Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

[Tarinankertoja]

On täysin hedelmätöntä väitellä siitä mikä on enemmistön kanta NYT Kirkon ja valtion välisiin suhteisiin. On toki hyvä tietää mikä se ON OLLUT. Näiden perustella voi visioida mikä se TULEE OLEMAAN.


Mutta tuo keskustelu ei ole pointtina tämän keskustelun sisällä mitenkään.

Kyse on siitä, onko Kirkon ja Valtion liitto yhteiskuntaa hyödyttävä vai haittaava tekijä?
Onko Kirkon ja Valtion liitto tasa-arvoa edistävä vai vähentävä tekijä?

Näihin pystyy vastamaanmielipiteellään.

JA kun perustelee nämä mielipiteet, asettaa mielipiteensä arvopohjan arvioitavaksi muille. Jälkimmäiseen tuntuu Kirkon asemaa puoltavilla olevan vaikeuksia antaa sitä yksinkertaista vastausta. Voi vain arvella, että tämä johtuu siitä, että omat perustelut eivät ole uskottavia edes omasta mielestään.

Ensimmäisen kohdalla perustelujen ruotiminen onkin sitten haasteellisempaa, mutta liian usein näkyy se, että asioista ei olla yksinkertaisesti perillä. Niin kun nyt esim Dee Snider, joka kuuluu viestinsä perusteella kirkkoon sen sosiaalityön takia. Sosiaalityö ei kuitenkaan vie kirkon rahoista suurinta osaa, vaan sen vie kirkollinen toiminta, jumalanpalvelukset ym. Entäs jos tämäKIN raha laitettaisiin sosiaalityöhön? Eikö se olisi huomattavasti tehokkaampaa sosiaalityön kannalta?

Toki, jos Uskoo kristittyyn Jumalaan ja siihen että tämän palvontamenot saa maksaa enemmän kuin se Jeesuksen kehottama laupeudentyö, niin senkin voisi sitten sanoa…

Mikään vassari/porvari asetelma tämä ei ole. Jos jotain yhteiskunnallista demokrafista jakolinjaa hakee, lienee lähinnä kyse korkeakoulutetuista ja matalakoulutetuista, ja sekin lähinnä siksi, että se korreloi uskonnollisuuden kanssa käänteisesti.

 

[Yläpesä]

liian usein näkyy se, että asioista ei olla yksinkertaisesti perillä. Niin kun nyt esim Dee Snider, joka kuuluu viestinsä perusteella kirkkoon sen sosiaalityön takia. Sosiaalityö ei kuitenkaan vie kirkon rahoista suurinta osaa, vaan sen vie kirkollinen toiminta, jumalanpalvelukset ym. Entäs jos tämäKIN raha laitettaisiin sosiaalityöhön? Eikö se olisi huomattavasti tehokkaampaa sosiaalityön kannalta?

Tampereen seurakuntien perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki hyödyntää tätä ihmisten tietämättömyyttä:

"Tampereella kirkkoon liittyi vuonna 2013 yhteensä 808 ihmistä. Nettovaikutus oli kirkosta eroamisten vuoksi kuitenkin 613 jäsentä miinuksella. Jos oletetaan, että kaikki eroajat maksaisivat keskimääräisen kirkollisveron, seurakuntien tuloista suli tämän vuoksi noin 150 000 euroa.

- Tuolla summalla noin 150 pariskuntaa tulisi autetuksi perheneuvonnassa, laskee Tampereen seurakuntien perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki."

Kirkosta eroamisen vaikutus: 150 paria jäi ilman perheneuvontaa Tampereella | Aamulehti Moro

Ihanasti puurot, vellit, simat, keksit ja hattaratkin sekaisin. Miksi se on nimenomaan perheneuvonnasta pois? Miksi se ei ole otettu metsänhoidosta? Tai verokonsultoinnista? Tai öljylämmityksestä?
Sitä hullumpaa ja törkeämpää ihmisten syyttelyä tuo on kun ottaa huomioon, ettei kirkon jäsenmaksut vaikuta mitenkään suuntaan tai toiseen perheneuvonnan asiakkaiden hädän määrään ja niin ollen kysyntä pysyy samana. Yhtään perheneuvojaahan ei ole potkittu pois töistään.

