Koulujen avaaminen sinällään ei tullut yllätyksenä, johan asiaa alettiin pohjustamaan Helsingin Sanomien artikkeleilla parisen viikkoa sitten. Ehkä asiassa häiritsee jonkin verran se, että perusteluja ei erityisen suoraan sanottu, peläten ehkä tämän vahingoittavan poliittista imagoa. Piiloutuminen THL:n selän taakse tuntuu valikoituneen strategiaksi vältellä poliittista vahinkoa sellaisten päätösten kohdalla, joilla ei ole koko kansan vankkumatonta tukea. Hyvä toki, että asiantuntijoita kuullaan, poliittinen vastuu päätöksistä on kuitenkin päättäjillä.
Kriisitilanteessa toivoisi hallitukselta ja THL:ltä suoraa puhetta ja perusteluja. Mikä on Suomen strategia ja miten koulujen avaaminen edesauttaa tähän pääsemistä? Myös väittämättä että koulujen avaaminen on täysin turvallista ja lapset eivät tartuta särähtävät korvaan. Fakta on, kuten
Lancetin artikkelissakin todettiin, että lasten ja oireettomien osuudesta taudin tartuttavuudessa ei ole vielä kovin paljon tietoa. Jos asiasta ei ole tietoa, niin parempi kertoa se, kuin esittää faktana jotain muuta.
Osittain koulujen avaamisen suhteen kokeillaan kepillä jäätä; tuskin maailma kaatuu vaikka koulut avataan ja merkittävää piikkiä tartuntatilastoihin tuskin tulee vaikka koulut 11 päiväksi avataankin. Asia, joka tässä ymmärrettävästi opettajiakin risoo on se, että pedagogisesti ajatellen koulujen avaaminen tässä vaiheessa on kohtalaisen järjetöntä. Samanaikaisesti annetaan ristiriitaisia ohjeita miten koulujen avaaminen tulisi totetuttaa; jos riskit ovat minimaaliset niin koulunkäynninhän pitäisi jatkua kuin normaalisti, nyt kuitenkin pyritään erilaisilla järjestelyillä (jotka tulevat olemaan kohtalaisen mahdottomia toteuttaa kouluolosuhteissa) vähentämään tartuttamisen riskiä. Ristiriitainen viestintä luo vaikutelmaa että päättäjät eivät täysin itsekään usko siihen, mitä sanovat.
Koulujen avaamisen hyvänä puolena voisi pitää sitä, että tässä olisi ainutlaatuinen mahdollisuus kerätä tietoa taudin leviämisestä koulumaailmassa syksyä ajatellen. Toivottavasti THL on asian suhteen hereillä ja olisivat jonkinlaista tutkimusta aiheen tiimoilta järjestämässä, jotta syksyllä koulujen alkaessa ei tarvitsisi mutu-tuntumalla päätöksiä perustella.
Eiliset
THL:n tutkimustulokset, jossa vasta-ainepitoisuuksia ja taudin immuniteettia oli tutkittu hautautuivat ikävästi tämän uutisen alle. Kyseessä on kuitenkin tähän mennessä Suomen koronatilanteen jatkostrategian kannalta yksi merkittävävimmistä tutkimustuloksista. Vaikka tulokset ovat vasta alustavia ja otoskoko pieni, niin nämähän viittaisivat siihen suuntaan että a) tautia ei välttämättä esiintyisi oireettomana niin paljon enemmän kuin THL omissa arvioissaan on arvellut ja b) taudin sairastaneista vain reilulle 10 %:lle kehittyisi immuniteetti joka suojaisi uudelta tartunnalta. Edelleen on syytä korostaa, että otoskoko on hyvin pieni, ja kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tästä vielä pidä tehdä. Toisaalta, pienemmällä otoskoolla THL perusteli hallitukselle mm. Uudenmaan avaamista, joten loogista olisi että tämä päinvastaiseen tilanteeseen viittaava tutkimus saisi yhtälaisen painoarvon päätöksiä pohdittaessa.
