Tepsiltä lensi Kouvolassa joku junnu samalla tapaa kampituksesta ulos, kun KooKoon pelaaja liukui maalia päin kampituksen jälkeen.
Tulkaa nyt joku kertomaan miten vitussa tuo Batnan jäähy on ulosajo? Mitä vittua.
@Kulkija , kuten varmaan on tullut selväksi tulkintamme säännöstä on erilainen. Minusta sääntö ei anna lupaa pelata kiekkoa vihellyksen jälkeen. Se mahdollistaa varmuudella maalin jo menossa olevan kiekon hyväksymisen maaliksi, vaikka peli on jo vihelletty poikki. Se ei mahdollista pelaamista vihellyksen jälkeen. Mitä mieltä ovat asiantuntijat @Old referee ja @MacRef ?
Mulla sama kuin @Old referee llä. Minun käymällä kertauskurssilla ei tuota sääntökohtaa puitu ja en osaa sanoa. Minusta sääntö on siltä osin mainio, että jos kiekko on menossa jo maaliin, mutta ei ylittänyt vielä maaliviivaa ja tuomari tuollaisessa kohtaa viheltää pilliin, niin maali voidaan silti hyväksyä. Eipä olisi omaan mieleeni tullut, että voidaan myös hyväksyä maali, jossa pelaaja laukaisee kiekkoa vihellyksen (alkamisen) jälkeen ja sekin voitaisiin hyväksyä.Kiitos luottamuksesta @McTorso .
Nyt on reilusti myönnettävä, että tuota täällä linjattiin sääntökohtaa en tiennyt eikä se ole tullut minun tason tuomarikoulutuksissa esille. Olen ollut luulossa, että peli loppuu vihellykseen eikä sen jälkeen kiekkoa pelata eikä maalia hyväksytä missään tapauksessa.
Tuon eilisen tilanteen näin vilahdukselta ja olin heti sitä mieltä, että peli oli poikki.
Minusta oikeudenmukaista olisi maali hyväksyä, jos kiekko on vihellyksen aikana oikeasti näkyvissä ja se liukuu maaliin kenenkään siihen koskematta. Ei tuota eilistä olisi pitänyt hyväksyä, imo.
Hämäläiselle ja lukolle siittä olisi kyllä jäähy pitänyt tulla estämisestä. Taklauksessa ei muuten mitään vikaa ollut, mutta Virtanen oli kiekoton pelaaja.Millä järjellä Ässien Virtanen ei saanut 2min tappelun aloittamisesta? Häntä taklataan puhtaan oloisesti, josta suuttuu ja hyökkää puolustautuvan Hämäläisen kimppuun. Kaikki tämä linjatuomarin silmien alla
paitsi pelikello... tähän astiKiekossa ei juuri muuta olekaan säännöissä, kuin tulkinnanvaraa.
Ei kai kukaan pelikelloa tulkinnut nytkään.paitsi pelikello... tähän asti
En vertaisi mitenkään rikkeen läpimenoon tai edes viheltämättä jäävään pitkään kiekkoon. Ihan oikein meni hylkäys. Tuomari katsoi väärään suuntaan eikä nähnyt, että hänen olisi pitänyt laittaa peli jo poikki jäähynsä antaakseen.Mihin sääntökirjan pykälään perustuu KalPan 0-2-maalin hylkääminen Mikkelissä eilen? Kyseisessä tilanteessa Jukureille oli tulossa jäähy, mutta heidän maalivahtinsa lähti vaihtoon luultuaan sen tulevan KalPalle. Jukureiden pelaaja huitaisi videohidasteen mukaan kiekon keskialueelle suurinpiirtein samaan aikaan, kun tuomarin käsi nousi pystyyn. Videokuvassa on nähtävissä, kuinka Jukurien pelaaja sitoo samalla hetkellä edelleen KalPan hyökkääjää.
Ihmettelin itsekkin tuota maalin hylkäystä, eikö peliä pelata siihen asti kun kuuluu vihellys? Olen nähnyt useita tilanteita jossa sr aikana puolustava joukkue on saanut katkon (useampi kosketus), mutta ei purkua aikaiseksi niin peli on jatkunut. Joskus on tullut maaleja toisinaan taas ei.Mihin sääntökirjan pykälään perustuu KalPan 0-2-maalin hylkääminen Mikkelissä eilen? Kyseisessä tilanteessa Jukureille oli tulossa jäähy, mutta heidän maalivahtinsa lähti vaihtoon luultuaan sen tulevan KalPalle. Jukureiden pelaaja huitaisi videohidasteen mukaan kiekon keskialueelle suurinpiirtein samaan aikaan, kun tuomarin käsi nousi pystyyn. Videokuvassa on nähtävissä, kuinka Jukurien pelaaja sitoo samalla hetkellä edelleen KalPan hyökkääjää.
Hetkeä myöhemmin KalPa pelaa kiekon tyhjään Jukuri-maaliin. Pienen pohtimisen jälkeen tuomarikaksikko J. Heikkinen-Brännare päättää hylätä maalin. Haluaisin vielä varmistuksen palstan sääntöguruilta, oliko tuomaristolla sääntökirjan mukaiset valtuudet tehdä tuollaista ratkaisua. Vaikka maali olisi ollut "fair play -hengen" vastainen, menee kauden aikana läpi lukematon määrä tilanteita, joissa maalia edelsi esim. viheltämättä jäänyt koukkaaminen tai paitsio. Näitä maaleja ei ruveta jälkikäteen hylkäämään, vaikka ne pohjautuisivat tuomarivirheeseen. Entä jos KalPa olisi maalin sijaan ottanut tilanteessa sr:llä vaikka vitosen (kuten Okany viime vuonna Lahdessa)? Olisiko se pyyhitty samalla tavalla pois, jos kerran peli olisi jo aiemmin pitänyt viheltää poikki.
On melko vaarallista, jos tuomaristo alkaa omin päin korjata virheitään toisilla tuomarivirheillä. Missä se raja jatkossa kulkee, ts. kuinka kauaksi pelitapahtumissa taaksepäin ajallisesti näitä virheitä voidaan lähteä oikaisemaan? "Peli ei ole reilua. Peli on peliä." (Juhani Tamminen)
Turhaa saivartelua.. mutta kyllä tulkitsi. Maalin syntyaika on kellon pysähtymisaika, vaikka kiekko ei actual maalissa vielä ollutkaan. Maali syntyi vasta seuraavan keskiympyräaloituksen jälkeen.Ei kai kukaan pelikelloa tulkinnut nytkään.
Vaihda lajiksi jalkapallo, niin huomaat, että joissakin lajeissa pelikellon kanssa on tuomarilla aika paljonkin tulkinnan varaa.Lajissa kuin lajissa pelikello on pyhä. Jopa koriksessa pelaajan suorituksen tulee olla suoritettu pelikellon puitteissa, vaikka pallon liikettä voikin seurata vielä kellon ollessa poikki, jotta meneekö koriin. Muuten pelikello on siinäkin se absoluuttinen tuomari, johon ihmistuomarilla ei ole tuomiovaltaa. Koriksessa jopa kelloa korjataan hyvin useasti pelin kuluessa, kun inhimillinen tekijä, eli kellonkäyttäjän ja tuomareiden yhteispeli pettää sekunnin tai kaksi.
Älä nyt jaksa tehdä itsestäsi tyhmempää, kuin olet. Pelikelloa ei ole kukaan tulkinnut, vaan kiekon päätymistä maaliin suhteessa tuomarin vihellykseen.Turhaa saivartelua.. mutta kyllä tulkitsi. Maalin syntyaika on kellon pysähtymisaika, vaikka kiekko ei actual maalissa vielä ollutkaan. Maali syntyi vasta seuraavan keskiympyräaloituksen jälkeen.
Itse asiassa kiekko menee maaliin pelikellon osoittaessa aikaa 11:40. Kello käy sen jälkeen vielä hetken ja pysähtyy aikaa 11:39. Maalin syntyajaksi merkittiin tuo 48:21. Eli kiekko oli maalissa maalin syntyaikaan. Pysäytyskuvasta ei kuule pillin vihellystä, joten on mahdotonta sanoa varmaksi ehtikö tuomari viheltää ennen kuin kiekko oli maalissa tai varsinkaan ennen kuin HPK:n pelaaja osoi kiekkoon. Joka tapauksessa tuomari nostaa pillin huulilleen pelikellon näyttäessä 11:41.Turhaa saivartelua.. mutta kyllä tulkitsi. Maalin syntyaika on kellon pysähtymisaika, vaikka kiekko ei actual maalissa vielä ollutkaan. Maali syntyi vasta seuraavan keskiympyräaloituksen jälkeen.
Tuossa tilanteessa ongelma ei olekaan niinkään se, että mennäänkö pilkulleen sääntökirjan mukaan, vaan se että poiketaanko sääntökirjasta samankaltaisissa tapauksissa tarpeeksi yhteneväisin perustein.Ihan kaiken ei aina tarvitse mennä pilkulleen sääntökirjan mukaan (johon kaikkea ei edes pystytä kirjoittamaan auki kaiken kattavasti), kunhan oikeus toteutuu.
Kosketus tai syötön katko ei katkaise peliä siirretyn rangaistuksen aikana. Kiekko pitää olla rikkoneen joukkueen hallussa. Tuossa tilanteessa Jukurien pelaaja pelaa kiekon hallitusti keskialueelle, joten kiekon katsotaan olleen hänen hallussaan. Siksi Ruusulla oli ihan perusteltu syy lähteä vaihtoon. Periaatteessa taisi mennä sääntöjen mukaan väärin mutta oikeus tapahtui. Minun mielestäny hyvä ratkaisu tuomareilta.Ihmettelin itsekkin tuota maalin hylkäystä, eikö peliä pelata siihen asti kun kuuluu vihellys? Olen nähnyt useita tilanteita jossa sr aikana puolustava joukkue on saanut katkon (useampi kosketus), mutta ei purkua aikaiseksi niin peli on jatkunut. Joskus on tullut maaleja toisinaan taas ei.
Olikohan sama maali josta juuri kirjoitin kun laitoit viestin....Ilves-Kiekko-Espoo-pelissä takavuosina tuollainen maali hyväksyttiin.
Olikohan sama maali josta juuri kirjoitin kun laitoit viestin....
Tapahtui SM-liigan avauskierroksella torstaina 19.9.1996. Eli samana päivänä kun Riitta Uosukaisen kirja Liehuva liekinvarsi julkaistiin. Päätuomarina oli Rami Savolainen.Eiköhän. Mika Arvaja taisi olla maalintekijä. Tuossakin olisi voinut tuomari käyttää maalaisjärkeä.
Joskus sääntö laitataklauksesta oli muodossa (kaikki tuuppaukset taklaukset poikkarit jne ensin) tai kampittamalla aiheuttaa vastustajan kaatumisen laitaan tmv. eli miten nyt sanatarkasti menikään mutta kampitus siis voitiin tuomita laitataklauksena, vaikkei varsinaisesti taklaamista olekaan. En tarkastanut nykymuotoilua enkä myöskään tuomion nimikettä, mutta huomiona vaan.Pykälä 57.3
Päätuomari voi oman harkintansa mukaan ison rangaistuksen ja pelirangaistuksen pelaajalle, jos päätuomarin tulkinnan mukaan pelaaja todennäköisesti vahingoitti vastustajaa kampittamalla.