Mun mielestä se on vähän hassu ajatusmalli, että jos asiat ovat suurelta osin perseellään, mitä ne ihan selvästi ovat, niin ratkaisu on olla ongelmista mahdollisimman hiljaa ettei kaikki loputkin ymmärrä sitä. Kyllä ne hitaimmatkin ennen pitkää tajuavat mistä on kyse, jos jatketaan nykymenolla talla pohjassa kohti jyrkännettä. Miten meidän pitäisi luoda mitään kehitystä, jos kritiikki hiljennetään?
Minun mielestäni parempi idea olisi korjata ne ongelmat, jotta voitaisiin kovaan ääneen Tepolle ja muille kertoa, että täällä on kova pöhinä päällä. Meillä on ihan helvetin paljon potentiaalia ulosmitattavana, vaikka seurapomot valittelevatkin kaiken lajiin tulevan rahan olevan jo loppu. Mielummin tekohengitetään muutamaa kituvaa seuraa kuin yritetään tehdä kokonaisuudelle jotain.
Veikkausliigassa on pienoiskoossa menossa se tilanne, joka Liigaan voitaisiin saada järkevillä uudistuksilla. Siellä ollaan noin 400 silmäparia (yli 10% osuus) edellä viime kautta, vaikka sarjaan nousi pari lilliputtia joiden areenoille ei edes mahdu keskiarvon verran ihmisiä. Pienet seurat ovat kuitenkin ilmiöinä kiinnostaneet kansaa ja esimerkiksi pieni kyläseura Gnistan myy lippunsa lähes loppuun pelistä toiseen. Mun mielestä myös jääkiekon puolelle mahtuisi tuollainen tarina esimerkiksi Kokkolasta, Joensuusta tai Rovaniemeltä. Kabinetissa nostettu Espoo tuskin ihan valtavaa ilmiötä sarjaan tuo, elleivät ala heti voittamaan.
Tarinat kuuluvat urheiluun. Niillä myydään lippuja, saadaan näkyvyyttä ja luodaan keskustelua. Suljetut sarjat, maksimipitkät runkosarjat ja liian tasapaksut joukkueet tappavat kiinnostuksen. Kiinnostavista matseista voi pyytää enemmän rahaakin, joten niiden osuutta kannattaisi pyrkiä kasvattamaan. Liigan osalta tuote on kunnossa ainoastaan play-offeissa, koska siellä tarinat kirjoittavat itse itsensä. Kauhulla odota mitä tilanteelle tapahtuu nyt kun kaikki täyden rosterin kasaan saavat joukkueet pääsevät kevään peleihin mukaan. Voi toki tulla tuhkimotarinoita, mutta voi myös vesittyä koko ensimmäinen kierros.
Tässä on hyvä erottaa oikeat ongelmat niistä ongelmista, mitkä eivät ole oikeasti merkittäviä ongelmia. Sarjajärjestelmä ja suljettu Liiga ovat oikeita ongelmia. Liigan pelaamisen taso ei niinkään. Onhan siellä pelin tasossakin jotain ongelmia, mutta lopulta Liiga on tasonsa puolesta hyvin pitkälti siellä missä muutkin Euroopan huippusarjat.
Tottakai hieman jäädään jälkeen ihan kärkipelaajien tason puolesta - ainakin jos vertaa Sveitsiin tai Ruotsiin - mutta muutoin meillä pelataan tasokasta lätkää, jota arvostetaan ulkomaillakin hyvin paljon. Silti meillä mediassakin jauhetaan siitä, että pelin taso on paskaa. Suuri yleisö varsinkaan ei omin silmin näe pelin tasossa mitään vikaa, mutta jos siitä kovaan ääneen joka puolella kuulutetaan, niin aletaan silti ajattelemaan, että paskaahan se on.
Ja vaikka Liiga on hoitanut monia asioita päin persettä, niin ei meillä silti ole edelleenkään kaikki päin persettä, vaikka osa lätkäfaneista haluaa niin ajatella. Silti nämäkin "kaikki on paskaa" -tyypit seuraavat yleensä Liigaa todella paljon, vaikka samaan aikaan puhuvat miten paskaa kaikki on. Tämä tuntuu vain olevan jonkinlainen lumipalloefekti, että kun nähdään ongelmia vähän tuolla ja vähän siellä, niin yhtäkkiä niitä nähdään myös paikoissa, missä ei ongelmia oikeasti ole.
Ei kaikkialla ulkomaillakaan ole merkittävästi parempia sarjajärjestelmiä, mutta en jaksa uskoa, että oikein missään muualla puhutaan oman maan pääsarjasta yhtä negatiiviseen sävyyn kuin Suomessa. Perisuomalainen ongelma, että ei osata arvostaa mitään omaa, vaan ollaan aina kateellisia naapureille.
Ja ei, en nyt todellakaan tarkoita, etteikö ongelmakohtia saisi nostaa esille. Todellakin saa - ja pitääkin nostaa. Ehdottomasti pitää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitää väkisin nähdä paskaa ihan kaikessa, vaan on sallittua nähdä myös hyviä asioita. Kehitetään sitä mikä on pielessä ja arvostetaan sitä mikä on hyvää. Tuodaan esille myös niitä hyviä asioita.
Jotain on pielessä, kun Suomen jääkiekon pääsarjaa arvostetaan ulkomailla enemmän kuin omassa maassa.
