Yritän numeroilla todentaa näkemyksiäni, mutta oleellisempia ne on minulle siksi, että itse ymmärtäisin asioiden suuruusluokkia, sekä varmennun niiden kautta tiettyjen väittämien todenperäisyydestä. Esimerkkinä olkoon täällä nyt hiljan esitetty väite, että koronakuolemia olisi 0,2-0,5% tartunnoista. Koska en ole mistään saanut noille luvuille vahvistusta, niin olen kuuklannut sen, mitä tilastot kertovat aiheesta.
Mikä tässä meni väärin?
Numerot on siitä kivoja, että niiden kanssa tehdyt virheet ovat kaikkien nähtävänä, ja yksiselitteisen helposti haastettavissa, jos niiden käytössä on tapahtunut virhe. Suosittelen esittämään sen virheen numeroilla, jos sellaisen havaitset. Syytös siitä, että vetelisin taas mutkia suoriksi, on täysin yksilöimätön, todistamaton ja toteen näyttämätön.
Vai onko se juuri se syy, miksi halusit kritiikkisi noin muotoilla?
Tanskassa on testeissä käynyt väestöstä ainakin kerran 4219662 immeistä. Tämä on siis 72,8 %. Edellisen 24 h aikana ensimmäisessä testissään on käynyt 6189 ihmistä ja sitä edeltävän 24 h aikana 6277 ihmistä. Testit samoilla väleillä 110377 ja 93087 kpl.
Eli ei ole missään määrin perusteltua viitata koko väestöön. Lisäksi, ellei jokaisen testin yhteydessä tehdä myös vasta-aineita, joita tuskin tehdään, on hyvin todennäköistä että testeissä käy päivittäin oireettoman koronan jo sairastaneita.
Nämä numerot oli aika helposti löydettävissä.
Itse en lähtisi hakemaan numeroille vahvistusta josktain mikä näyttää samalta. Vaan ihmettelemään johonkin mikä poikkeaa niistä suuresti. Ja mielummin parempaan suuntaan. Kuten ihmettelin Islantia tuolla aiemmin.
Lisäksi kun tiedämme, että kirjaaminen on monimuotoista kuolleiden potilaiden suhteen, joissain tapauksissa Koronan "arvioidaan" vaikuttaneen ja toisaalta, näissä voi olla maakohtaisia eroja, niin lähtisin täten pohtimaan Islannin lisäksi 0,7 % kuolleisuutta ja toisaalta, mielenkiinnosta myös Jemenin 29 % kuolleisuutta. Veikkaisin, että toinen on "tilastoidaan mitä sattuu" ja toinen on hieman vähemmän suurempi kuin paperilla näkyy.
Numeroissa on sellainen asia, että arvauksia on maallikkona helppo tehdä. Mutta pitää osata myös myöntää itselleen, että data ei ole a) riittävää, b) riittävän puhdasta ja c) yhtenäistä.
Täten luotankin enemmän niihin muutamaan tutkimusryhmien tekemään artikkeliin joissa pyöritään nurkissa 0,25-0,5 %. Ja ne ovat kuitenkin silti vain huomattavasti sivistyneempiä arvauksia.
Edit:
Unohtui virheelliset testit. Lancetissa jossain vaiheessa oli:
"Globally, most effort so far has been invested in turnaround times and low test sensitivity (ie, false negatives); one systematic review reported false-negative rates of between 2% and 33% in repeat sample testing"
Kun taas:
The current rate of operational false-positive swab tests in the UK is unknown; preliminary estimates show it could be somewhere between 0·8% and 4·0%
Vaihteluväleissä on eroa
