Koronavirus (COVID-19) – pelkkä räkäyskä vai ihmiskunnan loppu?

  • 9 172 606
  • 81 180

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Kun otetaan huomioon testeihin jäämättömät tartunnat, niin tuskin lienee yliampuvaa sanoa, että Suomessa tulee tällä hetkellä tartuntoja yli 100 000 viikkovauhdilla.

Tämä on mahtava asia. Ei muuta kuin lisää pökköä pesään.
 

Blackie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kun otetaan huomioon testeihin jäämättömät tartunnat, niin tuskin lienee yliampuvaa sanoa, että Suomessa tulee tällä hetkellä tartuntoja yli 100 000 viikkovauhdilla.

Tämä on mahtava asia. Ei muuta kuin lisää pökköä pesään.
Ei ole nähdäkseni yliampuvaa ollenkaan. Saattaa olla jopa hieman varovainen arvio.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Suomessa on ilmoitettu tänään 1 uusi koronavirukseen liittyvä kuolema, joten nyt niitä on yhteensä 1762. Ne jakautuvat ikäryhmittäin seuraavasti:

Alle 20-vuotiaat: 3
20-29-vuotiaat: 5
30-39-vuotiaat: 15
40-49-vuotiaat: 30
50-59-vuotiaat: 76
60-69-vuotiaat: 165
70-79-vuotiaat: 414
80-vuotiaat ja sitä vanhemmat: 1054 (+1 verrattuna 18.1.2022.)

Lähde: Tartuntatautirekisterin COVID-19-tapaukset - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä
 

Orvo Muusi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Itse tarjoaisin selitykseksi että rokotteet kyllä toimii yhä, ainakin tietyissä ryhmissä.
Rokotukset toimivat edelleen suhteellisen tehokkaasti myös tartuntojen estäjinä. Osa ei saa ollenkaan tartuntaa rokotuksen ansiosta ja osa saa sitten oireettoman tartunnan, joka tarttuu heikosti eteenpäin, varsinkin toiseen rokotettuun. Ja tähän perustuu aika pitkälle se, miksi mikään massiivinen sairaslomien suma ei ole tullut ja pysäyttänyt yhteiskuntaa, kuten raflaavissa kauhukuvissa maalailtiin vielä pari viikkoa sitten.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mielestäni totuus on jossakin ääripäiden välissä. Jokainen maa vuorollaan terveydenhuollon asiantuntijoiden voimin pyrkii arvioimaan, kuinka se omikron väestössä kulkee, mutta eivät nuo arviot kovin hyvin ole osuneet missään. Norjan ja Tanskan ennusteet ovat olleet ihan täysiä vitsejä - Iso-Britannia on antanut aallon kulkea enemmän, mutta siellä taas homma on jossain määrin mennyt eniten ennusteiden suuntaisesti.

Pandemian perusongelman on mielestäni edelleenkin jossain määrin pakko olla oireeton tartuttaminen. Rokotukset toiminevat siinä suhteessa ainakin, että oireet jäivät joillakin niin miedoiksi, etteivät ymmärrä olevansa riski kenellekään.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Virusten leviämistä tutkiville fyysikoille sun muille naureskelu osoittaa sekin ainoastaan tietämättömyyttä. Kannattaa vaikka kuunnella Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin toiseksi tuorein jakso, jossa zoonoosivirologi ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen puhuu mm. siitä, kuinka koronan ilmavälitteisyyden takia epidemiologian oppikirjoissa ei ollutkaan enää täysin soveltuvaa tietoa, vaan tarvittiin ja tarvitaan perustutkimusta eli nimenomaan esim. fyysikoita, joiden tuloksia sitten soveltavat alat pääsevät hyödyntämään.

Hienoa tietenkin, että niin fyysikot kuin tilastotieteilijätkin tutkivat - tutkitaanhan sen yhteiskunnallisia vaikutuksiakin (joskin ne valitettavan vähän näkyvät poliittisessa päätöksenteossa vieläkään, varsinkaan meillä). Valitettavasti edelleen on syynsä, miksi siitä näiden aiemmin mainittujen henkilöiden vetämää selvitystä/tutkimusta ei ole juuri refattu muualla kuin heidän omissa yhteyksissään.

Tieteeseen kuuluu ominaispiirteenä harrastuneisuus ja kiinnostus myös oman tieteenalan ulkopuolisista asioista (tätähän näemme myös koko ajan lääketieteen puolella!), mutta asiantuntijaksi se ei an sich ketään kohota.

Mitä tulee "rottatutkijaan" - kun nyt kaikki tiedämme keneen tässä viitataan - ja hänen saamaansa julkisuuteen, siihen liittyy taitavaa medianhallintaa ja aika erikoisiakin piirteitä, mutta valitettavasti tätä teemaa ei voi käsitellä edes tällä julkisuudella. Voi vain todeta, että osumat ovat aika paljon vähentyneet alkuvaiheesta.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Voi tietysti olla ihan perusteltua esittää Ilmosen näkemyksissä heijastuvan hänen oman henkilökohtaisen ajatusmaailmansa johon hänen riskiryhmään kuulumisensakin kenties vaikuttaa, mutta nämä ketjussa toistuvat meritoituneiden tieteilijöiden lynkkaukset ovat aika surullista nähtävää.

Mielestäni juuri tämä on se varsinainen ongelma näissä Ilmosen viimeisimmissä lausunnoissa. Ne ovat arvolatautuneita.

"Läsnäkoulun jatkamisessa joululoman jälkeen oli näytösluontoista kikkailun makua, sanoo Ilmonen. Lopputulos oli huono kumpaankin suuntaan: Kouluissa tartunnat leviävät oppilaasta toiseen, virallinen testitulos on hankala saada, ja kun tartunta on tullut, ei etäopetusta saa.

– Tämä nykyinen on aikalailla pahin vaihtoehto. Koulut ovat auki, mutta jos oppilaalla on korona, hän ei pääse testiin, eikä kouluun saa mennä, Ilmonen pohtii.

Ilmonen sanoo ymmärtävänsä, miksi oli tärkeää pitää koulut auki.

– Samalla olisi pitänyt rehellisesti myöntää, ettei se (läsnäkoulu) ole terveysturvallista, mutta että koronan annetaan kulkea kouluissa läpi. Silloin myös koronatartunnan saaneet oppilaat saisivat tulla kouluun."


Ensinnäkin, miten niin "pahin vaihtoehto"? Se on aivan normaalia, että jos on kipeä, silloin levätään eikä mihinkään opetukseen (ei läsnä- eikä etä-) osallistuta. Ja sitten taas mennään takaisin kouluun, kun ollaan terveitä. Näin on aina ollut. Testiin pääseminen on täysin epäoleellista tämän osalta.

Toiseseen, tuohon Ilmosen ajatusmaailmaan peilaten koulu ei ylipäätäänkään ole terveysturvallista. Tai päiväkodit tai harrastukset tai työpaikat tai tapahtumat. Niissä tartunnanaiheuttajat nyt vain tuppaavat leviämään, eikä tässä nyt ole ennenkään erikseen myönnetty tai kiistetty niiden olevan terveysturvallisia tai -turvattomia. Lisäksi näkisin, että terveysturvallisuuden arvioiminen ei ylipäätäänkään kuulu tilastotieteilijälle.

Kaikilla meillä mielipiteet ja arvot vaikuttavat ilmaisuumme, ja se on ihan inhimillistä. Mutta silloin, kun tutkija antaa lausuntoja medialle tutkijana ja asiantuntijana, pitäisi olla erityisen tarkkana siinä, että pitäytyy vahvoja suosituksia tai kritiikkiä antaessaan oman ekspertiisinsä rajoissa tai ainakin huomioi tarkasti toisenlaiset asiantuntijanäkökulmat.
 
Viimeksi muokattu:

Artyukhin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomessa on ilmoitettu tänään 1 uusi koronavirukseen liittyvä kuolema, joten nyt niitä on yhteensä 1762. Ne jakautuvat ikäryhmittäin seuraavasti:

Alle 20-vuotiaat: 3
20-29-vuotiaat: 5
30-39-vuotiaat: 15
40-49-vuotiaat: 30
50-59-vuotiaat: 76
60-69-vuotiaat: 165
70-79-vuotiaat: 414
80-vuotiaat ja sitä vanhemmat: 1054 (+1 verrattuna 18.1.2022.)

Lähde: Tartuntatautirekisterin COVID-19-tapaukset - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä
129 koronaan kuollutta 0 - 59 vuotiasta, melkein 2 vuoden aikana.

Se on pieni määrä se.

Omikronin myötä nuo kuolleiden määrät hidastuu lisää, mikä on se hinta mitä näistä rajoituksita maksetaan?

Pitäisikö yhteiskunta avata kokonaan? Mielestäni kyllä.
 
Viimeksi muokattu:

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Se on pieni määrä se.

You can't die twice.
Ei voi kuolla kahdesti, joka on tässä(kin) pandemiatilanteessa sellainen eräänlainen unohtunut tosiasia.
Oikeastaan koko ajan enempi ja vähempi julkisesti tapellaan siitä, saako koronavirusta verrata influenssaan.

Influenssa niittää esimerkiksi Iso-Britanniassa pahana vuonna 300-500 henkilöä per päivä. Tällöin yhteiskuntaa ei suljeta. Ymmärsin näin, mutta nyt varoitan, että tässä haarukassa voi olla virhe.

Vastaavasti korona niittaa "pahimpien" laskelmien mukaan huomattavasti tuota vähemmän.

Kuitenkin kaiken keskustelun alle on jäänyt se, että samat ihmiset ovat riskissä kuolla sekä koronaan että influenssaan ja koska ihminen tiettävästi voi kuolla ainoastaan kerran on yleisesti virheellinen oletus, että kuolemien määrä kasvaa merkittävästi, kun on kaksi eri aiheuttajaa.
 
K

kiwipilot

129 koronaan kuollutta 0 - 59 vuotiasta, melkein 2 vuoden aikana.

Se on pieni määrä se.

Kyllä. Kunpa ihmiset pelkäisivät samalla intensiteteetillä aivo- ja sydäninfarkteja, elintasosyöpiä ja tules-vaivoja. Ja kanavoisivat tuon tuon pelkonsa käytökseensä myös. On jokseenkin irvokasta nähdä sairaalan pihalla maski leuan alla tupakkaa polttava sairaalloisen ylipainoinen potilas.

Korona on antanut helpon tekosyyn tietylle ihmisryhmälle siirtää kaikki focus viruksen pelkäämiseen. Ei tarvitse miettiä mitä suuhunsa laittaa kunhan lappu on naamalla. Se riittää.

@BitterX , erinomainen pointti Ilmosesta. Olisi edelleen mielenkiintoista kuulla ne perustelut tälle ”Koulut eivät ole terveysturvallisia paikkoja” mantralle. Toki jos terveysturvallisuus määritellään Eroon koronasta puupääjengin nollatoleranssin pohjalta niin joo, varmasti ovat ihan todella vaarallisia paikkoja. Näille Ilmosille ja Lappalaisille ei pitäisi antaa sekuntiakaan media-aikaa koska objektiivisuutta ei ole ollut alusta saakka ollenkaan.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ensinnäkin, miten niin "pahin vaihtoehto"? Se on aivan normaalia, että jos on kipeä, silloin levätään eikä mihinkään opetukseen (ei läsnä- eikä etä-) osallistuta. Ja sitten taas mennään takaisin kouluun, kun ollaan terveitä. Näin on aina ollut.
Kyllä kouluun piti mennä, vaikka ei kunnolla pystynyt puhumaan kun ei kuumetta ollut. Tai jos nenä vuotaa vähän, tai yskittää. Yskänlääkettä ja burana naamariin aamulla ja kouluun.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kyllä kouluun piti mennä, vaikka ei kunnolla pystynyt puhumaan kun ei kuumetta ollut. Tai jos nenä vuotaa vähän, tai yskittää. Yskänlääkettä ja burana naamariin aamulla ja kouluun.

Totta. Aikanaan - kun minä olin nuori - sinne mentiin välillä lähes pää kainalossa.

Toivottavasti asiat tämän suhteen ovat muuttuneet sittemmin. Ja kenties koronapandemian yksi hyvistä opeista on se, että töihin ja kouluun ei jatkossa mentäisi kipeänä.
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
"THL:n mukaan rokotetehon alhaisuus omikrontartuntaa vastaan tarkoittaa, että ”rokotetut ovat muutamien viikkojen kuluttua rokottamisesta suunnilleen yhtä alttiita omikrontartunnalle kuin rokottamattomatkin, eikä rokottamalla juurikaan voida vaikuttaa omikronin kohdalla tartuntojen leviämiseen väestötasolla”. Meikäläisellä ei mennyt tartuntaan kuin muutama päivä kolmannesta. THL: Tämä tiedetään nyt omikronista ja rokotettujen tartunnoista – ”Suunnilleen yhtä alttiita tartunnalle”
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hienoa tietenkin, että niin fyysikot kuin tilastotieteilijätkin tutkivat - tutkitaanhan sen yhteiskunnallisia vaikutuksiakin (joskin ne valitettavan vähän näkyvät poliittisessa päätöksenteossa vieläkään, varsinkaan meillä).

Tämä on aivan väärä samaistus. Tilastotiede on epidemiologian ytimessä. Se on myös siellä "yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisen" ytimessä. Sen sijaan, että "tilastotieteilijätkin tutkivat" ikään kuin irrallaan vain tilastotieteen vuoksi, asioita tutkivat monitieteelliset tutkimusryhmät joissa kriittisen tärkeinä jäseninä on tilastotieteilijöitä ja matemaattisia mallintajia. Koko moderni lääketiede on tilastotieteen mahdollistama joten sen esittäminen jonain irrallisena ja riippumattomana osana on puhtaasti typerää.

"Fyysikot" puolestaan tuottavat perustavampaa laatua olevaa tietoa esimerkiksi siitä, miten viruspartikkelit leviävät pisaroiden, ilman tai aerosolien välityksellä ja millaiset materiaalit kenties näitä suodattavat. Näiden havaintojen päälle sitten soveltavat alat voivat rakentaa omaa teoriaansa. Myös se yhteiskunnallinen tutkimus, joka ei alkuunkaan tuota tällaista selkeää perustavanlaatuista pohjatietoa.

Valitettavasti edelleen on syynsä, miksi siitä näiden aiemmin mainittujen henkilöiden vetämää selvitystä/tutkimusta ei ole juuri refattu muualla kuin heidän omissa yhteyksissään.

Tämä kai ei vielä ollenkaan johda sinun esittämääsi Ilmosen asiantuntemuksen olemattomuuteen. Ilmonen näkyy kyllä olevan kysytty tutkija myös koronamallintamisen saralla.

Tieteeseen kuuluu ominaispiirteenä harrastuneisuus ja kiinnostus myös oman tieteenalan ulkopuolisista asioista (tätähän näemme myös koko ajan lääketieteen puolella!), mutta asiantuntijaksi se ei an sich ketään kohota.

Niin, biometria/biostatistiikka nyt on nimensäkin mukaisesti biologisten ja lääketieteellisten aineistojen tutkimusta, analyysia ja mallinnusta tilastotieteen näille aineistoille erikoistunein menetelmin. Kun tähän lisätään epidemiologiaa niin saatuna yliopisto-opetuksena kuin tehtynä tutkimuksena, voisi kuvitella että henkilöllä on varsin kelvollinen asiantuntemus esim. tutkimusnäytön kriittiseen analysointiin koronankin osalta.

Tilastotieteilijät tekevät kaikenlaista tutkimusta ja sen piiriin mahtuu monta alaa, joissa väistämättä myös alaspesifi asiantuntijuus kasvaa. Ei epidemiologitkaan kaikki ole infektioepidemiologeja vaan mukaan mahtuu kaikenlaista muutakin.

Mutta en minä tietenkään yritä maalata Ilmosesta kuvaa minään johtavana tai edes yhtenä johtavista korona-asiantuntijoista maassa. Se vain, että pyrit maalaamaan koronasta tieteellistä tutkimusta tekevästä hyvinkin relevantin koulutuksen omaavasta apulaisprofessorista kuvaa, jonka mukaan hänellä ei ole aiheeseen mitään asiantuntemusta ja kuinka hänen tulisi pysyä vaan "omalla alallaan".

Mitä tulee "rottatutkijaan" - kun nyt kaikki tiedämme keneen tässä viitataan - ja hänen saamaansa julkisuuteen, siihen liittyy taitavaa medianhallintaa ja aika erikoisiakin piirteitä, mutta valitettavasti tätä teemaa ei voi käsitellä edes tällä julkisuudella. Voi vain todeta, että osumat ovat aika paljon vähentyneet alkuvaiheesta.

Oma mitätön näkemykseni on, että Aivelon näkyvyys suhteessa korona-asiantuntemukseen on ymmärrettävistäkin syistä ylikorostunutta. Kuitenkin se miten hänenkin kohdallaan totaalisen tietämättömät keskustelijat ketjussa mustamaalasivat "ihan toisen alan" tutkijaa jolla ei muka ole viruksista hajuakaan, "tutkisi rottatutkija vaan rottia", oli vastenmielistä.
 
Viimeksi muokattu:

oiler99

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, Raahe-Kiekko, Oulun Kärpät, ManU
Neljäs Pfizer-BioNTech-rokotteen annos ei riitä estämään omikronmuunnoksen aiheuttamaa covid-19-tautia. Tulos saatiin Israelissa tehdyssä tutkimuksessa, jonka alustavat tulokset julkistettiin maanantaina.

Tel Avivin Sheba Medical Centerissä tehdyssä tutkimuksessa seurattiin kaksi viikkoa neljä kertaa rokotettujen työntekijöiden vasta-ainetasoja. Kokeeseen osallistui 154 henkilöä. Tutkijat havaitsivat, että neljäs rokote nosti onnistuneesti vasta-ainetasoja.

Johtava tutkija Gili Regev-Yochay kertoi, että käytössä olevat rokotteet ovat tehokkaampia aikaisempia virusmuunnoksia vastaan, mutta ne antavat heikomman suojan omikronia vastaan.

– Neljäs rokote antoi vain osittaisen suojan omikronia vastaan.

Silti kävi ilmi, että tartunnan saaneilla oli vain vähäisiä oireita tai ei ollenkaan oireita.

 Päätös antaa neljäs rokote kaikkein haavoittuvimmille oli oikea, Regev-Yochay sanoi etänä toteutetussa lehdistötilaisuudessa.

Hänen mukaansa neljännen rokoteannoksen ottaminen laajasti käyttöön ei saa tukea tutkimuksen tuloksista.

 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mielestäni juuri tämä on se varsinainen ongelma näissä Ilmosen viimeisimmissä lausunnoissa. Ne ovat arvolatautuneita.

"Läsnäkoulun jatkamisessa joululoman jälkeen oli näytösluontoista kikkailun makua, sanoo Ilmonen. Lopputulos oli huono kumpaankin suuntaan: Kouluissa tartunnat leviävät oppilaasta toiseen, virallinen testitulos on hankala saada, ja kun tartunta on tullut, ei etäopetusta saa.

– Tämä nykyinen on aikalailla pahin vaihtoehto. Koulut ovat auki, mutta jos oppilaalla on korona, hän ei pääse testiin, eikä kouluun saa mennä, Ilmonen pohtii.

Ilmonen sanoo ymmärtävänsä, miksi oli tärkeää pitää koulut auki.

– Samalla olisi pitänyt rehellisesti myöntää, ettei se (läsnäkoulu) ole terveysturvallista, mutta että koronan annetaan kulkea kouluissa läpi. Silloin myös koronatartunnan saaneet oppilaat saisivat tulla kouluun."


Ensinnäkin, miten niin "pahin vaihtoehto"? Se on aivan normaalia, että jos on kipeä, silloin levätään eikä mihinkään opetukseen (ei läsnä- eikä etä-) osallistuta. Ja sitten taas mennään takaisin kouluun, kun ollaan terveitä. Näin on aina ollut. Testiin pääseminen on täysin epäoleellista tämän osalta.

Toiseseen, tuohon Ilmosen ajatusmaailmaan peilaten koulu ei ylipäätäänkään ole terveysturvallista. Tai päiväkodit tai harrastukset tai työpaikat tai tapahtumat. Niissä tartunnanaiheuttajat nyt vain tuppaavat leviämään, eikä tässä nyt ole ennenkään erikseen myönnetty tai kiistetty niiden olevan terveysturvallisia tai -turvattomia. Lisäksi näkisin, että terveysturvallisuuden arvioiminen ei ylipäätäänkään kuulu tilastotieteilijälle.

Kaikilla meillä mielipiteet ja arvot vaikuttavat ilmaisuumme, ja se on ihan inhimillistä. Mutta silloin, kun tutkija antaa lausuntoja medialle tutkijana ja asiantuntijana, pitäisi olla erityisen tarkkana siinä, että pitäytyy vahvoja suosituksia tai kritiikkiä antaessaan oman ekspertiisinsä rajoissa tai ainakin huomioi tarkasti toisenlaiset asiantuntijanäkökulmat.

Kyllä, ja kuten mainitsin tällainen kritiikki onkin aivan ok ja tässä tapauksessa minustakin aiheellista. Minäkin olen Ilmosen kanssa eri mieltä. En silti lähde esittämään erimielisyyttäni ala-arvoisesti henkilökohtaisuuksiin menemällä ja valheellisella tieteellisten näyttöjen lyttäämisellä. Arvolatautuneisuus kun on ongelma vaikka Ilmonen olisi koronatautiopin kansanterveyspandemologi-virologi. On myös toistuva journalistinen ongelma, että esitetään joku henkilö asiantuntijana ja sitten jutussa seuraa epämääräinen mytty henkilökohtaisia näkemyksiä (myös asiantuntemusalan vierestä) ja asiantuntijapuhetta. Näiden välille tulisi voida tehdä ero. Taannoin kritisoin esim. Hesaria kun sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo asiantuntijana mutuili "digitaalisesta teknologiasta" ja "lennokeista" peläten tulevien hävittäjiemme olevan "vanhentunutta teknologiaa".

ping @DAF
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Neljäs Pfizer-BioNTech-rokotteen annos ei riitä estämään omikronmuunnoksen aiheuttamaa covid-19-tautia. Tulos saatiin Israelissa tehdyssä tutkimuksessa, jonka alustavat tulokset julkistettiin maanantaina.

Tel Avivin Sheba Medical Centerissä tehdyssä tutkimuksessa seurattiin kaksi viikkoa neljä kertaa rokotettujen työntekijöiden vasta-ainetasoja. Kokeeseen osallistui 154 henkilöä. Tutkijat havaitsivat, että neljäs rokote nosti onnistuneesti vasta-ainetasoja.

Johtava tutkija Gili Regev-Yochay kertoi, että käytössä olevat rokotteet ovat tehokkaampia aikaisempia virusmuunnoksia vastaan, mutta ne antavat heikomman suojan omikronia vastaan.

– Neljäs rokote antoi vain osittaisen suojan omikronia vastaan.

Silti kävi ilmi, että tartunnan saaneilla oli vain vähäisiä oireita tai ei ollenkaan oireita.

 Päätös antaa neljäs rokote kaikkein haavoittuvimmille oli oikea, Regev-Yochay sanoi etänä toteutetussa lehdistötilaisuudessa.

Hänen mukaansa neljännen rokoteannoksen ottaminen laajasti käyttöön ei saa tukea tutkimuksen tuloksista.


Tuon perusteella voisi todeta, että neljäs rokote ei tuon perusteella ole ainakaan hetkeen tarpeellinen. Ainakaan se ei tuon perusteella enää juurikaan tehosta kolmen rokotteen perussarjaa omikronia vastaan.

Voisin kuitenkin pitää vielä mahdollisena, että joku tehosterokote annetaan koko väestölle, mutta vasta pidemmän ajan päästä, ja tämäkin vain siinä tapauksessa, että suoja vakavaa tautimuotoa vastaan alkaa kolmesti rokotetuilla hiipua.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Yllättävän vähälle huomiolle tässä jää se, etteivät asiantuntijat oikein tahdo myöntää, ettei tuo pikarokottaminen olekaan kovin hyvä torjuntatoimi pandemiassa. Tämä oli toki arvattavissa jo aiemmin ja sitä tuotiin täälläkin kyllästymiseen asti esille. Isot laivat kääntyvät hitaasti. Saa nähdä, milloin järki alkaa voittaa oikein urakalla. Tänään viimeksi Eeva Ruotsalainen kertoi, ettei tässä nyt ainakaan mitään perusteita ole mihinkään rajoituksien purkamiseen, koska sairaalahoidon kuormitus kasvaa edelleen. Se, että meillä viljellään asiantuntijoissa näinkin laajasti täysin virheellistä logiikkaa, on kyllä huolestuttavaa kokonaisuutena.

Kysymyksen asettelu ihan loogisesti tulisi olla tämä:
Auttavatko rajoitustoimet ehkäisemään sairaalahoidon kuormitusta?
Jos vastaus on ilmeinen, ettei asioille ole yhteyttä niin johtopäätöksen tulisi heijastella silloin sitä.

Nyt meillä on enemmänkin täysin toisin päin pyörivä oletus:
Sairaalahoidon tarve (nousi se mistä syystä hyvänsä) laukaisee tarpeen tarjoittaa.

Nyt mennään aivan väärin päin.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Oma mitätön näkemykseni on, että Aivelon näkyvyys suhteessa korona-asiantuntemukseen on ymmärrettävistäkin syistä ylikorostunutta. Kuitenkin se miten hänenkin kohdallaan totaalisen tietämättömät keskustelijat ketjussa mustamaalasivat "ihan toisen alan" tutkijaa jolla ei muka ole viruksista hajuakaan, "tutkisi rottatutkija vaan rottia", oli vastenmielistä.

Tämä on ehkä ainoa asia, josta olemme kokonaisuutena samaa mieltä. Kuten sanottua, siihen esillä oloon liittyy hyvin jänniä piirteitä mediamaailmasta, mutten halua niitä täällä jakaa enempää. "Kadulla kuulee" kaikenlaista.
 

Turkoosisalpa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Kun otetaan huomioon testeihin jäämättömät tartunnat, niin tuskin lienee yliampuvaa sanoa, että Suomessa tulee tällä hetkellä tartuntoja yli 100 000 viikkovauhdilla.

Tämä on mahtava asia. Ei muuta kuin lisää pökköä pesään.
Suomessa on noin 600000 koululaista. Väittäisin, että tällä hetkellä noin 10% Suomen koululaisista saa tartunnan viikottain. (Luokista on pois 10-50% oppilaista koko ajan) Näistä kovin harva päätyy viralliseen rekisteriin, kun heitä ei tarvitse viralliseen testiin viedä.

Kyllä tartuntoja tulee viikossa iso määrä, mikä on pelkästään hyvä asia tällä hetkellä minunkin mielestä.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mielestäni juuri tämä on se varsinainen ongelma näissä Ilmosen viimeisimmissä lausunnoissa. Ne ovat arvolatautuneita.

....
Lisäksi niissä tunnutaan olettavan, että jossain nurkan takana lymyää ratkaisu ja korona häviää kokonaan. Ei ole turvallista mennä kouluun, eli kaikki olisi kotona. Koska se loppuu ja mitä sitten tapahtuu kun kouluun palataan? Ei korona silloinkaan ole mihinkään kadonnut, että sitten varmaan pistetään 2024 taas ravinolat kiinni.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
10 päivää sitten uutisoitiin isolla että Helsinki ja Uudenmaan kunnat lopettavat testit, jäljitykset ja karanteenit. Miksi näin ei ole kuitenkaan käynyt?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomessa sairaalaan joutuu tällä hetkellä noin 0.67% sairastuneista, mikäli mittarina käytetään sairaalassa olevien määrää suhteessa viikon takaiseen 14 vuorokauden aikana sairastuneiden määrään.

Tämä lukema on pienin tähänastisista. Aiempi pohja oli viime elokuun loppupuolella, jolloin tauti jylläsi etenkin nuorten ikäluokkien keskuudessa. Silloin luku oli alimmillaan 0.93%. Loka- ja marraskuun "rokottamattomien delta-epidemian" aikana luku oli 2.06 - 3.29%.

Ja kun huomioidaan se, että nyt vain osa tartunnoista saadaan testattua ja toisaalta sairaaloissa on enenevissä määrin myös "with covid"-tapauksia, voidaan tehdä vain yksi johtopäätös.

Mutta kumpi?

1. Omikron on selvästi deltaa vaarattomampi variantti.

2. On vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä omikronin vaarallisuudesta.

Lopussa saattoi olla hieman sarkasmia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös