Lakiketju

[scholl]

Itse en ollut kruunua sinne automaattiin laittanut, vaan lähinnä niitä sieltä sain Karigasniemellä. Joku muu niitä kruunuja oli laittanut. Sama juttu laivalla. Mutta Linnanmäellä laitoin 2 kpl 2 drakhman kolikoita markan sijaan ykskätiseen. Ja kerran laitoin muuten Uimastadionilla pukukaapin oven 50c sijaan jonkun pesupoletin, jonka kaveri minulle lainasi, kun minulla ei ollut kolikoita. Sen sai käytön jälkeen kyllä takaisin, mutta silti erehdytin konetta.

 

[kamik]

Rikoslain tuntijoita?

Luin läpi MTV3:n uutisen miehestä, joka raiskasi omia lapsiaan kymmennen vuoden ajan. Teot suoritettiin erityisen julmalla ja nöyryyttävällä tavalla, ja tekoja oli viikoittain. Lisäksi mies pahoinpiteli useasti viittä muuta henkilöä, joista kolme oli lapsia. Pahoinpitelykin jatkui vuosia. Maksimirangaistus olisi ollut 13 vuotta, mutta käräjäoikeus langetti tuomiksi 12 vuotta. Mitähän vielä olisi pitänyt tehdä, että maksimirangaistus tuosta hirveästä rikossarjasta olisi langetettu? Vai jätettiinkö tähänkin tuomiovaraa vielä hurjempaa tapausta varten?

 

[Ruutiveijari]

Vai jätettiinkö tähänkin tuomiovaraa vielä hurjempaa tapausta varten?

Näin professori Tapani seuraamusjärjestelmän luennollaan viime vuonna sanoi - maksimirangaistusta kvalifioiduista teoista ei voida antaa, koska aina voi seuraavaksi paljastua samasta teosta vielä törkeämpi tekomuoto.

 

[Dhearted]

Onko kenelläkään tietoa, millaisia mahdollisuuksia on palkata uusi henkilö yt-neuvotteluiden aikana tai heti niiden jälkeen? Periaatteessahan on kiellettyä, jos sopiva löytyisi organisaatiosta, mutta onko mitään keinoa kiertää tätä?

 

[Krupieeri]

Onko kenelläkään tietoa, millaisia mahdollisuuksia on palkata uusi henkilö yt-neuvotteluiden aikana tai heti niiden jälkeen? Periaatteessahan on kiellettyä, jos sopiva löytyisi organisaatiosta, mutta onko mitään keinoa kiertää tätä?

Vähän kiinnostaisi tietysti tietää, että miksi noin pitäisi menetellä? Työsopimuslaki on kai aika yksiselitteinen noissa tilanteissa, mikäli ollaan irtisanomassa tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin vedoten. Vedin siis johtopäätöksen, että YT-neuvottelut ovat päättymässä irtisanomisiin. Sitä en tiedä, onko itse YT-prosessin aikana sinällään kiellettyä palkata uusia ihmisiä, jos neuvottelut eivät irtisanomisiin päätykään.

 

[jussi_j]

perintöskenaariot

Tuli vappuna keskustelua perinnöistä ja ei oikein päästy yhteisymmärrykseen. Tässä pari casea.

case 1: A ja B ovat naimisissa ja yhteisiä lapsia. Kun A kuolee, on B:llä avio-oikeus yhteiseen avioliiton aikana hankittuun asuntoon ja lapset perivät asunnon kun B kuolee, eikä mitään perintöä jaeta A:n kuollessa.

case 2: A kuolee mutta hän on hankkinut asunnon ennen avioliittoa. B:llä ei ole avio-oikeutta, mutta saako hän asua kämpässä jatkossa. Meneekö asunto heti perillisille ja jos menee, niin joutuvatko maksamaan perintöveron ja voivatko myydä kämpän?

case 3: A kuolee, asunto on yhdessä hankittu, mutta molemmilla on lapset edellisistä liitoista. Asunto ei varmaankaan mene myyntiin, mutta voiko B myydä asunnon ja dokata kaikki rahat niin, että A:n perillinen jää ilman osuuttaan?

 

[DAF]

Tuli vappuna keskustelua perinnöistä ja ei oikein päästy yhteisymmärrykseen. Tässä pari casea.

case 1: A ja B ovat naimisissa ja yhteisiä lapsia. Kun A kuolee, on B:llä avio-oikeus yhteiseen avioliiton aikana hankittuun asuntoon ja lapset perivät asunnon kun B kuolee, eikä mitään perintöä jaeta A:n kuollessa.

case 2: A kuolee mutta hän on hankkinut asunnon ennen avioliittoa. B:llä ei ole avio-oikeutta, mutta saako hän asua kämpässä jatkossa. Meneekö asunto heti perillisille ja jos menee, niin joutuvatko maksamaan perintöveron ja voivatko myydä kämpän?

case 3: A kuolee, asunto on yhdessä hankittu, mutta molemmilla on lapset edellisistä liitoista. Asunto ei varmaankaan mene myyntiin, mutta voiko B myydä asunnon ja dokata kaikki rahat niin, että A:n perillinen jää ilman osuuttaan?

Kakkosskenaariossa lesken oikeus hallita asuntoa ylittää myyntioikeuden, eli eivät voi, mikäli leski ei omista toista asuntoa. Sama pätee kolmosskenaarioon, sillä leskellä on vain hallintaoikeus, ei oikeutta myydä vainajan omaisuutta tai käyttää esimerkiksi pesän tilejä yksin.

 

[Shardik]

Kysytäänpä perintöasioista, ja tähän olisi kiva saada asiantuntijoiden vastauksia.

Perintöön kuuluu kaksi asuntoa, mökki ja jotain muuta sälää. Ongelma tällä hetkellä on mökki, jonka kaksi perillistä haluaa. Toinen sanoo, että jos hän ei sitä saa, niin ainoa johon suostuu on se, että perintöä ei mökin osalta jaeta, vaan mökki pysyy perikunnalla ja on sitten suvun yhteiskäytössä. Toisen mökkiä haluavan mielestä tämä ei ole hyvä ratkaisu, ja hän suostuisi esim. arpomiseen/huutokauppaan tai vastaavaan.

Netistä katsoen tämmöisessä tilanteessa, jossa yksimielisyyttä ei perinnönjaosta ole, haetaan käräjäoikeutta nimittämään perinnönjakaja, joka sitten antaa päätöksen, että miten perintö jaotellaan.

Nyt kysynkin, että mikä olisi näillä tiedoilla todennäköisin jakotapa? Jos vain mökistä on kiistaa, eikä se ole mitenkään arvokkain osa tätä perikunnan omaisuutta (asunnot ovat arvokkaampia, mutta ne on tarkoitus likvidoida). Arpooko jakaja mökin jommalle kummalle vai myydäänkö se ulkopuolisille ja rahat jaetaan?

 

[Paulig]

Kysytäänpä perintöasioista, ja tähän olisi kiva saada asiantuntijoiden vastauksia.

Perintöön kuuluu kaksi asuntoa, mökki ja jotain muuta sälää. Ongelma tällä hetkellä on mökki, jonka kaksi perillistä haluaa. Toinen sanoo, että jos hän ei sitä saa, niin ainoa johon suostuu on se, että perintöä ei mökin osalta jaeta, vaan mökki pysyy perikunnalla ja on sitten suvun yhteiskäytössä. Toisen mökkiä haluavan mielestä tämä ei ole hyvä ratkaisu, ja hän suostuisi esim. arpomiseen/huutokauppaan tai vastaavaan.

Netistä katsoen tämmöisessä tilanteessa, jossa yksimielisyyttä ei perinnönjaosta ole, haetaan käräjäoikeutta nimittämään perinnönjakaja, joka sitten antaa päätöksen, että miten perintö jaotellaan.

Nyt kysynkin, että mikä olisi näillä tiedoilla todennäköisin jakotapa? Jos vain mökistä on kiistaa, eikä se ole mitenkään arvokkain osa tätä perikunnan omaisuutta (asunnot ovat arvokkaampia, mutta ne on tarkoitus likvidoida). Arpooko jakaja mökin jommalle kummalle vai myydäänkö se ulkopuolisille ja rahat jaetaan?

Joskus väännettiin kättä asunto-osakkeesta ja silloin muistaakseni homma meni niin, että jos vain yksi haluaa sen, niin hän maksaa muille osuuden.
Jos taas on useampia jotka sen haluaa ja joku vaatii sen myymistä, niin se on myytävä!.
Joku kiinteistövälittäjä suorittaa arvioionnin ja siitä arvosta sitten tapellaan eri oikeusasteissa niin kauan kuin lompakko antaa periksi.

 

[Shardik]

Joskus väännettiin kättä asunto-osakkeesta ja silloin muistaakseni homma meni niin, että jos vain yksi haluaa sen, niin hän maksaa muille osuuden.
Jos taas on useampia jotka sen haluaa ja joku vaatii sen myymistä, niin se on myytävä!.
Joku kiinteistövälittäjä suorittaa arvioionnin ja siitä arvosta sitten tapellaan eri oikeusasteissa niin kauan kuin lompakko antaa periksi.

Tässä tapauksessa kukaan ei vaadi mökin myymistä. Kaksi sen haluaa ja jakotavasta tai jakamattomuudesta (=yhteiskäytöstä) ei päästä yksimielisyyteen. Ymmärsin vain, että joissain tapauksissa pesänjakaja voi määrätä kiinteistön ym. myyntiin, jos ei asiaa muuten voi ratkaista.

 

[Paulig]

Tässä tapauksessa kukaan ei vaadi mökin myymistä. Kaksi sen haluaa ja jakotavasta tai jakamattomuudesta (=yhteiskäytöstä) ei päästä yksimielisyyteen.

Ajattelin sitä, että jos on joku kolmas osapuoli, joka haluaa omansa pois
ja vaatii myymistä, niin sitten se on tehtävä.
Tuossa tapauksessa varmaan pyöritellään tapausta oikeudessa pitkään.
Ja asianajajat kuittaa ison tilin.

 

[MPN]

Onko kenelläkään tietoa, millaisia mahdollisuuksia on palkata uusi henkilö yt-neuvotteluiden aikana tai heti niiden jälkeen? Periaatteessahan on kiellettyä, jos sopiva löytyisi organisaatiosta, mutta onko mitään keinoa kiertää tätä?

Eihän tuossa pitäisi olla mitään ongelmaa jos tulee eri toimenkuvaan kuin mistä irtisanomiset suoritetaan.

Esim. 20 hitsaria saa potkut, minkään ei pitäisi estää palkkaamasta koneistajaa tai johdon assistenttiä (= sihteeriä). Kiellettyä taitaa olla irtisanoa 20 hitsaria ja palkata kolme uutta hitsaria.

 

[Vaughan]

Kiellettyä taitaa olla irtisanoa 20 hitsaria ja palkata kolme uutta hitsaria.

Nussitaan sen verran pilkkua, että tämäkin on mahdollista, kunhan ensin selvitetään mahdollisuus, että joku irtisanomisuhan alla olevista siirtyisi avautuviin tehtäviin.

On yllättävän yleistä, että avautuvat uudet tehtävät eivät kiinnosta (esim. alempi palkka, muuttunut tehtävänkuva, työpaikan sijainti jne.) Jos kukaan irtisanomisuhan alaisista tai irtisanotuista, ei ota hänelle tarjottua paikkaa vastaan, niin siitä vain rekrytoimaan ulkopuolelta. Kannattaa kuitenkin dokumentoida toimenpiteet huolella ja varautua selvittämään kaikki yksityiskohtia myöten mahdollisen oikeusprosessin aikana...

 

[Tuamas]

Eihän tuossa pitäisi olla mitään ongelmaa jos tulee eri toimenkuvaan kuin mistä irtisanomiset suoritetaan.

Esim. 20 hitsaria saa potkut, minkään ei pitäisi estää palkkaamasta koneistajaa tai johdon assistenttiä (= sihteeriä). Kiellettyä taitaa olla irtisanoa 20 hitsaria ja palkata kolme uutta hitsaria.

Paitsi että tämäkään ei kaikilta osin pidä paikkaansa, vaan näitäkin tehtäviä tulee lähtökohtaisesti tarjota irtisanottaville.

Työntarjoamisvelvollisuus vanhoille työntekijöille YT-tilanteessa on yllättävän laaja ja kattaa tehtävistä toiseen siirtymisiäkin melko laajasti.

 

[SamSpade]

Tässä tapauksessa kukaan ei vaadi mökin myymistä. Kaksi sen haluaa ja jakotavasta tai jakamattomuudesta (=yhteiskäytöstä) ei päästä yksimielisyyteen. Ymmärsin vain, että joissain tapauksissa pesänjakaja voi määrätä kiinteistön ym. myyntiin, jos ei asiaa muuten voi ratkaista.

Vastasin aikaisemmin tuonne ketjuun mihin postasit tämän ensin, olisiko ollut Sekalaisten kysymysten ketju. Uskottu mies ja yhteisomistuksessa olevan mökin/talon ym myyminen Googlaus antaa muutaman osuman myöskin.

