Liigan taso verrattuna muihin sarjoihin

Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
No eikös tuolla ole kuitenkin jonkinlainen kytkös mehukannuun? Ainakin parempi kuin nakkikattilalla siihen toiseen pystiin.
Joo, mutta aina siitä puhuttaessa viitataan "johonkin vitun mehukannuun". Eli negatiivisesti. Ei kukaan Kanadamaljasta puhu alentavasti "jonain vitun nakkikattilana". Tätä siis hain.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
SM-liiga voi hyvin. Sanokaa mitä sanotte, mutta SM-liiga voi oikeasti hyvin. Tällä alalla taloudelliset asiat ovat aina enemmän tai vähemmän vaikeita, mutta kokonaisuutta katsoen ja menneisiin verraten liigaseurat voivat myös taloudellisesti kohtalaisen hyvin. Pelin ja pelaajien taso on riittävällä tasolla, sekä liiga vaikuttaa olevan kokonaisuutena tasaisempi kuin oikeastaan koskaan. Liigan identiteetti on kohtalaisen vahva ja arvostus maailmalla yllättävänkin kovaa luokkaa. Tämä maailmanmestaruus saavutettiin jengillä, jonka pelaajista puolet pelasivat SM-liigassa, joten tuo arvostus liigaa kohtaan ei tule ainakaan laskemaan.

SM-liiga ei kykene palkkojen suhteen taistelemaan pelaajista muiden kovien sarjojen kanssa (KHL, SHL, NLA..), mutta liigaa arvostetaan niin paljon, että laadukkaita pelaajia saadaan ulkomailta jatkuvasti houkuteltua tänne, sekä kotimaiset pelaajat pysyvät sarjassa pitkään ja palaavat takaisin mielellään.

Suomen jääkiekkoilun ongelmat eivät liity maan kovimpaan sarjatasoon, vaan sen alta löytyviin sarjatasoihin. Liiga voi osittain hyvin myös siksi, että se on niin ylivertaisessa asemassa muihin sarjatasoihin nähden. Toki tuo ero toiseksi korkeimpaan tasoon on vuosien mittaan kasvanut, mutta koskaan varsinaisen ammattilaisliigan aikana näiden kahden sarjatason välinen suhde ei ole ollut kovin hyvä. Yhtälö on vaikea, koska mitään yksinkertaista temppua tilanteen korjaamiseksi ei ole olemassa.

Lopulta tilanne on kaikesta huolimatta nyt vielä siedettävä ja Mestis palvelee ja suomalaista kiekkoilua riittävästi, mutta yhtään enempää taka-askeleita ei ole varaa ottaa. Liigan nykyinen hyvinvointi ei sekään ole niin vakaalla pohjalla, että olisi varaa lähteä tuotakaan korttitaloa liikaa horjuttamaan. Muutoksia tarvitaan ja yhteistyötä on tehtävä, mutta kaiken suhteen on syytä edetä vakaasti harkiten.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Se toisi näkyvyyttä sille yhdelle seuralle, joka niitä karsintoja pelaa. Tai kahdelle, karsintatavasta riippuen. Karsintoihin päästäkseen siellä kuitenkin useampi seura panostaa joukkueeseen isojakin summia, mahdollisuuksien mukaan toki. Joku näistä väkisinkiseuroista jää rannalle aina. Miten kauan luulet mestisseurojen moista kestävän? Ja onko se hyvä asia mestikselle?
Kyllähän tuo toisi kuitenkin sitä näkyvyyttä koko sarjalle vaikka siellä vain muutama seura olisi, olihan nytkin tilanne että mestiksen finaalissa oli katsomossa melkein 5000 katsojaa mutta ei mahtunut urheilu-uutisiin ja medioihin tuo. Ei ketään kiinosta uutisoida mutta jos liigaan olisi mahdollisuus uskoisin tilanteen olevan toinen. Se sitten tietenkin että todella iso matka tuohon on että ei tosiaan voi vain tehdä päätöstä että ensikaudeksi avattaisiin tuosta vain. Pitäisi ainakin saada eka tilannetta ylöspäin muilla keinoin. Lisäksi saada juuri tuota tulopuolta tasattua nythän seurat on melkein täysin omillaan sen tulon suhteen eli ei ole tv-tuloja tai muutakaan (tai on jotain mutta saadaan hiluja vain kulujen kattamiseen). Palkintorahat tulee takaisin pienessä mittakaavassa ensikaudella mutta puhutaan pienistä summista toiminnan kattamiseen.
 

Baloun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, sympatiat milloin kenellekkin
Se on kuitenkin ihan selvää, että NHL on yliarvostettu sarja.

Komppaan myös Nelforia, Liiga voi ihan hyvin. Ja toivottavasti liiga on hereillä ja käyttää hypen hyväkseen.
 

se7en

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Newcastle United, Jalkapallomaajoukkue
Tämä! Kyllä nyt olisi liigalla loistava tilaisuus käyttää tätä markkinoinnissa hyväksi. Toivottavasti käyttävät!
Joo, näkispä joskus markkinoinnissa jopa pieniä ylilyöntejä. Nyt olisi nimittäin todellinen tilaisuus jopa hieman revitellä ja miksei markkinoida rohkeasti myös ulospäin, että meillä on täällä maailman kovin kiekkoliiga.

Samalla voisi päättää, että kaikki ottelut pelataan jatkossa 28x60 kokoisissa askeissa, jolla asetutaan mainiosti NHL:n ja keski-euroopan kaukalokokojen välimaastoon.

This is Liiga! (Harmi että Anttila pelaa Venäjällä)
 
Suosikkijoukkue
KK
Lisäksi tuon Liigan avaamisen järjestely vaikuttaa mahdottomalta varsinkin, kun Liigan omistaa sen seurat. Joten kuvitellaan nyt, että vaikka KeuPa voittaa Mestiksen ja Ässät jää viimeiseksi. Ässät myy pari tärkeintä pelaajaa, koska loppukaudesta jengi ei käynyt hallilla. Joukkueet pelaavat paras kolmesta, joten molemmat saa vähintään yhden kotipelin ja jotain roposia TV:stä tulee Ässille. No tapahtuu yllätys ja KeuPa voittaa Ässät. Pitääkö Ässien antaa Liiga osakkeensa ilmaiseksi KeuPalle vai mihin hintaan se sitä maksaa ja millä maksutavalla? Missä hallissa KeuPa pelaa tulevana kautena Liigaa? Mahtuuko KeuPan jäähalliin edes koko Pataljoona lauantai-iltana? Tässä nyt on jo vähän pohdittavaa.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Eiköhän Joel Kiviranta olisi päässyt moneenkin pieneen Liigaseuraan. Ei Kivirannan tai vaikkapa Mikko Lehtosen urapolku maailmanmestariksi ole ollut kiinni 15 joukkueen sarjasta. Tuollaiset lahjakkuudet lyövät kyllä läpi ilman ylisuurta sarjaakin. Tämä on siis minun mielipiteeni.

Keskustelun kannalta on hankalaa, ettei avoimen ja nykyistä pienemmän sarjan kannattajien näkemyksiä jostain syystä lueta ajatuksella ja argumentit osoitetaan sellaisiin väittämiin, joita ei ole ollut koskaan olemassakaan. Kirjoitellaan jostain vaihtoehtoisesta kahden tai kuuden joukkueen pääsarjasta, vaikka kukaan ei ole sellaista ollut ehdottamassa. Sitten vielä nämä haamuväittämät höntsä Mestiksestä. Oikeastaan kaikki avoimen sarjan puolustajat ovat vedonneet urheilullisuuden lisäksi Mestiksen elinvoimaistamiseen. Suljetun sarjan kannattajat , sinä mukaanlukien, kuitenkin jaksatte aina vedota höntsä Mestikseen. Ajatushan nimenomaan on se, ettei olisi hönsä Mestistä, vaan järkevä porrastus kahden sarjan välillä.
Minä esitän sinulle muutamia hypoteettisia väittämiä. Sano nyt vain sitten missä kohdassa olet asiasta eriävää mieltä, niin me vihdoin voidaan päästä tässä koko asiassa eteenpäin.

1. Kaikkien urheilijoiden, oli se yksilö tai joukkueurhelua, taustalla vaikuttaa junioreina saatu valmennus, herkkyyskausien aikana tuotettu kehitys ja laadukas tähtäimellinen työ sen menestyksen saavuttamiseksi.
2. Valmentajan työn määrä ja laatu riippuu täysin siihen valmentamiseen, organisaatioon ja ympäristöön kohdistetuista resursseista. (olosuhteet, työmäärä ja aika, jne.)
3. Huippu-urheilussa esim. yksilöpuolella moni urheilija joutuu pinnistelemään rajallisten valmennus ja olosuhderesurssien kanssa ja on ollut aisasta mediassa useinkin äänessä.
4. Mikäli valmentajilla ei ole urheilijan kehitykselle mitään merkitystä, niin miksi huippu-urheilijat sitten valittaa kohdasta 3?
5. Mitä suuremmat rahat liikkuu palloilusarjoissa, sitä enemmän siellä on erilaisia valmentajia, apuvalmentajia, taitovalmentajia, fysiikkavalmentajia, kokkeja jne jne. Jos valmentajien määrällä ja suoritustasolla ei ole korrelaatiota, miksi näin toimitaan, kun on resursseja käytössä enemmän?
7. Ammattivalmentajien määrä jääkiekossa on jatkuvassa kasvussa. 10-20v sitten ei paljoa luistelu, fysiikka yms. valmentajia erikseen ollut. Tänä päivänä on ja kilpailuetua revitään jokaisesta mahdollisesta kohteesta. Esim. teränkäyttö on nykyajan kiekkoilijoilla aivan toisella tasolla, kiitos sen alan huippuasiantuntijoiden.
8. Asiantuntijoille pitää maksaa palkkaa niiden työajasta ja panoksesta. Eikä asiantuntijoiden palkkiot ole mitään rakakudesta lajiin Kelan työttömyysrahoilla pelailua, vaan ne tienaa oikeasti ihan kunnon palkkaa siitä touhustaan.
9. Lasten ja nuorten herkkyyskaudet sijoittuu n. ikävuosiin 6-9 (yleistaidot) ja 7-12 (lajitaidot).
10. Kun organisaatiossa yritetään kehittää pelaajia heidän maksimaaliseen potentiaaliinsa se tarkoittaa, että siellä pitää tehdä töitä usein, pitkäjänteisesti ja ammattaitoisesti.
11. Kun tästä kaikesta laskee 1+1 se tarkoittaa että organisaatiossa pitää olla vähintään miesten edustuksessa, A-junnuissa, B-junnuissa, C-junnuissa, sekä yleisellä tasolla luistelu, fysiikka jne. valmentajia ja seuroilla pitää olla selkeästi kaikki langat käsissä ja seurannassa kaikkien ikäluokkien valmennus ja pelaajien kehitys.
12. Nuo ammattilaiset maksaa satoja tuhansia euroja per vuosi pelkästään palkkoina. Sen päälle tulee kaikki ne jäävuorot, oheisharjoitusvuorot, olosuhteet yms.

