Jottei tarvitsisi arvailla, niin tästähän löytyy tutkimusdataa jo ajoilta ennen uusia variantteja (jotka todetusti leviävät helpommin tai ainakin aiheuttavat enemmän oireista tautia myös lasten keskuudessa):
Käytännössä jokaisen länsimaan "THL" on kertonut, että lapset (erityisesti alakoululaiset) eivät näyttele suurta roolia viruksen leviämisessä. Nämä eivät luonnollisesti perustu yksittäisiin tutkimuksiin, vaan likipitäen kaikkeen käytössä olevaan dataan - ei vain virusmäärien mittaamiseen, vaan siihen mitä oikeasti väestössä tapahtuu.
Samoin kaikkialla, jokaisessa aallossa, on nähty sama ilmiö. Tartunnat lähtevät ensimmäisenä nousemaan 18-29-vuotiaissa ja kasvavat vauhdilla, sen jälkeen kasvu alkaa kolmekymppisissä ja sitten sieltä leviää kaikkiin muihinkin ikäryhmiin. Jos lapset levittäisivät virusta kuten aikuiset, tämä ei olisi mahdollista.
Siitä on dataa kyllä, että jos lapsi oireellisesti sairastuu, hänellä on virusta ihan siinä kuin muillakin ikäryhmillä. Lapset vain sairastuvat oireellisesti huomattavasti harvemmin kuin aikuiset.
Yksittäisiä tutkimuksia löytyy monenlaisia. Tässäkin ketjussa ehtivät jotkut dissata brittivariantin täysin Boriksen kehittämänä salaliittona, kun yksi tutkimus osoitti, että kovin suurta eroa tartuttavuudessa ei olisi. Nyt kuitenkin konsensus on asettunut siihen, että todellakin on.
Noissa linkkaamissasi tutkimuksissa oli esim. tutkittu pääosin oireellisia, pääosin teinejä ja n=49. Lisäksi vertailukohdaksi oli otettu tehohoidossa olevat aikuiset. Ensireaktio luonnollisesti on, että tietysti kaikkein pahimmin sairailla on eniten virusta. Todellisuudessa tehohoitoon joutumisen hetkellä monilla infektio on jo liki kokonaan ohi (pl. immuunipuutteelliset yms.). Sinne tehohoitoon joudutaan immuunijärjestelmän ylireaktion takia sekä sen runtelun takia, mitä virus on ehtinyt aiemmin jo tekemään. Useat, huomattavasti suuremmat, tutkimukset ovat osoittaneet, että viruskuorma on kenellä tahansa korkeimmillaan suurinpiirtein sinä päivänä, kun oireet ensi kerran ilmaantuvat ja päivä pari sen jälkeen.
Jos ajatellaan, että lapset levittäisivät virusta täysin kuten aikuisetkin, pitäisi lasten todellisuuden näyttää hyvin erilaiselta. Joka päivä, kuusi tuntia päivässä, maan ahtaimmassa avokonttorissa. Aikuisten kesken virus leviää, vaikka kaikki kykenevät ovat etätöissä, osassa tilanteista käytetään maskeja ja vaikka mitä normaalista poikkeavaa suojautumista. Sen sijaan alakoululaiset ovat siellä sillipurkissa päivästä toiseen, ja olleet koko ajan. Jos siis tuo hypoteesi pitäisi paikkansa, on vaikea nähdä miten ylivoimainen valtaosa lapsista ei tähän mennessä virusta olisi jo saanut.
Kyllä, edellyttäen mielestäni kahta asiaa: 1. Näin käy kaikilla rokotetuilla, tai ainakin riittävän suurella osalla, ja 2: rokotetut välttävät samalla nämä long-covid -oireyhtymät.
1. on jo kyllä toteen näytetty viimeistään esim. Israelin ja UK:n datan perusteella. 2. ei tietysti ehkä vielä näin maaliskuun puolivälissä voida sanoa, mutta myöskään mitään merkkejä tuollaisesta ei ole ollut.
Ylipäänsä tässä ollaan kohkattu tehoprosenteista 3-4 kuukautta, ja nyt sitten medialle tulee valtavana shokkina, että 95 % != 100 %.
Vaikka rokotekokeissa käytännössä kaikissa päädyttiin tulokseen, että sairaalahoitoon joutumiselta suoja on sen ~100 %, ei tämä tietysti voi toteutua väestötasolla. Väestöön kuuluu verisyöpää sairastavia, immuunisairaita ja monella muulla tapaa vain outlier-tapauksia, joita ei kokeissa ollut. Joku siis vielä Suomessakin voi joutua sairaalaan, kahdenkin rokoteannoksen jälkeen, ja joku voi kuollakin.
