Isäni höpisi mulle kännipäissään tänään perinnöstään, jälleen kerran. Tällä kertaa hän kuitenkin mainitsi myös sanat "ne paperit" "tulee aikanaan" ja "naishenkilön nimi", kutsutaan häntä nyt vaikka osuvasti "ämmäksi". Hän sanoi aivan selvästi, että haluaa jättää osan omaisuudestaan tälle ämmälle, koska kyseinen henkilö on hänestä huolehtinut viimeiset 6-7 vuotta.
Se, miksi tätä naishenkilöä on syytä kutsua ämmäksi on, että hän on tahollaan naimisissa, isääni 25v. nuorempi ja on elellyt koko sen ajan, kun on isäni tuntenut, mukavasti isäni siivellä. Tiedän 100% varmasti, että heidän "ystävyyteensä" on kestänyt 5,5v., ei yhtään sen pidempään. Tämä huolehtiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hän saapuu isäni kotinurkille, maksattaa isällään kaljansa, tupakkansa ja mahdollisesti myös ruokansa. Toki hän myös ajoittain siistii isäni yksiötä, vaikka meidän siisteyskäsityksemme eivät kohtaakaan. Hän myös pesee isäni pyykit, tosin luonnollisesti omiensa jälkeen. Hän myös ajoittain "asuu" isäni luona, kun oma ukkonsa on heittänyt hänet pihalle, mutta kuten yleensä on tapana, ukko ottaa lopulta hänet takaisin ja isäni jää yksin ikävöimään tätä pelastavaa enkeliään.
Vuosien saatossa herrasväki on matkustellut ympäri Eurooppaa, luonnollisesti isäni hoitaessa kaikki kustannukset. Tyypillistä on, että kun matkat on tehty, ämmä katoaa muutamaksi viikoksi kuvioista kokonaan. Nämä matkat isäni perustelee sillä, että ämmä käy hänen luonaan siivoamassa, vaikka keskimäärin vain joka kolmas siivouskerta päätyy itse asunnon siistimiseen. Pelkkää käteistä rahaa on kadonnut taivaan tuuliin sen jälkeen, kun ämmä astui kuvioihin karkean arvion mukaan n. 20 000€, mikä ei pidä sisällään normaaleja elämiseen meneviä kustannuksia, eikä kaikkia matkojakaan. Nämä ovat siis rahoja, jotka on siirretty isän joltain muulta tililtä isän käyttötilille, eikä niitä ole käytetty mihinkään järkevään. Mitään tilisiirtoja ei kuitenkaan naisen tilille ole olemassa, eikä huomiota herättäviä suuria kertanostoja, enemminkin saman suurehkon summan nostoja peräkkäisinä päivinä. Isäni eläke riittää kyllä elämiseen enemmän kuin hienosti, joten on syytä olettaa, että nämä rahat ovat tai toisella päätyneet tämän naisen taskuun tai hänen hyväkseen.
Isäni on varakas, yli 70-vuotias, pahasti lääkekoukussa oleva alkoholisti, joka on erittäin yksinäinen ja kärsii (päihde)masennuksesta. Olemme enemmän kuin hyvin sisarusteni kanssa perillä hänen elintavoistaan ja raha-asioistaan, koska käytännön asiat hoidamme me. Olemme maininneet asiasta isällemme, riidelleet asiasta, pyytäneet naista ystävällisesti katoamaan isämme elämästä, käskeneet ämmä painua vittuun ja kaikkea mahdollista, mikä mielestämme olisi isämme edun mukaista. Kyse ei puoleltamme ole niinkään pelkästä rahasta, koska isämme on ne omalla työllään ansainnut ja saa tehdä niillä, kuten parhaaksi katsoo. Kuitenkin, isämme perusluonne on muuttunut näiden "ämmävuosien" aikana rahan suhteen vähintäänkin tarkasta ihmisestä, täysin sinisilmäiseksi tälle ämmälle rahaa syytäväksi rakkaudenkipeäksi ja säälittäväksi ukonräyhäksi. Tässä naisessa on kaikki mahdolliset piirteet, mitä isämme on ennen ihmisissä ja varsinkin naisissa halveksinut. Ämmä on kuitenkin kaiken arvostelun ulko- ja yläpuolella. Isäni vanhat ja kunnolliset ystävät raportoivat säännöllisesti meille naisen tavasta kohdella isäämme, eivätkä hekään voi tätä naista sietää. Mainittakoot myös, että mikäli isämme haluaisi jättää osan omaisuudestaan jollekin järkevälle kohteelle, vaikkapa syöpää sairastavien lasten hyväksi, itse en tätä vastaan olisi. Sisarusteni kantaa en tiedä. Mutta tälle ämmälle en suostu senttiäkään antamaan, en ainakaan ilman taistelua.
Kysymys kuuluukin, minkälaiset mahdollisuudet meillä olisi aikanaan saada isän mahdollinen testamentti mitätöidyksi, jos todella on olemassa "jotkut paperit" jossakin, mitkä määräävät naiselle osan isämme omaisuudesta? Mainittakoon vielä, että isämme ei ole vuosikausiin hoitanut mitään omia raha- eikä omaisuutensa liittyviä asioita, vaan hän on valtuuttanut sisareni hoitamaan nämä asiat ja Käräjäoikeus(?) on tämä vahvistanut. Vajaavaltaiseksi isäämme ei kuitenkaan ole haettu, eikä siis myöskään julistettu. Tämäkö on seuraava askel? Isämme ei nykyisin kykene hoitamaan edes päivittäistä hygieniaansa, kodista nyt puhumattakaan. Kotipalvelua hän ei suostu ottamaan, eikä meillä lapsilla riitä aika, eikä myöskään halu käydä päihdevammaisen isän luona päivittäin siivoamassa kusia ja paskoja pois nurkista. Pidämme kuitenkin yhteyttä puhelimitse päivittäin.
Arvostaisin kovasti, jos täällä olisi joku, joka osaisi kertoa, miten meidän tulee toimia, jotta mahdollinen testamentti saadaan kumottua, ainakin tämän naisen osalta?