Noin. Kerro minulle nyt mikä tässä kaikessa ei pidä paikkaansa, niin ehkä me vihdoin aletaan ymmärtämään toisiamme.
 
Viimeksi muokattu:

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
1. Kaikkien urheilijoiden, oli se yksilö tai joukkueurhelua, taustalla vaikuttaa junioreina saatu valmennus, herkkyyskausien aikana tuotettu kehitys ja laadukas tähtäimellinen työ sen menestyksen saavuttamiseksi.
Olen kanssasi samaa mieltä. Tässä asiassa on menty Suomessa viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana hurjasti eteenpäin. Junioriharjoittelussa painopiste on siirretty joukkueen menestyksen maksimoinnista enemmän yksilön kehitystä tukevaan suuntaan. Myös herkkyyskausien merkitys urapolun suunnittelussa on ymmärretty paremmin. Tämä tietotaito ei ole ollut vain Liigajoukkueiden käytössä.
2. Valmentajan työn määrä ja laatu riippuu täysin siihen valmentamiseen, organisaatioon ja ympäristöön kohdistetuista resursseista. (olosuhteet, työmäärä ja aika, jne.)
Olen kanssasi osittain samaa mieltä. Resursseilla on tietenkin mekityksensä, muttei valmentajan työn laatu todellakaan ole pelkästään resursseista kiinni. Tiedot, taidot ja asenne ratkaisevat myös paljon. Liigastatus ja resurssit eivät tarkoita automaattisesti laadukasta juniorivalmennusta. Esimerkiksi K-Laserin ja K-Espoon junioritoiminta on laadukasta ilman miesten liigajoukkuetta. Jos mietitään tilannetta jääkiekon ulkopuolelta, niin tunsin hyvin kuulantyönnön olympiavoittaja Arsi Harjun. Hän saavutti urheilijoiden himotuimman tavoitteen erittäin pienillä ulkoisilla resursseilla. Keskiössä olivat asenne ja lahjakkuus.
3. Huippu-urheilussa esim. yksilöpuolella moni urheilija joutuu pinnistelemään rajallisten valmennus ja olosuhderesurssien kanssa ja on ollut aisasta mediassa useinkin äänessä.
Olen samaa mieltä kanssasi. Jääkiekko voi kuitenkin tässä suhteessa hyvin. Huippujääkiekkoilijat ovat erityisen hyvässä asemassa.
4. Mikäli valmentajilla ei ole urheilijan kehitykselle mitään merkitystä, niin miksi huippu-urheilijat sitten valittaa kohdasta 3?
Ovat varmaan pettyneitä sponsoreihinsa. Hammasta yhteen ja treeniä! Oikeasti huippu-urheilija ja laadukas valmennus kohtaavat lähes väistämättä.
5. Mitä suuremmat rahat liikkuu palloilusarjoissa, sitä enemmän siellä on erilaisia valmentajia, apuvalmentajia, taitovalmentajia, fysiikkavalmentajia, kokkeja jne jne. Jos valmentajien määrällä ja suoritustasolla ei ole korrelaatiota, miksi näin toimitaan, kun on resursseja käytössä enemmän?
Samaa mieltä.
7. Ammattivalmentajien määrä jääkiekossa on jatkuvassa kasvussa. 10-20v sitten ei paljoa luistelu, fysiikka yms. valmentajia erikseen ollut. Tänä päivänä on ja kilpailuetua revitään jokaisesta mahdollisesta kohteesta. Esim. teränkäyttö on nykyajan kiekkoilijoilla aivan toisella tasolla, kiitos sen alan huippuasiantuntijoiden.
Samaa mieltä.
8. Asiantuntijoille pitää maksaa palkkaa niiden työajasta ja panoksesta. Eikä asiantuntijoiden palkkiot ole mitään rakakudesta lajiin Kelan työttömyysrahoilla pelailua, vaan ne tienaa oikeasti ihan kunnon palkkaa siitä touhustaan.
Samaa mieltä.
9. Lasten ja nuorten herkkyyskaudet sijoittuu n. ikävuosiin 6-9 (yleistaidot) ja 7-12 (lajitaidot).
Näinhän se menee. Toki vaihtelua esiintyy. Ikävä kyllä lajitaitojen oppimisen herkkyyskausi lyhenee sitä mukaa, kun nykyajan lasten murrosiän alkamisajankohta aikaistuu.
10. Kun organisaatiossa yritetään kehittää pelaajia heidän maksimaaliseen potentiaaliinsa se tarkoittaa, että siellä pitää tehdä töitä usein, pitkäjänteisesti ja ammattaitoisesti.
Samaa mieltä.
11. Kun tästä kaikesta laskee 1+1 se tarkoittaa että organisaatiossa pitää olla vähintään miesten edustuksessa, A-junnuissa, B-junnuissa, C-junnuissa, sekä yleisellä tasolla luistelu, fysiikka jne. valmentajia ja seuroilla pitää olla selkeästi kaikki langat käsissä ja seurannassa kaikkien ikäluokkien valmennus ja pelaajien kehitys.
Ei kaikissa organisaatioissa ole, eikä tarvitse olla pelaajapolkua C-junnuista porrastetusti Liigaan oman seuran sisällä. Tällä hetkellä pelipaikkoja liigajoukkueissa on ylenmäärin. Pelaajatuotannon kannalta tärkeässä asemassa ovat Liigaseurat, Mestis-seurat sekä pelkästään laadukkaaseen junioritoimintaan keskittyvät seurat. Näiden seurojen opitimaalinen määrä on mielipide-eromme punainen lanka.
12. Nuo ammattilaiset maksaa satoja tuhansia euroja per vuosi pelkästään palkkoina. Sen päälle tulee kaikki ne jäävuorot, oheisharjoitusvuorot, olosuhteet yms.
Liigatasolla varmasti näin. Sen vuoksi onkin tärkeää, että resurssia ja osaamista voidaan hyödyntää myös kevyemmässä organisaatioissa.
 

