En tiedä siirtyykö optimismi urheilusta urheilujohtamiseen. Eli aina jos on mahdollisuus menestyä, niin siihen uskotaan loppuun asti. Tämähän on taloudenpidon kannalta täyttä hulluutta, koska se johtaa helposti uhkapeliin.
Tasaisella nollatuloksen tekemisellä harvoin voitetaan mestaruuksia - ainakaan pienemmissä seuroissa. Sen sijaan panostamalla yksittäisiin kausiin - siis tekemällä yksittäisellä kaudella tappiota - paranee mestaruuden voittamisen mahdollisuus huomattavasti, vaikka siis arvioitaisiin mestaruuden saavuttamisen todennäköisyyttä esim. 10 vuoden ajanjaksolla.
Vaikka tekisi tappiota, ei se automaattisesti tarkoita että olisi voittanut väärin. Näkisin ennemminkin, että raha on käytetty hyvin siihen tarkoitukseen, mihin sitä on kerätty.
Juuri näin, mestaruuskaudella voi ihan hyvin tehdä vähän tappiota ja se voi olla järkevääkin. Nimittäin seuran talouden tulisi palvella jääkiekkoa, eikä jääkiekon seuran taloutta. Toisin sanoen, pidemmällä aikavälillä - siis olettaen että taloudesta pidetään edes kohtalaisesti huolta - on varmasti kaikille paljon tärkeämpää mestaruuksien ja finaaleissa olemisen määrä, kuin se miten paljon seura on tehnyt voittoa.Ei tämä varmastikaan aiheuta mitään ihmeempää parranpärinää ja kassa kestää tappion. Mestaruuden eteen tehtiin varmasti harkittuja pelaajabudjetin ylityksiä.
Tasaisella nollatuloksen tekemisellä harvoin voitetaan mestaruuksia - ainakaan pienemmissä seuroissa. Sen sijaan panostamalla yksittäisiin kausiin - siis tekemällä yksittäisellä kaudella tappiota - paranee mestaruuden voittamisen mahdollisuus huomattavasti, vaikka siis arvioitaisiin mestaruuden saavuttamisen todennäköisyyttä esim. 10 vuoden ajanjaksolla.
Vaikka tekisi tappiota, ei se automaattisesti tarkoita että olisi voittanut väärin. Näkisin ennemminkin, että raha on käytetty hyvin siihen tarkoitukseen, mihin sitä on kerätty.