 

[siffa]

Kun yksi kristillinen yhteisö osoittaa kunnioittavansa lakia ja väestön demokraattista kantaa, mitä tekevät muut kristilliset tahot? Ryhtyvät boikotoimaan ja katkomaan "diplomaattisia suhteitaan" tähän tahoon. Yrittävätkö he painostamalla saada toisen yhteisön rikkomaan lakia? Toivottavasti nämä moraalittomat vihanpurkaukset muistetaan myös siinä vaiheessa kun julkinen valta seuraavan kerran myöntää tuki- ja avustusvaroja.

Seurakuntalainen - Pohjoismaiset lähetysjärjestöt katkaisemassa Israel-yhteistyön Suomen Lähetysseuran kanssa

Tämä on mielenkiintoinen tieto, että muiden Pohjoismaiden kirkkojen lähetysseurat katkaisisivat yhteistyön Israelissa Suomen lähetysseuran kanssa, kun SLS siunasi homoparin lähetystyöhön Kambozhaan. Suomen kirkko on siis Pohjoismaiden suvaitsevaisin kirkko homoparien lähetystyön suhteen. Onko sinulla tietoa, että Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtiot myöntävät tuki- ja avustusvaroja lähetysseuroilleen, kun vaadit niitä muistamaan ev.lut.kirkkojensa toiminnan, kun ne eivät hyväksy Suomen kirkon toimintatapaa. Vai olenko ymmärtänyt kirjoituksesi ja linkkisi viestin väärin? Suomen lähetysseura tuskin tulee perumaan homoparin työskentelylupaa.

Täällä on jostain syystä jätetty huomioimatta se, että ev.lut.kirkkoon liittyy takaisin yhä enemmän aiemmin eronneita jäseniä. Viime vuonna takaisin tulleita oli jo yli 15 000. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata, mutta on hyvä tietää, että tällä hetkellä ev.lut.kirkon jäsenmäärä on noin 4 150 000. Yksi mahdollinen ennuste voisi olla, että muutaman vuoden päästä eronneiden ja takaisin tulleiden määrät olisivatkin yhtäsuuria. Joka tapauksessa ev.lut.kirkon on sopeutettava toimintansa kulloisenkin jäsenmäärän mukaiseksi. Sehän on normaalia julkisyhteisön talouden tervehdyttämistä. Uskon Espoon piispan Tapio Luoman tavoin, että Suomen ev.lut.kirkon tulevaisuus on valoisa.

 

[Realcowboy]

Tämä yhteistyökuvio on vielä ruotimatta. Kirkon vuodesta 1950 suorittama vuosittainen suurkeräys, Yhteisvastuu, alkaa tänään.

Keräyksen kotisivuille (www.yhteisvastuu.fi).

Tasavallan presidentti toimii keräyksen suojelijana ja myös avaa keräyksen, Yle TV1 klo 12:05.

 

[MustatKortit]

Tämä yhteistyökuvio on vielä ruotimatta. Kirkon vuodesta 1950 suorittama vuosittainen suurkeräys, Yhteisvastuu, alkaa tänään.

Keräyksen kotisivuille (www.yhteisvastuu.fi).

Tasavallan presidentti toimii keräyksen suojelijana ja myös avaa keräyksen, Yle TV1 klo 12:05.

Hieno ja perinteikäs keräys, jolla autetaan ihmisiä tasapuolisesti, uskontoon, poliittiseen kantaan jne katsomatta.

Varmaan jonkun mielestä tämä(kin) pitäisi nyt poistaa ja kaikilta osin muuttaa tunnuksettomaksi...

"Koska kirkkos on mukana, byääh."

 

[floikkari]

Kirkon vuodesta 1950 suorittama vuosittainen suurkeräys, Yhteisvastuu, alkaa tänään.

Paperillahan keräys ei muuten ole kirkon heiniä. Ja nyt kun toiminta ei enää noin periaatteessa ole lain vastaista vaikka paperit olisivat miten päin, niin mitäs tässä mukisemaan.

Henkilökohtaisesti koen jeesuksettoman avustustyön lähtökohtaisesti jeesuksellista avustustyötä mielekkäämmäksi, joten suosin moisia lippaita.

 

[MustatKortit]

Tämän vuoden tuotot muuten menevät:

- Guatemalaan, ihmisoikeustilanteen parantamiseen (mm. alkuperäiskansa mayojen koulutukseen)

- Suomalaisen saattohoidon parantamiseen. Saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta suomalaista

 

[Tarinankertoja]

Varmaan jonkun mielestä tämä(kin) pitäisi nyt poistaa ja kaikilta osin muuttaa tunnuksettomaksi...

"Koska kirkkos on mukana, byääh."

Väärä kysymys.

Kysymys kuuluu:
Muuttuisiko keräys millään tavalla, jos Kirkolla EI olisi valtiollista asemaa?
Tai
Onko keräys olemassa vain siksi että Kirkolla on valtiollinen asema?


Eli Yhteisvastuukeräykseen Kirkon ja Valtion liitolla ei olisi mitään vaikutusta suuntaan tai toiseen, joten sen tuominen puoltamaan Kirkko/Valtio liittoa on puhtaasti populistinen.

Hieno ja perinteikäs keräys, jolla autetaan ihmisiä tasapuolisesti, uskontoon, poliittiseen kantaan jne katsomatta.

Näin.

 

[Tarinankertoja]

Uskonnonopetuksen suhteen asiat etenevät... jo 39% kansanedustajista olisi laittamassa kaikki yhteiselle oppitunnille.

Kyselyyn vastasi hieman yli puolet eli 107 kansanedustajaa.

39% siis kannatti oman uskonnon opetuksen korvaamista yhteisellä, yleisellä uskontotiedon ja etiikan opetuksella. Uudistuksen kannalla olivat kaikki kyselyyn vastanneet vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Selvimmin ehdotusta vastustivat keskustan ja krisitillisdemokraattien kansanedustajat.

Uskonnonopetuksen uudistaminen jakaa kansanedustajia | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Uskonnonopetuksen suhteen asiat etenevät... jo 39% kansanedustajista olisi laittamassa kaikki yhteiselle oppitunnille.

Kyselyyn vastasi hieman yli puolet eli 107 kansanedustajaa.

39% siis kannatti oman uskonnon opetuksen korvaamista yhteisellä, yleisellä uskontotiedon ja etiikan opetuksella. Uudistuksen kannalla olivat kaikki kyselyyn vastanneet vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Selvimmin ehdotusta vastustivat keskustan ja krisitillisdemokraattien kansanedustajat.

Uskonnonopetuksen uudistaminen jakaa kansanedustajia | Yle Uutiset | yle.fi

Luulen, että sopivalla muotoilulla osa nyt muutosvastaisista Keskustan edustajista voisivat hyvinkin puoltaa muutosta. Tietysti herätysliikkeiden vahvoilta seuduilta tulevien kansanedustajien voi olla mahdotonta selittää tuollaista kantaa äänestäjilleen.

KD:n väen tilanne on selkeämpi. Epäilemättä heidän intresseissään olisi paremminkin palauttaa kouluihin tunnustuksellinen uskonnonopetus (vain kristinuskon osalta) ja samalla lisätä uskonnonopetuksen määrää.

Vaikka muutokseen myönteisimmin suhtaudutaan - ei mitenkään yllättäen - vihreiden ja vasureiden riveissä, niin eivät tällaiset näkemykset ole millään tavalla poikkeavia oikeallakaan. Niin sanottu kypäräpappiosasto on vaikuttanut Kokoomuksessa aiemmin vahvasti, mutta tilanne on muuttunut viimeisen parin-kolmen vuosikymmenen aikana, siinä missä koko yhteiskuntakin on kulkenut maallistuneempaan suuntaan. Kokoomuksessa suhtaudutaan liberaalisti ihmisten erilaisiin uskonnollisiin vakaumuksiin, eikä koti-uskonto-isänmaa ole aivan paras mahdollinen määritelmä nykykokoomuslaiselle arvopohjalle, ainakaan mitä tulee uskonnon asemaan tässä hokemassa.

 

[Kisapuisto]

Uskonnonopetuksen suhteen asiat etenevät... jo 39% kansanedustajista olisi laittamassa kaikki yhteiselle oppitunnille.

Kyselyyn vastasi hieman yli puolet eli 107 kansanedustajaa.

39% siis kannatti oman uskonnon opetuksen korvaamista yhteisellä, yleisellä uskontotiedon ja etiikan opetuksella. Uudistuksen kannalla olivat kaikki kyselyyn vastanneet vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat. Selvimmin ehdotusta vastustivat keskustan ja krisitillisdemokraattien kansanedustajat.

Uskonnonopetuksen uudistaminen jakaa kansanedustajia | Yle Uutiset | yle.fi

Ja täysin samassa uutisessa täysin samoilta kansanedustajilta kysyttäessä 65 % on sitä mieltä, että peruskoulussa pitää olla oman uskonnon opetusta. 65 % + 39 % = 104 %. Tästä pääsemme siis siihen lopputulokseen, että kyselyyn vastanneista kansanedustajista 4 % pitää tarpeellisena sekä oman uskonnon opetuksen säilyttämistä että sen korvaamista yleisemmällä uskontotiedon ja etiikan opetuksella. Onnistuu vain poliitikolta.

Uutisesta myös selviää, että ainoastaan 8 % vastanneista kansanedustajista on sitä mieltä, että uskonnon opetuksesta pitäisi luopua kokonaan, 92 % mielestä ei pidä.

 

[jussi_j]

...
Uutisesta myös selviää, että ainoastaan 8 % vastanneista kansanedustajista on sitä mieltä, että uskonnon opetuksesta pitäisi luopua kokonaan, 92 % mielestä ei pidä.

Melko epäselvä kysymys jos kysytään, että "pitääkö uskonnon opetuksesta luopua kokonaan". Nimittäin, minunkaan mielestä siitä ei pidä luopua kokonaan ja olen sentään pari kertaa ihan julkisesti ja tälläkin palstalla vaatinut melko radikaaleja muutoksia kirkon asemaan.

Uskonnon, tai mielummin uskontojen opetus pitäisi olla ehkä jonain omana kurssinaan tai kaikkein helpoiten osa jotain yhteiskuntaoppia ja/tai historiaa.

 

[Yläpesä]

Ja täysin samassa uutisessa täysin samoilta kansanedustajilta kysyttäessä 65 % on sitä mieltä, että peruskoulussa pitää olla oman uskonnon opetusta. 65 % + 39 % = 104 %. Tästä pääsemme siis siihen lopputulokseen, että kyselyyn vastanneista kansanedustajista 4 % pitää tarpeellisena sekä oman uskonnon opetuksen säilyttämistä että sen korvaamista yleisemmällä uskontotiedon ja etiikan opetuksella. Onnistuu vain poliitikolta.

Onhan toki mahdollista, että joku ei älyllisesti kykene hahmottamaan sitä, että kaikille yhteinen uskonnon/etiikan opetus voi pitää sisällään myös kullekin osaryhmälle sitä "hänen omaa" uskontoaan, joka puolestaan "muille" on samaan aikaan sivistystä laajentavaa "muita uskontoja".

Uutisesta myös selviää, että ainoastaan 8 % vastanneista kansanedustajista on sitä mieltä, että uskonnon opetuksesta pitäisi luopua kokonaan, 92 % mielestä ei pidä.