HLe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tämä on nyt juuri se seikka, jota ei voi mitenkään vähätellä. Kolme viimeistä ottelua olivat, ei niinkään "NHL-joukkueita" vastaan, vaan isossa kuvassa maailman TOP-3 kiekkomaiden NHL:stä koottuja täydellisiä (paino vieläpä sanalla täydellisiä) dream team -joukkueita vastaan. Tässä puhutaan siis kiistatta yhdestä suurimmista sensaatioista mitä koko jääkiekon historia tuntee..
No ei siellä mitään dream teamejä ollut. Ruotsilla ja Venäjällä molemmilla ehkä kymmenisen A-maajoukkueen pelaajaa, ja loput heidän B-maajoukkueidensa tasoa. Kanadalla sitten luokkaa D-maajoukkue. Suomella myös suunnilleen D-maajoukkue, joten totta kai tuo mestaruus oli huikea yllätys.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: WPK

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Olen kanssasi osittain samaa mieltä. Resursseilla on tietenkin mekityksensä, muttei valmentajan työn laatu todellakaan ole pelkästään resursseista kiinni. Tiedot, taidot ja asenne ratkaisevat myös paljon. Liigastatus ja resurssit eivät tarkoita automaattisesti laadukasta juniorivalmennusta. Esimerkiksi K-Laserin ja K-Espoon junioritoiminta on laadukasta ilman miesten liigajoukkuetta. Jos mietitään tilannetta jääkiekon ulkopuolelta, niin tunsin hyvin kuulantyönnön olympiavoittaja Arsi Harjun. Hän saavutti urheilijoiden himotuimman tavoitteen erittäin pienillä ulkoisilla resursseilla. Keskiössä olivat asenne ja lahjakkuus.
No nyt kun olemme siis asioista pääosin kuitenkin samoilla linjoilla, niin osaatko kertoa meille kaikille miten siellä mielelläsi käyttämässä esimerkissä K-Laserissa on ne asiat hoidettu, paljonko siellä pyörii rahaa, mistä ne rahat ammattilaisten palkkaukseen tulee ja mitä mieltä heidän johtoryhmänsä olisi siitä olisiko siellä mahdollista tehdä asioita vielä paremmin jos olisi enemmän resursseja käytettävissä? Toki jos osaat sanoa sama Bluessista, niin voit kertoa senkin. Minä ainakin sen verran tiedän Espoon kiekkoilusta sitä varsin läheltä usean vuoden seuranneena, että siellä on resursseja ihan toisella tavalla kuin monessa muussa paikassa, tämä johtuu puhtaasti ihmismäärästä alueella. Silti siellä on ja oli jäätävä pula jääajoista ja kovista tekijöistä. Nykyään siellä on jo nuorissa junnuissa oikeasti ammattilaisia tai niiksi pyrkiviä puikoissa ja kokonaisuutta johdetaan järjestelmällisesti. Silti väitän että ottaisivat avosylin vastaan joka ikisen lantin mikä sinne lähetettäisiin.

Tämä on se missä katsos meidän näkökantamme tuntuu eroavan. Minä näen että vaikka sinä voit tehdä pienellä rahalla paljon hyvää, niin suurella rahalla ja resursseilla sä vaan voit tehdä niin paljon enemmän. Tässä olin toisessa kotimaisessa palloilulajissa katselemassa tuota valmennus ja resurssi touhua palkattuna ja voin kyllä kertoa ihan suoraan miksi siinä lajissa ei paljoa ole joujkkuetta Mömmömmeissä näkynyt, vaikka kuinka on sarjat avoinna. Jo pelkästään lasten ja nuorten liikuntamäärät on tällä hetkellä aivan katastrofaalisella tasolla ja kyse on puhtaasti resursseista. Toki tässä mittakaavassa puhutaan yhteiskunnan resursseista ja vapaa-ajan suuntautumisesta vääriin asioihin (urheilun kannalta). Järjestetyillä harjoituksilla ei voida ikinä kuroa kiinni sitä eroa mikä annetaan nykyaikana jo liian usein ja liian aikaisessa vaiheessa. Se ei silti tarkoita, etteikö jokainen järjestetty tilaisuus olisi kuitenkin yksi kerta vähemmän menetettyä liikuntaa, koska sieltä ne "lahjakkuudet" tulee.
 
