrejä, eliöt erittäin pitkiä ja kapeita.

Nyt meni ihan "över hilse", en ymmärrä kirjoittamastasi oikein mitään. Miksi pienellä vuoristoplaneetalla asustelee pitkiä ja kapeita eliöitä?

 

[Mac^]

Avaruus - sen kappaleet, etäisyydet, elämän etsiminen jne. jne. - on kyllä kiehtova aihe. Aina silloin tällöin tulee tutkiskeltua erilaisia asioita aiheeseen liittyen. Monesti hurahtaa tunteja asioita kerratessa tai uusiin asioihin perehtyessä. Tulipa vuosi sitten käytyä astronomian kurssikin, joka oli yliopistoajan mielenkiintoisimmista. Kaikennäköisiä asioita mm. tähdistä tuli opittua. Jotenkin valtavat kappaleet, etäisyydet ynnä muu kiehtoi paljon enemmän kuin muiden fysiikan kurssien teemat, joissa asioita käsiteltiin atomien ja niitä pienempien kappaleiden kokoluokassa.

Minäkin veikkaan, että elämää löytyy muualtakin valtavasti. Älyllisiä sivilisaatioitakin uskon olevan pelkästään Linnunradassa useita. Miksi emme niitä havaitse, uskon johtuvan siitä, ettei havaintolaitteistomme ole kyllin tarkkoja (joitain eksoplaneettoja pystytään kai juuri ja juuri havaitsemaan tähden kirkkauden muutoksen perusteella ja muilla epäsuorilla menetelmillä) tai tarkoitukseen sopivia. Ties millä tavalla toiset sivilisaatiot viestivät.

Voi hyvinkin olla, että meidät on myös havaittu. Tosin havainnot on voitu tehdä niin kaukaa, että havaitsijan luona Jeesuksen syntymisen aikoja ei ole vielä nähty. Tai ainakaan toisen maailmansodan tapahtumia ja ydinaseen räjäytystä. Voihan olla, että jotain älyllistä täällä päin on havaittu niin vähän aikaa sitten, että yhteydenotot ovat vielä matkalla.

Avaruuden välimatkat ovat niin valtavia, että käytännössä tarvittaisiin jokin alus, jolla voitaisiin päästä vähintään 10 prosenttiin valon nopeudesta, jotta sillä olisi mitään mieltä lähteä taittamaan aurinkokunnan tai muun tähtikunnan ulkopuolelle. Olen skeptinen sen suhteen, että jokin sivilisaatio saisi kehittyä tuhoutumatta niin kauan, että se olisi riittävän älykäs pystyäkseen tällaisen aluksen rakentamaan samalla tuhoamatta oman planeettansa luonnonvaroja. Sen takia en usko, että täällä tulee koskaan ketään muita paikan päälle pöllähtämään tai että maapallon asukki koskaan lentäisi aurinkokunnan ulkopuolelle.

Olisi toki mukava olla väärässä. Olisipa mielenkiintoista tietää, miltä maailma näyttää ja miten avaruustutkimus on edennyt esimerkiksi 1000 tai 10000 vuoden päästä.

Edit:

Tunnut olevan aika varma juuri tämän selityksen oikeellisuudesta. Miksi näin? Olisivathan muut sivilisaatiot voineet kehittyä paljon meitä nopeammin ja levittäytyä avaruuteen miljardeja vuosia sitten. Mitään todisteita heistä ei kuitenkaan näy. Joten ei tuo kehitysvaiheen yhteneväisyysvaatimus minun mielestäni ole mikään todiste sille, ettei alieneita näy.

Niinpä. Hyvä kysymys.

Omassa vähäisessä pohdinnassani olen siis päätynyt siihen, että alienit jostain syystä menettävät kiinnostuksensa avaruuden valloittamiseen, tuhoavat itsensä ennen kuin valloittavat avaruuden, tai sitten muita ei vaan ole. Mutta en ole ollenkaan varma, että yksi noista vaihtoehdoista olisi se oikea vastaus.

Jotain tämänsuuntaista piti itsekin kirjoittamani, ja tuloksena oli se mitä yllä on. Uskon kuitenkin vahvasti, että muita on jossakin. Jos maailmankaikkeudessa on miljardeja galakseja, joissa jokaisessa on miljardeja tähtiä ja planeettojakin lienee useimmilla, niin tuntuisi käsittämättömältä, että onni ei olisi potkaissut muuallakin.

 

[Amerikanihme]

Avaruuden välimatkat ovat niin valtavia, että käytännössä tarvittaisiin jokin alus, jolla voitaisiin päästä vähintään 10 prosenttiin valon nopeudesta, jotta sillä olisi mitään mieltä lähteä taittamaan aurinkokunnan tai muun tähtikunnan ulkopuolelle. Olen skeptinen sen suhteen, että jokin sivilisaatio saisi kehittyä tuhoutumatta niin kauan, että se olisi riittävän älykäs pystyäkseen tällaisen aluksen rakentamaan samalla tuhoamatta oman planeettansa luonnonvaroja. Sen takia en usko, että täällä tulee koskaan ketään muita paikan päälle pöllähtämään tai että maapallon asukki koskaan lentäisi aurinkokunnan ulkopuolelle.

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin puhaltamalla kaikki yhteen hiileen ihmiskunta pystyisi jo nyt (tai ainakin ihan lähivuosina tai vuosikymmeninä) lähettämään jonkinlaisen aluksen tai aluksia muihin tähtiin (jotka siis matkaavat sinne ehkä useiden kymmenien tai satojen vuosien sisällä). En tiedä, tuleeko tuosta Juri Milnerin , Stephen Hawkingin ja muiden ideasta (minisatelliitteja Alfa Centaurin lähitähteen) mitään, mutta että tuollaista edes puolitosissaan suunnitellaan, kertoo jo siitä, että olemme suhtkoht kykeneviä tähtienvälisten alusten lähettämiseen säädyllisessä matka-ajassa.

 

[Mac^]

Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin puhaltamalla kaikki yhteen hiileen ihmiskunta pystyisi jo nyt (tai ainakin ihan lähivuosina tai vuosikymmeninä) lähettämään jonkinlaisen aluksen tai aluksia muihin tähtiin (jotka siis matkaavat sinne ehkä useiden kymmenien tai satojen vuosien sisällä). En tiedä, tuleeko tuosta Juri Milnerin , Stephen Hawkingin ja muiden ideasta (minisatelliitteja Alfa Centaurin lähitähteen) mitään, mutta että tuollaista edes puolitosissaan suunnitellaan, kertoo jo siitä, että olemme suhtkoht kykeneviä tähtienvälisten alusten lähettämiseen säädyllisessä matka-ajassa.

Ok, tästä en ollut niin perillä - niin kuin en kovin tarkasti muutenkaan koko aiheesta. Ehkä vaikein osuus on siis löytää sivilisaatio, joka puhaltaa niin hyvin yhteen hiileen, että avaruuden valloitus olisi mahdollista. :D

 

[ernestipotsi]

Stephen Webbiltähän tuli muutamia vuosia sitten kirja, jossa annettiin 50 mahdollista selitystä sille, miksei alieneitä näy. En ole lukenut kirjaa, mutta varmaan nuo kaikki tässä ketjussa annetut järkeväntuntuiset selitykset löytyvät sieltä. Omassa vähäisessä pohdinnassani olen siis päätynyt siihen, että alienit jostain syystä menettävät kiinnostuksensa avaruuden valloittamiseen, tuhoavat itsensä ennen kuin valloittavat avaruuden, tai sitten muita ei vaan ole. Mutta en ole ollenkaan varma, että yksi noista vaihtoehdoista olisi se oikea vastaus.

Tämä varsin yleinen argumentti aina jotenkin särähtää korvaani. Millä oletuksella sivilisaatiot tuhoaisivat itsensä kun kerran maailmankaikkeuden ainoa todistetusti älykäs elämänmuoto elää paraikaa historiansa rauhallisinta ajanjaksoa?

 

[pikkuvaimo]

Nyt meni ihan "över hilse", en ymmärrä kirjoittamastasi oikein mitään. Miksi pienellä vuoristoplaneetalla asustelee pitkiä ja kapeita eliöitä?

Siinä haettiin sitä, että pienen painovoiman omaavilla planeetoilla kaikki kasvaa pitkiksi ja hoikisi. Vastaavasti suuren painovoiman planeetoilla kasvetaan mataliksi ja tukeviksi.

 

[pernaveikko]

Tämä varsin yleinen argumentti aina jotenkin särähtää korvaani. Millä oletuksella sivilisaatiot tuhoaisivat itsensä kun kerran maailmankaikkeuden ainoa todistetusti älykäs elämänmuoto elää paraikaa historiansa rauhallisinta ajanjaksoa?

Varsinkin Eurooppa elää historiansa rauhallisinta aikaa, mutta monia sivilisaatioita on jo tuhoutunut tässäkin eläinlajissa. Tietenkään laji ei ole ollut uhattuna omien toimiensa takia, vaikka kerran olikin sukupuuton partaalla.

Ihan vain siksi, että aseteknologia kehittyy. Japanilaiset tietävät aika hyvin miten saadaan pari kaupunkia matalaksi. Pelkästään tiedossa olevien ydinaseiden määrä on aivan valtava ja naurettavan iso. Jos joku riita tulee, niin tunnissa ollaan sukupuutossa. Se vain lopulta tapahtuu, koska se on mahdollista.

Jos joku asia on mahdollista, niin lopulta sen joku tekee. Aina. Vaikka siihen hetki menisikin.

 

[Sako]

Jos joku asia on mahdollista, niin lopulta sen joku tekee. Aina. Vaikka siihen hetki menisikin.

Kannattaa lyödä rahat kiinni Putiniin. Hänellä on missio eikä kaihda käyttää voimaa.

Allenien näkymättömyys johtunee pitkästä matkasta. Jossain tuolla taatusti on toinenkin tai jopa useampi elämää omaava planeetta, mutta järjettömät matkat tekee sivilisaatioiden kohtaamisen epätodennäköiseksi.

 

[pernaveikko]

Kannattaa lyödä rahat kiinni Putiniin. Hänellä on missio eikä kaihda käyttää voimaa.

Lienee todennäköisempää, että se tapahtuu vasta myöhemmin, mutta tämä on jo hyvä alku. Kyseessä on vielä myös aika nuori poika. Korealaista poikaa en pidä kovin vaarallisena, koska sitten loppuisi viskin juonti ja amerikkalaisten elokuvien katsominen hyvin nopeasti.

Maailmassa on paljon asioita minkä todennäköisyys ei ole lähellekään nollaa ja tämä on yksi niistä.

 

[Sako]

Lienee todennäköisempää, että se tapahtuu vasta myöhemmin,

Täähän olisi Venäjä-ketjun juttuja, mutta jatketaan vielä yhden viestin verran. Jotkut asiantuntijat epäilevät Putinin haastavan lännen Baltiassa vuoden sisään. Sehän olisi luonnollisin suunta imperiumin jälleenrakennuksessa. Haastaako ja miten haastaa, se on riskin paikka.
Georgian ex-presidentti: Putinin seuraava kohde on Baltian maat - Ulkomaat - Verkkouutiset

 

[Amerikanihme]

Siinä haettiin sitä, että pienen painovoiman omaavilla planeetoilla kaikki kasvaa pitkiksi ja hoikisi. Vastaavasti suuren painovoiman planeetoilla kasvetaan mataliksi ja tukeviksi.

Onko asia todellakin noin yksinkertainen? No, emme kai tiedä varmaksi ennen kuin tapaamme joitakin pieneltä planeetalta kotoisin olevia olioita.

Millä oletuksella sivilisaatiot tuhoaisivat itsensä kun kerran maailmankaikkeuden ainoa todistetusti älykäs elämänmuoto elää paraikaa historiansa rauhallisinta ajanjaksoa?

Onko se itse Valtaojan Esko siellä? Kyllähän asian voi noin nähdä optimistina tai voi kai sanoa noin pelkästään lukuihin tuijottavana realistina. Minä olen näkevinäni, ettei tässä nyt ihan oikealla tiellä olla esim. luonnon hyvinvoinnin suhteen, vai näyttävätkö numerot, että Tellus-planetaamme luonto ei ole koskaan voinut paremmin kuin nyt?

Tai ehkä olet vain satiirikko?

 

[vilpertti]

Painovoimaprobleema olisi ratkaistavissa sillä, että laitetaan kappale pyörimään. Tällöin tähtienvälinen avaruusalus olisi todennäköisesti sylinterin muotoinen. Keinotekoisen gravitaation ongelma on siinä, että aluksen tulisi olla aika iso jotta se toimisi. Jos keinotekoista painovoimaa yritetään luoda liian pienellä kappaleella, niin käytännön ongelmaksi tulisi se, että painovoima olisi eri matkustajien jaloissa ja päässä. Eli siis aluksen tulee olla iso, koska gravitaatio; rakenteeltaan kestävä, koska se on iso; kevyt, että sen pystyy kiihdyttämään riittävään nopeuteen.

Kai sen aluksen pitäisi olla "aika iso" muutenkin jos puhutaan populaation lähettämisestä lähitähtijärjestelmää asuttamaan? Tarvitseehan tuollainenkin energiaa pyörimisliikkeen ylläpitämiseen, ei tietysti mitenkään niin paljon kuin jatkuvalla kiihtyvyydellä lentävä alus. Matka-aikakin on mallia järjetön.

 

[ernestipotsi]

Kai sen aluksen pitäisi olla "aika iso" muutenkin jos puhutaan populaation lähettämisestä lähitähtijärjestelmää asuttamaan? Tarvitseehan tuollainenkin energiaa pyörimisliikkeen ylläpitämiseen, ei tietysti mitenkään niin paljon kuin jatkuvalla kiihtyvyydellä lentävä alus. Matka-aikakin on mallia järjetön.

Mitä energiaa se pyörimisen ylläpitäminen vaatii? Ei siellä tähtienvälisessä tyhjyydessä ole mitään mikä sitä hidastaisi...

Onko se itse Valtaojan Esko siellä? Kyllähän asian voi noin nähdä optimistina tai voi kai sanoa noin pelkästään lukuihin tuijottavana realistina. Minä olen näkevinäni, ettei tässä nyt ihan oikealla tiellä olla esim. luonnon hyvinvoinnin suhteen, vai näyttävätkö numerot, että Tellus-planetaamme luonto ei ole koskaan voinut paremmin kuin nyt?

En ole koskaan väittänyt, että planeettamme luonto voisi nyt paremmin kuin koskaan.

Tietysti on joitakin asioita, joissa kaikilta osin ei olla onnistuttu. Esimerkiksi juuri ilmastonmuutos. Mutta jos asiaa tarkastelee laajemmalta kantilta niin on hyvin vaikea nähdä etteikö 2010-luku olisi ihmiskunnan parasta aikaa. Rauhallisinta se on varmasti kuten kirjoitinkin. Sitä ei joku yksittäinen ranskalainen jäätelöautokuski muuta.

 

[Amerikanihme]

En ole koskaan väittänyt, että planeettamme luonto voisi nyt paremmin kuin koskaan.

Juttelimme kai sivilisaatioiden mahdollisesta itsensä tuhoamisesta, ja sinulle sen mahdollisuuden mainitseminen näytti särähtävän korvaan, koska ihmiskunta ei näytä olevan itsetuhoa kohti menossa (ainakin näin ymmärsin). Sitten mainitsin, että kyllä tässä kovaa vauhtia tuhotaan luontoa (ja ilmastoa), niin että ellei nykymeininki pian vaihda suuntaan niin voidaan meidän sivilisaatiomme (vai onko tämä nykyisin "meidän sivilisaatio"?) kohdalta ehkä jättää tähtimatkailun haaveileminen vähäksi aikaa, jos edes onnistumme pitämään oman lajimme hengissä.

 

[Tarinankertoja]

niin että ellei nykymeininki pian vaihda suuntaan niin voidaan meidän sivilisaatiomme (vai onko tämä nykyisin "meidän sivilisaatio"?) kohdalta ehkä jättää tähtimatkailun haaveileminen vähäksi aikaa, jos edes onnistumme pitämään oman lajimme hengissä.

Päinvastoin, ihmiskunnan säilymisen takia tähtimatkailun kehittämistä pitäisi kiihdyttää. Niin kauan kun meillä on 7 - 11 miljardin populaatio Maa planeetalla, meillä on parhaat mahdollisuudet kehittää uusia tekniikoita. Jos/Kun ihmispopulaatio seuraavan tuhannen vuoden aikana (ilmastonmuutos tai joku muu) romahtaa johonkin miljardiin, on taas vähemmän aivokapasiteettia luoda uutta.


No, lyhemmälläkin tähtäimellä nyt olisi mahdollisuus panostaa, ennen kuin suuret kansainvaellukset ilmastonmuutoksen tiimoilta alkaa vuosisadan puolenvälin jälkeen. En usko että länsimaisten demokratioiden (jos niitä viä on) rahojen ohjaus tieteeseen kasvaisi pakolaiskriisin jyrätessä.


Tahtivaellus on aika elinehto tämmöselle expansiiviselle lajille.

 

[ernestipotsi]

Juttelimme kai sivilisaatioiden mahdollisesta itsensä tuhoamisesta, ja sinulle sen mahdollisuuden mainitseminen näytti särähtävän korvaan, koska ihmiskunta ei näytä olevan itsetuhoa kohti menossa (ainakin näin ymmärsin). Sitten mainitsin, että kyllä tässä kovaa vauhtia tuhotaan luontoa (ja ilmastoa), niin että ellei nykymeininki pian vaihda suuntaan niin voidaan meidän sivilisaatiomme (vai onko tämä nykyisin "meidän sivilisaatio"?) kohdalta ehkä jättää tähtimatkailun haaveileminen vähäksi aikaa, jos edes onnistumme pitämään oman lajimme hengissä.

Ilmastonmuutos on paha juttu juu, mutta mitään viitteitä ei ole ollut mistään ihmislajin massasukupuutosta.

 

[vilpertti]

Mitä energiaa se pyörimisen ylläpitäminen vaatii? Ei siellä tähtienvälisessä tyhjyydessä ole mitään mikä sitä hidastaisi...

Onko alus vain rengas ilman 0g-akselia? Oletetaanko aluksen saavan koko matkansa ajan kaiken toimintaansa tarvittavan energian aurinko(tähti?)kennoista vai joudutaanko käyttämään polttoainetta? Muuttuuko aluksen massa polttoaineen käyttämisen myötä?