 

[Dynamo]

Tuli vappuna keskustelua perinnöistä ja ei oikein päästy yhteisymmärrykseen. Tässä pari casea.

case 1: A ja B ovat naimisissa ja yhteisiä lapsia. Kun A kuolee, on B:llä avio-oikeus yhteiseen avioliiton aikana hankittuun asuntoon ja lapset perivät asunnon kun B kuolee, eikä mitään perintöä jaeta A:n kuollessa.

case 2: A kuolee mutta hän on hankkinut asunnon ennen avioliittoa. B:llä ei ole avio-oikeutta, mutta saako hän asua kämpässä jatkossa. Meneekö asunto heti perillisille ja jos menee, niin joutuvatko maksamaan perintöveron ja voivatko myydä kämpän?

case 3: A kuolee, asunto on yhdessä hankittu, mutta molemmilla on lapset edellisistä liitoista. Asunto ei varmaankaan mene myyntiin, mutta voiko B myydä asunnon ja dokata kaikki rahat niin, että A:n perillinen jää ilman osuuttaan?

Vähän myöhässä vastailen ja ulkomuistista, että tarkista jos asiat ovat vielä ajankohtaisia.
case 1: Tässä ovat menneet sekaisin aviovarallisuusjärjestelmä ja jäämistöoikeus. Avioliiton päättyessä lusikat jaetaan tasan, ellei avioehtoa ole. (a:n ja b:n omaisuudet ja velat lasketaan yhteen, ja sen jälkeen molemmille pitää jäädä puolet jäljellä olevasta summasta -> a:lla kämppä 200.000, ei velkaa, b:llä ei omaisuutta, ei velkaa = molemmille 100.000. Avioliiton jälkeen tehtävän (aviopesän) pesänjaon jälkeen katsotaan, mitä a:n lapset perivät, eli siis tässä esimerkkitapauksessa 100.000, joka näyttäisi olevan kiinni kämpässä, jossa b asuu. Lapset maksavat tästä perinnöstä verot, vaikka leski b lesken asumissuojan (tms. mikä se termi nyt olikaan) nojalla jäisi kämppään asumaan.

case 2: lesken asumissuoja tässäkin, a:n perilliset saavat perinnön, maksavat siitä perintöverot, ja katsovat sivussa kuinka se b elää kituuttaa vielä ainakin 20 vuotta, ihan vaan vittuillakseen. :)

case 3: Tässäkin a:n perilliset perivät oman osuutensa siitä kämpästä, joutuvat maksamaan perintöverot, mutta asunnon osaomistajina heidän tulee saada osuuttaan vastaavat osakekirjat tai ainakin merkityttää omistuksensa taloyhtiön osakasluetteloon, jolloin kämppää ei voi myydä niin, etteivätkö saisi rahojaan.

 

[Dynamo]

Kysytäänpä perintöasioista, ja tähän olisi kiva saada asiantuntijoiden vastauksia.

Perintöön kuuluu kaksi asuntoa, mökki ja jotain muuta sälää. Ongelma tällä hetkellä on mökki, jonka kaksi perillistä haluaa. Toinen sanoo, että jos hän ei sitä saa, niin ainoa johon suostuu on se, että perintöä ei mökin osalta jaeta, vaan mökki pysyy perikunnalla ja on sitten suvun yhteiskäytössä. Toisen mökkiä haluavan mielestä tämä ei ole hyvä ratkaisu, ja hän suostuisi esim. arpomiseen/huutokauppaan tai vastaavaan.

Netistä katsoen tämmöisessä tilanteessa, jossa yksimielisyyttä ei perinnönjaosta ole, haetaan käräjäoikeutta nimittämään perinnönjakaja, joka sitten antaa päätöksen, että miten perintö jaotellaan.

Nyt kysynkin, että mikä olisi näillä tiedoilla todennäköisin jakotapa? Jos vain mökistä on kiistaa, eikä se ole mitenkään arvokkain osa tätä perikunnan omaisuutta (asunnot ovat arvokkaampia, mutta ne on tarkoitus likvidoida). Arpooko jakaja mökin jommalle kummalle vai myydäänkö se ulkopuolisille ja rahat jaetaan?

Yhteisomistussuhde on kaikkien ongelmien alku ja juuri. Sellaiseen ei pidä lähteä. Vaikka perinnönjaossa päätyisittekin yhteisomistukseen tuon mökin osalta, yhteisomistussuhteen voi purkaa myös perinnönjaon jälkeen. Katso laki eräistä yhteisomistussuhteista, ja sieltä pykälät 9-13.