Viimeksi muokattu:

PJ

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK (Lukko)
Kuten tuossa on jo parissakin viestissä todettu, niin ei ole epäilystäkään siitä etteivätkö Liigajoukkueet muodostuisi erittäin hyväkuntoisista ja taito tasoltaan vertailukelpoisista ammattilaisista. Yksilöt ovat niin hyviä, että käytännössä esimerkiksi koko MM-joukkue voisi pelata hyvin Liigassa ilman suurempaa hämmästelyä. Ei siinä olisi mitään ihmeellistä, koska vastaavia tai jopa taitotasoltaan parempia suomalaisia pelaajia löytyy Liigajoukkueista paljon. No jaa, Anttila on ainutlaatuinen :)


Tilanne Liigan osalta on mielenkiintoinen Jokerien osalta sillä tavalla, että oletetaan hetken aikaa Kurrin puhuvan totta. On toki teoriassa mahdollista, että Kurri puhuisi totta Suomesta tulevasta rahoituksesta. Jos Jokerien rahoitus haetaan jatkossa Suomesta ja venäläiset eivät Siperian matkailua rahoita, niin Jokerit tekevät a) konkurssin tai b) paluun ja saadaan taas hieman jännitystä suurimmallekin markkina-alueelle Liigaan. A toki voi edeltää B:tä hyvinkin.16:sta joukkue pääkaupunkiseudulle sopisi erittäin hyvin Liigalle ja parantaisi sitä. Pelaajat eivät ole loppumassa vaan parantunut pelaajatuotanto mahdollistaisi jopa suuremmankin Liigan. Talousalueet vain alkavat olla hieman tiukassa 20 jälkeen. Pääkaupunkiseudulle tekisi erittäin hyvää saada toinen joukkue ja sellainen parantaisi edelleen Liigaa.


No sitten lopetetaan teoretisointi, venäläiset maksavat oman suurvalta-agendansa tai rahanpesutavoitteensa mukaan ainakin tulevalla kaudella varmasti Jokerien tappiot, joita myös aivan varmasti tulee. Rahoitusta voidaan tietysti peitellä moninkin tavoin, joista sitten enemmin tai myöhemmin jäädään myös kiinni. Näin ollen olisi parempi, jos joukkue saataisiin esimerkiksi Espooseen tai Vantaalle ja Jokeripelleily hukkuisi Siperian lakeuksille. Talousalue kestäisi hyvin oman joukkueen kummassakin ja se tekisi kummankin kaupungin identiteetille sekä Liigalle ja myös sen tasolle hyvää. Laajempi Liiga valmistaisi enemmän pelaajia ja nostaisi suomalaisen kiekkoilun tasoa entisestään. Tällä hetkellä hukataan valtavasti potentiaalisia pelaajia junioreista, etenkin sellaisia, jotka kypsyvät hieman hitaammin.


Tällä hetkellä Liiga on ylivoimainen urheilulaji Suomessa ja erittäin hyvin vertailukelpoinen kansainvälisesti. Jotain josta on mukava olla terveellä tavalla ylpeä.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
oletetaan hetken aikaa Kurrin puhuvan totta. On toki teoriassa mahdollista, että Kurri puhuisi totta Suomesta tulevasta rahoituksesta. Jos Jokerien rahoitus haetaan jatkossa Suomesta ja venäläiset eivät Siperian matkailua rahoita, niin Jokerit tekevät a) konkurssin tai b) paluun ja saadaan taas hieman jännitystä suurimmallekin markkina-alueelle Liigaan.
Tässä yhteydessä mua ihmetyttää miten vähälle puheen (tai siis kirjoittelun) tasolle on jäänyt se asia, että KHL:ssä pyritään ajamaan entistä tiukempaa palkkakattoa läpi. Meinaa jos se oikeasti tulee ja tulevaisuudessa esim. SKA:at ja ZSKA:at pelaisivat esim. 12 miljoonan pelaajabudjetilla (muistaakseni olin jossain tällaista lukua näkevinäni), niin olisiko silloin vaikea kuvitella vaihtoehtoa C:tä, jossa venäläiset ovat laskeneet Jokereiden kykenevän antamaan urheilullista haastetta Liiga tason pelaajabudjetilla. Eli jos tällaisessa tapauksessa venäläiset maksaisivat vaan Jokereiden matkakustannukset Venäjällä, Pietarista eteenpäin, niin olisiko skenaario C täysin mahdoton tulevaisuutta silmälläpitäen?
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Mitä sitten tulee noin yleisesti Liigan tasoon, niin minua ihmetyttää edelleen se, että jos tämä "urheiluromantiikan" puute ajaa Liigan turmioon, niin miksi ne muut urheiluromantiikkaa "ylläpitävät" sarjat (jalkapallo, koripallo ja mitä muita palloja nyt onkaan) eivät kasva Liigan kustannuksella ja kykene sitä haastamaan? Vai onko kylmä tosiasia vain niin, että normaalille kuluttajalle urheiluromantiikasta riittää se, että Liigassa pelataan mestaruudesta ja joskus sen voi voittaa yllättäjäjoukkuekin? Ja että noille samoille kuluttajille se "urheiluromantiikka", näiden valittajien ymmärtämällä tavalla ei sitten kuitenkaan ole se tärkein tekijä, kuluttaja valintoja tehdessä?

