Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

[jussi_j]

Hesarin tämän päivän yleisönosastolla on parikin kirjoitusta missä kritisoidaan Räsäsen ehdotusta, jonka mukaan hoitajalla pitäisi olla oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia.

Pakko poimia tähän erikoislääkäri Satu-Liisa Pauniahon kirjoituksen paras kohta:

Jos Räsänen haluaa vastedeskin käsitellä lääketieteellisiä aiheita kirkolliskokouksessa, voisin ehdottaa lääkärikokouksemme aiheeksi "Kirkon ja valtion erottaminen toisistaan"

.

 

[TosiFani]

Toivottavasti Räsäsen ulostulot vauhdittaisivat kirkon ja valtion eroa. Kävimme uutta peruskoulun tuntijakoa läpi lauantain vesossa ja sielläkin oli selvästi Räsäsellä sormet pelissä. Keväällä oli sovittu, että uskontoa on 9 viikkotuntia peruskoulussa eli yksi tunti joka luokka-asteella. Tämä muuttui hallituksen käsittelyssä siten, että uskontoa onkin 10 viikkotuntia, tämä yksi tunti vietiin äidinkieleltä.

 

[jussi_j]

Toivottavasti Räsäsen ulostulot vauhdittaisivat kirkon ja valtion eroa. Kävimme uutta peruskoulun tuntijakoa läpi lauantain vesossa ja sielläkin oli selvästi Räsäsellä sormet pelissä. Keväällä oli sovittu, että uskontoa on 9 viikkotuntia peruskoulussa eli yksi tunti joka luokka-asteella. Tämä muuttui hallituksen käsittelyssä siten, että uskontoa onkin 10 viikkotuntia, tämä yksi tunti vietiin äidinkieleltä.

Tämähän on melkein vitutusketjukamaa. Lisäisivät mielummin historian/yhteiskuntaopin tunteja ja jättäisivät uskonnon opettamisen jokaisen omalle ajalle ja uskontokuntien kustannettaviksi.

 

[TosiFani]

Tämähän on melkein vitutusketjukamaa. Lisäisivät mielummin historian/yhteiskuntaopin tunteja ja jättäisivät uskonnon opettamisen jokaisen omalle ajalle ja uskontokuntien kustannettaviksi.

Uskontoa pitää opettaa, sen merkitys yhteiskunnassa on niin suuri, ettei sitä saa jättää uskontokuntien kontolle. Mutta uskonnonopetuksen sisältö pitäisi muuttaa siten, että se sopii kaikille uskonnoille ja sen luonne on uskontoja ja uskomuksia esittelevä.

 

[#76]

Joku ehdotti aikoinaan, että uskonnot olisivat osat historian opetusta. Samalla tulisi isoimmat uskonot käsiteltyä pääpiirteittään ja se riittäisi minusta. Kouluajoista sen verran ettei hajuakaan mitä uskontotunneilla tänä päivänä opetellaan. Toinen mahdollinen muutos olisi yhteinen oppiaine kaikille uskonnoille ja elämänkatsomustiedolle.

 

[TosiFani]

Joku ehdotti aikoinaan, että uskonnot olisivat osat historian opetusta. Samalla tulisi isoimmat uskonot käsiteltyä pääpiirteittään ja se riittäisi minusta. Kouluajoista sen verran ettei hajuakaan mitä uskontotunneilla tänä päivänä opetellaan.

Uskontojen luonteen takia pitäisin tunnin tuntisuunnitelmassa. Minusta on myös tärkeää käsitellä uskontojen sisältöä, ei pelkästään niiden historiaa.

 

[#76]

Minkä verran sisältöä vaikka krisnuskosta löytyy ettei sitä käsittelisi yhdessä tunnissa? Tietysti historian opetukseen pitäisi laittaa jokunen lisätunti, että ehdittäisiin käsittelemään myös uskontoja.

 

[TosiFani]

Minkä verran sisältöä vaikka krisnuskosta löytyy ettei sitä käsittelisi yhdessä tunnissa? Tietysti historian opetukseen pitäisi laittaa jokunen lisätunti, että ehdittäisiin käsittelemään myös uskontoja.

Kristinuskon ja muiden uskontojen pohjalta pystyy pohtimaan elämän tarkoitusta, eettisiä valintoja, hyvää ja pahaa jne. Uskonnot ovat määritelleet tämän tyyppisiä asioita läpi historian ja minusta olisi tärkeää pohtia näitä asioita puolueettomalla otteella.

