Miksi on niin vaikea erottaa kirkkoa ja valtiota?
Yliopistojen osalta vielä hetki sitten kirkko oli hoitanut asiat niin, ettei edes opiskelijaksi päässyt ellei ollut kirkon jäsen. Samaa perinnettä tässä edelleen vaalitaan.
Miksi on niin vaikea erottaa kirkkoa ja valtiota?
Miksi on niin vaikea erottaa kirkkoa ja valtiota? Tuossa yliopiston tapauksessa yliopisto järjestäisi oman juhlansa ja erikseen eri uskontakunnat/urheiluserat/poliittiset puolueet/muut harrastusryhmät sitten omassa piirissään sopisivat avajaisjuhlan jälkeisestä omasta tilaisuudestaan? Miksi verovaroin ylläpidettävän laitoksen pitäisi järjestää uskonnollisille ryhmille omia tilaisuuksia? Tulisiko yliopiston järjestään avaisjuhlan yhteydessä HIFK:n kannattajille oma tilaisuutensa? Itse rinnastan uskonnot muihin harrastuksiin, joku tykkää jostain tietystä, joku toinen toisesta.
... Toki ateistit saavat ajaa omaa uskonnollista vakaumustaan siinä kuin vaikka jehovalaiset,.....
Vähän sama juttu jos shakin pelaaminen olisi valtionlautapelin asemassa. En harrastaisi shakkia ollenkaan, en myöskään muita "kilpailevia lautapelejä". Sitten tulee joku inttämään, että lautapelien pelaamattomuus on itse asiassa sekin jotain lautapelin pelaamista. Pöh.Voitko kertoa mikä se uskonnollinen ateisti vakaumus on? Mihin minä uskon? Uskon etten usko vai?
Tämä "ateismi on uskonto" mantra on kyllä niin hirveää tuubaa että ei järjen hiventäkään.
Pitää ihmeen luonnotonta ateistisissa juhlissa on? Ovatko Juhannus, Wappu ja MM-kisojen jälkeinen torilla tapaaminen jotenkin luonnottomia tapauksia kun niillä ei (kristittyjen) jumalaista alkuperää ole? Jumalaton krapula niistä ainakin voi seurata.Kyllähän tuollainen ateistinen juhla kuulostaa aika luonnottomalta. Miksi Suomessa pitäisi kopioida kommunististen maiden esimerkkiä?
Voitko kertoa mikä se uskonnollinen ateisti vakaumus on? Mihin minä uskon? Uskon etten usko vai?
Tämä "ateismi on uskonto" mantra on kyllä niin hirveää tuubaa että ei järjen hiventäkään.
Ateisimi on usko tai voimakas epäily siihen, ettei jumalaa ole. Se ei ole tieteellinen fakta, kuten tietänet. Ateisti saattaa toki pohtia Jumalan olemmassaoloa näennäisen tieteellisesti pohtien asioiden todennäköisyyksiä. Mutta koska asiasta ei ole saatavilla tietoa, tiede ei ota kantaa asiaan.
Pitää ihmeen luonnotonta ateistisissa juhlissa on? Ovatko Juhannus, Wappu ja MM-kisojen jälkeinen torilla tapaaminen jotenkin luonnottomia tapauksia kun niillä ei (kristittyjen) jumalaista alkuperää ole? Jumalaton krapula niistä ainakin voi seurata.
Tämän tyyppisiä juhlia vietetty jo paljon ennen kommunismin tai edes kristinuskon keksimistä, joten sellaiseksi noiden leimaaminen on ihan hölynpölyä.
Minusta ateismin erottaa uskonnoista se, että siinä ei uskota mihinkään, mikä on uskonnoille yhteistä. Eikä palvota mitään korkeampia voimia.
Älä lähre sinne.Viittasin lähinnä siihen, että ihmisille on hyvin epätyypillistä olla uskonnottomia. Se ei isomman joukon kyseessä ollessa ole oikeastaan onnistunut kuin pakottamalla ja silloinkin heikosti.
Älä lähre sinne.
Yliopisto on nimenomaan paikka, jossa tutkijoiden enemmistö ei tuon kappaleesta 1.2 löytyvän Richard Dawkinsilta lainatun kaavion mukaan usko jumalaan:
http://www.humanreligions.info/intelligence.html
Eli siinä missä koko kansasta 90% uskoo jumalaan, niin kandi-tasoisista tutkijoista uskovaisia on enää 40% ja tätä korkea-arvoisemmista tutkijoista vain 10%. Eikö loogista siis olisi että yliopistoissa nimenomaan ei olisi tällaisia jäänteitä?
"
Toisaalta iso osa ihmiskunnan uskosta on ollut selityksiä asioille, mitä ei silloin ole osattu selittaa vrt. antiikin kreikkalaisten usko, että Välimeri on jumalatteren lapsivesi tämän synnytettyä saaret.Eli tarkoitin lähinnä sitä, että ihmiset ovat kautta historian uskoneet johonkin, ja sen tähden pidän aika keinotekoisena lähteä kieltämään uskomista edelleenkään. Se tuskin onnistuu.
Tätä mieltä suurin osa ateisteistakin on, mm. Rickhard Dawkins itse. Tunnetuin esimerkki lienee Suomeenkin rantautunut busskampanja, jossa tarkkaan harkittu sanamuoto kuului: "Jumalaa tuskin on olemassa." (oheisessa wikipedia-artikkelissa lisää)Tuskin kukaan tieteen harjoittaja kuitenkaan väittää mitään absoluuttista jumalan olemassaolon suhteen.
Monessa uskonnossa on esimerkiksi ruokarajoituksia, joille ei ole mitään muuta syytä kuin jonkin uskonnon pyhien kirjojen tai johtajien ajatukset joten en näe mitään syytä miksi muiden ihmisten tulisi muokata elämäänsä näiden uskomusten takia?
Ateisimi on usko tai voimakas epäily siihen, ettei jumalaa ole....
Mikäli en pelaa jalkapalloa, niin ei minulla ole tarve määritellä itseäni jalkapallottomaksi.
Monessa uskonnossa on esimerkiksi ruokarajoituksia, joille ei ole mitään muuta syytä kuin jonkin uskonnon pyhien kirjojen tai johtajien ajatukset ...
Voitko kertoa mikä se uskonnollinen ateisti vakaumus on? Mihin minä uskon? Uskon etten usko vai?
Tämä "ateismi on uskonto" mantra on kyllä niin hirveää tuubaa että ei järjen hiventäkään.
Ateisti uskoo, ettei jumalaa ole, vaikka asiaa ei pystytä todistamaan aukottomasti..
Edelinen määritelmä tässä ketjussa oli:voimakas epäily siihen, ettei jumalaa ole...
En minä usko, ettei jumalaa ole, minä tiedän sen 99*10^99999999% varmuudella. Loput on uskoa kai sitten, mutta toki tunnustan, että voin olla väärässäkin jollain todennäköisyydellä eli ehkä kyse ei olekaan uskosta vaan luulosta vastoin parempaa tietoa.
Semantiikaksihan kaikki uskovaiskeskustelut menevät kun uskovaisilla ei ole mitään järkevää perustetta asialleen.
Ajattelen että jos ateisti tai agnostikko päättelee ettei jumalia ole tai että se on saatavilla olevan tietämyksen perusteella epätodennäköistä, niin kyse ei ole uskomattomuuteen uskomisesta. Oletan että myös jussi_j näkee suunnilleen samalla tavalla.Ateisti uskoo, ettei jumalaa ole, vaikka asiaa ei pystytä todistamaan aukottomasti. Jos uskoo johonkin asiaan ilman, että tämä asia pystytään toistamaan, eikö se ole sama mihin uskoo? Joku uskoo spagettihirviöön, toinen jumalan olemattomuuteen, kumpaakaan ei pystytä todistamaan.
Pitää kuitenkin muistaa, että siitä on meille etuakin, että uskovaisia on. Panevat kampoihin muslimeille. Tuskin Granadan takaisinvaltauskaan olisi tapahtunut vuonna 1492 ja maurit ajettu Afrikkaan, jos ei olisi ollut kristittyjä. Nyt olemme vähän samassa tilanteessa. Merirosvoja ei ole pommitettu Somaliassa niin ovat alkaneet hillumaan muuallakin. Sudanissa Saksan suurlähetystö on jonkinlaisen hyökkäyksen kohteena. Nyt pitäisi taas painokkaasti ajaa muslimit pois Euroopasta kuten 1492 ja sen pystyvät parhaiten tekemään uskovaiset, koska muille asia ei ole yhtä tärkeä.