Ja jos olisi kysytty, pitääkö koko peruskoulu lopettaa, prosentit olisivat olleet lähellä nollaa. Kumpaakaan ei tiettävästi ole kukaan vakavastiotettavasti esittänyt. Helppo olkinukke, jota vastaan kannattaa käyttää energiaa, jotta itse pihvi unohtuisi.

edit: Ministeri Arhinmäki on yhteisen uskontotieto/vakaumustieto-opetuksen järjestämisen kannalla.
Arhinmäki korvaisi uskonnonopetuksen Kotimaa24

Tuomiojan närkästynyt ehdotus koski pelkästään lukio-opetusta:
Tuomioja: Olisi perusteltua lisätä historian tuntimäärää vaikkapa poistamalla uskonnonopetus

Hallitus sysää vähemmistöjen uskonnonopetusta pois kouluista /Suomenmaa

"Koululaisilla on tähän asti ollut oikeus saada oman uskontonsa opetusta, jos opetettavia on ollut kunnassa vähintään kolme. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus aikoo osana rakennepakettia nostaa rajan kymmeneen oppilaaseen."

"Koraanikouluissa ja muissa vähemmistöuskontojen omissa oppipaikoissa annetut evästykset voivat poiketa huomattavasti opetussuunnitelman mukaisesta kouluopetuksesta.

"– Kyllä siinä on kärjistymisen riski, ääriaineksen lisääntyminen on mahdollista, Helsingin yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen pohtii."

"– Demokraattinen yhteiskunta on ottanut vähemmistöt hienosti huomioon. Nyt puretaan säästösyihin vedoten sellaista, mikä on ollut hyvä ratkaisu."​

Uskonnottomien tilanteeseen ei ole kukaan reagoinut muuta kuin Ymmi-tyylisenä "Aaaaivan"-lässytyksenä, vaikka heitä on jo se reilu viidennes väestöstä. Toivotaan, että radikaalimuslimien koraanikoulut edes herättävät peruskristityt ajattelemaan pidemmällä tähtäimellä yhteisöllisyyttä ylläpitäviä rakenteita.

 

[Tarinankertoja]

Uutisesta myös selviää, että ainoastaan 8 % vastanneista kansanedustajista on sitä mieltä, että uskonnon opetuksesta pitäisi luopua kokonaan, 92 % mielestä ei pidä.

Ei tietenkään pidä. uskonnot ovat iso osa sitä, miten yhteiskunnat ja jopa valtiot ovat muodostuneet. Ne vaikuttavat tänäänkin erittäin paljon politiikkaan ympäri maailmaa. Kyllä Uskontoja pitää koulussa käsitellä. Nimenomaan niiden näkemysten ja vaikutusten kautta. Mielellään kaikille eri uskontokunnille yhteisillä oppiaineella, joka lisäsi dialogia eri uskomussuuntia edustuavien nuorten kesken (niin, mielellään ei 7 vuotiaiden lasten).

Kyse on siitä, että' uskonnonopetuksessa ei ekaluokkalaiselle heti kerrota Jumalasta luojana (1. luokan uskontokirja by WSOY). Eli jääköön uskomisen opettaminen uskontokunnille itselleän, uskonnoista voidaan opettaa kyllä kouluissa, se kuuluu yleissivistykseen.

 

[Tarinankertoja]

Suomessa kastettiin mukaan toissa vuonna enää 75 prosenttia vuoden aikana syntyneistä lapsista, kun 1980-luvun alkupuolella osuus oli yli 90 prosenttia.
Esimerkiksi Helsingin hiippakunnassa kasteiden määrä on vähentynyt jäsenmäärää nopeammin. Vuonna 2012 kirkkoon kuului 63 prosenttia alueen asukkaista, mutta kasteen sai vain 55 prosenttia syntyneistä lapsista.
Syitä vanhempien ratkaisulle on kysytty Tampereella ja Helsingissä. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäen mukaan yleisin syy kastamattomuudelle oli se, että vanhemmat haluavat jättää lapselle vapauden valita itse uskonnollisesta sitoutumisestaan.


… ELI toimivat kuten Raamattu opettaa, ei kuten Kirkko, joka lapsikasteella haluaa taata jäsenmaksunmaksajia…



Kastettujen määrä on laskussa - kastamista harkitaan entistä tarkemmin | Yle Uutiset | yle.fi

 

[jussi_j]

… ELI toimivat kuten Raamattu opettaa, ei kuten Kirkko, joka lapsikasteella haluaa taata jäsenmaksunmaksajia…

Onko muuten jotain tietoa tämän lapsikasteen historiasta? Milloin ja missä on lapsia alettu kastamaan ja kenen idea tai keksintö se oli?

 

[Tarinankertoja]

Onko muuten jotain tietoa tämän lapsikasteen historiasta? Milloin ja missä on lapsia alettu kastamaan ja kenen idea tai keksintö se oli?

kiistanalasta.. mutta siis aika aikaisessa vaiheessa kaiketi, kenties 300 -luvulla on alettu kastaa lapsia Roomassa. Lapsikaste on ollut teologinen kiista aina, mutta Katolinen kirkon laajentuessaan ajoi sen miakalla vallitsevaksi käytännöksi, jotta kertaalleen käännytettyjä barbaareja ei tarttis käännyttää uudestaan, kun perheet sidottiin lapsikasteella uskoon.

Joku korintilaiskirjeen "koko perheen" kastaminen on katsottu oikeuttavan lapsikasteeseen ja muuta teologista dippadappaa on harrastettu, mutta kyllä se Johannes kastajan ajatus asiasta oli, että se on tietoinen valinta haluta kuulua Julmalan seurakuntaan (ei muuten kirkkoon, vaan seurakuntaan).

Enivei, lapsikasteesta tuli tärkeä asia kirkolle juuri sen seurakuntaan sitomisen ja näinollen kymmenysten maksamisen varmistamiseksi. Toki tässä siis toteutettiin myös lähetyskäskyä ja aidosti uskottiin pelastettavan sieluja…

 

[jussi_j]

.…

Kiitoksia, eli loppujen lopuksi kyse on vain veronmaksajaksi rekisteröinnistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja tämä on osattu jo vajaa pari tuhatta vuotta sitten. Harmi, ettei sillon ollut eroakirkosta-palvelua, eikä tosin olisi vieläkään, mikäli kirkko saisi päättää.

 

[Freddie Freeloader]

Eikö se lapsikasteen idea ole siinä, että kun ev.lut. kirkon "virallisen" kannan mukaan kastamaton ihminen joutuu helvetin tuleen ja entisaikoina aikuisten kirjoihin eläminen lienee ollut joltisenkin epävarmemmalla pohjalla kuin nykylääketieteen päivinä, niin jotta saataisiin lapsiparat pelastettua helvetin kuumuudelta, kun eivät ole juurikaan syntiäkään ehättäneet maan päällä vielä toimittamaan, on heidät katsottu parhaaksi kastaa mahdollisimman varhain sen kummemmin uskonnollisen vakaumuksen perään kyselemättä.

 

[Kisapuisto]

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäen mukaan yleisin syy kastamattomuudelle oli se, että vanhemmat haluavat jättää lapselle vapauden valita itse uskonnollisesta sitoutumisestaan.

Mulla ei ole mitään ongelmaa sen kanssa, että vanhemmat eivät kasta lapsiaan, vaan antavat heidän itse valita sitten joskus. Mutta olisi kyllä erittäin mielenkiintoista kuulla, että koskeeko tämä "minun lapseni saa sitten itse valita, mitä tekee" ihan kaikkea? Vai miksi tämä uskontoasia tuntuu olevan ainut, jossa lapsi saa valita itse, muissa vanhemmat päättää?

Esimerkkinä vaikkapa että saako lapsi valita itse esimerkiksi sen, mihin kouluun menee? Jos ei, niin miksei? Toisekseen sitten se, että milloin näiden vanhempien mielestä lapsi on valmis tekemään valintansa uskonnon suhteen? Jos lapsi sanoo vaikkapa 8-vuotiaana, että haluaa liittyä kirkkoon, niin onkohan se sitten ok? Sehän olisi silloin kuitenkin lapsen valinta.

Mihin on unohdettu se tosiasia, että vaikka kuinka mitä muuta väitetään, niin vanhemmat/vanhempi päättää lapsensa asioista mitä suurimmissa määrin. Se on ihan lain määräämä asiakin tietyissä asioissa. Mihin on unohtunut se, että vanhemman tehtävä on kasvattaa, ja siihen kuuluu myöskin monien, monien päätöksien tekeminen lapsen puolesta. Milloinkohan joku keksii, että ei voi antaa lapselleen nimeä, vaan lapsi saa sen sitten joskus ihan itse päättää.

Eikö se lapsikasteen idea ole siinä, että kun ev.lut. kirkon "virallisen" kannan mukaan kastamaton ihminen joutuu helvetin tuleen ja entisaikoina aikuisten kirjoihin eläminen lienee ollut joltisenkin epävarmemmalla pohjalla kuin nykylääketieteen päivinä, niin jotta saataisiin lapsiparat pelastettua helvetin kuumuudelta, kun eivät ole juurikaan syntiäkään ehättäneet maan päällä vielä toimittamaan, on heidät katsottu parhaaksi kastaa mahdollisimman varhain sen kummemmin uskonnollisen vakaumuksen perään kyselemättä.

Tuossahan sitä perimmäistä ajatusta on. Samasta syystä edelleen tehdään hätäkaste vanhempien pyynnöstä jo sairaalassa, jos näyttää siltä että lapsi kuolee ihan justiinsa.

 

[Shardik]

Mulla ei ole mitään ongelmaa sen kanssa, että vanhemmat eivät kasta lapsiaan, vaan antavat heidän itse valita sitten joskus. Mutta olisi kyllä erittäin mielenkiintoista kuulla, että koskeeko tämä "minun lapseni saa sitten itse valita, mitä tekee" ihan kaikkea? Vai miksi tämä uskontoasia tuntuu olevan ainut, jossa lapsi saa valita itse, muissa vanhemmat päättää?

Ainakin minä olen ymmärtänyt tämän "lapsen valinnan" siten, että lapsi saa mennä mihin uskoon haluaa 18-vuotiaana. Siihen asti vanhempi päättää, ettei lasta pakoteta mihinkään uskontoon.

Toki todellisuudessa raja ei varmasti ole näin yksiselitteinen ainakaan aina. Lapsen kasvaessa on aivan luonnollista, että hänen annetaan päättää enemmän jä enemmän itseään koskevia asioita. Esimerkkinä se, ettei lapsella ole mitään sanomista mille ala-asteelle hän menee. Yläasteelle mennessä voi vanhempi jo vähän kuunnella toiveita, mutta pitänee useimmin päätösvallan itsellään. Toisen asteen koulutusvalintaankin vanhempi tod. näk. ainakin vaikuttaa, mutta nyt lienee jo lapsen aika päättää. Siitä eteenpäin lienee lapsen oma päätös (vaikka olisi alaikäinen), mihin kouluun menee.

Omakohtaista kokemusta lapsen kasvatuksesta ei ole, mutta jättäisin omani kyllä kastamatta. Jos lapsi haluaisi mennä kasteelle, niin varmaan estäisin sen johonkin rippikouluikään saakka, että lapsi ehtii tarpeeksi kypsään ikään päättääkseen asioistaan. Sitten jos tarpeeksi hyviä perusteluja (eli parempia kuin "mutku kaikki kaverit") tulisi, niin antaisin varmaan mennä. Tämä näin niinkuin teoriassa.

 

[Tarinankertoja]

Eikö se lapsikasteen idea ole siinä, että kun ev.lut. kirkon "virallisen" kannan mukaan kastamaton ihminen joutuu helvetin tuleen .

Ei. Pelastus ei ole luterilaisessa uskossa kiinni kasteesta. Aikoinaan toki näin, mutta viaton lapsi synnittömänä pääsee taivaaseen enivei. Syntiätehnytkin jos aidosti katuu ja pyytää armoa, on kastettu tai ei.

Mutta ennevanhaa.. joo..