 

[Puscutractori]

Paljon puhutusta päiväkotien hengellisestä puolesta täytyy todeta, että asiat voivat sujua varsin myös kivuttomasti. Taannoin kävin tyttäreni päiväkodissa varhaiskasvatuskeskustelussa. Sen lopuksi eteeni tuotiin paperi, jossa käsiteltiin lapseni osallistumista päiväkodin uskonollisiin tilaisuuksiin. Vaihtoehtoina olivat

- osallistuu kaikkiin tilaisuuksiin
- osallistuu näihin, näihin ja näihin tilaisuuksiin
- ei osallistu mihinkään tilaisuuksiin.

Koska lapseni ei kuulu kirkkoon eikä perheeni ole lainkaan uskonnollinen (vaimolla lisäksi traumaattinen herätysliiketausta), rastitin viimeisen vaihtoehdon. Lastetarhanopettaja totesi asiaan heti: "Meillä on kyllä aina sitten järjestettynä muuta toimintaa niille, jotka eivät noihin tilaisuuksiin osallistu." Homma on sujunut niin, että "uskonnottomat" lapset ovat uskonnollisten tilaisuuksien aikana olleet omassa tilassaan yhdessä pelaamassa Afrikan Tähteä tms. yhden aikuisen johdolla (suuri enemmistö päiväkodin lapsista osallistuu hengellisiin tilaisuuksiin).

Mielestäni päiväkoti on toiminut asiassa hienosti, vanhemmat on otettu hienotunteisesti huomioon eikä koko asiasta ole tehty minkäänlaista suurta numeroa. Ja mikä tärkeintä, päiväkodissa on edelleen joulu- ja pääsiäiskirkot yms. niille, jotka sellaisiin haluavat osallistua. Mielestäni se kuuluu heidän perusoikeuksiinsa ja sen heille mieluusti suon.

 

[Havumetsien GM]

Mun on kyllä vaikea kuvitella, että miten sitä uskontoa voitaisiin oikein opettaa historian yhteydessä. Uskonnolliset tapahtumat ovat kuitenkin sellaisia, että joko niiden koko historiallisuus on vähän hataralla pohjalla tai sitten niiden merkitys on aivan erilainen kuin sekulaaristi tulkittuna. Eli eihän esim. Jeesus Nasaretilaisen ristiinnaulitseminen ole ollut sekulaaristi ajateltuna sellainen tapahtuma, että se edes ansaitsisi päätyä historiankirjoihin. Toisaalta uskonto asettaa sille valtavan suuria merkityksiä, joten mielestäni niistä tapahtumista on parempi puhua uskonnon tunnilla uskonnon viitekehyksessä.

Ala-asteella uskonnonopetus on vielä alussa melko tunnustuksellista, koska katsotaan, että on helpompaa opettaa niille lapsille, mistä tässä meidän uskonnossa on kysymys. Ykkösluokkalaisille voi kertoa Jeesuksesta, mutta ei oikein kirkkohistoriasta tai vaikeista eettisistä kysymyksistä. Joku on tietysti sitä mieltä, että tämä on aivopesua. Sitten myöhemmissä vaiheissa siirrytään vähitellen tunnustuksellisuudesta neutraalimpaan ja sekulaarimpaan eettisten kysymysten tmv. pohdintaan, jolloin se kristinusko ja Raamattu on pelkkänä viitekehyksenä. Varsinainen hengellisyys siirtyy puhtaasti oppilaiden henkilökohtaiseksi asiaksi.

Suurempi ongelma on vähemmistöuskontojen (ortodoksit, juutalaiset, muslimit etc.) uskonnonopetus, joka on lähes puhtaasti tunnustuksellista alusta loppuun. Olen kuullut, että lukion islaminopetus alkaa sillä, että kerrotaan, kuka oli profeetta Muhammed. Ei ev. lut. opetuksessa enää lukiovaiheessa puhuta siitä, miksi Jeesus on kristillisessä uskossa niin tärkeä. Se on kirkon tehtävä, ei koulun. Jostain syystä tästä epäkohdasta ei koskaan puhuta, vaikka kyse on mun mielestä aika räikeästäkin asiasta.

Räsänen ujuttaa salakavalasti lisää uskonnonopetusta kouluihin. Arhinmäki antaa lisää valtionapua aseistakieltäytyjille ja skeittareille. RKP:n poliitikot lisäävät erilaisia etuoikeuksia ruotsinkielisille. What's the difference? Näin se politiikassa menee, haluttiin sitä tai ei.

 

[weean]

Kristinuskon ja muiden uskontojen pohjalta pystyy pohtimaan elämän tarkoitusta, eettisiä valintoja, hyvää ja pahaa jne. Uskonnot ovat määritelleet tämän tyyppisiä asioita läpi historian ja minusta olisi tärkeää pohtia näitä asioita puolueettomalla otteella.

En ole varma menikö minulta jotain ohi, mutta tämä kuulostaa päättömältä. Haluat että asioita pohditaan puolueettomalla otteella, ja samaan aikaan haluat että mainitsemiasi kysymyksiä käsitellään nimenomaan uskontojen pohjalta. Vaikuttaa paradoksaaliselta. Voiko olla puolueellisempaa tapaa elämän tarkoituksen pohtimiseen, kuin vetää mukaan yksittäisien uskontojen tulkintoja. Käytännössä tämä olisi mielestäni sekä käytännössä tolkuttoman sekavaa, että lisäarvoltaan yhtä arveluttavaa kuin vaikkapa astrologisten johtopäätösten mukaanvetäminen opetussuunnitelmaan.

Vaikka uskonto onkin kiistatta läpi historian saanut yksinoikeuden em. asioiden käsittelemiseen, ei se välttämättä tarkoita että uskonnolla on parhaat valmiudet tehtävän suorittamiseksi, puolueettomuudesta puhumattakaan.

 

[floikkari]

Mielestäni päiväkoti on toiminut asiassa hienosti, vanhemmat on otettu hienotunteisesti huomioon eikä koko asiasta ole tehty minkäänlaista suurta numeroa. Ja mikä tärkeintä, päiväkodissa on edelleen joulu- ja pääsiäiskirkot yms. niille, jotka sellaisiin haluavat osallistua. Mielestäni se kuuluu heidän perusoikeuksiinsa ja sen heille mieluusti suon.

Hieman ihmettelen suhtautumistasi tähän asiaan. Tilaisuus/opetus/toiminta on järjestetty päin helvettiä, jos kaikki eivät voi siihen yhdessä osallistua. Tämä on ihan selkeä juttu. Mun päähän ei mahdu, miksi helvetissä päiväkodeissa tai peruskouluissa (tai missään muuallakaan) pitäisi olla uskonnollista segregaatiota. Sitähän tuo on. Jos ne lapset on ihan pakko aivopestä, niin laittakoot vanhemmat muksunsa sitten pyhäkouluihin tai vastaaviin.

Millä tapaa tällainen segregaatio edesauttaa lapsen ja yhteiskunnallisen sekä paikallisen yhteisöllisyyden kehitystä? Miksi helvetissä pikkulapset tulee jakaa vanhempiensa uskonnon perusteella erillisiin ryhmiin? Miksi sitä uskonnollisuutta ei yksinkertaisesti voida jättää pois kouluista ja päiväkodeista?

Tämä on juuri se syy, miksi nyt ollaan esimerkiksi koulujen uskonnonpetuksessa siinä tilanteessa kuin ollaan. Ei olla nähty kokonaisuutta, vaan ollaan tehty kompromisseja. Ollaan menty enemmistön mukaan sen sijaan että oltaisiin tehty periaatepäätöksiä. Nyt meillä on sitten tilanne, jossa meillä on, kuten ketjussa taas tuotiin esille, ties kuinka paljon kalliita erillisryhmiä peruskouluissa ja jeesusidentiteettituntien pitäjien lisäksi kouluilla pyörii hyvinkin arvelluttavaa porukkaa opettamassa muslimitytöille, miten allah haluaa heidän käyttävän heidät länsimaisesta yhteiskunnasta vieraannuttavaa huntua ja miten heidän on hyvä elää kotona opiskelun ja työuran sijaan, vaikka he eivät itse haluaisi. Tämä viimeinen ei muuten ole kuulopuhetta, vaan ensikäden fakta. Uskonnolliset tabut ja älyttömyydet tulee murtaa järjestelmällisesti - alkaen ihan sieltä mukamas harmittomista päiväkotien pikku rukoushetkistä - ja alkaa käyttää yhteiskunnallisella tasolla tervettä järkeä.

Yhteiskunnalla on nimenomaan vastuu suojella puolustuskyvöttömiä lapsia uskontojen älyttömyyksiltä mahdollisuuksien mukaan - ei tuputtaa sitä heille.

 

[Puscutractori]

Hieman ihmettelen suhtautumistasi tähän asiaan. Tilaisuus/opetus/toiminta on järjestetty päin helvettiä, jos kaikki eivät voi siihen yhdessä osallistua. Tämä on ihan selkeä juttu. Mun päähän ei mahdu, miksi helvetissä päiväkodeissa tai peruskouluissa (tai missään muuallakaan) pitäisi olla uskonnollista segregaatiota. Sitähän tuo on. Jos ne lapset on ihan pakko aivopestä, niin laittakoot vanhemmat muksunsa sitten pyhäkouluihin tai vastaaviin.

Hmm... olisin luultavasti asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta ainakin omassa päiväkodissamme tuo uskonnollisen aineksen osuus päiväkotityössä on lähes minimaalinen. Siihen kuuluvat noin puolen tunnin mittainen joulukirkko, noin puolen tunnin mittainen pääsiäiskirkko ja pari lyhyttä pastorin vierailua vuosittain. Siis yhteensä suunnilleen alle kolme tuntia vuodessa. Joulujuhlat, kevätjulat jne. on järjestetty niin, ettei niissä ole mukana uskonnollisia elementtejä vaan joulupukkeja, uskonnottomia joululauluja ja muuta mukavaa. Virret jne. veisataan sitten näissä uskonnollisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa, joihin lapseni ei osallistu.

Tilanne ei mielestäni ole pakkosyöttävä, eriarvoistava eikä uskonnollisuutta jalustalle nostava. Jos olisi toisin, olisin varmasti ensimmäisten joukossa huomauttamassa asiasta.

 

[TosiFani]

En ole varma menikö minulta jotain ohi, mutta tämä kuulostaa päättömältä. Haluat että asioita pohditaan puolueettomalla otteella, ja samaan aikaan haluat että mainitsemiasi kysymyksiä käsitellään nimenomaan uskontojen pohjalta. Vaikuttaa paradoksaaliselta. Voiko olla puolueellisempaa tapaa elämän tarkoituksen pohtimiseen, kuin vetää mukaan yksittäisien uskontojen tulkintoja. Käytännössä tämä olisi mielestäni sekä käytännössä tolkuttoman sekavaa, että lisäarvoltaan yhtä arveluttavaa kuin vaikkapa astrologisten johtopäätösten mukaanvetäminen opetussuunnitelmaan...

Minusta uskonnon sisällön pohtiminen tunnustuksettomasti on tärkeää, jotta nuoret eivät jää ainoastaan uskontokunnan tunnustuksellisen näkemyksen varaan.

 

[jussi_j]

Kristinuskon ja muiden uskontojen pohjalta pystyy pohtimaan elämän tarkoitusta, eettisiä valintoja, hyvää ja pahaa jne. Uskonnot ovat määritelleet tämän tyyppisiä asioita läpi historian ja minusta olisi tärkeää pohtia näitä asioita puolueettomalla otteella.

Uskonnot ovat omineet monia hyviä asioita itselleen ja tämä olisi hyvä opettaa peruskoulussa. Mainitsemiasi ettisiä kysymyksiä ei todellakaan ole tarpeen opettaa uskonnon kautta, vaan nimenomaan erillään uskonnoista.

Miten puolueettomuus ettisten kysymysten yhteydessä ja uskonnontunnit liittyvät toisiinsa on minulle mysteeri.

 

[TosiFani]

...Miten puolueettomuus ettisten kysymysten yhteydessä ja uskonnontunnit liittyvät toisiinsa on minulle mysteeri.

Ilmeisesti en osaa ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin.

Uskonto on asia, joka vaikuttaa yhteiskuntaan voimakkaasti, halusimme sitä tai emme. Mikäli opetus jätetään kokonaan uskontokunnille, tieto on tunnustuksellista. Väittäisin, että tässä tapauksessa ääriuskonnollisuus lisääntyisi. Koulun uskonnontunneilla näitä asioita tulee käsitellä tunnustuksettomasti, pohtia eri uskontojen väitteitä eri näkökulmista, kyseenalaistaa, kritisoida jne.

