Analyysiä maailmalta.
Kiina, Taiwan, Singapore ja Hong Kong asettivat laajat lock downit ja tarkat eristämiset, jotta tauti saadaan tukahdutettua. Uusien tapausten ilmaantuessa yhteiskunta suljetaan uudelleen. Tauti pidetään poissa hinnalla millä hyvänsä.
Toisessa ääripäässä ovat Ruotsi ja hieman yllättäen Japani. Molemmissa maissa on otettu tavoitteeksi flatten the curve. Tehdään toimia joilla varmistetaan, että terveydenhuollon kantokyky kestää ja altistetaan kansa vähitellen. Hyväksytään että osa ihmisistä kuolee hoidosta huolimatta. Rajoituksia tehdään kun epidemia yltyy mutta vain, jotta vältetään äkkinäiset tautipiikit.
Etelä-Koreassa yhteiskunta pidetään avoinna, mutta testejä tehdään paljon ja positiiviset eristetään. Italiassa tauti räjähti käsiin huomaamatta, joten yhteiskunta suljettiin pakon sanelemana.
Pidän hieman ongelmallisena, että suurin osa Euroopan maista sijoittuu tässä skaalassa jonnekin välimaastoon. Tehdään näennäisesti suuria rajoituksia, mutta selkeä pitkän tähtäimen suunnitelma tukahduttamisesta tai immuniteetista puuttuu. Esimerkiksi Tanskassa avataan koulut ensi viikolla ja Itävallassa rajoituksia aletaan purkaa vähitellen. Kun tällaiseen ratkaisuun on päädytty ennen kuin tauti on selätetty, niin lienee relevanttia kysyä mikä näiden rajoitusten idea oli ylipäänsä.
Tästä päästäänkin Suomeen. Olin aikoinaan hieman kauhuissani koulujen sulkemisesta ja Uudenmaan eristämistä. En siksi, etten olisi uskonut näiden hidastavan taudin leviämistä, vaan siksi, etten uskonut hallituksella ja viranomaisilla olleen mitään pitkän tähtäimen strategiaa, mitä tapahtuu neljän viikon päästä. Nyt neljä viikkoa myöhemmin Suomi teki eri tilannearvion kuin Tanska ja jatkoi koulujen sulkua. Jos syksyllä ollaan edelleen samassa tilanteessa niin jatkuuko sulku silloinkin?
Viime päivinä on tihkunut tietoa, että Suomessa pyritään taudin tukahduttamiseen testaamalla, vähän niin kuin Etelä-Koreassa. Tämä on järkeenkäypä mutta osin uhkarohkea malli, koska se perustuu testien äärimmäiseen tarkkuuteen ja lähes rajattomaan määrään.
Se lienee selvää, ettei tämä tauti tule yhtäkkiä katoamaan.
Kiina, Taiwan, Singapore ja Hong Kong asettivat laajat lock downit ja tarkat eristämiset, jotta tauti saadaan tukahdutettua. Uusien tapausten ilmaantuessa yhteiskunta suljetaan uudelleen. Tauti pidetään poissa hinnalla millä hyvänsä.
Toisessa ääripäässä ovat Ruotsi ja hieman yllättäen Japani. Molemmissa maissa on otettu tavoitteeksi flatten the curve. Tehdään toimia joilla varmistetaan, että terveydenhuollon kantokyky kestää ja altistetaan kansa vähitellen. Hyväksytään että osa ihmisistä kuolee hoidosta huolimatta. Rajoituksia tehdään kun epidemia yltyy mutta vain, jotta vältetään äkkinäiset tautipiikit.
Etelä-Koreassa yhteiskunta pidetään avoinna, mutta testejä tehdään paljon ja positiiviset eristetään. Italiassa tauti räjähti käsiin huomaamatta, joten yhteiskunta suljettiin pakon sanelemana.
Pidän hieman ongelmallisena, että suurin osa Euroopan maista sijoittuu tässä skaalassa jonnekin välimaastoon. Tehdään näennäisesti suuria rajoituksia, mutta selkeä pitkän tähtäimen suunnitelma tukahduttamisesta tai immuniteetista puuttuu. Esimerkiksi Tanskassa avataan koulut ensi viikolla ja Itävallassa rajoituksia aletaan purkaa vähitellen. Kun tällaiseen ratkaisuun on päädytty ennen kuin tauti on selätetty, niin lienee relevanttia kysyä mikä näiden rajoitusten idea oli ylipäänsä.
Tästä päästäänkin Suomeen. Olin aikoinaan hieman kauhuissani koulujen sulkemisesta ja Uudenmaan eristämistä. En siksi, etten olisi uskonut näiden hidastavan taudin leviämistä, vaan siksi, etten uskonut hallituksella ja viranomaisilla olleen mitään pitkän tähtäimen strategiaa, mitä tapahtuu neljän viikon päästä. Nyt neljä viikkoa myöhemmin Suomi teki eri tilannearvion kuin Tanska ja jatkoi koulujen sulkua. Jos syksyllä ollaan edelleen samassa tilanteessa niin jatkuuko sulku silloinkin?
Viime päivinä on tihkunut tietoa, että Suomessa pyritään taudin tukahduttamiseen testaamalla, vähän niin kuin Etelä-Koreassa. Tämä on järkeenkäypä mutta osin uhkarohkea malli, koska se perustuu testien äärimmäiseen tarkkuuteen ja lähes rajattomaan määrään.
Se lienee selvää, ettei tämä tauti tule yhtäkkiä katoamaan.
Viimeksi muokattu: