Ongelma olikin lähinnä, että onko mahdollista pienentää vatsanympärystä pudottamatta painoa? Ruokavalio jne. Vai olenko vain liian läski yli 80-kiloisena?
Kai tämä tähän ketjuun menee.
Olen 181cm ja painan 82kg. Olen melko harteikas ja "miehekäs", painoindeksi tuollainen suunnilleen 25 eli normaaleissa mitoissa omasta ja myös muiden mielestä. Ongelma onkin se, että haluan pienentää vyötärön ympärysmittaa. Jostain syystä se on alkanut ahdistamaan.
Miten pirussa se pienenee ilman, että paino laskee enää tuosta? Lisää liikuntaa ja vatsalihastreeniä, ja vastaavasti lisää ei-niin-lihottavaa ruokaa vai mitä? Koska paino saisi tosiaankin pysyä tuossa, mutta ympärysmitasta saisi lähteä suht reippaasti pois.
Itse olin suht vastaavassa tilanteessa 2 vuotta sitten. Painoin silloin 79 kg ja pituutta oli/on 181 cm. Ei käytännössä ylipainoa mutta vähän mahaa. Sen jälkeen on treenaillut n. 4-5 kertaa viikossa ja vatsa on lähtenyt.
Millaset lenkit olisi hyviä, jos (kun) haluaisi polttaa sitä rasvaa. Reilu puolen tunnin lenkit kolme kertaa viikossa lienevät vielä hiukan turhan lyhyitä?
Jos juot paljon limppareita ja muuta sontaa niin ne vaihtamalla just lightiin tai muuhun vastaavaan niin on jo aika iso muutos.
Huonon polven takia en pysty liikkumaan, niin että hengästyisi ja pulssi oikeasti nousisi. Uimassa olen käynyt ja aika kovaa siinä saa vatkata niillä räpylöillä että pulssi nousee, se on sellasta polskuttelemista, varsinkin kun käyn duunin uima-altaassa jossa ei koskaan ole muita.
.
Laihduttaminen (=rasvan polttaminen) tarkoittaa painon pudotusta. Lihasmassan kasvattaminen taas lisää painoa.
Parhaiten rasva palaa nimittäin sykkeen ollessa alle aerobisen kynnyksen, joka on n. max syke-40 (eri henkilöillä voi tosin olla isojakin eroja). Tämän kynnyksen alla mennessä ei hengästy ja esim jutteleminen juostessa on helppoa. Tuon kynnyksen ylittyessä taas keho alkaa käyttämään hiilihydraatteja pääasiallisena polttoaineena eli laihdutushommissa sitä ei kannata välttämättä ylittää.
Myyttien murtamisesta kun tuli puhetta, luin juuri jutun aamuaerobisesn hyödyistä. Tai lähinnä sen hyödyttömyydestä. Hiilihydraattivarastojen tyhjeneminen yön aikana yms. olisi tuon jutun mukaan varsin marginaalinen hyöty. Liikuntaa kuin liikuntaa, ja lisäksi siten saa päivän energisesti käyntiin.Tietenkin aamuaerobinen tyhjään mahaan tekisi takuulla terää.
Kysytäänpäs vähän tarkennusta, koska haluaisin kahden vuoden päästä toistaa toteamuksesi, muokaten lähtöarvoja miinus 5 cm ja 4 kg. Teitkö 4-5 kertaa pelkästään aerobisia, vai punttia, vai molempia yhteensä?Itse olin suht vastaavassa tilanteessa 2 vuotta sitten. Painoin silloin 79 kg ja pituutta oli/on 181 cm. Ei käytännössä ylipainoa mutta vähän mahaa. Sen jälkeen on treenaillut n. 4-5 kertaa viikossa ja vatsa on lähtenyt. <snip> Aerobista treeniähän se vaatii.
Myyttien murtamisesta kun tuli puhetta, luin juuri jutun aamuaerobisesn hyödyistä. Tai lähinnä sen hyödyttömyydestä. Hiilihydraattivarastojen tyhjeneminen yön aikana yms. olisi tuon jutun mukaan varsin marginaalinen hyöty.
Alan Aragon kirjoitti:As we know, human physiology doesn’t always cooperate with logic or popular opinion, so let’s scrutinize the science behind the claims.
Silloin painon pudotus 60 kg:aan onnistui kuin huomaamatta alle puolessa vuodessa, kun vaan lisäsi liikunnan lähes nollasta viiteen 45min kävelylenkkiin viikossa. Nyttemmin, parinkympin puolivälin lähestyessä, kilot tuntuvat pitävän paljon tiukemmin kiinni...
Omasta mielestäni liikunta on jopa edellytys laihtumiselle, mutta toki ilmankin sitä voi laihtua, kunhan syö vaan tarpeeksi vähän.
Esimerkiksi tunnin vauhdikas kuntouinti näyttää 80-kiloisella kuluttavan 500 kilokaloria. Se tulee takaisin, jos syö puolikkaan suklaalevyn (100 grammaa).