 

[Yläpesä]

Koulun uskonnontunneilla näitä asioita tulee käsitellä tunnustuksettomasti, pohtia eri uskontojen väitteitä eri näkökulmista, kyseenalaistaa, kritisoida jne.

Mikä ei nyt kuitenkaan realisoidu.

Entinen piispa, nykyinen demarikansanedustaja Kantola esittää kouluihin kaikille yhteistä tunnustuksetonta katsomusainetta.

Piispainkokous kiirehti tuomitsemaan tämän "ainakin alakoulun osalta" mahdottomaksi toteuttaa. Ilmeisesti siellä ollaan huolissaan aivopesumahdollisuuden menettämisestä.

Suomen Penin pj Jarkko Tontti pitää nykyistä uskonnonopetusta ongelmallisena yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
"Oppilaat jaotellaan ryhmiin ei heidän oman uskontonsa vaan vanhempien uskonnon mukaan. Se hajottaa yhteiskunnan yhteisöllisyyttä. Koulun pitäisi kasvattaa tasavaltalaiseen kansalaisuuteen"

Nykyinen uskonnonopetus lokeroi kansalaisia, eristää heitä toisistaan ja syrjii väestöryhmiä.

 

[haunted shores]

Itse en kuulu kirkkoon, en usko jumalaan ja pidän yleisesti ottaen kaikkia järjestäytyneitä uskontoja vastenmielisinä, mutta yleissivistyksen ja näkemyksen kannalta pidän uskonnonopetusta erittäin tärkeänä.

Ongelma on mielestäni se, että ala-asteen uskonnonopetuksen kirjo (tai ehkä oikeampi sana olisi sävy) vaihtelee uskoakseni todella paljon. Syynä ainakin se, että opettajista löytyy syvästi uskovia jotka eivät osaa opettaa neutraalista näkökulmasta, jyrkkiä ateisteja jotka eivät osaa opettaa neutraalista näkökulmasta, sekä se (toivottavasti) valtaosan muodostava ryhmä opettajia, joiden henkilökohtainen suhtautuminen uskontoon ei näy opetuksessa.

Ihan mutu-tuntumalla veikkaan, ettei Alajärven keskiverto ekaluokkalainen ole samassa maailmassa uskonnontunnilla, kuin se pääkaupunkiseudun 7-vuotias, jonka naispuolinen luokanvalvoja vietti 25-vuotissynttäreitään Cannibal Corpsen keikalla.

 

[PeteX]

Ihan mutu-tuntumalla veikkaan, ettei Alajärven keskiverto ekaluokkalainen ole samassa maailmassa uskonnontunnilla, kuin se pääkaupunkiseudun 7-vuotias, jonka naispuolinen luokanvalvoja vietti 25-vuotissynttäreitään Cannibal Corpsen keikalla.

Tässäkin on eroja eri uskontokuntien välillä. Tyttäreni on ortodoksiopetuksessa ja homma ei tälle justinbieber-uskovaiselle toimi ollenkaan. Vaikuttaa siltä, että ortodoksit vetävät tiukempaa ja vanhoillisempaa linjaa kuin esim. luterilaiset. Ainakin kotitehtävät ovat aika synkkiä Raamatun pykälien ja tarujen opetteluja.

Ensi syksynä on kuitenkin edessä muutto yläasteelle ja silloin tyttö tuskin enää jatkaa tässä tai missään muussakaan uskonnollisessa opetusryhmässä. Sanoi muija mitä tahansa.

 

[siffa]

Toivottavasti Räsäsen ulostulot vauhdittaisivat kirkon ja valtion eroa. Kävimme uutta peruskoulun tuntijakoa läpi lauantain vesossa ja sielläkin oli selvästi Räsäsellä sormet pelissä. Keväällä oli sovittu, että uskontoa on 9 viikkotuntia peruskoulussa eli yksi tunti joka luokka-asteella. Tämä muuttui hallituksen käsittelyssä siten, että uskontoa onkin 10 viikkotuntia, tämä yksi tunti vietiin äidinkieleltä.

Räsäsellä ja kristillisdemokraateilla on pieni osuus siihen, mikä on hallituksen linja peruskoulun tuntijaolle. Kokoomus päähallituspuolueena ja demarit toiseksi suurimpana hallituspuolueena päättävät peruskoulun tuntijaosta ja muut, pienet puolueet, joutuvat mukautumaan niiden linjauksiin.

Entisen Turun piispan, demari Kantolan, esitykseen uskonnonopetuksen muuttamiseksi on Yläpesän mukaan ottanut kantaa ev.lut. kirkon piispainkokous. Ev.lut. piispainkokouksen kannanoton ymmärtää sillä, että Suomen kansan suuri enemmistö (n.78%) kuuluu ev.lut. kirkkoon. Vuonna 2011 kastettiin ev.lut. kirkkoon 78% sinä vuonna syntyneistä lapsista, mikä on länsimaisittain suuri luku yhden kirkkokunnan osalta. Ev. lut. kirkolla ei ole päätösvaltaa koulujen uskonnonopetuksen suhteen, joten pallo on jälleen kerran heitettävä kansan päätöksentekoelimelle eli eduskunnalle, joka toteuttaa kansan tahdon tässäkin asiassa. Onkohan Kantola tehnyt esityksensä yksityisenä kansanedustajana vai onko hankkinut demareista tukea esitykselleen?

 

[Yläpesä]

Ev.lut. piispainkokouksen kannanoton ymmärtää sillä, että Suomen kansan suuri enemmistö (n.78%) kuuluu ev.lut. kirkkoon.

No ei. Lukusi ovat vuodelta 2010. Ajantasainen luku on 76,5%. Väestömäärän kasvaessa, kastettujen osuuden kutistuessa ja eromäärien pysyessä ennallaan prosentuaalinen kato kiihtyy.

Vuonna 2011 kastettiin ev.lut. kirkkoon 78% sinä vuonna syntyneistä lapsista, mikä on länsimaisittain suuri luku yhden kirkkokunnan osalta.

"Kirkolliset toimitukset ovat jyrkässä alamäessä. Nelivuotiskaudella kastettujen osuus syntyneistä pieneni 6 prosenttia. Helsingissä kastetaan enää joka toinen lapsi. Kirkollisen vihkimyksen suosio on romahtanut: vuonna 1995 aviopareista 78 prosenttia vihittiin kirkollisesti, mutta nyt luku on 53 prosenttia ja Helsingissä enää 42 prosenttia.

Evankelisluterilainen kirkko on Helsingissä vuonna 2020 vähemmistökirkko."

(Prof. Miikka Ruokanen /HS Vieraskynä 11.11.12)

siffan tavoin moni kirkon puolustelija on jo turtunut vauhtiin eikä näe maisemien vaihtuvan. Analyyttinen ihminen näkee mikä murros on kyseessä. Kirkollisissa piireissä paniikki näköjään purkautuu hyvin erilaisiksi skenaarioiksi ja toimenpide-ehdotuksiksi jotka voivat olla jopa vastakkaisia.

Ev. lut. kirkolla ei ole päätösvaltaa koulujen uskonnonopetuksen suhteen, joten pallo on jälleen kerran heitettävä kansan päätöksentekoelimelle eli eduskunnalle, joka toteuttaa kansan tahdon tässäkin asiassa.

Tästä olen samaa mieltä. Siksi Räsäsen poliittinen kiihotus ko. kokouksessa oli niin mauton. Kyseinen kokous kun ei omaa päätösvaltaa aborttiasioissakaan.

 

[sampio]

Näin varmaan on. Veikkaisin että lopunaikojen lähestyessä kristityiksi lasketaan vielä nekin jotka ovat joskus nähneet jonkun kädessä Raamatun.

No, meinasin lähinnä tunnustuksellisia kristittyjä eli hihhuleita vapaista suunnista. Heitä nyt kuitenkin on jokunen prosentti olemassa.

Mutta mulle nyt on aivan sama, miten uskonnonopetuksen tunnustuksellisuuden käy. Pitäisin aivan tervetulleena, että et ja uskonto yhditettäisiin jo siitäkin syystä, että et-kirjat ovat yläkouluissa aivan paskoja. Tai siis se yksi, joka taitaa tarjolla olla. Ymmärrettävää tietysti, kun kysyntä on niin vähäistä, mutta onhan se eriarvoistavaa ja vaatii opelta aika paljon.