Sitten on tietenkin myös tv-sopimus. Se oli aivan pähkinöitä silloin, kun avointa sarjaa pelattiin. Toki moni asia on maailmassa muuttunut ja siten jotain 90-luvun tilannetta ei voi suoraan verrata 20-luvun tilanteeseen. Mutta voidaan me kuitenkin taas katsoa niihin kilpaileviin palloilusarjoihin. Jos Liigan kasvavat tv-raha virrat eivät ole Liigan tekemien valintojen ansiota vaan enemmänkin muuttuneen maailman ansiota, niin miksi muilla palloilulajeilla ei tv-raha ole siinä määrin kasvanut, että niistä puhuttaisiin isoina rahoina? Varsinkin, kun nuo kilpailevat palloilusarjat ovat pääsääntöisesti avoimia, joka joidenkin mielestä on se tie menestykseen?
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Mitä sitten tulee noin yleisesti Liigan tasoon, niin minua ihmetyttää edelleen se, että jos tämä "urheiluromantiikan" puute ajaa Liigan turmioon, niin miksi ne muut urheiluromantiikkaa "ylläpitävät" sarjat (jalkapallo, koripallo ja mitä muita palloja nyt onkaan) eivät kasva Liigan kustannuksella ja kykene sitä haastamaan? Vai onko kylmä tosiasia vain niin, että normaalille kuluttajalle urheiluromantiikasta riittää se, että Liigassa pelataan mestaruudesta ja joskus sen voi voittaa yllättäjäjoukkuekin? Ja että noille samoille kuluttajille se "urheiluromantiikka", näiden valittajien ymmärtämällä tavalla ei sitten kuitenkaan ole se tärkein tekijä, kuluttaja valintoja tehdessä?

Sitten on tietenkin myös tv-sopimus. Se oli aivan pähkinöitä silloin, kun avointa sarjaa pelattiin. Toki moni asia on maailmassa muuttunut ja siten jotain 90-luvun tilannetta ei voi suoraan verrata 20-luvun tilanteeseen. Mutta voidaan me kuitenkin taas katsoa niihin kilpaileviin palloilusarjoihin. Jos Liigan kasvavat tv-raha virrat eivät ole Liigan tekemien valintojen ansiota vaan enemmänkin muuttuneen maailman ansiota, niin miksi muilla palloilulajeilla ei tv-raha ole siinä määrin kasvanut, että niistä puhuttaisiin isoina rahoina? Varsinkin, kun nuo kilpailevat palloilusarjat ovat pääsääntöisesti avoimia, joka joidenkin mielestä on se tie menestykseen?
Koska Suomalaisia liikuttamaan tarvitaan menestystä lajin saralla. Ja minä väitän että jalkapallo on ollut nousevaa koko ajan, ohi menee niin että heilahtaa.

Kuluttajilla tarkoitat pukumiehiä firman lipulla, mukava lähteä peliin ja kitistä olosuhteista, vaatia kaiken näköisiä katkarapupöytiä.
Tämä on kohderyhmä jota liiga lipoo ja nuolee nyt. Heille urheiluromantiikka ei ole näin tärkeä, koska eivät ole niinkään urheilullisuuden faneja. (vähän kärjistetty yleistys)

Eikös kiekon televisiointi ollut yhtä pähkinää ysärillä? Saati aikaisemmin? Totta helvetissä se nykytekniikalla onnistuu paremmin (PO: Telia). Ja liigan televisiointissa rahaa on enemmän pelissä kuin aiemmin siksi että televisio on monen valinta nykyään, katsotaan pelit (mielummin) televisiosta. Eikös liigan nimenomaan pitäisi taistella tätä ilmiötä vastaan ja saada ihmisiä hallille?
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Koska Suomalaisia liikuttamaan tarvitaan menestystä lajin saralla. Ja minä väitän että jalkapallo on ollut nousevaa koko ajan, ohi menee niin että heilahtaa.
...
Mihin perustat väitteesi? Ainakaan yleisömääriä tutkaillessa ei merkittävää positiivista kasvua näy Veikkausliigassa. Googlettelin tuossa ihan "veikkausliiga yleisömäärät" ja sieltä tuli (ilahduttavan helposti) vastaan käppyröitä joiden perusteella kaudella -17 olisi yleisömäärät olleet kokonaisuudessa hieman vuosien 11-16 trendiä edellä, mutta kaudella -18 taas tippuneet. Tämän vuoden tilannetta en sitten tiedä. Jalkapalloon tulisi varmasti buumi jos saataisiin miesten edustusmaajoukkue edes kerran kisoihin, toisaalta se vaatisi jo etukäteen sitä buumin tuomaa rahaa millä rakentaa edellytykset tuottaa huippupelaajia.
...
Kuluttajilla tarkoitat pukumiehiä firman lipulla, mukava lähteä peliin ja kitistä olosuhteista, vaatia kaiken näköisiä katkarapupöytiä.
Tämä on kohderyhmä jota liiga lipoo ja nuolee nyt. Heille urheiluromantiikka ei ole näin tärkeä, koska eivät ole niinkään urheilullisuuden faneja. (vähän kärjistetty yleistys)

Eikös kiekon televisiointi ollut yhtä pähkinää ysärillä? Saati aikaisemmin? Totta helvetissä se nykytekniikalla onnistuu paremmin (PO: Telia). Ja liigan televisiointissa rahaa on enemmän pelissä kuin aiemmin siksi että televisio on monen valinta nykyään, katsotaan pelit (mielummin) televisiosta. Eikös liigan nimenomaan pitäisi taistella tätä ilmiötä vastaan ja saada ihmisiä hallille?
Se on toki ikävää että pukumiehet (jolla termillä nyt tarkoitan niitä aitiopaikkalaisia tai firmojen kausaripaikoilla istuvia) eivät suurelta osin suhtaudu kotijoukkueeseen samalla tunteenpalolla tai ainakaan samoilla tunteenosoittamiskeinoilla, kuin seisomakatsomon aktiivit. Toisaalta joukkueen (ja sarjan) on kuitenkin ihan fiksua huomioida myös heidät, koska totta puhuen heiltä tulee aivan hiton merkittävissä määrin joukkueelle sitä rahaa jolla pyörittää ammattiorganisaatiota mikä mahdollistaa laatupelaajien ja huippulätkän tuottamisen myös niille kannattajakatsomoiden huleille (kaikella rakkaudella sanottuna, tuleehan sitä välillä itsekin käytyä pomppimassa tasajalkaa ja huutamassa meidän joukkuetta).

Ja tekniikka on mahdollistanut aivan jumalattomasti vaihtoehtoisia keinoja seurata pelejä, tai käyttää aikaansa miten tahansa muuten. Siihen nähden pitäisin nykyisiäkin hallille saapuvien ihmisten määriä vähintäänkin torjuntavoittona (eikä tosiaan sillä että edes sillä kultaisella 80-luvulla olisi väkeä joka joukkueen joka peliin lapannut ovista ja ikkunoista). Joka tapauksessa hallille tulevat ihmiset tuovat ainoastaan murto-osan niistä tuloista joiden voimin sitä huippulätkää saadaan katsojille tuotettua (hallilta paikkoja ostavat yritykset tuovat enemmän, mutta ei niilläkään rahoilla vielä bisnestä pyöritettäisi vaan kokonaisuus vaatii myös semmoista rahaa jonka käyttäjä ei hallilla fyysisesti ole kuin korkeintaan mainosplakaatin muodossa).
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Koska Suomalaisia liikuttamaan tarvitaan menestystä lajin saralla. Ja minä väitän että jalkapallo on ollut nousevaa koko ajan, ohi menee niin että heilahtaa.
Ketjun hengessä varmaan pyörtyisin, jos ei naurattaisi niin paljon. Toki toivoisin, että jalkapallo pääsisi Suomessa euroissa katsottuna jääkiekon rinnalle, mutta edes jalkapallo intoilija mussa ei siihen usko. Tarkoitatko siis, että veikkausliiga menisi suosiossa ja sisään virtaavissa euroissa ohi, vai maajoukkue toiminta tai mahdollisesti joku ulkomainen sarja? Tai edes nämä kaikki yhteensä?

Ja toiseen kappaleeseen vastauksena, että kun puhun tässä yhteydessä kuluttajista, niin tarkoitan kaikkia lipun tai tv-palveluita ostavia kuluttajia, en vain pukumiehiä. Kuka voi edes käsittää sen noin, että koskisi vain pukumiehiä/henkilöitä. Eikö Porissa saa kuluttaa rahaa ilman pukua?
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Eikös kiekon televisiointi ollut yhtä pähkinää ysärillä? Saati aikaisemmin? Totta helvetissä se nykytekniikalla onnistuu paremmin (PO: Telia). Ja liigan televisiointissa rahaa on enemmän pelissä kuin aiemmin siksi että televisio on monen valinta nykyään, katsotaan pelit (mielummin) televisiosta. Eikös liigan nimenomaan pitäisi taistella tätä ilmiötä vastaan ja saada ihmisiä hallille?
Eikös @Tshekki77 kysynyt, että miksei TV-rahat ole löytäneet jalkapalloa ja muita lajeja, kun jääkiekon pariin ne ovat löytäneet nimenomaan aikojen muuttumisen myötä?

Kyllähän liigajoukkueet taistelevat saadakseen edelleen yleisöä myös halleihin, mutta TV-rahat ovat silti niin isoja, että katsojien menettäminen kotisohville ei ole seuroille taloudellisesti haitallista, jos verrataan aikaan ennen nykyisen kaltaisia TV-rahoja.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Eiköhän Liigan suurin synti yleisömääriä ajatellen ole tylsänpuuduttava roikkumiskahvausträppikiekko.
Ei auta vaikka kentällä olisi McDavidia ja Crosbyä kun vauhti otetaan pois roikkumalla, kiekolliset oivallukset kahvalla ja peli puudutetaan päänhakkaamiseksi siniviivalla seisovaan ihmismuuriin.

Nollatoleranssi koukkuihin ja estämiseen ja ehkä ihmisiä jaksaa taas kiekonkatsominen napostella.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Eiköhän Liigan suurin synti yleisömääriä ajatellen ole tylsänpuuduttava roikkumiskahvausträppikiekko.
Tuskin pelitavoissa tai pelin laadussa on se suurin syy. Yleisömäärät ovat aika selkeästi laskeneet nimenomaan TV-lähetysten yleistyessä, mutta muutoin yleisömäärät ovat pysyneet samankaltaisina jo todella pitkään.

Uskaltaisin väittää, että roikkumista ja kahvausta nähtiin liigassa paljon enemmän joskus 10-15 vuotta sitten. Sen suhteen suunta on ollut oikea, kun tuomarilinja on muuttunut tiukemmaksi yleisellä tasolla.
 
Viimeksi muokattu:

Kukko

Jäsen
Eiköhän Liigan suurin synti yleisömääriä ajatellen ole tylsänpuuduttava roikkumiskahvausträppikiekko.
Ei auta vaikka kentällä olisi McDavidia ja Crosbyä kun vauhti otetaan pois roikkumalla, kiekolliset oivallukset kahvalla ja peli puudutetaan päänhakkaamiseksi siniviivalla seisovaan ihmismuuriin.