 

[Vintsukka]

Mulla ei ole mitään ongelmaa sen kanssa, että vanhemmat eivät kasta lapsiaan, vaan antavat heidän itse valita sitten joskus. Mutta olisi kyllä erittäin mielenkiintoista kuulla, että koskeeko tämä "minun lapseni saa sitten itse valita, mitä tekee" ihan kaikkea? Vai miksi tämä uskontoasia tuntuu olevan ainut, jossa lapsi saa valita itse, muissa vanhemmat päättää?

Esimerkkinä vaikkapa että saako lapsi valita itse esimerkiksi sen, mihin kouluun menee? Jos ei, niin miksei?

Oppivelvollisuus kun on, johonkin kouluun on mentävä. 6-7-vuotias lapsi ei tuota päätöstä osaa tehdä, joten sen tekevät vanhemmat. Suomessa ei ole velvollisuutta kuulua johonkin uskontokuntaan, eli tuon päätöksen voi jättää tekemättä ja antaa lapsen sitten kasvettuaan sellaiseen liittyä, jos haluaa.

Jos nyt puolivillaisia vertauksia halutaan heitellä, tähän voisi taas vaihteeksi esittää sitä iänikuista "miksei lapsia sitten liitetä kuukauden ikäisenä poliittiseen puolueeseen" -juttua, mutta ehkä jätän väliin.

 

[matti&teppo]

Esimerkkinä vaikkapa että saako lapsi valita itse esimerkiksi sen, mihin kouluun menee? Jos ei, niin miksei?

Jos puhutaan ala-asteikäisestä, niin kouluksi valikoituu lähes poikkeuksetta se kaikkein lähin. Syytkin ovat melko ymmärrettäviä, mukero haluaa itse koska kaikki kaveritkin menevät sinne ja toisaalta, harva vanhempi haluaa kuskailla pikku-ristoa aamu- ja iltapäiväruuhkassa kouluun jonnekin hevon kuuseen pelkästä kuskaamisen ilosta. No jaa, kaipa se jollain täyttäisi toisaalta yhteisen laatuajan kriteerit. Poikkeuksena on tietty nuo Steiner-, englannin- ym. spesiaalikoulut. Niihin sitten mennään jo vähän kauempaakin.

Yläaste on taas jo eri juttu. Siinä pitäisi kuunnella lapsen omia toiveita ja harva myöskään kuskailee skidejä enää siinä iässä kouluun. Ainakaan Helsingissä missä toimii julkinen sen verran hyvin. Lukioon taas mennään jo spettarilla.

Noin se ainakin meillä meni. Ala-aste oli se lähin ja yläasteen, mikä ei ollut enää se lähin, valitsivat muksut käytännössä itse. Lukiovalinnoissa katsottiin perään sen verran etteivät nyt hakeneet ainoastaan niihin mihin ei spettari olisi riittänyt.

 

[Hiker]

Tunnustuksellinen uskonnonopetus on kyllä yksi omituisimmista jutuista suomalaisessa koulujärjestelmässä. Kuten kerran aiemminkin tässä ketjussa kirjoitin, pidän itseäni kristittynä, en tosin minään kirkkouskovaisena, mutta kristittynä kuitenkin. En silti ymmärrä, miksi esimerkiksi uskontoa pitää opettaa kouluissa siten kuin nykyään opetetaan. Tuo idea yhteisestä uskontotiedon opetuksesta on minusta hyvä ja kannatettava.

Toinen asia, mikä uskonnonopetuksen kannalta on typerää on sen määrä, vaikkapa lukiossa. Uskontoa opetetaan pakollisena kolme kurssia, kun esimerkiksi yleissivistyksen kannalta huomattavasti tärkeämpinä pitämiäni kemiaa ja fysiikkaa on pakollisena kumpaakin vain yksi kurssi. Lukiossa ja peruskouluissakin voitaisiin opettaa filosofiaa ja uskontoa filosofisesta, suht neutraalista näkökulmasta, eikä lukiossa kyllä niin paljoa kuin nykyään.