12 olisi kova, 8 puolivälieriin, 9-12 pelaisi mestiksen top 4 kanssa vaikka kaksin,- kolmin,- nelinkertaisen sarjan jonka jälkeen top 4 jatkaisi seuraavan kauden liigassa. Jos ei ole edellytyksiä pelata liigaa, onko sitten edellytyksiä missään muuallakaan.Onko täällä muita joiden mielestä tuo kymmenen kuulostaa aika pieneltä määrältä? Miksi pitää mennä ääripäästä toiseen? Miten edes järjestät kunnon playoffit - kaikki pääsee niihin vai kaksi jää rannalle? Varsin mielenkiintoinen runkosarja, mutta pelin taso. Se on kova!
Muuten samoilla linjoilla, mutta pistäisin nuo sijoilla 9-12 pelaamaan kaksinkertaisen keskinäisen sarjan samaan aikaan, kun divarissa ratkottaisiin mestaria pudotuspeleissä. Liigan viimeinen ja divarin ykkönen karsintoihin.12 olisi kova, 8 puolivälieriin, 9-12 pelaisi mestiksen top 4 kanssa vaikka kaksin,- kolmin,- nelinkertaisen sarjan jonka jälkeen top 4 jatkaisi seuraavan kauden liigassa. Jos ei ole edellytyksiä pelata liigaa, onko sitten edellytyksiä missään muuallakaan.
Makuasioita nämä. Minä taas ajattelin sen niin että mestiksessä ei pelattaisi pudotuspelejä lainkaan koska top4 karsii ylös. Olkoon sitten pelimäärältään pidempi runkosarja. Se miten rahapuoli järjestyy, niin ei mitään hajua, kun en skenessä ole.Muuten samoilla linjoilla, mutta pistäisin nuo sijoilla 9-12 pelaamaan kaksinkertaisen keskinäisen sarjan samaan aikaan, kun divarissa ratkottaisiin mestaria pudotuspeleissä. Liigan viimeinen ja divarin ykkönen karsintoihin.
Ja miksi näin, niin en jaksa uskoa, että divarin neljännen ja Liigan ysin välinen ero olisi kovinkaan pieni, joten tuossa repeäisi helposti tasoerot yksittäisissä otteluissa aivan liian suuriksi.
Jos lasketaan 30 pelaajaa Liigarosteriin, niin 10 joukkueen sarjassa se tarkoittaisi 300 pelaajaa. Viime kauden 15 joukkueen osalta se tarkoitti 450 pelaajaa ja nyt sitten 16 joukkueen kanssa jo 480 pelaajaa. Liigan sivujen mukaan viime kaudella vähintään yhden pelin pelanneita oli 470, joten keskiarvo 30 pelaajaa per joukkue on melko osuva. Puhutaan melko merkittävästä erosta onko Liigassa 300-350 pelipaikkaa vaiko 450-500 pelipaikkaa. Maksukykyyn en sen enempää ota kantaa, mutta tason nousu olisi kyllä aivan selviö. Nyt Liigassa pelaa pelaajia joiden taso ei riittäsii 10 joukkueen Liigaan.Ylipäätään ajatus, että liigan taso nousisi sillä että tiputetaan joukkueita alaspäin on hieman outo, ei tiputus mystisesti nosta liigajoukkueiden maksukykyä mitenkään merkittävästi ylöspäin. Pelaajia toki vapautuu enemmän, mutta suurin osa tässä vaiheessa varmasti katsoisi ulkomaan markkinoita enemmän vaikka sitten alemman kategorian sarjoja joissa osin jo nyt parempi maksukyky kuin liigassa + muut edut verot, ilmasto jne.
Nykymuotoinen Mestis on nyt pöhinässä kiitos siihen kohdistuvan mielenkiinnon. Moni seura uskaltaa myös puhua tulevaisuuden haaveista. Mestis siis voisi säilyttää kiinnostusta siten, että sieltä tosiaan olisi sauma nousta ylöspäin sekä tietenkin myös Liigasta tulleen uuden kiinnostavan seuran myötä. Konkurssien pelko putoamisen johdosta on sinänsä hassu kun nykyiset tuloksetkaan ei kovin kehuttavia ole Liigaseurojen taloudessa. Toki konkurssi on väistämätön jos se todetaan tuossa maaliskuussa, että päätettiin teidän seuran putoavan alas nyt. Selkeällä strategialla voi varautua soppareiden teossa mallilla paras skenaario ja huonoin skenaario. Silloin liikevaihtoa tietenkin laskettaisiin ja sopeutettaisiin alemman sarjatason vaateelle, mutta ei sen tarvitse tarkoittaa konkurssia. Maltilla toteutettuna vuosikymmenen periodilla voisi toteutua esim 10+10 malli ja alempi tasokin olisi kiinnostava.Oikeastaan voisi lähes varmuudella sanoa jos asiaa yhtään enemmän tarkastelee muutenkin kuin huutelun kautta, niin jos liigaseuroja eli ammattiseuroja pudotellaan nykymuotoiseen Mestikseen tuloksena on konkursseja kun ammattiorganisaatio siirtyy amatöörisarjaan. Ainoa lähtökohtaisesti edes eteisesti toimiva ratkaisu olisi ottaa muutama joukkue lisää liigaan ja jakaa sitten sarja ns a- ja b- liigoihin saman ammattimaisen katto- organisaation alle
Jotenkin en osta tätä kappaletta ollenkaan. Uskoisin juniorituotannon säilyvän hyvänä vaikka yksittäinen seura joutuisikin konkurssiin. Lisäksi jos konkurssin tehnyt seura on kylän ainoa, niin siihen tyhjiöön nousee uusi toimija ja usein vielä vanhalla brändillä. Ammatinharjoittaminen olisi edelleen mahdollista kiitos eri maiden sarjojen sekä kotimaisten sarjojen myötä. Ammattilaiseksi pääseminen voi olla vaikeampaa jos ammattilaisorganisaatioita olisi Suomessa vähemmän, mutta kääntäen se nostaisi kilpailun tasoa ja pelaajatuotanto olisi tehokkaampaa. Ja kyllä mun näkökulmana olisi se, että Mestiskin olisi nykyistä tasokkaampi sarja ja late bloomereille olisi paikkoja kehittyä.Muutoin konkurssien lisäksi suomen pelaajatuotanto tulee hiipumaan, kun yhä harvemmalla on mahdollisuus treenata ja toteuttaa ammattiaan tai tulevaisuuden haave ammattiaan ammattimaisesti. Suomessa kun pelaajatuotanto riittäisi isompaankin ammattisarjaan kuin nykyinen kuusitoista. Toki ainahan se ottaa aikaa hetken, että pelaajatuotannon pelaajat tasaa lisääntyneet ammattipaikat. Kärkipelaajiin tällä ei tosin olisi olennaista vaikutusta, mutta toisaalta kyllä varsinkin niin sanottujen Late bloomerit kärsii jos määrää supistetaan, he kuitenkin ekana liipasimella. Kuten tiedetään noistakin osa on tehnyt kovankin kansainvälisen uran lopulta.
Nykymalli ei ole osoittautunut toimivaksi. Vähentäminen nostaa tasoa kuten yllä esitin. Nyt 16+10 malli voisi olla ensi kauden jälkeen vielä sama, koska muutosta ei ole tehty ajoissa. Seuraavalle kaudelle voisikin olla sitten 15+10 malli siten, että on suora tippuja/nousija sekä vielä karsinnat. Liigan kilpailullinen taso nousee kun vaade rosteriin mahtumisesta nousee. Tasokkaammat pelaajat ovat yhtä kuin tasokkaampi sarja. Samalla myös Mestiksestä lähtisi heikoin seura pois ja taso nousisi myös siellä. Liiga on tasokkaampi kuin siellä pelaa 1-15 parasta joukkuetta kuin 1-16. Mestis on parempi sarja jos siellä pelaa 16-25 parhaat joukkueet kuin 17-26. Tästä sitten järkevällä suunnitelmalla kausi kerrallaan kohti haluttua mallia 12+12, 12+10 tai sitten vaikka se 10+10.Liiga ja seurat tarvitsee lisää rahaa ja täten tasonnostoa, se on selvä ja siitä varmaan kaikki samaa mieltä, mutta liigaseurojen vähentäminen ilman järkevää suunnitelmaa on lähinnä populismia ilman mitään faktoja ja todennäköisesti ei johda mihinkään hyvään ja kestävään, lähinnä päinvastoin ja vaikeuttaa isossa kuvassa suomalaisen kiekon kasvua ja suomalaista pelaajamassaa
Eiköhän muutamat CHL-ottelut maksa aika paljon ulkomailla, ja kun pitää yrittää budjetoida vaikka vahingossa tulevat jatkopelitkin niin kustannukset nousevat merkittävästi.Kova on Isku-areenan vuokra jos erotus kattaa tuollaisen legioonan lennot + hotellit.
Millä perusteella juuri ne heikoimmat pelaajat jättäisivät liigan? Rajaus voisi tapahtua vaikka keskitasosta, jolloin taso ei paranisi paljoakaan.Jos lasketaan 30 pelaajaa Liigarosteriin, niin 10 joukkueen sarjassa se tarkoittaisi 300 pelaajaa. Viime kauden 15 joukkueen osalta se tarkoitti 450 pelaajaa ja nyt sitten 16 joukkueen kanssa jo 480 pelaajaa. Liigan sivujen mukaan viime kaudella vähintään yhden pelin pelanneita oli 470, joten keskiarvo 30 pelaajaa per joukkue on melko osuva. Puhutaan melko merkittävästä erosta onko Liigassa 300-350 pelipaikkaa vaiko 450-500 pelipaikkaa. Maksukykyyn en sen enempää ota kantaa, mutta tason nousu olisi kyllä aivan selviö. Nyt Liigassa pelaa pelaajia joiden taso ei riittäsii 10 joukkueen Liigaan.
Sen sijaan Bluesilla riittää näköjään.
Ei riitä talous. Olet oikeassa.
Siinä sivussa "kaikki " rahat ovat menneet, pelaajabudjetti 1,6 milj ja kassa on tyhjä.
Yleisöä käy ~ 2500 per peli ja turpaan tulee taloudellisesti joka puolelta, menestyksestä huolimatta.
Eikös Vaasa ja Tampere ole ne ainoat poikkeukset tuohon? Vaasaan bussilla ja Tampereelle junalla?Jos konkretiaa Kärppien matkustuksesta haluaa, niin muutama vuosi sitten Kärppien kuluarvio runkosarjan matkustuskustannuksista oli noin 100 000€. Tuohon voinee inflaation myötä laittaa vuonna -24 jonkin verran lisää, mutta suurusluokka varmaankin sama isossa kuvassa.
Pleijarit erikseen, tuolloin lennellään charterilla joka paikkaan, runkosarjassa reittilennoilla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Eikös Vaasa ja Tampere ole ne ainoat poikkeukset tuohon? Vaasaan bussilla ja Tampereelle junalla?
CHL-ottelut ja mahdolliset välierät/finaalit Hakametsässä? Olisihan siinä otettu historia hienosti huomioon, ja samalla optimoitu taloutta Liigan suuntaan.
Kyllä se tosiaan väkimäärään liittyviin asioihin taitaa tiivistyä lopulta. Vaikka aina tykätään verrata yli 10k ihmistä pienempään Raumaan, niin se on silti niin, että Mikkelin ja Rauman seutukunnat on lähes saman kokoiset väkimäärältä, mutta Mikkelin seutukunta pinta-alaltaan yli kolme kertaa isompi. Ts väestöntiheys Rauman seudulla kolminkertainen. Tämä on vähän yllättävääkin, kun ei Raumasta, saatika Eurajoesta tai Eurasta varsinaisesti mitään metropolia tule mieleen (eikä sitä toki olekaan, esim jo Turun seudulla väestöntiheys on nelinkertainen).Talousalueen koko. Se se on, joka Mikkelissä ei riitä. Espoossa on massaa hiukka enemmän. Ei se auta, vaikka Mikkelissä pelaisi Montreal Canadiens, kun kiekko kiinnostaa vain tiettyä osaa ihmisistä, ja siitäkin osasta vain osa pääsee/raaskii mennä hallille.
Nyt en ihan ymmärtänyt? Olettaisin olevan aika selvää, että joukkueet haluavat jengiinsä parhaat pelaajat. Ehkä avaat enemmän tuollaista ajatusmaailmaa, koska minulle ei aukene tämä ollenkaan?Millä perusteella juuri ne heikoimmat pelaajat jättäisivät liigan? Rajaus voisi tapahtua vaikka keskitasosta, jolloin taso ei paranisi paljoakaan.
Vähemmän pelipaikkoja, jolloin vastuu neloskentän/rotaation kohdalla pienempi, seurat eivät halua maksaa alakenttien pelaajille yhtä paljoa kuin isommalla vastuulla oleville.Nyt en ihan ymmärtänyt? Olettaisin olevan aika selvää, että joukkueet haluavat jengiinsä parhaat pelaajat. Ehkä avaat enemmän tuollaista ajatusmaailmaa, koska minulle ei aukene tämä ollenkaan?
Raumalla on lisäksi järjestelyt, joita täälläkin on riittävästi kerrattu. Sekä sanoisin, että enemmän traditioita kiekon suhteen.Kyllä se tosiaan väkimäärään liittyviin asioihin taitaa tiivistyä lopulta. Vaikka aina tykätään verrata yli 10k ihmistä pienempään Raumaan, niin se on silti niin, että Mikkelin ja Rauman seutukunnat on lähes saman kokoiset väkimäärältä, mutta Mikkelin seutukunta pinta-alaltaan yli kolme kertaa isompi. Ts väestöntiheys Rauman seudulla kolminkertainen. Tämä on vähän yllättävääkin, kun ei Raumasta, saatika Eurajoesta tai Eurasta varsinaisesti mitään metropolia tule mieleen (eikä sitä toki olekaan, esim jo Turun seudulla väestöntiheys on nelinkertainen).
Itse asiassa pelkkä Mikkeli on maapinta-alaltaan isompi kuin koko Rauman seutukunta. Ja varmaan vesistöt vielä pidentävät välimatkoja.
Eli helppo on huudella (minunkin), että kun Raumalla käy 700 ihmistä enemmän peleissä, niin Mikkelissä pitäisi käydä tuhat enemmän kuin nyt, mutta ei niitä ihmisiä vaan taida olla.
Kiitos tiedosta. Eli matkakulubudjetti ei heilauta ilmoitettuja n. 5-15M€ kokonaiskulubudjetteja merkittävästi joukkueiden välillä puoleen tai toiseen. Vaikka Oulu on kaukana. Esimerkiksi erot hallivuokrissa eri kaupungeissa ovat huomattavasti tuota isommat.Jos konkretiaa Kärppien matkustuksesta haluaa, niin muutama vuosi sitten Kärppien kuluarvio runkosarjan matkustuskustannuksista oli noin 100 000€. Tuohon voinee inflaation myötä laittaa vuonna -24 jonkin verran lisää, mutta suurusluokka varmaankin sama isossa kuvassa.
Pleijarit erikseen, tuolloin lennellään charterilla joka paikkaan, runkosarjassa reittilennoilla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Maltilla toteutettuna se olisi noin 30 pelipaikkaa per kausi kun Liigan joukkuemäärää supistettaisiin. Näkisin näistä parhaan puolikkaan kyllä löytävän paikkansa ulkomailta ja muista Liigaseuroista. Alempi puolikas voi hakea palkkaansa ulkomailta tai olla Mestiksessä kovemmassa vastuussa nostamassa uraansa. Uskoisin tämän vain kehittävän tasoa yleisesti sekä yksittäisen pelaajan osalta.Vähemmän pelipaikkoja, jolloin vastuu neloskentän/rotaation kohdalla pienempi, seurat eivät halua maksaa alakenttien pelaajille yhtä paljoa kuin isommalla vastuulla oleville.
Ulkomaille vetoa on aina ja se ei muuttuisi tässä juurikaan oletuksella, että saamme toisen sarjatason tasoa nostettua. Palkoissa ei kilpailla ellei sitten peliyhtiöiltä ala tulla mottipäisiä summia tänne pieneen reunamarkkinaan.Lisäksi kun pelipaikkoja on vähemmän kilpailu pelipaikoista voi ajaa pelaajat katsomaan ulkomaille todennäköisemmin (etenkin, jos sieltä saisi parempaa palkkaakin vielä).
Rapakon takaa siirrytään jo nyt ihan jossain määrin. Mikään automaatio ei nuorelle pitäisikään olla Liigatasolla. Mestis voisi hyvinkin olla nuorille läpilyöntialustana. Lisäksi U20 pitäisi olla sen verran kovatasoinen, että se kehittäisi paremmin, mutta eihän se toteudu jos liian nopeasti pitää ottaa U20 ikäiset 16 joukkueen reserviin tuppea syömään. Ja kun pelipaikkoja ei riitä, niin sinun pitää olla parempi saadaksesi vähäiset paikat. Kilpailu kehittää pelaajatuotantoa.Nuoremmille pelaajille ei välttämättä riitä pelipaikkoja, jolloin voivat siirtyä vaikkapa rapakon taakse pelaamaan.
Takamatkaa ei ikinä saada kiinni jos ajatusmallina on mahdotonta. Ruotsi on isompi markkina ja periaatteessa ei kuuluisikaan saada Ruotsia kiinni. Joskus olimme kuitenkin aika samoissa tai jopa edellä. Silloin tehtiin jotain väärin tai Ruotsi teki jotain oikein. Jotain tarttis tehdä ja katsoa mihin tilanne johtaa 5-10 vuoden perspektiivillä. Nyt tehdyt muutokset ei näy muutaman vuoden aikana juuri mihinkään. Siksi myös elämäntapamuutokset epäonnistuu kun ei heti tulekaan tuloksia.Lisäksi huomauttaisin, että vaikka tv-tulot tuplattaisiin niin silläkään ei saada vielä Ruotsia kiinni.
Aila pitkälti samaa mieltä asiasta.Ylipäätään ajatus, että liigan taso nousisi sillä että tiputetaan joukkueita alaspäin on hieman outo, ei tiputus mystisesti nosta liigajoukkueiden maksukykyä mitenkään merkittävästi ylöspäin. Pelaajia toki vapautuu enemmän, mutta suurin osa tässä vaiheessa varmasti katsoisi ulkomaan markkinoita enemmän vaikka sitten alemman kategorian sarjoja joissa osin jo nyt parempi maksukyky kuin liigassa + muut edut verot, ilmasto jne.
Oikeastaan voisi lähes varmuudella sanoa jos asiaa yhtään enemmän tarkastelee muutenkin kuin huutelun kautta, niin jos liigaseuroja eli ammattiseuroja pudotellaan nykymuotoiseen Mestikseen tuloksena on konkursseja kun ammattiorganisaatio siirtyy amatöörisarjaan. Ainoa lähtökohtaisesti edes eteisesti toimiva ratkaisu olisi ottaa muutama joukkue lisää liigaan ja jakaa sitten sarja ns a- ja b- liigoihin saman ammattimaisen katto- organisaation alle
Muutoin konkurssien lisäksi suomen pelaajatuotanto tulee hiipumaan, kun yhä harvemmalla on mahdollisuus treenata ja toteuttaa ammattiaan tai tulevaisuuden haave ammattiaan ammattimaisesti. Suomessa kun pelaajatuotanto riittäisi isompaankin ammattisarjaan kuin nykyinen kuusitoista. Toki ainahan se ottaa aikaa hetken, että pelaajatuotannon pelaajat tasaa lisääntyneet ammattipaikat. Kärkipelaajiin tällä ei tosin olisi olennaista vaikutusta, mutta toisaalta kyllä varsinkin niin sanottujen Late bloomerit kärsii jos määrää supistetaan, he kuitenkin ekana liipasimella. Kuten tiedetään noistakin osa on tehnyt kovankin kansainvälisen uran lopulta.
Liiga ja seurat tarvitsee lisää rahaa ja täten tasonnostoa, se on selvä ja siitä varmaan kaikki samaa mieltä, mutta liigaseurojen vähentäminen ilman järkevää suunnitelmaa on lähinnä populismia ilman mitään faktoja ja todennäköisesti ei johda mihinkään hyvään ja kestävään, lähinnä päinvastoin ja vaikeuttaa isossa kuvassa suomalaisen kiekon kasvua ja suomalaista pelaajamassaa
Miksi tv-raha pysyisi samana, jos joukkue määrä tippuisi? Jos vaikka KalPa tippuisi niin aika moni KalPa-fani jättäisi tv-paketin ostamatta. Sama homma varmaan muiden joukkueiden kanssa. Enkä usko että muiden joukkueiden fanit intoutuisivat ostamaan niin paljon enemmän tv-paketteja. Toisin sanoen miksi tv-firmat maksaisivat pienemmästä näkyvyydestä enemmän? Veikkaisin että aika harva kuitenkaan katsoo muita kuin oman suosikkijoukkueensa liiga-pelejä.Pienemmän joukkuemäärän voi toisinpäin ajatella kasvattavan SM-liigaseurojen kilpailukykyä ulkomaisia seuroja vastaan TV-rahan osuuden kasvaessa, mutta Mestikseen pudonneiden seurojen maksukykyhän tällöin putoaa. Mestiksen kiinnostus voi toki nousta, mutta kyllähän tuo tarkoittaisi todennäköisesti, että liigan kokoonpanopaikkojen vähentyminen johtaisi enemmänkin pelaajavirran kasvuun Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin ja muiden maiden sarjoihin, joissa lajista saa itselleen myös leipätyön.
Huonoimmat pelaajat oletettavasti maksavat vähemmän. Mistä raha heidän korvaamiseen paremmilla ja oletettavasti kalliimmilla? Kai seurat tälläkin hetkellä hommaisivat parempia pelaajia, jos olisi rahaa.Nyt en ihan ymmärtänyt? Olettaisin olevan aika selvää, että joukkueet haluavat jengiinsä parhaat pelaajat. Ehkä avaat enemmän tuollaista ajatusmaailmaa, koska minulle ei aukene tämä ollenkaan?
Onko nykyinen TV-sopimus sidottu joukkuemäärään vai kuitenkin otteluiden määrään? TV-raha tuskin nousi, kun K-Espoo nousi, enkä usko näin tapahtuneen Jukureidenkaan ym. noustessa. Voi olla, että käsitykseni on väärä.Miksi tv-raha pysyisi samana, jos joukkue määrä tippuisi? Jos vaikka KalPa tippuisi niin aika moni KalPa-fani jättäisi tv-paketin ostamatta. Sama homma varmaan muiden joukkueiden kanssa. Enkä usko että muiden joukkueiden fanit intoutuisivat ostamaan niin paljon enemmän tv-paketteja. Toisin sanoen miksi tv-firmat maksaisivat pienemmästä näkyvyydestä enemmän? Veikkaisin että aika harva kuitenkaan katsoo muita kuin oman suosikkijoukkueensa liiga-pelejä.
Luultavasti ottelumäärään. Mutta sehän myös kasvaa mikäli useampi joukkue on Liigassa pelaamassa samat 60 ottelua.Onko nykyinen TV-sopimus sidottu joukkuemäärään vai kuitenkin otteluiden määrään? TV-raha tuskin nousi, kun K-Espoo nousi, enkä usko näin tapahtuneen Jukureidenkaan ym. noustessa.
Playoffien tulonjaosta tuli mieleen, että ilmeisesti vielä ysärin TPS/Jokerit hegemonia aikaan tuotot meni seuroille suoraan tai ainakin suorempaa. Rauno Mokka tarinoi aiheesta uusimmassa Äijiensuo-podcastissa ja miten he silloisen Ässien toimari Vellu Ketolan kanssa kyllästyivät siihen että kaksi seuraa vain joka vuosi kasvattaa taloudellista etumatkaa ja alkoivat sitten soitella kahteen pekkaan muita pikkuliigaseuroja läpi ja saivat enemmistöllä ajettua asiaan muutoksen.Mitalipelien rahoista ja tamperelaisten ottelukustannuksista faktoja ovat:
TPS ja Jokerit maksoi kompensaatiota muille seuroille lipputuloistaan.Playoffien tulonjaosta tuli mieleen, että ilmeisesti vielä ysärin TPS/Jokerit hegemonia aikaan tuotot meni seuroille suoraan tai ainakin suorempaa. Rauno Mokka tarinoi aiheesta uusimmassa Äijiensuo-podcastissa ja miten he silloisen Ässien toimari Vellu Ketolan kanssa kyllästyivät siihen että kaksi seuraa vain joka vuosi kasvattaa taloudellista etumatkaa ja alkoivat sitten soitella kahteen pekkaan muita pikkuliigaseuroja läpi ja saivat enemmistöllä ajettua asiaan muutoksen.
Jotenkin syntyi myös vaikutelma, että liigaseurojen kesken on nyt aika kovaa ristivetoa kuvion muuttamiseksi, eli "isoja seuroja" on tullut lisää mutta samoin tietysti pieniä, ja aihe on ehkä Lukollekin (ja pj Janne Mokalle) vähän vaikea tuon historian takia.
Playoffien tulonjaosta tuli mieleen, että ilmeisesti vielä ysärin TPS/Jokerit hegemonia aikaan tuotot meni seuroille suoraan tai ainakin suorempaa. Rauno Mokka tarinoi aiheesta uusimmassa Äijiensuo-podcastissa ja miten he silloisen Ässien toimari Vellu Ketolan kanssa kyllästyivät siihen että kaksi seuraa vain joka vuosi kasvattaa taloudellista etumatkaa ja alkoivat sitten soitella kahteen pekkaan muita pikkuliigaseuroja läpi ja saivat enemmistöllä ajettua asiaan muutoksen.