Uskistenkaan on turha itkeä uskonnon perään, koska harva siellä koulutunneilla herää synnintuntoon. Kirkkoon kuuluvat voivat edelleen mennä ripille ja kuka mihinkin. Tunnustuksellisuus pois, vahva paketti eri uskonnoista neutraalisti ja kristinusko hiukan syväluotaavammin kulttuurisen vaikutuksen näkökulmasta. Siihen sitten etiikka, länsimaisen kulttuurin historiaa ja hiukan filosofiaa sekä tulevaisuutta mukaan.

 

[Fordél]

Tunnustuksellisuus pois, vahva paketti eri uskonnoista neutraalisti ja kristinusko hiukan syväluotaavammin kulttuurisen vaikutuksen näkökulmasta. Siihen sitten etiikka, länsimaisen kulttuurin historiaa ja hiukan filosofiaa sekä tulevaisuutta mukaan.

Jep, hyvä linjaus. Ehdottomasti uskonnon opetusta tulee olla, mutta ei missään nimessä tunnustuksellista. Itse en ole tällaiseen edes törmännyt omana kouluaikanani, mutta ikävää jos jossain on näinkin käynyt. Opettajia on niin moneen lähtöön, kuten muidenkin ammattikuntien edustajia.

 

[siffa]

No ei. Lukusi ovat vuodelta 2010. Ajantasainen luku on 76,5%. Väestömäärän kasvaessa, kastettujen osuuden kutistuessa ja eromäärien pysyessä ennallaan prosentuaalinen kato kiihtyy.

Luku on edelleen erittäin suuri länsimaissa yhden kirkkokunnan osalta. Jos verrataan sitä esim. vapaa-ajattelijoiden määrään, niin marssijärjestys demokraattisessa maassa on selvä. Paljonko muuten vapaa-ajattelijoita on Suomessa? Arvelisin, että korkeintaan 2%.

siffan tavoin moni kirkon puolustelija on jo turtunut vauhtiin eikä näe maisemien vaihtuvan. Analyyttinen ihminen näkee mikä murros on kyseessä. Kirkollisissa piireissä paniikki näköjään purkautuu hyvin erilaisiksi skenaarioiksi ja toimenpide-ehdotuksiksi jotka voivat olla jopa vastakkaisia.

Minut olet tottunut tuntemaan kansanvallan vankkumattomana puolustelijana. Minä tyydyn siihen, mikä on kansan tahto. Kansa päättää kirkkolaista ja siitä, mitä kouluissamme opetetaan. Mikäli tarkoitat murroksella sitä, että ev.lut.kirkon osuus väestöstä pienenee, niin eihän se suurta analyyttisyytä vaadi keneltäkään. Sehän on yksinkertainen tosiasia. Pitkä matka on kuitenkin vielä siihen, että vapaa-ajattelijat päättävät Suomessa yhtään mistään muusta kuin omasta toiminnastaan.

Tästä olen samaa mieltä. Siksi Räsäsen poliittinen kiihotus ko. kokouksessa oli niin mauton. Kyseinen kokous kun ei omaa päätösvaltaa aborttiasioissakaan.

Mitä kokousta tarkoitat? Niinkuin vastasin jo Tosifanille, Päivi Räsäsen vaikutusvalta Suomen hallituksessa ja eduskunnassa on marginaalinen eli niin suuri kuin on kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän koko. Otetaan me suurten puolueiden kannattajat vastuu siitä, mitä Suomessa päätetään.

 

[Remy Martin]

Minut olet tottunut tuntemaan kansanvallan vankkumattomana puolustelijana. Minä tyydyn siihen, mikä on kansan tahto.

Hienoa että sanoit näin, niin minä saan linkittää tämän.

Asiaan, mielestäni kouluissa saa pitää oletusarvona luterilaista uskontoa ja tapoja, varsinkin kun luterilaisuus itsessään ei edellytä mitään katolilaisuuteen verrattavaa ehdottomuutta. Jos taas vanhemmille tämä ei sovi niin helppoahan se on pistää muksu uskonnottomalle linjalle. Kenestäkään ei kouluopetuksella tehdä uskista, ne kaikki jutut mitkä ajaa syvään uskonnollisuuteen tulee muualta. Jos koulussa alettaisiin käsittelemään omaisen kuolemaa jumalan tahtona, niin silloin olisin huolissani.

Linkki menee Hesarin sarjakuvaan.