Lapsia vai ei?

[Ted Raikas]

Ole lapsellesi vanhempi joka välittää, niin varmaan et joudu yksin viimeisiäkään vuosiasi viettämään. Vanha totuus pätee tässäkin, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Valitettavasti nykyajan epävarmoina ja kaoottisina aikoina edes tuo sinänsä kaunis ajatus ei aina päde. Mikään ei ole kiittämättömämpi kuin kiittämätön ihminen. Kauniilla ajatuksilla ja kauniilla eleillä kasvatettu ihmislapsi ei välttämättä ole hyväsydäminen aikuinen sitten aikanaan. Siinä voi vaikuttaa monen moni asia, millainen ihmisestä muotoutuu. Sitä ei voida ennustaa.

Olen totta kai sitä mieltä, että vanhuuden lannistamista vanhemmistaan pitäisi jokaisen jälkikasvun pitää huolta, vaan niin ei useasti nykyään enää suuremmissa määrin käy. Kyllä sen voi mennä toteamaan helpostikin. Ihmisten oma ura ja yleinen eteenpäinpyrkiminen menee tuollaistenkin asioiden edelle, lisäksi laitosten toimivuuteen luotetaan. Kuinka moni edes hoitaa vanhaa isäänsä ja äitiänsä tai molempia, kotona? Aika harva, sanon minä.

Myönnetään, että suhtautumiseni on ehkä kokonaisvaltaisesti aika kyyninen, mutta näetty ja koettu opettaa.

Niin ja en jaksa oikeasti ajatella jotain sellaista asiaa, että kuka minusta huolen pitää kun olen joskus tulevaisuudessa vanha (jos siis olen). Minulla on oikeasti tähdellisempääkin tekemistä, kuin ajatella miten asiani ovat joskus 40-50 vuoden päästä.

 

[ELÄKELÄINEN]

Juuri tällä hetkellä, kun tytär vetää ´Mustaa Joulua´pianolla ja vaatii laulamaan, niin sanoisin aiheeseen että jotta.
Pikkuveljensä kanssa istutaan urheilukatsomossa monta kertaa viikossa missä vain keretään.
Eipä tarvitse näistä mieliharrastuksista ihan heti luopua.
Ai niin, enpä pääse bilettämään tai jotain.

 

[krobbe]

Valitettavasti nykyajan epävarmoina ja kaoottisina aikoina edes tuo sinänsä kaunis ajatus ei aina päde. .

.

Yleensä ottaen ehkä ei, mutta...

En tiedä mikä kumma saa ainakin minut vakuuttenuuksi siitä että minä ainakaan en vaippojeni kanssa yksin viru. Ehkä uskoni siihen, että lapsissa on tulevaisuus ja voima niminullekin vanhuuteni päivinä. Johtuneeko siitä, että antamani rakkaus ja huolenpito lapsilleni kantaa pitkälle. Yksi syy saattaa olla myöskin se, että uskon siihen, että lapset maksevat potut pottuina.

 

[Ted Raikas]

En tiedä mikä kumma saa ainakin minut vakuuttenuuksi siitä että minä ainakaan en vaippojeni kanssa yksin viru. Ehkä uskoni siihen, että lapsissa on tulevaisuus ja voima niminullekin vanhuuteni päivinä. Johtuneeko siitä, että antamani rakkaus ja huolenpito lapsilleni kantaa pitkälle. Yksi syy saattaa olla myöskin se, että uskon siihen, että lapset maksevat potut pottuina.

Jep jep. Hyvä näin ja vilpittömästi toki toivon, että olet oikeassa. Eikä minulla ole tietenkään mitään syytä olettaa, etteikö asiat niin myös menisi.

Kaiketi tässä kaikessa on vaan se, että en itse lapsista pidä ja toistaiseksi edes kuvittele niitä hankkivani. Kenties kaltaiseni ei niistä sellaisia kultaisia hienoja sivistyneitä ihmisiä osaisi edes kasvattaa, joten voi olla parempi olla levittämättä geenejään eteenpäin.

Edelleen, jokainen tyylillään elämässä. Tärkeintä, että on tyytyväinen ratkaisuunsa ja elää ihmisiksi.

 

[Mapo]

Kyllä luonto tikanpojan...

Mulla ei herneitä nenässä eikä muutenkaan kovin kiihkeitä mielipiteitä asian suhteen, kuhan vähän sohasin. Totta mooses itsekukin keskuudessaan pohtii haluaako vai ei.

Mutta, mutta... Eikös se mene silleen jotta, joka kerta kun haluaa seksiä, haluaakin itse asiassa tehdä lapsen?

 

[ervatsalo]

Sohimista

Mulla ei herneitä nenässä eikä muutenkaan kovin kiihkeitä mielipiteitä asian suhteen, kuhan vähän sohasin...

Niin, eli sitten kun tätä lastenhankkimisasiaa ruvetaan tutkimaan oikein perusteellisesti ja perusteluiden kautta, ilmoitat vain sohaisseesi.

Itse ainakin koen oloni kovin turhautuneeksi, koska esitin asiani hyvinkin perusteellisesti ja asiaan perehtyneenä, mutta muut vain sohivat miten sattuu.

En malta olla huomauttamatta, että moiset sohaisut voidaan jossain määrin tulkita provottamiseksi, joka on käsittääkseni kielletty Jatkoajan keskustelun säännöissä ja muutenkin ko. laji ei palvele millään tasolla asiallisen keskustelun tunnusmerkistöä.

Täältä tähän

 

[sampio]

No lähinnä tarkoitin sitä, että ei varmaan kannata alkaa 18-vuotiaana miettimään kuinka lasta ja koska hankkii ja sitten vielä toitottaa sitä joka suuntaa. Tjilanteet thulevat njiin njopeasti sanoi jo Jursi Jr. aikoinaan. Ylipäätänsä tarkoitin että on ihan turha stressata itseään tämän asian liiallisella vatvomisella. Jokainen sitten itse miettiköön mikä on liiallista.

Ok. Taisit siis esittää mielipiteesi enemmänkin ketjun aiheeseen kuin minun kysymykseeni, vai? Oli miten oli, tätä vastaavaa pyörittelin jo vastauksessani Snaksterille pari sivua sitten. Ei turhaa stressiä kannata ottaa, mutta jonkinmoinen harkinta elämäntilanteiden ja -suunnitelmien pohjalta lienee suotavaa.

 

[Alamummo]

Mulla ei herneitä nenässä eikä muutenkaan kovin kiihkeitä mielipiteitä asian suhteen, kuhan vähän sohasin. Totta mooses itsekukin keskuudessaan pohtii haluaako vai ei.

Mutta, mutta... Eikös se mene silleen jotta, joka kerta kun haluaa seksiä, haluaakin itse asiassa tehdä lapsen?

Itse olet siis halunut seksiä kaksi kertaa.

 

[Rodion]

Niin, eli sitten kun tätä lastenhankkimisasiaa ruvetaan tutkimaan oikein perusteellisesti ja perusteluiden kautta, ilmoitat vain sohaisseesi.

Minä epäilen, että tuolla "minä vain sohaisin" heitolla tarkoitettiin juuri niitä perusteluja lapsentekoon.

"Niitä tuli kun minä vain sohaisin".

 

[Yuppi]

Noo, eihän tämäkään asia loppujen lopuksi mikään kuoleman kysymys ole, vaikka sinänsä aikasten tärkeä juttu onkin. Itse jouduin tai pääsin vanhemmaksi ns. accidentally tai omaa tyhmyyttäni, miten vain. En kerinnyt/halunnut asiaa sen enempää kelailla, ennen kuin yhtäkkiä eräänä päivänä poika huusikin sairaalan sängyssä sylissä. Ensi alkuun siinä oli vähän sellainen epätodellinen olo, että wtf?

