Liigaseurojen taloudelliset tulokset

[Milvus]

Kokokäsitteet eivät ole aivan eksakteja määreitä ja on ymmärrettävää, että niistä puhuminen saattaa hämmentää suhteellisuudentajua.

Viittauksesi keskustelun tasoon on sikäli aiheellinen, että tämä pienten, pienen, pienien ja pikkuisten hokeminen ei ratkaise ongelmaa. Toki se antaa hyvät eväät rinnan röyhistelyyn, jos sattuu kannattamaan jääkiekkoseuraa oulussa.

Jos oletetaan, että liigan jakamat osingot kasvaessaan auttaisivat pieniäkin kehittämään toimintaansa, mitä olennaisesti enemmän jättiseura Oulu tuo tähän yhteiseen pataan enemmän kuin moni selvästi halveksimasi pikkuseura?

 

[axe]

Väliin pieni historiakatsaus tuomaan perspektiiviä, että ei näitä asioita ihan helppo ole ratkoa. Suomessa on mestaruudesta pelattu satakunta vuotta, ja aika ajoin kierretään samaa kehää. Isot ovat aina halunneet enemmän otteluita muita isoja vastaan ja samaan aikaan pienemmät ovat pitäneet kiinni oikeudesta pelata samassa sarjassa isojen kanssa.

Jo 75 vuotta sitten vuonna 1949 mestaruussarja haluttiin kasvattaa 8-joukkueisesta 14 joukkueeseen. Vastineena ajan ylivoimaiset seurat Ilves ja Tarmo uhkasivat erota liitosta ja ryhtyä "ammattilaisiksi" -- joka ilmeisesti tarkoitti SM-sarjan kanssa kilpailevan sarjan perustamista ja pelaamista sitten ilmeisesti vain toisiaan vastaan. Tai TBK ainakin olisi ilmeisesti kelpuutettu mukaan, koska vaikka se ei mestaruustaistossa vielä ihan kunnolla haastanutkaan, niin paikallisvastustajana se toi yleisöä ja rahaa.

Koko lailla samaa "isot vs. pienet" -verbaliikkaa silloinkin puolin ja toisin (Helsingin Sanomat 1.2.1949):

"Olisi väärin, että kiekkoilumme hyväksi joko olosuhteiden pakosta tai haluttomuudesta mitääntekemättömät seurat joutuisivat Ilveksen ja Tarmon elätettäviksi. Tällä hetkellä Hämeen seurat rahoittavat liiton."

"Ilves on talven otteluista saanut voittoa 130.000 mk, josta 15 % on mennyt liitolle. Summan tuojina ovat olleet Tarmo ja TBK. TuPK:n osuus summasta on vain 10.000 mk. Näin antaisi esim. viiden kärkijoukkueen mestaruussarja Ilvekselle runsaasti 200.000 mk ja liittokin saisi nykyisen 19.000 mk:n sijaan 30.000 mk."

Pienten vastaus oli, että vaikka supistettu ja tasaväkinen sarja toisi enemmän tuloja, niin se tyrehdyttäisi koko kiekkoilun tulevaisuuden kun pienet seurat eivät saisi oppia paremmiltaan. TBK melko-suurena oli supistetun sarjan puolella, mutta ehdotti mukaan Ruotsin mallin mukaan cup-kilpailua jossa isot ja pienet pääsisivät kohtaamaan.

Ja jonkinlaisena anekdoottina pari viikkoa edellisen jälkeen Ilves päätti järjestää ekana sellaisen cup-kilpailun. Cupiin pääsivät mukaan sen lisäksi.... Tarmo ja TBK.

SM-sarjaa ei silloin supistettu isojen vaatimusten mukaisesti. Virallinen liiton cup, jossa oli mukana sitten maakuntaseurojakin, käynnistettiin vasta muutaman vuoden päästä, mutta eihän se oikein lähtenyt koskaan.

1970-luvun alussa kabinettimyllytettiin taas isommin isojen ja pienten välillä, ja sieltä lopulta poiki sitten järeämpi muutos ihan organisaatiotasollakin, kun SM-liiga perustettiin.

Että jakakaa ny sit siinä rahoja niin että sekä suuret että pienet on yhtä tyytyväisiä. Not gonna happen.