 

[lapa78]

Vähän myöhässä vastailen ja ulkomuistista, että tarkista jos asiat ovat vielä ajankohtaisia.
case 1: Tässä ovat menneet sekaisin aviovarallisuusjärjestelmä ja jäämistöoikeus. Avioliiton päättyessä lusikat jaetaan tasan, ellei avioehtoa ole. (a:n ja b:n omaisuudet ja velat lasketaan yhteen, ja sen jälkeen molemmille pitää jäädä puolet jäljellä olevasta summasta -> a:lla kämppä 200.000, ei velkaa, b:llä ei omaisuutta, ei velkaa = molemmille 100.000. Avioliiton jälkeen tehtävän (aviopesän) pesänjaon jälkeen katsotaan, mitä a:n lapset perivät, eli siis tässä esimerkkitapauksessa 100.000, joka näyttäisi olevan kiinni kämpässä, jossa b asuu. Lapset maksavat tästä perinnöstä verot, vaikka leski b lesken asumissuojan (tms. mikä se termi nyt olikaan) nojalla jäisi kämppään asumaan.

case 2: lesken asumissuoja tässäkin, a:n perilliset saavat perinnön, maksavat siitä perintöverot, ja katsovat sivussa kuinka se b elää kituuttaa vielä ainakin 20 vuotta, ihan vaan vittuillakseen. :)

case 3: Tässäkin a:n perilliset perivät oman osuutensa siitä kämpästä, joutuvat maksamaan perintöverot, mutta asunnon osaomistajina heidän tulee saada osuuttaan vastaavat osakekirjat tai ainakin merkityttää omistuksensa taloyhtiön osakasluetteloon, jolloin kämppää ei voi myydä niin, etteivätkö saisi rahojaan.

Nyt oli niin pitkä teksti, että en oikein osannut pätkiä.

Eikös kuitenkin sen kämpän voi jättää jakamatta, jolloin lapset eivät joudu maksamaan veroja heti, vaan vasta sitten kun leski tms heittää lusikan nurkkaan.

 

[Beagle Boy]

Eikös kuitenkin sen kämpän voi jättää jakamatta, jolloin lapset eivät joudu maksamaan veroja heti, vaan vasta sitten kun leski tms heittää lusikan nurkkaan.

Jos laki ei ole muuttunut, niin verot maksetaan heti.

 

[Heimopäällikkö]

Jos laki ei ole muuttunut, niin verot maksetaan heti.

Kyllä, noin puolen vuoden sisällä vahvistetusta perinnönjaosta tulee verotoimistosta laskut. Eli sillä ei ole merkitystä jaetaanko perintö heti vai viiden vuoden kuluttua.

 

[Beagle Boy]

Kyllä, noin puolen vuoden sisällä vahvistetusta perinnönjaosta tulee verotoimistosta laskut.

Ei sitä perintöä tarvitse edes jakaa.

Verottajalle riittää kun tietävät pesän säästön ja missä suhteessa se kuolinpesän osakkaille jakaantuu.

 

[Heimopäällikkö]

Ei sitä perintöä tarvitse edes jakaa.

Verottajalle riittää kun tietävät pesän säästön ja missä suhteessa se kuolinpesän osakkaille jakaantuu.

Niin juuri, tätä tarkoitinkin, käytin väärää termiä ja tulin väärinymmärretyksi. Eli siis tarkoitin perunkirjoitus, ei jako.

 

[jussi_j]

?....

case 2: lesken asumissuoja tässäkin, a:n perilliset saavat perinnön, maksavat siitä perintöverot, ja katsovat sivussa kuinka se b elää kituuttaa vielä ainakin 20 vuotta, ihan vaan vittuillakseen. :)

Saavatko perilliset periä vuokraa ja kos niin kuinka paljon?

 

[Dynamo]

En ole tuohon lesken asumisen järjestämisen kanssa ollut tekemisissä, joten ihan varma en ole, mutta jos sanon että leski maksakoon asumisesta koituvat jatkuvat kulut kuten yhtiövastikkeen ja thats it. Iso putkiremppa taitaa mennä asunnon omistajien eli pussista.

Verot tosiaan maksetaan kuolinpäivän arvon mukaan, ja tässä perillisten täytyy olla tarkkana, jos pesään kuuluu esim. osakkeita. Esim. jos perittävällä on ollut miljoona kiinni Sonerassa kun kuolinpäivän hinta osakkeelle oli yli 90 euroa, voi olla että vituttaa maksaa niitä veroja, jos osakkeiden hinta on myöhemmin pudonnut hintaan 5 ekee/ kappale.

 

[Kaukalonreuna]

Ensimmäistä kertaa kyseisessä tilanteessa:

Isoäitini menehtyi alkuviikolla, nyt minulta on kyselty "todistusta perunkirjoitukseen". Ei oikein aukea googlettamalla mitä minä tarvitsen, onko se tuo virkatodistus? Vissiin parempi vaan soitella maanantaina maistraattiin, ennen ku alkaa netistä tilailemaan.

Isoäitillä siis lapsia, isäni yksi niistä. Isäni on kuollut, joten hänen osansa siirtyy minulle ja sisaruksille.

Auttakkee, jos osaatte!