Meillä on kuitenkin asiat niin, että delegoimalla aikaa järjestyy molemmille harrastuksiin ja bilettämiseenkin (tosin taidan itse olla tässä hieman aktiivisempi osapuoli). Mutta kuitenkin, jos toisella olisi jotain "välttämätöntä" menoa, niin onnistuu kyllä. Pojalla on kyllä melko nuoret isovanhemmat, jotka mielellään myös välillä katsovat yhden yön/ehtoon pojan perään. Eikä toisaalta yhden illan keitottelut kaveriporukassa ole pojan ajasta kovinkaan paljoa pois (varsinkin kun nukkuu hyvin), ysiltä nukkumaan/kavereille - aamulla kasilta ylös/isi iskussa kympin maissa. Tosin joskus voi olla raskasta, riippuen olotilasta.

Vaikka aluksi olisikin jotain asiaa vastaan (kovin paljoa enempää ei voi olla kuin mitä meikäläinen oli), ei se tarkoita etteikö mielipide muuttuisi myöhemmin. Siksi en lapsia haluamattomana kovin varmaksi julistaisi sitä, ettei koskaan milloinkaan, kun omakohtaisesti tiedän kuinka näissä asioissa voi käydä. Tietenkin kyse on myös siitä, miten lapsi muuttaa ihmistä, koska niinhän vääjäämättä vain käy.

Nyt poika (1 1/2v.) jo välillä pyytää telkkarista kiekkoa, ja silloin ei auta kuin laittaa videot päälle. Ei se mua häiritse. Seuraavana päivänä hän veivaa meikäläisen höntsäpeleissä solmuun ja sitä seuraavana on kuskina, kun isi käy tsekkaamassa Jari Sillanpään nykykunnon. Ja pian taluttaa vanhainkotiin ja kantaa arkkua. Jäljelle jää vain kysymys elämän rajallisuudesta ja siitä mitä se itse kullekkin merkitsee. Sen rajallisuuden nimittäin huomaa tässä vaiheessa aika hyvin, kun näkee lapsen kasvavan. Uskon, että tästä on minullekin vielä jossain vaiheessa hyötyä ja uskon myös ymmärtäväni tätä maailmaa, elämää ja ennen kaikkea itseäni paremmin.

EDIT. Ha, "ymmärrän itseäni paremmin", tästä Leo Komaroville vinkkiä.

 

[laredo]

Joo

Nyt kun neljä kymppiä lähenee eikä lapsia ole niin en enää niitä haluakaan. Juuri tuli tässä erottua 3 vuoden suhteesta, yhtenä syynä juuri tuo etten halua lapsia. Ei mulla ole mitään lapsia vastaan, tulihan sitä keinoisääkin leikittyä muutama vuosi aikanaan mutta kun tulee tehtyä pitkiä päiviä niin mä en vaan kerta kaikkiaan kestä jos en saa olla kotona rauhassa. Nyt olisi sitten yksi entinen heila halukas kokeilemaan "wanhaa suolaa". Hetken ennätin jo innostua mutta onneksi terve järki on nyt voittamassa sillä muijalla on 2 pygmiä. Ei iske ei. Mä tiedän tasan tarkkaan että tietty määrä mun huomion hakua himassa saa mut raivokohtaukseen, ei ole oikein hankkia lapsia ja räyhätä sitten niille.

Sivuhuomautuksena mainittakoon ihmetykseni kaikille "synnytykseen osallistuneille" isille. On sitä maailmassa selvitty ilman kädenpuristusta tähän sukupolveen saakka. Jos sitä Me Nar.. Naiset -lehti käskee joka äijän mukaan synnytyssaliin niin tarviiko sitä kuunnella hä? Mä olen asiasta puhunut n. 20 äijän kanssa ja jokainen heitti itse tapahtuman aikoihin ämmien lehtien fraaseja tyyliin "oli sanoin kuvaamaton tunne", "en voinut olla purskahtamatta itkuun", "me ollaan sillee niinku yhdessä siellä tossa hommassa" jne. jne.
Samat jampat on muutaman vuoden päästä kertoneet aivan toista. Mm. seuraavia sanontoja olen kuullut:"Ei jumalauta se ei ole miehen paikka", "muija vaan haukku mua siellä koko ajan", "seksihalut meni vuosikausiksi", "kauheempaa kuin mikään splatterfilmi", "Ei enää koskaan" ... Niin se maailma muuttuu Eskoseni.

 

[Morgoth]

Samat jampat on muutaman vuoden päästä kertoneet aivan toista. Mm. seuraavia sanontoja olen kuullut:"Ei jumalauta se ei ole miehen paikka", "muija vaan haukku mua siellä koko ajan", "seksihalut meni vuosikausiksi", "kauheempaa kuin mikään splatterfilmi", "Ei enää koskaan" ... Niin se maailma muuttuu Eskoseni.

Kaipa se on luonnollista, että siinä vaiheessa kun synnytys on tapahtanut niin se on niin voimakas kokemus, kun että se tosimieskin joka ei itke eikä pussaa liikuttuu ainakin jollakin tasolla, kun pitää sitä lastaan ensimmäistä kertaa sylissä ja puhelee pehmosia jälkeen päin. Jälkeenpäin sitä ehkä muistelee muitakin juttuja, jotka ei ole niin kivoja välttämättä olekaan siihen synnytykseen liittyen.

Tai yleensäkin, että pariskunta joka on saanut lapsen niin elämä pyörii vain sen lapsen ympärillä ja jututkin ovat sen mukaisia. Vältämättä jollakin lapsi perheellä ja jollakin ei-lapsia omaavalla pariskunnalla ei hirveästi kuitenkaan ole yhteisiä asioita ja molempien vähän vaikea ymmärtää toisiaan.

 

[Taze]

Itse olet siis halunut seksiä kaksi kertaa.

Liekö kellään lasten tekemisessä 100% onnistumisprosenttia? Itse en ainakaan moista pariskuntaa tunne. Oma prosenttini on reilusti alle 1% vaikka yritystäkin riittää, onneksi kuitenkin onnistui.

 

[jake]

Sitä kannattaa ehkä miettiskellä uudestaan sitten kun makoilee saattokodissa paskat housuissa ihan itsekseen vastuuntuntonsa kera.

Toisaalta taas, jos ajattelee spekulatiivisten kersojen asennetta silloin, jos he ovat teini-iässä ja he joutuisivat kestämään vanhempinaan eläkeikää lähestyviä kalkkiksia, ei se oikein heitäkään kohden ole. Eiköhän ne lapset olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten, jos sitä olisi halunnut.

Sitä paitsi, kun ei nuoruuden jälkeen kakaroiden kanssa ole ollut tekemisissä, ei oikeita toimintatapoja ja suhtautumista varmaan oppisikaan.

 

[FourForty]

Vastaan kyllä. Tässä muutamia syitä:

* Olen niin hyvä tyyppi ja sukuni koostuu niin kivoista ihmisistä, että haluan jatkaa geenejämme.

* Ajanjakso, jolloin lapsi on epäsiisti ja osin epämiellyttävä, on loppujen lopuksi aika lyhyt. Kärvistelläänhän sitä eri opinahjoissakin vuositolkulla, jotta sitten päästäisiin tekemään töitä unelmien työpaikassa. Samalla tavalla palkinto seuraa lapsenteossa myöhemmin sitten, jos onnistuu saamaan lapsestaan täysjärkisen ja mukavan. Ainakin minä ja sisarukseni olemme nyt aikuisempina todella kivaa seuraa vanhemmille, sen tiedän.

* Olen niin perhekeskeinen ihminen, että elämäni joskus nelikymppisenä tuntuisi taatusti todella tyhjältä, jos jälkikasvua ei olisi.

* Voin kuvitella, että oman lapsen kehitys on äärettömän hienoa seurattavaa. Ne hetket, kun se osoittaa kehitystä ja fiksuja ajatuksia ja lopulta huomaa, että se on viisaampi kuin itse on.

* Useampikin naispuolinen kaveri on sanonut, että minusta tulisi hyvä isä. Tämä oli ensin hämmentävää kuulla, mutta myöhemmin olen alkanut pitää itsekin sitä ihan mahdollisena.

Ymmärrän ihan täysin sen, että joku erilainen tyyppi kuin minä ei lapsia halua, mutta minun on todella vaikea kuvitella itseäni tyytyväisenä aikuisena ilman perhettä. Lisäksi omat vanhempani ovat pystyneet toteuttamaan unelmiaan laiminlyömättä lapsiaan, joten uskon, että sopivilla järjestelyillä molemmat saa suunnilleen sujumaan - tai riippuu tietysti unelmistakin. Mutta ihan onnellisina ja menestyvinä ihmisinä voi molempia kuitenkin pitää.

 

[sampio]

Sivuhuomautuksena mainittakoon ihmetykseni kaikille "synnytykseen osallistuneille" isille. On sitä maailmassa selvitty ilman kädenpuristusta tähän sukupolveen saakka...

Samat jampat on muutaman vuoden päästä kertoneet aivan toista.

Ehkä sitä viinapäissään päästelee suustaan sammakoita molemmista ääripäistä. Tai voi toki olla, että sun ystäväsi ovat vain hiukan yksinkertaisia.

Minulle oli ainakin aivan selvää, että olen synnytyksessä mukana. Toki vaimo sitä myös toivoi, mutta en minä sinne olisi mennyt vasten tahtoani. Kokemus oli aivan uskomattoman hieno: lapsen pitäminen sylissä oli puhtaana fiiliksenä paras, mitä olen koskaan kokenut, samoin ensipesu. Enkä edes itkenyt.

Omaan kokemukseeni varmasti vaikutti se, että itse synnytys meni melko nopeasti ja tapahtui alkuillasta. Lähinnä olin vain läsnä ja tein sen, mitä kulloinkin pyydettiin vaimon tai kätilön toimesta. En minä välinpitämättömäksi ketään kehota, mutta mitäpä siinä mesomaankaan ylimääräistä, kun ei se auta tipan vertaa.

 

[Mapo]

Vaikka aluksi olisikin jotain asiaa vastaan (kovin paljoa enempää ei voi olla kuin mitä meikäläinen oli), ei se tarkoita etteikö mielipide muuttuisi myöhemmin. Siksi en lapsia haluamattomana kovin varmaksi julistaisi sitä, ettei koskaan milloinkaan, kun omakohtaisesti tiedän kuinka näissä asioissa voi käydä. Tietenkin kyse on myös siitä, miten lapsi muuttaa ihmistä, koska niinhän vääjäämättä vain käy.

Just tämä on se pointti, jonka ilmeisen taitavasti piilotin sinne hevonvitun tienoille. Arvot nimittäin muuttuu melko radikaalisti siinä esikoisen syntymän tienoilla. Näin myös itselläni, sitä vaan joku kaunis päivä huomaa ettei bilettäminen ja seinäkiipeily olekaan kovin tärkeää.

Ym. seikan vuoksi mainitsinkin aiemmin lapsia haluamattomien perustelujen vaikuttavan pikkasen ohuilta, myös ne taloudelliset laskelmat.

Ja edelleen, jokaisella on oikeus tuumailla keskuudessaan kuinka toimii tämänkin asian tiimoilta. Mutta täällä esille tulleet perustelut eivät kestä sitä esikoisen ensi parkaisua pidemmälle. Ja kyllä, myös useat teistä tulevat lisääntymään tulevaisuudessa.

 

[kissankarva]

Tällä hetkellä olen sitä mieltä että joskus aikanaan yhden lapsen haluaisin. Jos ei ota onnistuakseen niin ei sitten, ja jos niitä tupsahtaa enemmän niin kyllä kai sitä aina omiensa kanssa pärjää. Ainakin mä uskoisin pärjääväni, ja olevani sen verran tolkuissani että hankin jälkeläiseni sellaisen miehen kanssa joka pärjää myös. Ei mulla ole mitään hienoa perustelua sille että miksi lapsen haluaisin, varmaan siksi että olen ihminen ja yksi ihmisen luontaisista ominaisuuksista on lisääntyä. Vauvat eivät ole erityisen viehättäviä otuksia ja vaahtosammuttimen kokoiset ipanat ovat suorastaan rasittavia, mutta olisihan se mukavaa saada semmoisestakin örvelöstä kasvatettua järkevä ihminen. Mä en usko ikinä muuttuvani vauvakuumeiseksi ihanien pikku potkuhousujen hypistelijäksi joka haluaa seksiä vain silloin kun on ovulaatio päällä ja saa raivokohtauksen jos mies ruikkiikin reisille, ennemminkin asia tulee ajankohtaiseksi sitten kun olen sellaisessa tilanteessa sellaisen miehen kanssa, että haluamme perheen. Että se on molempien yhteinen juttu, eikä mikään biologisen kellon aiheuttama hullunlehmäntauti.

Tähän loppuun voisi avautua aiheeseen liittyen: kuulin tänään, että eräs tuttava oli saanut keskenmenon. Joo, niitä tapahtuu paljon ja semmoista elämä on, mutta tässä tapauksessa tuli suru puseroon: hän oli käynyt miehensä kanssa vuosia lapsettomuushoidoissa, ja vihdoin oli saatu raskaus alkuun ja etenemään viikolle 10. En osaa kuvitella miltä heistä mahtaa nyt tuntua. Että ei se aina ole siitä kiinni haluaako vai ei.

 

[laredo]

pata kattilaa..

Ehkä sitä viinapäissään päästelee suustaan sammakoita molemmista ääripäistä. Tai voi toki olla, että sun ystäväsi ovat vain hiukan yksinkertaisia.

Haha noinhan ne kaikki sanoivat. Eli kun sinä tulevaisuudessa päästät samat sammakot niin voin laskea sinut samaan poppooseen...

 

[sampio]

Haha noinhan ne kaikki sanoivat. Eli kun sinä tulevaisuudessa päästät samat sammakot niin voin laskea sinut samaan poppooseen...

Hmm... ei varmasti ole tarvetta sanoa. Mutta ehkä sinä tiedät asian paremmin. Ihmettelen vain kompetenssiasi tässä asiassa, mutta periaatteillahan sitä on valtioitakin johdettu, joten kai tämäkin sitten menee.

 

[Tykki]

Toiset haluaa lapsia ja toiset ei, niinhän se on. Tärkeintä kuitenkin on, että edes jotkut haluavat. Aika pahassa paikassa oltaisiin jos ketään ei enää jälkikasvun maailmaan saattaminen kiinnostaisi.

Minun puolestani lapsettomille pariskunnille voitaisiin mätkäistä vaikka jonkinlainen loisvero. Nääs kun lasten vanhemmille näiden tulevaisuuden yhteiskunnan ylläpitäjien kasvattaminen tulee aivan huikean kalliiksi, niinkuin ervatsalokin tuolla aikaisemmin todistaa. Eli ensin vanhemmat pitävät kansallista kulutusta tehokkaammin yllä ja näin luovat lukuisille kaupoille ja yrityksille extraliikevaihtoa, ja sitten vielä aikuistuneet lapset jatkavat vuorostaan kulutusrattaiden pyöritystä. Samaan aikaan lapsettomat nauttivat omasta navastaan ja kuskaavat rahansa lomamatkoillaan ulkomaille. Ei ole reilua se. Kunnon vero vaan moisille loisille. Toki veroa ei tarvitsisi maksaa, jos on joku perusteltu este miksi lasten hankkiminen ei vaan onnistu.

Mutta ei. Ollaan vaan sinkkuja ja dinkkuja. Mitäs me tulevaisuudesta välittämään. Se on sitten vasta joskus.

 

[jake]

Toiset haluaa lapsia ja toiset ei, niinhän se on. Tärkeintä kuitenkin on, että edes jotkut haluavat. Aika pahassa paikassa oltaisiin jos ketään ei enää jälkikasvun maailmaan saattaminen kiinnostaisi.

Eikös se vain ole hyvä, etteivät kaikki halua lapsia. Maailma on tukehtumassa liikakasvuun. Kiinankin yhden lapsen politiikka vuotaa kuin seula. Jos Suomessa väki alkaa vähetä, voidaan aina tekemättömiä töitä tekemään siirtää ihmisiä köyhemmistä maista.

 

[Tykki]

Eikös se vain ole hyvä, etteivät kaikki halua lapsia. Maailma on tukehtumassa liikakasvuun.

Niin, ja suomalaiset voivat lievittää Afrikan kuivuusongelmaa juomalla vähemmän vettä.

 

[1900]

Minun puolestani lapsettomille pariskunnille voitaisiin mätkäistä vaikka jonkinlainen loisvero. Nääs kun lasten vanhemmille näiden tulevaisuuden yhteiskunnan ylläpitäjien kasvattaminen tulee aivan huikean kalliiksi, niinkuin ervatsalokin tuolla aikaisemmin todistaa. Eli ensin vanhemmat pitävät kansallista kulutusta tehokkaammin yllä ja näin luovat lukuisille kaupoille ja yrityksille extraliikevaihtoa, ja sitten vielä aikuistuneet lapset jatkavat vuorostaan kulutusrattaiden pyöritystä. Samaan aikaan lapsettomat nauttivat omasta navastaan ja kuskaavat rahansa lomamatkoillaan ulkomaille. Ei ole reilua se. Kunnon vero vaan moisille loisille. Toki veroa ei tarvitsisi maksaa, jos on joku perusteltu este miksi lasten hankkiminen ei vaan onnistu.

Mutta ei. Ollaan vaan sinkkuja ja dinkkuja. Mitäs me tulevaisuudesta välittämään. Se on sitten vasta joskus.

Jumalauta, että voi joku laskea aivopierua oikein urakalla. Loisveroa vaan tännekin päin kun kuskataan kaikki rahat ulkomaille jne.
Tässä on kuules kakara yli 15 vuotta lasta yritetty ja maksettu kaikkia mahdollisia tutkimuksia yhden teikäläisen kaltaisen kusipään vuosipalkan verran. Ja kun kaikesta on tuloksena vaimon leikellyt munasarjat niin kyllä perkele oikein vituttaa että joku voi suoltaa tuommoista paskaa.

Sinä ja tuo nimimerkki Mapo olette oikein malliesimerkkejä liian pentuna isäksi ja äidiksi tulemisesta. Molemmilla on ilmeisesti (juttujen perusteella) ikää välillä 20-25 ja pentujen pierasun jälkeen ollaan niin saatanan täydellisiä. Mapo höpöttää koko ajan jostain vitun bilettämisestä joten äkkiä on helppo päätellä että juuri on pissaliisalta siiderit jäänyt Alepa kassiin ku vittumarko on iskenyt rojut torveen. Ja nyt ollaan niin vitun tietäväistä ja aikuista.

Ja ilmeisesti tykin naapurissa on varakas lapseton pari ja nilkkiä vituttaa niiden kalliimpi auto? Vai mikä mättää, kun ei voi antaa ihmisten olla rauhassa?

 

[ervatsalo]

Alkutuotannosta pitäisi luopua

Nääs kun lasten vanhemmille näiden tulevaisuuden yhteiskunnan ylläpitäjien kasvattaminen tulee aivan huikean kalliiksi, niinkuin ervatsalokin tuolla aikaisemmin todistaa....

Niin, eikös asiain tässä valossa olisi kaikista kustannustehokkainta, jos itse synnyttäminen ulkoistettaisiin, siis siis toisinsanoen, kaikki lapsia halajavat adoptoisivat pilttinsä jostain paikasta, jossa on ylituotantoa ko. tuottesta.

Näin toimien voitaisiin luopua kotimaisesta ja suhteettoman kalliista alkutuotannosta ja siirtyä tuottoisampaan tuotekehitykseen, eli itse kasvatukseen.

Näkisin, että synnytyslaitosten ja muiden vastaavien aivan alkutuotannon laitosten huomattavalla vähentämisellä saataisiin suuria säästöjä, jotka sittemmin voitasiin kohdentaa em. tuotekehitykseen ja sen hedelmistä nauttimiseen.

On myös huomattava, että näin toimien ko. prosessi nopeutuisi muutenkin monella vuodella ja itse tuote saataisiin nopeammin palvelemaan markkinoiden ja kansakuntamme parasta.

Loppukaneetiksi päädyn kysymään, miksi alaan ko. liittyvät tahot ja julkaisut eivät juurikaan ole tähän saakka miettineet asian suurempia linjoja lähestyneet asiaa elinkaariajattelun kautta? Liekö alalla liian naisvaltainen edustus, vai mistä moinen ilmeinen loogisuuden ja innovatiivisuuden puute johtuu?

Täältä tähän