Nollatoleranssi koukkuihin ja estämiseen ja ehkä ihmisiä jaksaa taas kiekonkatsominen napostella.
Jos useaan vuoteen ei ole Liigaa aktiivisesti seurannut, niin en tiedä sitten missä on keskustelun järki yleensä. Roikkumis kahvaa en muista nähneeni kyllä vähään aikaan. Mailaa käytetään enemmänkin huitomiseen, ja kiekonta miestä estetään toki kyllä. Träppiä taas näkee vähän vaihtelevasti, johtoaseman puolustuksessa keskialueen tukkiminen Kait kuuluu meidän peliin. Noin muuten enemmän näkee kiekkokontrolliin perustuvaa kiekkoa. Nopeammaksi Liiga on mennyt jatkuvasti.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Mihin perustat väitteesi? Ainakaan yleisömääriä tutkaillessa ei merkittävää positiivista kasvua näy Veikkausliigassa. Googlettelin tuossa ihan "veikkausliiga yleisömäärät" ja sieltä tuli (ilahduttavan helposti) vastaan käppyröitä joiden perusteella kaudella -17 olisi yleisömäärät olleet kokonaisuudessa hieman vuosien 11-16 trendiä edellä, mutta kaudella -18 taas tippuneet. Tämän vuoden tilannetta en sitten tiedä. Jalkapalloon tulisi varmasti buumi jos saataisiin miesten edustusmaajoukkue edes kerran kisoihin, toisaalta se vaatisi jo etukäteen sitä buumin tuomaa rahaa millä rakentaa edellytykset tuottaa huippupelaajia.
Eikös tästä ole myös vähän toisenlaisia esimerkkejä. Eli nyt kun sekä lentopallo, että koripallo ovat saaneet laajaa menestystä. Mielestäni siis sitä voitanee kutsua menestykseksi kun molemmissa on maajoukkueet esiintyneet edukseen arvokisoissa, niin se ei kuitenkaan ole näkynyt yhtään ko. lajien Suomen pääsarjatason yleisömäärissä. Sen sijaan junioritasolla taas on kaikki koriskoulut ja lentiskoulut olleet ratketa liitoksistaan kun uudet Urpo Sivulat ja Hanno Möttölät on sinne tuotu mukaan ja siellä ruohonjuuritasolla on asioissa näkynyt muutosta. Se vaan ei suoraan tarkoita, että sieltä koskaan kasvaa noiden lajien seuraajia aikuistasolle ja niitä jotka sinne tuo rahaa kassaan. Onko siis kovin oletettavaa, että jos Suomi pääsisikin jalkapallossa MM-kisoihin, niin yhtäkkiä siellä lehtereillä istuu tuhatmäärin enemmän porukkaa katsomassa jotain RoPS- VPS peliä? Tuskin.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
@BlackWolf tuossa on kyllä sinänsä hyvinkin validi pointti, molemmat mainitsemistasi ovat kuitenkin maailmalla todella isoja lajeja ja Suomen miesten maajoukkueiden pääsy ko. lajien arvokisoihin on todella merkittävä saavutus. Toki voisi väittää noiden olleen niin pitkällä takamatkalla verrattuna jalkapalloon ettei suomalaiset niitä opi kannattamaan, mutta se olisi hieman ristiriitainen väittämä siihen nähden että menestys kiekossa on ainoa syy lajin seuraamiselle (eikä sillä että edes kestomenestyslaji-salibandyssä yleisöä lehterin niin pullistele kun viime kaudella näköjään ensimmäistä kertaa miesten liigassa yleisö-ka yli 600).
 

Derksen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Lippo
Eiköhän Liigan suurin synti yleisömääriä ajatellen ole tylsänpuuduttava roikkumiskahvausträppikiekko.
Niinhän sitä luulisi, mutta näin ei kuitenkaan valitettavasti taida olla asia. Minä olen tullut näitä tuomarilinjan ja sarjajärjestelmän epäkohtia pohtiessani siihen tulokseen, että eivät nämä ole kovin merkittäviä asioita suurimmalle osalla maksavasta yleisöstä. Ei suurin osa halleissa käyvistä tai kotisohvilla seuraavista tule ajatelleeksi näitä asioita niin syvällisesti kuin me täällä Jatkoajassa. Ja vaikka he ohuesti olisivatkin sitä mieltä, että joissain asioissa olisi korjattavaa, eivät mielipiteet ole niin painavia, että matsit jäisivät sen takia katsomatta. Ne päädytään katsomaan kuitenkin. Niinhän siinä käy jopa minullakin, vaikka tuleekin enemmän näitä mietittyä. Silti seuraan pelit. Eli eivät nämä asiat paina Liigan yleisömäärissä eikä niitä ainakaan sen takia ole tarvetta alkaa korjaamaan. Jos tämän tyyppisiä asioita haluttaisiin Liigassa kehittää, se tulisi tehdä ihan vaan urheilun edistämisen näkökulmasta. Talousmielessä näille muutoksille ei ole kysyntää.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Onkohan tehty minkäänlaista isompaa tutkimusta/galluppia siitä kuinka moni liigapeleissä käyvä käy siellä pelin tason ym. takia ja kuinka moni pelkän fiiliksen/tunnelman takia? Siis minkälainen prosenttimäärä katsojista on näitä "jatkoaikaniiloja", joiden pääasia peleissä on analysoida ym. matsia? Kuinka paljon on sellaisia, jotka ei välitä tuon taivaallista pelin hienouksista ja taktiikoista, vaan menee tunteen pohjalta tai yhteisöllisyyden takia käy hallilla? Itse veikkaisin jälkimmäiselle selvästi isompia lukuja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös