Liigaseurojen taloudelliset tulokset

[Willimies]

Etelässä suunnilleen Kajaanin ja Kemin ja Rovaniemen kokoiset paikat pelaa liigaa , mutta Pohjoisessa vain Kärpät :) .

Millä Kemin (noin 20 000 asukasta) kokoisella paikkakunnalla pelataan liigaa?

 

[Kirveellä töitä]

Millä Kemin (noin 20 000 asukasta) kokoisella paikkakunnalla pelataan liigaa?

Mouhijärvellä(3094)...sori korkkasin ja oli aivan pakko.

 

[juba]

Millä Kemin (noin 20 000 asukasta) kokoisella paikkakunnalla pelataan liigaa?

Jos lasketaan Kemistä 25km rinki niin on enemmän asukkaita kuin Raumalla. Samoin Raahen kohdalla jne.

 

[Ragulin]

Samalta varmaan Turussa tuntui Typhoonin rakennuttua. Ehkä Helsingissäkin Hartwall Areenan myötä?

Jos joskus Suomessa käynnistyy seuraava hallien rakentamisaalto, ehkä silloin elättinä ovatkin tampereen seurat. Kuka näistä tietää?

Tuskinpa sellaisia halleja syntyy Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon, Lappeenrantaan, Poriin, Raumalle, Kouvolaan, Mikkeliin, Espooseen, Hämeenlinnaan, Lahteen tai Vaasaan, joihin saataisiin olennaisesti enemmän katsojia, kuin nykyisten hallien kapasiteetti jo mahdollistaa. Turussakin nykyinen kapasiteetti piisaa, mutta parempi sijainti toisi samansuuruiseen halliin keskustassa varmaankin enemmän katsojia.

Tampereellehan halli tuli julkisen sektorin eli kaupungin vahvalla myötävaikutuksella ja oli/on isompaa kaavoituskuviota. Tässä kuviossa seuroille lankesi monesta syystä vuokralaisen rooli ja kannattavuus vaatii isoja katsojavirtoja. Toisaalta hallin rakentaminen ei myöskään velkaannuttanut seuroja jo lähtökohtaisesti.

Se että yleisömäärät ovat Tampereella nousseet perustuu Tampereen suhteellisesti varsin nopeaan väestönkasvuun, alueen kohtalaisen hyvään taloudelliseen kantokykyyn, uuden hallin hyvään saavutettavuuteen ja parantuneeseen julkiseen liikenteeseen (ratikka, juna). Jääkiekko on Tampereella iso laji ja lisäksi Ilveksen nousu varteenotettavaksi vastustajaksi Tapparalle, nosti vastakkainasettelun uneliaasta kiinnostavaksi.

Tällaista yhtälöä ei ole tarjolla oikeastaan millään paikkakunnalla (pääkaupunkiseutu on muuttumassa), joten pelkkä uusi halli ei riitä. Täytyy olla myös muita suotuisia muuttujia, jotta hallit saataisiin säännöllisesti täyteen.

Suomen aluerakenteen kehitys ei anna olettaa, että väestörakenne olennaisesti muuttuisi lähivuosikymmeninä. Pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu, Turun ja Oulun seudut kasvavat edelleen. Vaasa ja Kuopio sinnittelevät. Mualla väestö tulee lähinnä vähenemään, ja kun se joka puolella vanhenee, niin kyllä kasvukeskuksien ulkopuolisten seurojen mahdollisuudet näyttävät heikoilta.

 

[Juhaht]

Tällaista yhtälöä ei ole tarjolla oikeastaan millään paikkakunnalla (pääkaupunkiseutu on muuttumassa), joten pelkkä uusi halli ei riitä. Täytyy olla myös muita suotuisia muuttujia, jotta hallit saataisiin säännöllisesti täyteen.

Toki, mutta pointti olikin lähinnä laventaa ajattelua tästä hetkestä vähän laajempaan näkökulmaan. Se, että jokin seura toimii nyt muiden "elättäjänä" ei tarkoita etteikö tilanne voisi jossain vaiheessa - syystä tai toisesta - keikahtaa aivan toiselle tolalle.

 

[Eikka86]

Jos Tampereella seurat olisivat laittaneet hallin pystyyn, niin ne kaiketi olisivat enemmistöomistajan roolissa hallin taustayhtiössä. Nyt ilmeisesti seuroilla ei ole minkäänlaista osuutta halliyhtiön omistuksessa, mikä viittaa siihen, että ihan hirveän isolla summalla seurat eivät ole olleet mukana hallin rakennuttamisessa.

Siihen aikaan kun hallia alettiin nuijimaan läpi sekä rakentamaan, oli kaupungin toisen joukkueen omistus ja toimiva johto valmiita vaikka viemään joukkueensa Tesoman halliin pelaamaan. Ei siinä oikein mahdollisuuksia ollut nykyistä isompiin omistuksiin, pitkät vuokrasopimukset asiasta toki ovat olemassa.

Todennäköisesti tuo Areena on vielä pitkälle ensi vuosikymmenelle tämän maan ehdoton ykköspaikka niin kiekolle kuin konserteille.

 

[Ragulin]

Toki, mutta pointti olikin lähinnä laventaa ajattelua tästä hetkestä vähän laajempaan näkökulmaan. Se, että jokin seura toimii nyt muiden "elättäjänä" ei tarkoita etteikö tilanne voisi jossain vaiheessa - syystä tai toisesta - keikahtaa aivan toiselle tolalle.

Toki se on mahdollista.

Siihen voi vaikuttaa liigan vetovoiman heikkenemisen aiheuttama yleisen kiinnostavuuden lasku, joka kyllä sitten vaikuttaa kaikkialla, mutta kulu- ja tulorakenteen erilaisuudesta johtuen voi iskeä eri lailla eri seuroihin.

Siihen vaikuttaa maan talouskehitys, tuotteiden hinnoittelu (eli hintoja (lipunhintoja ja hallivuokria yms.) pitäisi laskea jos ihmisten käytössä olevat tulot laskevat) ja Suomen geopoliittisen aseman aiheuttamat vaikutukset Suomen taloudelle.
Ja Suomi kilpailee lähinnä Sveitsin, Ruotsin, Saksan ja Tsekin kanssa. Näiden maiden maantieteellinen asema on Euroopassa paljon parempi kuin Suomen, joten poliittiset myllerrykset eivät välttämättä vaikuta näihin maihin yhtä merkittävästi. Tarkoittaisi sitä, että Suomen asema heikkenisi suhteellisesti ja liigaseurojen maksukyky seuraisi vähitellen tätä kehitystä.

 

[Mary Mackey]

Siihen aikaan kun hallia alettiin nuijimaan läpi sekä rakentamaan, oli kaupungin toisen joukkueen omistus ja toimiva johto valmiita vaikka viemään joukkueensa Tesoman halliin pelaamaan. Ei siinä oikein mahdollisuuksia ollut nykyistä isompiin omistuksiin.

Eipä taida pitää tämä paikkaansa. Eka yritys hallin pykäämiseksi oli sellainen, jossa sekä seurat että niiden taustavoimat olivat Keskusareena Oy osakkaita. Homma vaan kaatui täysin ammattitaidottoman vetäjän (ex-Tappara) täydelliseen epäonnistumiseen rahoituksen hankinnassa ja muussakin projektin hallinnassa.

 

[Eikka86]

Eipä taida pitää tämä paikkaansa. Eka yritys hallin pykäämiseksi oli sellainen, jossa sekä seurat että niiden taustavoimat olivat Keskusareena Oy osakkaita. Homma vaan kaatui täysin ammattitaidottoman vetäjän (ex-Tappara) täydelliseen epäonnistumiseen rahoituksen hankinnassa ja muussakin projektin hallinnassa.

Niin, sillä saattoi olla jotain merkitystä asian kanssa ettei Ilves puheissaan olisi siirtynyt uuteen halliin vaan mennyt sinne Tesomalla. Toki tuon ja valmistumisen välissä vaihtui vielä rakentajakin sekä oli muuta välppäämistä.

Onneksi uusi halli kuitenkin valmistui ja on ihan toimiva.

 

[Raksilan vetera]

Jos lasketaan Kemistä 25km rinki niin on enemmän asukkaita kuin Raumalla. Samoin Raahen kohdalla jne.

Kemi asukasluku 20500 Tornio 21500 Keminmaa 8000 Haaparanta 5000 = 55000 asukasta ns. perämerenkaaressa. Välimatka Kemi-Tornio 28 km , linnuntietä 22,6 km autolla 25 min.
Kemin ja Tornion välissä Keminmaa. Kaupunkien välissä nelikaistainen moottoritie, pituus Torniosta Kemin Maksniemeen 35 km. Osassa moottoritietä 120 KM/h

 

[Glove]

Jos lasketaan Kemistä 25km rinki niin on enemmän asukkaita kuin Raumalla. Samoin Raahen kohdalla jne.

Raahessa joku 25000, eikä siinä ole kuin Siikajoki 5000 ja Pyhäjoki 3000, jos laskee koko kunnat.

 

[Robin Big Snake]

Jos lasketaan Kemistä 25km rinki niin on enemmän asukkaita kuin Raumalla. Samoin Raahen kohdalla jne.

Onko minkä tyyppistä löysää rahaa samalla alueella?

Tolla väkimäärällähän ei juuri liigajoukkuetta elätetä.

 

[juba]

Onko minkä tyyppistä löysää rahaa samalla alueella?

Tolla väkimäärällähän ei juuri liigajoukkuetta elätetä.

Eihän 'mikään määrä elätä liigajoukkuetta vaan tarvitaan sponsorit ja muut tukijat, Itse Porissa junnuna ja sen jälkeen jääkiekon lähellä pyörineenä en tunne ihmisiä , jotka kävisi peleissä paitsi minä ja junnujoukkueissa pelanneet ystävät eli kaupungin koko on melkoista harhaa. Muuten esim. Helsingissä olisi aina kaikki hallit täynnä ja vaadittaisiin 40000 katsojan areenaa. Kuitenkin Porissa usein 3500 katsojaa vaikka harvoin kukaan puhuu Ässistä ellei itse aloita puhetta.

 

[Robin Big Snake]

Eihän 'mikään määrä elätä liigajoukkuetta vaan tarvitaan sponsorit ja muut tukijat, Itse Porissa junnuna ja sen jälkeen jääkiekon lähellä pyörineenä en tunne ihmisiä , jotka kävisi peleissä paitsi minä ja junnujoukkueissa pelanneet ystävät eli kaupungin koko on melkoista harhaa. Muuten esim. Helsingissä olisi aina kaikki hallit täynnä ja vaadittaisiin 40000 katsojan areenaa. Kuitenkin Porissa usein 3500 katsojaa vaikka harvoin kukaan puhuu Ässistä ellei itse aloita puhetta.

Viittasin nyt lähinnä siihen että eiköhän liigakiekko sellaisenaan lopu Raumalla samalla hetkellä kun RTK:n tuki loppuu ja se on täysin poikkeuksellinen järjestely. Samaa se vaatisi muissakin tuppukylissä.

 

[Olkku]

Viittasin nyt lähinnä siihen että eiköhän liigakiekko sellaisenaan lopu Raumalla samalla hetkellä kun RTK:n tuki loppuu ja se on täysin poikkeuksellinen järjestely. Samaa se vaatisi muissakin tuppukylissä.

Miten olisi mahdollista tämä kuvio? Raumalaiskiekkoilun tuki ry lopettaisi Raumalaisen jääkiekkoseura Lukon tukemisen.

 

[juba]

Viittasin nyt lähinnä siihen että eiköhän liigakiekko sellaisenaan lopu Raumalla samalla hetkellä kun RTK:n tuki loppuu ja se on täysin poikkeuksellinen järjestely. Samaa se vaatisi muissakin tuppukylissä.

Älä tutki miten Ässät pärjää, mutta sama järjestely muilla paikkakunnilla sallisi pelaamisen Liigassa. .. porin Tyyliin suurin osa "ammattilaisjoukkueista " Amerikassa ja muualla voi jatkaa toimintaa.

 

[Robin Big Snake]

Miten olisi mahdollista tämä kuvio? Raumalaiskiekkoilun tuki ry lopettaisi Raumalaisen jääkiekkoseura Lukon tukemisen.

Sitä juuri tarkoitikin, missä muualla olisi mahdollista tälläinen kuvio.

 

[Olkku]

Sitä juuri tarkoitikin, missä muualla olisi mahdollista tälläinen kuvio.

Tartuin tähän kun kirjoitit. "kun loppuu". Olisit selvyyden vuoksi kirjoittanut "jos loppuisi".

 

[Kiekoton Mies]

Sitä juuri tarkoitikin, missä muualla olisi mahdollista tälläinen kuvio.

Missä tahansa muuallakin. Ei se ole muuta kun perustaa firman ja luotsaa sen isoksi. Se on sitten eri asia mikä sen firman pitäisi olla ja miten se nousee isoksi. Kaikki ei menesty. Mutta tänään kun Ivalon Tunturikiekon tuki perustaa firman, niin sieltä voi 10v päästä nostaa niitä tukieuroja TuKi:n toimintaan ihan samalla tavalla kuin Raumalla toimitaan. Vaikea on parempaa keksiä kun RTK tai kasvaa suuremmaksi.

 

[Robin Big Snake]

Missä tahansa muuallakin. Ei se ole muuta kun perustaa firman ja luotsaa sen isoksi. Se on sitten eri asia mikä sen firman pitäisi olla ja miten se nousee isoksi. Kaikki ei menesty.

Niin että missä vaan ja senkun perustaa ja heti perään toisaalta kukaan ei tiedä mitä ja miten siitä saa menestyvän. Tekemistä vaille valmis homma.

 

[juba]

Niin että missä vaan ja senkun perustaa ja heti perään toisaalta kukaan ei tiedä mitä ja miten siitä saa menestyvän. Tekemistä vaille valmis homma.

Toisaalta jos jokaisen jääkiekkoilijan palkasta vähennettäisiin muutama prosentti ja seurat sijoittaisivat amerikka tai muuhun vastaavaan rahastoon. Niin seura tai liiga olisi 100 vuoden päästä melko omavarainen ja ei tarvittaisi katsojia tai sponsoreita. Toki kukaan ei pelaa pitkää peliä.

 

[Tarinankertoja]

Niin, sillä saattoi olla jotain merkitystä asian kanssa ettei Ilves puheissaan olisi siirtynyt uuteen halliin vaan mennyt sinne Tesomalla.

Mikä palstaläppä tää Tesoma on? Ei sellaisesta ollut puhetta...

Honkalehto, tuon ajan Ilves toimari, puheli Osaston jäsenille, että olis hyvä idea jäädä Hakametsään ja tehdä siitä oma koti kuten HIFK teki nordiksesta.

Miehen taloustaidot oli sitä kuokkaa, että ymmärrettävästi pelkäsi nousevia kustannuksia uudessa Areenassa. Tämä tapahtui siinä vaiheessa kun kaupunki oli saanut tapeekseen Bjurströmin Keskusareena oy:n saamattomuudesta ja ottanut hankeen omiin käsiinsä ja oli neuvottelemassa SRV:n ja muiden kanssa rahoituksesta. Laskelmat perustivat siihen, että areenalla pelaa 2 liigajoukkuetta. Honkkiksen höpinät Hakametsään jäämisestä sai rahottajat aika varpailleen, joten valtuustoon junailtiin Areenan rakentamispäätökseen ponsi, jossa Hakametsästä sulatetaan jää jotta siä ei enää kiakkoa voi pelata.
(toki tätä ajoi myös ”futisvaltuutetut”, kun aina vaan kiakolle lisää tiloja, joten jos taas uus, niin joku on otettava pois prkl).

Ponsi on kivasti vähin äänin unohdettu.. on siä kolme muutakin pontta jos jotain huvittaa katella Areenan syntyhistorian poliittista puolta.

 

[hk65]

Toisaalta jos jokaisen jääkiekkoilijan palkasta vähennettäisiin muutama prosentti ja seurat sijoittaisivat amerikka tai muuhun vastaavaan rahastoon. Niin seura tai liiga olisi 100 vuoden päästä melko omavarainen ja ei tarvittaisi katsojia tai sponsoreita. Toki kukaan ei pelaa pitkää peliä.

Toisaalta pitäis varmaan ennen pitkää peliä ton lyhyen pelin toimia. Konkurssikypsää lähentelevänä virmana ei oo kauheen hedelmällistä loppupeleissä lähteä sijoitustoimintaan. Ja jos satutkin saamaan isomman satsin pääomaa, millä aloittaa, niin parhaassa tapauksessa sekin sijoitustili meneekin sitten mahdollisen ja todennäköisen lainan pantiksi, kun tosiaan se varsinainen liiketoiminta ja siihen liittyvät huolet ei edelleenkään tuolla korjaannu vuosikymmeniin.

Etkähän nyt sinäkään varmaan omalla työpaikallasi ottas palkanalennusta, että se sun työnantajan firma saa tehtyä itsestään sijoittamalla sadan vuoden päästä omavaraisen?

 

[mirasane]

Tähän ketjuun sopii ehkä parhaiten tieto SaiPaqn uusista omistajista. 2 miljoonaa laittavat seuran pääomittamiseen. Sitä tarvitaan, koska viime kaudesta on tulossa ilmeisesti yli 700 000 euroa tappiota.

LÄTKÄ LENTÄÄ OY:N JA LIIGA-SAIPAN OMISTAJUUS

Lätkä Lentää Oy on 8.8.2024 pitänyt ylimääräisen yhtiökokouksen. Kokouksessa vahvistettiin Lätkä Lentää Oy:n laajentunut omistajuuspo...

saipa.fi

Noita tyyppejä kun katsoo, niin mm. seuraavia hahmoja on mukana:

Ari-Pekka Salovaara
Visman johtaja ( Visma | Management Team | Ari-Pekka Salovaara )
Edellisvuoden tulokuningas maakunnassa.

Visman Ari-Pekka Salovaara oli Lappeenrannan seudun tulokuningas – taustalla ohjelmistoyhtiö Miradoren kaupat

Pitkä ura Vismalla alkoi oman Severa Oy:n yrityskaupoilla.

www.esaimaa.fi

Tommi Laitinen
Canon Oy:n toimitusjohtaja, Visman entinen toimitusjohtaja

Tommi Laitinen on nimitetty Canon Oy:n toimitusjohtajaksi - Canonin lehdistökeskus

www.canon.fi

Toni Parkkinen
Yrityskaupoilla rikastunut
Oli Etelä-Karjalan kovatuloisin vuonna 2022

”Aluksi olivat minä ja yksi kirvesmies” – Etelä-Karjalan tulokärjet Toni Parkkinen ja Petteri Rantalainen tienasivat miljoonansa yrityskaupoilla

Toni Parkkinen ja Petteri Rantalainen myivät viime vuonna betoni- ja teollisuusrakentamiseen erikoistuneesta yrityksestään merkittävän siivun Korpi capitalille.

yle.fi

Roope Kupias
Vartiaisen miljonäärisuvun jäsen. Suku rikastui, kun heidän isosti omistamansa Larox myytiin Metsolle 2009 93 miljoonalla eurolla. Perheen varallisuutta on vaikea arvioida, mutta perheenjäsenet omistavat yhdessä sijoitusyhtiö Capillary Oy:n, joka omistaa lukuisia yrityksiä.. Yksi noista on ainakin suodatus- ja teollisuusautomaatiota tekevä Roxia Oy, jonka liikevaihto on liikkunut luokassa 15-30 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikko Vanhatalo
Vankkapuun omistaja ja toimitusjohtyaja, liikevaihto noin 10 miljoonaa vuodessa

Liki 10 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä Vankkapuu sai alkunsa, kun Antero Vanhatalo osti veneveistämön Kuutostien kupeesta 1980-luvulla – Vaikka lama toi miljoonavelat, nyt pyyhkii hyvin

Simpeleellä ja Joutsenossa toimiva Vankkapuu on Antero Vanhatalon synnyttämä perheyritys. Nykyisin toimitusjohtajana työskentelee hänen poikansa Mikko Vanhatalo. Yritys selvisi vaikeasta 1990-luvun lamasta ja pyörittää nyt lähes 10 miljoonan euron liikevaihtoa.

www.uutisvuoksi.fi

 

[Farout]

Tähän ketjuun sopii ehkä parhaiten tieto SaiPaqn uusista omistajista. 2 miljoonaa laittavat seuran pääomittamiseen. Sitä tarvitaan, koska viime kaudesta on tulossa ilmeisesti yli 700 000 euroa tappiota.

LÄTKÄ LENTÄÄ OY:N JA LIIGA-SAIPAN OMISTAJUUS

Lätkä Lentää Oy on 8.8.2024 pitänyt ylimääräisen yhtiökokouksen. Kokouksessa vahvistettiin Lätkä Lentää Oy:n laajentunut omistajuuspo...

saipa.fi

Noita tyyppejä kun katsoo, niin mm. seuraavia hahmoja on mukana:

Ari-Pekka Salovaara
Visman johtaja ( Visma | Management Team | Ari-Pekka Salovaara )
Edellisvuoden tulokuningas maakunnassa.

Visman Ari-Pekka Salovaara oli Lappeenrannan seudun tulokuningas – taustalla ohjelmistoyhtiö Miradoren kaupat

Pitkä ura Vismalla alkoi oman Severa Oy:n yrityskaupoilla.

www.esaimaa.fi

Tommi Laitinen
Canon Oy:n toimitusjohtaja, Visman entinen toimitusjohtaja

Tommi Laitinen on nimitetty Canon Oy:n toimitusjohtajaksi - Canonin lehdistökeskus

www.canon.fi

Toni Parkkinen
Yrityskaupoilla rikastunut
Oli Etelä-Karjalan kovatuloisin vuonna 2022

”Aluksi olivat minä ja yksi kirvesmies” – Etelä-Karjalan tulokärjet Toni Parkkinen ja Petteri Rantalainen tienasivat miljoonansa yrityskaupoilla

Toni Parkkinen ja Petteri Rantalainen myivät viime vuonna betoni- ja teollisuusrakentamiseen erikoistuneesta yrityksestään merkittävän siivun Korpi capitalille.

yle.fi

Roope Kupias
Vartiaisen miljonäärisuvun jäsen. Suku rikastui, kun heidän isosti omistamansa Larox myytiin Metsolle 2009 93 miljoonalla eurolla. Perheen varallisuutta on vaikea arvioida, mutta perheenjäsenet omistavat yhdessä sijoitusyhtiö Capillary Oy:n, joka omistaa lukuisia yrityksiä.. Yksi noista on ainakin suodatus- ja teollisuusautomaatiota tekevä Roxia Oy, jonka liikevaihto on liikkunut luokassa 15-30 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikko Vanhatalo
Vankkapuun omistaja ja toimitusjohtyaja, liikevaihto noin 10 miljoonaa vuodessa

Liki 10 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä Vankkapuu sai alkunsa, kun Antero Vanhatalo osti veneveistämön Kuutostien kupeesta 1980-luvulla – Vaikka lama toi miljoonavelat, nyt pyyhkii hyvin

Simpeleellä ja Joutsenossa toimiva Vankkapuu on Antero Vanhatalon synnyttämä perheyritys. Nykyisin toimitusjohtajana työskentelee hänen poikansa Mikko Vanhatalo. Yritys selvisi vaikeasta 1990-luvun lamasta ja pyörittää nyt lähes 10 miljoonan euron liikevaihtoa.

www.uutisvuoksi.fi

Yli 700 000? Vika on varmaan minussa, mutta kyllä ihmetyttää, miten nämä puljut pystyvät noihin lukuihin.