 

[McTorso]

Kokokäsitteet eivät ole aivan eksakteja määreitä ja on ymmärrettävää, että niistä puhuminen saattaa hämmentää suhteellisuudentajua.

Viittauksesi keskustelun tasoon on sikäli aiheellinen, että tämä pienten, pienen, pienien ja pikkuisten hokeminen ei ratkaise ongelmaa.

Näinpä se on ja sinä olet ainoa, joka on tullut keskusteluun eksaktin kokomääreen kanssa. Uskoisin, että aikalailla kaikki muut keskusteluun osallistuneet ja sitä lukevat ymmärtävät tähän keskusteluun liittyvän kokokäsitteen olevan monisyinen.

Uskon myös, että aikalailla kaikki muut keskusteluun osallistuneet ja sitä lukeneet ovat huomanneet paljon muutakin kuin pikkuisten hokemista. Ja toki sen, että koko on merkityksellinen asia tässä keskustelussa.

Toki se antaa hyvät eväät rinnan röyhistelyyn, jos sattuu kannattamaan jääkiekkoseuraa oulussa.

Ei tässä tuollaisesta ole kyse lainkaan. Olen yhteisen hyvän asialla.

Jos oletetaan, että liigan jakamat osingot kasvaessaan auttaisivat pieniäkin kehittämään toimintaansa, mitä olennaisesti enemmän jättiseura Oulu tuo tähän yhteiseen pataan enemmän kuin moni selvästi halveksimasi pikkuseura?

Onko pienten toiminta kehittynyt osinkojen avulla? Väitän, että ei. Maksamatta jääneitä laskuja niillä hoidetaan monen seuran kohdalla. Tekohengitystä sanoisin. Kehitystyö olisi syytä tehdä etupainotteisesti.

Olen sanonut usein ja sanon nytkin, etten halveksi yhtään ainoaa seuraa Liigassa. Minun suuhuni on tuollaista halveksuntaa turha laittaa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa pieniä seuroja on liikaa ja ero suuriin on tässä kohtaa kasvanut liian suureksi. Esimerkkinä mainitsin Tampereen seurat, joiden otteluiden järjestämisen liittyvät kustannukset ovat niin suuret, ettei yhtälö ole enää järkevä, kun sarjassa pelaa niin monta pientä seuraa.

 

[Aihio]

Ensimmäinen askel voisi olla, että pudostuspelien järjestelyvastuu siirretään Liigalta seuroille ja sitä myötä lipputulot 100% kotijoukkueelle.

Tuntuu uskomattomalta että Tampereen seurat ovat laittaneet fasiliteetit kuntoon, niin lopputulos on että muut saavat osan hyödystä.

Kärppien osalta itselleni on ollut mysteeri, että miten tuollainen konserni ei ole 20 vuoteen saanut olosuhteita kuntoon. Raksila on varmaan surkeimpia halleja. Sentään ei enää puupenkeillä istuta.

 

[McTorso]

Tuntuu uskomattomalta että Tampereen seurat ovat laittaneet fasiliteetit kuntoon, niin lopputulos on että muut saavat osan hyödystä.

Niin se on. Tämän vuoksi suuret koettivat saada muutoksen pudotuspelien tulonjakoon. Pienten vastaus on tunnettu ja legendaarinen, joka kuvaa erinomaisesti liigaseurojen isoja eturistiriitoja ja ihan perinteisiä riitoja myös.

Kärppien osalta itselleni on ollut mysteeri, että miten tuollainen konserni ei ole 20 vuoteen saanut olosuhteita kuntoon. Raksila on varmaan surkeimpia halleja. Sentään ei enää puupenkeillä istuta.

Oulussa kaikki on hidasta. Viimeisimpänä valtaosin yksityisellä rahalla rakennutettava jalkapallostadion viivästyy vuositolkulla valitusten vuoksi. Vai oliko jopa niin, että rahoittajat vetäytyivät, kun viivästyksen aikana rakennuskustannukset ovat nousseet niin paljon.

No kuitenkin, uusi jääkiekkoareena on nytkähtänyt mukavasti eteenpäin. Paikka keskustasta Rautatieaseman vierestä on valittu ja itseasiassa jo rakennuksista purettu. Kaupunki on sitoutunut projektiin ja suunnittelu on käynnissä, oliko kahden vai kolmen rakennuttajan kanssa. Kärppien talous on saatettu sellaisille lukemille, että järkevä osallistuminen on mahdollista. Kyllä se sieltä tulee. Olikohan ennakointi käyttöönottovuodesta 2030 vai jopa aiempi.

