Hienoa tietenkin, että niin fyysikot kuin tilastotieteilijätkin tutkivat - tutkitaanhan sen yhteiskunnallisia vaikutuksiakin (joskin ne valitettavan vähän näkyvät poliittisessa päätöksenteossa vieläkään, varsinkaan meillä).
Tämä on aivan väärä samaistus. Tilastotiede on epidemiologian ytimessä. Se on myös siellä "yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisen" ytimessä. Sen sijaan, että "tilastotieteilijätkin tutkivat" ikään kuin irrallaan vain tilastotieteen vuoksi, asioita tutkivat monitieteelliset tutkimusryhmät joissa kriittisen tärkeinä jäseninä on tilastotieteilijöitä ja matemaattisia mallintajia. Koko moderni lääketiede on tilastotieteen mahdollistama joten sen esittäminen jonain irrallisena ja riippumattomana osana on puhtaasti typerää.
"Fyysikot" puolestaan tuottavat perustavampaa laatua olevaa tietoa esimerkiksi siitä, miten viruspartikkelit leviävät pisaroiden, ilman tai aerosolien välityksellä ja millaiset materiaalit kenties näitä suodattavat. Näiden havaintojen päälle sitten soveltavat alat voivat rakentaa omaa teoriaansa. Myös se yhteiskunnallinen tutkimus, joka ei alkuunkaan tuota tällaista selkeää perustavanlaatuista pohjatietoa.
Valitettavasti edelleen on syynsä, miksi siitä näiden aiemmin mainittujen henkilöiden vetämää selvitystä/tutkimusta ei ole juuri refattu muualla kuin heidän omissa yhteyksissään.
Tämä kai ei vielä ollenkaan johda sinun esittämääsi Ilmosen asiantuntemuksen olemattomuuteen. Ilmonen näkyy kyllä olevan kysytty tutkija myös koronamallintamisen saralla.
Tieteeseen kuuluu ominaispiirteenä harrastuneisuus ja kiinnostus myös oman tieteenalan ulkopuolisista asioista (tätähän näemme myös koko ajan lääketieteen puolella!), mutta asiantuntijaksi se ei an sich ketään kohota.
Niin, biometria/biostatistiikka nyt on nimensäkin mukaisesti biologisten ja lääketieteellisten aineistojen tutkimusta, analyysia ja mallinnusta tilastotieteen näille aineistoille erikoistunein menetelmin. Kun tähän lisätään epidemiologiaa niin saatuna yliopisto-opetuksena kuin tehtynä tutkimuksena, voisi kuvitella että henkilöllä on varsin kelvollinen asiantuntemus esim. tutkimusnäytön kriittiseen analysointiin koronankin osalta.
Tilastotieteilijät tekevät kaikenlaista tutkimusta ja sen piiriin mahtuu monta alaa, joissa väistämättä myös alaspesifi asiantuntijuus kasvaa. Ei epidemiologitkaan kaikki ole infektioepidemiologeja vaan mukaan mahtuu kaikenlaista muutakin.
Mutta en minä tietenkään yritä maalata Ilmosesta kuvaa minään johtavana tai edes yhtenä johtavista korona-asiantuntijoista maassa. Se vain, että pyrit maalaamaan koronasta tieteellistä tutkimusta tekevästä hyvinkin relevantin koulutuksen omaavasta apulaisprofessorista kuvaa, jonka mukaan hänellä ei ole aiheeseen mitään asiantuntemusta ja kuinka hänen tulisi pysyä vaan "omalla alallaan".
Mitä tulee "rottatutkijaan" - kun nyt kaikki tiedämme keneen tässä viitataan - ja hänen saamaansa julkisuuteen, siihen liittyy taitavaa medianhallintaa ja aika erikoisiakin piirteitä, mutta valitettavasti tätä teemaa ei voi käsitellä edes tällä julkisuudella. Voi vain todeta, että osumat ovat aika paljon vähentyneet alkuvaiheesta.
Oma mitätön näkemykseni on, että Aivelon näkyvyys suhteessa korona-asiantuntemukseen on ymmärrettävistäkin syistä ylikorostunutta. Kuitenkin se miten hänenkin kohdallaan totaalisen tietämättömät keskustelijat ketjussa mustamaalasivat "ihan toisen alan" tutkijaa jolla ei muka ole viruksista hajuakaan, "tutkisi rottatutkija vaan rottia", oli vastenmielistä.