Näin professori Tapani seuraamusjärjestelmän luennollaan viime vuonna sanoi - maksimirangaistusta kvalifioiduista teoista ei voida antaa, koska aina voi seuraavaksi paljastua samasta teosta vielä törkeämpi tekomuoto.Vai jätettiinkö tähänkin tuomiovaraa vielä hurjempaa tapausta varten?
Onko kenelläkään tietoa, millaisia mahdollisuuksia on palkata uusi henkilö yt-neuvotteluiden aikana tai heti niiden jälkeen? Periaatteessahan on kiellettyä, jos sopiva löytyisi organisaatiosta, mutta onko mitään keinoa kiertää tätä?
Tuli vappuna keskustelua perinnöistä ja ei oikein päästy yhteisymmärrykseen. Tässä pari casea.
case 1: A ja B ovat naimisissa ja yhteisiä lapsia. Kun A kuolee, on B:llä avio-oikeus yhteiseen avioliiton aikana hankittuun asuntoon ja lapset perivät asunnon kun B kuolee, eikä mitään perintöä jaeta A:n kuollessa.
case 2: A kuolee mutta hän on hankkinut asunnon ennen avioliittoa. B:llä ei ole avio-oikeutta, mutta saako hän asua kämpässä jatkossa. Meneekö asunto heti perillisille ja jos menee, niin joutuvatko maksamaan perintöveron ja voivatko myydä kämpän?
case 3: A kuolee, asunto on yhdessä hankittu, mutta molemmilla on lapset edellisistä liitoista. Asunto ei varmaankaan mene myyntiin, mutta voiko B myydä asunnon ja dokata kaikki rahat niin, että A:n perillinen jää ilman osuuttaan?
Kysytäänpä perintöasioista, ja tähän olisi kiva saada asiantuntijoiden vastauksia.
Perintöön kuuluu kaksi asuntoa, mökki ja jotain muuta sälää. Ongelma tällä hetkellä on mökki, jonka kaksi perillistä haluaa. Toinen sanoo, että jos hän ei sitä saa, niin ainoa johon suostuu on se, että perintöä ei mökin osalta jaeta, vaan mökki pysyy perikunnalla ja on sitten suvun yhteiskäytössä. Toisen mökkiä haluavan mielestä tämä ei ole hyvä ratkaisu, ja hän suostuisi esim. arpomiseen/huutokauppaan tai vastaavaan.
Netistä katsoen tämmöisessä tilanteessa, jossa yksimielisyyttä ei perinnönjaosta ole, haetaan käräjäoikeutta nimittämään perinnönjakaja, joka sitten antaa päätöksen, että miten perintö jaotellaan.
Nyt kysynkin, että mikä olisi näillä tiedoilla todennäköisin jakotapa? Jos vain mökistä on kiistaa, eikä se ole mitenkään arvokkain osa tätä perikunnan omaisuutta (asunnot ovat arvokkaampia, mutta ne on tarkoitus likvidoida). Arpooko jakaja mökin jommalle kummalle vai myydäänkö se ulkopuolisille ja rahat jaetaan?
Tässä tapauksessa kukaan ei vaadi mökin myymistä. Kaksi sen haluaa ja jakotavasta tai jakamattomuudesta (=yhteiskäytöstä) ei päästä yksimielisyyteen. Ymmärsin vain, että joissain tapauksissa pesänjakaja voi määrätä kiinteistön ym. myyntiin, jos ei asiaa muuten voi ratkaista.Joskus väännettiin kättä asunto-osakkeesta ja silloin muistaakseni homma meni niin, että jos vain yksi haluaa sen, niin hän maksaa muille osuuden.
Jos taas on useampia jotka sen haluaa ja joku vaatii sen myymistä, niin se on myytävä!.
Joku kiinteistövälittäjä suorittaa arvioionnin ja siitä arvosta sitten tapellaan eri oikeusasteissa niin kauan kuin lompakko antaa periksi.
Tässä tapauksessa kukaan ei vaadi mökin myymistä. Kaksi sen haluaa ja jakotavasta tai jakamattomuudesta (=yhteiskäytöstä) ei päästä yksimielisyyteen.
Onko kenelläkään tietoa, millaisia mahdollisuuksia on palkata uusi henkilö yt-neuvotteluiden aikana tai heti niiden jälkeen? Periaatteessahan on kiellettyä, jos sopiva löytyisi organisaatiosta, mutta onko mitään keinoa kiertää tätä?
Nussitaan sen verran pilkkua, että tämäkin on mahdollista, kunhan ensin selvitetään mahdollisuus, että joku irtisanomisuhan alla olevista siirtyisi avautuviin tehtäviin.Kiellettyä taitaa olla irtisanoa 20 hitsaria ja palkata kolme uutta hitsaria.
Eihän tuossa pitäisi olla mitään ongelmaa jos tulee eri toimenkuvaan kuin mistä irtisanomiset suoritetaan.
Esim. 20 hitsaria saa potkut, minkään ei pitäisi estää palkkaamasta koneistajaa tai johdon assistenttiä (= sihteeriä). Kiellettyä taitaa olla irtisanoa 20 hitsaria ja palkata kolme uutta hitsaria.
Tässä tapauksessa kukaan ei vaadi mökin myymistä. Kaksi sen haluaa ja jakotavasta tai jakamattomuudesta (=yhteiskäytöstä) ei päästä yksimielisyyteen. Ymmärsin vain, että joissain tapauksissa pesänjakaja voi määrätä kiinteistön ym. myyntiin, jos ei asiaa muuten voi ratkaista.
Vähän myöhässä vastailen ja ulkomuistista, että tarkista jos asiat ovat vielä ajankohtaisia.Tuli vappuna keskustelua perinnöistä ja ei oikein päästy yhteisymmärrykseen. Tässä pari casea.
case 1: A ja B ovat naimisissa ja yhteisiä lapsia. Kun A kuolee, on B:llä avio-oikeus yhteiseen avioliiton aikana hankittuun asuntoon ja lapset perivät asunnon kun B kuolee, eikä mitään perintöä jaeta A:n kuollessa.
case 2: A kuolee mutta hän on hankkinut asunnon ennen avioliittoa. B:llä ei ole avio-oikeutta, mutta saako hän asua kämpässä jatkossa. Meneekö asunto heti perillisille ja jos menee, niin joutuvatko maksamaan perintöveron ja voivatko myydä kämpän?
case 3: A kuolee, asunto on yhdessä hankittu, mutta molemmilla on lapset edellisistä liitoista. Asunto ei varmaankaan mene myyntiin, mutta voiko B myydä asunnon ja dokata kaikki rahat niin, että A:n perillinen jää ilman osuuttaan?
Kysytäänpä perintöasioista, ja tähän olisi kiva saada asiantuntijoiden vastauksia.
Perintöön kuuluu kaksi asuntoa, mökki ja jotain muuta sälää. Ongelma tällä hetkellä on mökki, jonka kaksi perillistä haluaa. Toinen sanoo, että jos hän ei sitä saa, niin ainoa johon suostuu on se, että perintöä ei mökin osalta jaeta, vaan mökki pysyy perikunnalla ja on sitten suvun yhteiskäytössä. Toisen mökkiä haluavan mielestä tämä ei ole hyvä ratkaisu, ja hän suostuisi esim. arpomiseen/huutokauppaan tai vastaavaan.
Netistä katsoen tämmöisessä tilanteessa, jossa yksimielisyyttä ei perinnönjaosta ole, haetaan käräjäoikeutta nimittämään perinnönjakaja, joka sitten antaa päätöksen, että miten perintö jaotellaan.
Nyt kysynkin, että mikä olisi näillä tiedoilla todennäköisin jakotapa? Jos vain mökistä on kiistaa, eikä se ole mitenkään arvokkain osa tätä perikunnan omaisuutta (asunnot ovat arvokkaampia, mutta ne on tarkoitus likvidoida). Arpooko jakaja mökin jommalle kummalle vai myydäänkö se ulkopuolisille ja rahat jaetaan?
Vähän myöhässä vastailen ja ulkomuistista, että tarkista jos asiat ovat vielä ajankohtaisia.
case 1: Tässä ovat menneet sekaisin aviovarallisuusjärjestelmä ja jäämistöoikeus. Avioliiton päättyessä lusikat jaetaan tasan, ellei avioehtoa ole. (a:n ja b:n omaisuudet ja velat lasketaan yhteen, ja sen jälkeen molemmille pitää jäädä puolet jäljellä olevasta summasta -> a:lla kämppä 200.000, ei velkaa, b:llä ei omaisuutta, ei velkaa = molemmille 100.000. Avioliiton jälkeen tehtävän (aviopesän) pesänjaon jälkeen katsotaan, mitä a:n lapset perivät, eli siis tässä esimerkkitapauksessa 100.000, joka näyttäisi olevan kiinni kämpässä, jossa b asuu. Lapset maksavat tästä perinnöstä verot, vaikka leski b lesken asumissuojan (tms. mikä se termi nyt olikaan) nojalla jäisi kämppään asumaan.
case 2: lesken asumissuoja tässäkin, a:n perilliset saavat perinnön, maksavat siitä perintöverot, ja katsovat sivussa kuinka se b elää kituuttaa vielä ainakin 20 vuotta, ihan vaan vittuillakseen. :)
case 3: Tässäkin a:n perilliset perivät oman osuutensa siitä kämpästä, joutuvat maksamaan perintöverot, mutta asunnon osaomistajina heidän tulee saada osuuttaan vastaavat osakekirjat tai ainakin merkityttää omistuksensa taloyhtiön osakasluetteloon, jolloin kämppää ei voi myydä niin, etteivätkö saisi rahojaan.
Eikös kuitenkin sen kämpän voi jättää jakamatta, jolloin lapset eivät joudu maksamaan veroja heti, vaan vasta sitten kun leski tms heittää lusikan nurkkaan.
Jos laki ei ole muuttunut, niin verot maksetaan heti.
Kyllä, noin puolen vuoden sisällä vahvistetusta perinnönjaosta tulee verotoimistosta laskut.
Ei sitä perintöä tarvitse edes jakaa.
Verottajalle riittää kun tietävät pesän säästön ja missä suhteessa se kuolinpesän osakkaille jakaantuu.
Saavatko perilliset periä vuokraa ja kos niin kuinka paljon??....
case 2: lesken asumissuoja tässäkin, a:n perilliset saavat perinnön, maksavat siitä perintöverot, ja katsovat sivussa kuinka se b elää kituuttaa vielä ainakin 20 vuotta, ihan vaan vittuillakseen. :)