Raksila on palvellut Kärppiä tietyllä tapaa hyvin. Viime vuosituhannen konkurssin jälkeen Raksila ei ole ollut Kärpille kustannuksiltaan erityisen kallis, mikä kompensoi vanhuuden kankeiden oheismyyntitilojen aiheuttamaa myyntivajetta. Nykyinen reilu 6000 kapasiteetti on ollut riittävä.

 

[Milvus]

Niin se on. Tämän vuoksi suuret koettivat saada muutoksen pudotuspelien tulonjakoon. Pienten vastaus on tunnettu ja legendaarinen, joka kuvaa erinomaisesti liigaseurojen isoja eturistiriitoja ja ihan perinteisiä riitoja myös.

Näin illan ratoksi edelleen jankutan ja kysyn, että mikä oli kärppien rooli? Halusivatko he muutoksia ja mihin suuntaan? Pienen hallin Kärpäthän sahaisi omaa oksaa vaatimalla muutoksia pudotuspelien tulonjakoon, joka heitä nyt suhteellisesti suosii.

 

[juba]

Voisi jopa ajatella, että Kärpät on pilannut koko Pohjoisen kiekkoilun. Etelässä suunnilleen Kajaanin ja Kemin ja Rovaniemen kokoiset paikat pelaa liigaa , mutta Pohjoisessa vain Kärpät :) . Esim . Rauma ja Pori ovat 50km päässä ja molemmat todella suosittuja joukkueita.

 

[Juhaht]

Tuntuu uskomattomalta että Tampereen seurat ovat laittaneet fasiliteetit kuntoon, niin lopputulos on että muut saavat osan hyödystä.

Samalta varmaan Turussa tuntui Typhoonin rakennuttua. Ehkä Helsingissäkin Hartwall Areenan myötä?

Jos joskus Suomessa käynnistyy seuraava hallien rakentamisaalto, ehkä silloin elättinä ovatkin tampereen seurat. Kuka näistä tietää?

 

[Palokan Keisari]

Tuntuu uskomattomalta että Tampereen seurat ovat laittaneet fasiliteetit kuntoon, niin lopputulos on että muut saavat osan hyödystä.

Seurat vai kaupunki? Mites ennen sitä kun Tampereella pelattiin koko valtakunnan vanhimmassa hallissa, kun muilla oli "fasiliteetit kunnossa"? Saiko Tampereen seurat silloin osan muiden tuottamasta hyödystä?

Käsittämättömän itsekästä ajattelua taas oman seuran värilasit päässä.

 

[Roger Moore]

Voisi jopa ajatella, että Kärpät on pilannut koko Pohjoisen kiekkoilun. Etelässä suunnilleen Kajaanin ja Kemin ja Rovaniemen kokoiset paikat pelaa liigaa , mutta Pohjoisessa vain Kärpät :)

Eikai mikään estä vaikka Sodankylän nousua liigakartalle. Ei muuta kuin hihat heilumaan ja liiganousua rakentamaan. Ei Kärpät varmasti ole minkään muun Pohjois-Suomen joukkueen nousua estämässä, mutta aika vähän on ollut yrittäjiä toistaiseksi.

 

[-pasi-]

Toden totta, on hyvä kysymys, miten maksavaa yleisöä kiinnostaa tällainen pidennetty ja laajennettu säälikierros.

Veikkaan että tiputtaa tiettyjen otteluiden yleisömääriä ja jos seurat budjetoi kuitenkin täydet 3-4 ottelun tulot niin äkkiä voi tulla huonoa tulosta vaikka pääsisi pudotuspeleihin. Sitten vielä toinen älyttömyys on 15-16 sijojen pelit joissa voi olla vaikea saada edes ottelukuluja katettua. Miksei suoraan kunnon karsintasarja usealla joukkueella. Tulisi paljon suuremmat tulot ja molemmat sarjat hyötyisi.

 

[Rantsukoff]

Seurat vai kaupunki? Mites ennen sitä kun Tampereella pelattiin koko valtakunnan vanhimmassa hallissa, kun muilla oli "fasiliteetit kunnossa"? Saiko Tampereen seurat silloin osan muiden tuottamasta hyödystä?

Käsittämättömän itsekästä ajattelua taas oman seuran värilasit päässä.

Seurat sekä kaupunki. Onneksi Tampereelta löytyy dynaamisuutta mennä eteenpäin eikä jäädä menneeseen roikkumaan.
Vanhin muttei läheskään Liigan huonoin. Kapasiteettia oli loppuvaiheessa 7300, parhaimmillaan yli 8000. Jos julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkaansa, Nokia Areenalla järjestettävä lähes loppuunmyyty välierä - tai loppuottelu tuottaa seuralle tappiota (!), tilanne on melko absurdi. Liiga lienee nyt muutenkin murroksen kynnyksellä, muutoksia on tapahduttava. Sen kertoo seurojen tilinpäätökset.

 

[aquanqua]

Jos Tampereella seurat olisivat laittaneet hallin pystyyn, niin ne kaiketi olisivat enemmistöomistajan roolissa hallin taustayhtiössä. Nyt ilmeisesti seuroilla ei ole minkäänlaista osuutta halliyhtiön omistuksessa, mikä viittaa siihen, että ihan hirveän isolla summalla seurat eivät ole olleet mukana hallin rakennuttamisessa.

 

[Willimies]

Etelässä suunnilleen Kajaanin ja Kemin ja Rovaniemen kokoiset paikat pelaa liigaa , mutta Pohjoisessa vain Kärpät :) .

Millä Kemin (noin 20 000 asukasta) kokoisella paikkakunnalla pelataan liigaa?

 

[Kirveellä töitä]

Millä Kemin (noin 20 000 asukasta) kokoisella paikkakunnalla pelataan liigaa?

Mouhijärvellä(3094)...sori korkkasin ja oli aivan pakko.

 

[juba]

Millä Kemin (noin 20 000 asukasta) kokoisella paikkakunnalla pelataan liigaa?

Jos lasketaan Kemistä 25km rinki niin on enemmän asukkaita kuin Raumalla. Samoin Raahen kohdalla jne.

 

[Ragulin]

Samalta varmaan Turussa tuntui Typhoonin rakennuttua. Ehkä Helsingissäkin Hartwall Areenan myötä?

Jos joskus Suomessa käynnistyy seuraava hallien rakentamisaalto, ehkä silloin elättinä ovatkin tampereen seurat. Kuka näistä tietää?

Tuskinpa sellaisia halleja syntyy Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon, Lappeenrantaan, Poriin, Raumalle, Kouvolaan, Mikkeliin, Espooseen, Hämeenlinnaan, Lahteen tai Vaasaan, joihin saataisiin olennaisesti enemmän katsojia, kuin nykyisten hallien kapasiteetti jo mahdollistaa. Turussakin nykyinen kapasiteetti piisaa, mutta parempi sijainti toisi samansuuruiseen halliin keskustassa varmaankin enemmän katsojia.

Tampereellehan halli tuli julkisen sektorin eli kaupungin vahvalla myötävaikutuksella ja oli/on isompaa kaavoituskuviota. Tässä kuviossa seuroille lankesi monesta syystä vuokralaisen rooli ja kannattavuus vaatii isoja katsojavirtoja. Toisaalta hallin rakentaminen ei myöskään velkaannuttanut seuroja jo lähtökohtaisesti.

Se että yleisömäärät ovat Tampereella nousseet perustuu Tampereen suhteellisesti varsin nopeaan väestönkasvuun, alueen kohtalaisen hyvään taloudelliseen kantokykyyn, uuden hallin hyvään saavutettavuuteen ja parantuneeseen julkiseen liikenteeseen (ratikka, juna). Jääkiekko on Tampereella iso laji ja lisäksi Ilveksen nousu varteenotettavaksi vastustajaksi Tapparalle, nosti vastakkainasettelun uneliaasta kiinnostavaksi.

Tällaista yhtälöä ei ole tarjolla oikeastaan millään paikkakunnalla (pääkaupunkiseutu on muuttumassa), joten pelkkä uusi halli ei riitä. Täytyy olla myös muita suotuisia muuttujia, jotta hallit saataisiin säännöllisesti täyteen.

Suomen aluerakenteen kehitys ei anna olettaa, että väestörakenne olennaisesti muuttuisi lähivuosikymmeninä. Pääkaupunkiseutu, Tampereen seutu, Turun ja Oulun seudut kasvavat edelleen. Vaasa ja Kuopio sinnittelevät. Mualla väestö tulee lähinnä vähenemään, ja kun se joka puolella vanhenee, niin kyllä kasvukeskuksien ulkopuolisten seurojen mahdollisuudet näyttävät heikoilta.

 

[Juhaht]

Tällaista yhtälöä ei ole tarjolla oikeastaan millään paikkakunnalla (pääkaupunkiseutu on muuttumassa), joten pelkkä uusi halli ei riitä. Täytyy olla myös muita suotuisia muuttujia, jotta hallit saataisiin säännöllisesti täyteen.

Toki, mutta pointti olikin lähinnä laventaa ajattelua tästä hetkestä vähän laajempaan näkökulmaan. Se, että jokin seura toimii nyt muiden "elättäjänä" ei tarkoita etteikö tilanne voisi jossain vaiheessa - syystä tai toisesta - keikahtaa aivan toiselle tolalle.

 

[Eikka86]

Jos Tampereella seurat olisivat laittaneet hallin pystyyn, niin ne kaiketi olisivat enemmistöomistajan roolissa hallin taustayhtiössä. Nyt ilmeisesti seuroilla ei ole minkäänlaista osuutta halliyhtiön omistuksessa, mikä viittaa siihen, että ihan hirveän isolla summalla seurat eivät ole olleet mukana hallin rakennuttamisessa.

Siihen aikaan kun hallia alettiin nuijimaan läpi sekä rakentamaan, oli kaupungin toisen joukkueen omistus ja toimiva johto valmiita vaikka viemään joukkueensa Tesoman halliin pelaamaan. Ei siinä oikein mahdollisuuksia ollut nykyistä isompiin omistuksiin, pitkät vuokrasopimukset asiasta toki ovat olemassa.

Todennäköisesti tuo Areena on vielä pitkälle ensi vuosikymmenelle tämän maan ehdoton ykköspaikka niin kiekolle kuin konserteille.

 

[Ragulin]

Toki, mutta pointti olikin lähinnä laventaa ajattelua tästä hetkestä vähän laajempaan näkökulmaan. Se, että jokin seura toimii nyt muiden "elättäjänä" ei tarkoita etteikö tilanne voisi jossain vaiheessa - syystä tai toisesta - keikahtaa aivan toiselle tolalle.

Toki se on mahdollista.

Siihen voi vaikuttaa liigan vetovoiman heikkenemisen aiheuttama yleisen kiinnostavuuden lasku, joka kyllä sitten vaikuttaa kaikkialla, mutta kulu- ja tulorakenteen erilaisuudesta johtuen voi iskeä eri lailla eri seuroihin.

Siihen vaikuttaa maan talouskehitys, tuotteiden hinnoittelu (eli hintoja (lipunhintoja ja hallivuokria yms.) pitäisi laskea jos ihmisten käytössä olevat tulot laskevat) ja Suomen geopoliittisen aseman aiheuttamat vaikutukset Suomen taloudelle.
Ja Suomi kilpailee lähinnä Sveitsin, Ruotsin, Saksan ja Tsekin kanssa. Näiden maiden maantieteellinen asema on Euroopassa paljon parempi kuin Suomen, joten poliittiset myllerrykset eivät välttämättä vaikuta näihin maihin yhtä merkittävästi. Tarkoittaisi sitä, että Suomen asema heikkenisi suhteellisesti ja liigaseurojen maksukyky seuraisi vähitellen tätä kehitystä.

 

[Mary Mackey]

Siihen aikaan kun hallia alettiin nuijimaan läpi sekä rakentamaan, oli kaupungin toisen joukkueen omistus ja toimiva johto valmiita vaikka viemään joukkueensa Tesoman halliin pelaamaan. Ei siinä oikein mahdollisuuksia ollut nykyistä isompiin omistuksiin.

Eipä taida pitää tämä paikkaansa. Eka yritys hallin pykäämiseksi oli sellainen, jossa sekä seurat että niiden taustavoimat olivat Keskusareena Oy osakkaita. Homma vaan kaatui täysin ammattitaidottoman vetäjän (ex-Tappara) täydelliseen epäonnistumiseen rahoituksen hankinnassa ja muussakin projektin hallinnassa.