Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

[Stonewall]

Sosiaalietiikka, kirkkososiologia ja uskonnonfilosofia täyttänevät lähtökohtaisesti tieteen määritelmät. Sitä vastoin käytännöllinen teologia palvelee ensisijaisesti papin ammattiin valmistumista. Tiedettä siitä ei saa tekemälläkään.

Niinpä kyllä. Toisaalta oikeustieteellisessä on oppiaineita nimeltä finanssioikeus, tai valtiosääntöoikeus jne. Niiden opettaminen ei eroa oikeastaan mitenkään ammattikorkeakoulujen tekemästä opettamisesta eri oppiaineissa kuten automaalaus tai kirjanpito. Samalla tavalla opettajaksi opettelevilla on oppiaineita kuten käsityö tai musiikki, joiden opiskelu ei sinänsä mitään ihmeellistä tiedettä sisällä.
Vertailu oikeustieteeseen on sikäli mielekäs, että erilaiset oikeusnormit eivät ole itsessään olemassaolevaa kuten vaikka putoamiskiihtyvyys on, vaan ne ovat olemassa vain sosiaalisena konstruktionta eli vain ihmisten mielikuvituksessa (ja sittemmin paperille kirjoitettuna). Uskontoa voi mieltää samalla tavoin erityisesti silloin kun ei uskota yliluonnollisen olemassaoloon. Kaikkea voi toki tutkia tieteellisin metodein, mutta mikä asia milloinkin ansaitsee yliopistotasoisen opetuksen on aika häilyvää.

 

[Viljuri]

Niinpä kyllä. Toisaalta oikeustieteellisessä on oppiaineita nimeltä finanssioikeus, tai valtiosääntöoikeus jne. Niiden opettaminen ei eroa oikeastaan mitenkään ammattikorkeakoulujen tekemästä opettamisesta eri oppiaineissa kuten automaalaus tai kirjanpito. Samalla tavalla opettajaksi opettelevilla on oppiaineita kuten käsityö tai musiikki, joiden opiskelu ei sinänsä mitään ihmeellistä tiedettä sisällä.
Vertailu oikeustieteeseen on sikäli mielekäs, että erilaiset oikeusnormit eivät ole itsessään olemassaolevaa kuten vaikka putoamiskiihtyvyys on, vaan ne ovat olemassa vain sosiaalisena konstruktionta eli vain ihmisten mielikuvituksessa (ja sittemmin paperille kirjoitettuna). Uskontoa voi mieltää samalla tavoin erityisesti silloin kun ei uskota yliluonnollisen olemassaoloon. Kaikkea voi toki tutkia tieteellisin metodein, mutta mikä asia milloinkin ansaitsee yliopistotasoisen opetuksen on aika häilyvää.

Sinulle tekisi hyvää oikeustieteen opinnot. Yrität sanoa, että yhteiskuntatieteet eivät ole samalla tavalla olemassa kuin luonnontieteet, koska yhteiskunta olisi jotenkin vähemmän olemassa kuin luonto?

Kysymys on kuvaustasojen erilaisuudesta. Luonnontieteissä noudatettavat metodit eivät suoraan sovi yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, tai päinvastoin (tosin kyllä esimerkiksi tilastotieteen metodologioista on hyötyä kummallakin puolella), mutta ei se sitä tarkoita, etteikö kysymyksessä olisi tiede. Yleisestä erityiseen tai erityisestä yleiseen, aivan sama, ei kaikkia relevantteja ja kiinnostavia asioita ja lainalaisuuksia voida käytännössä johtaa vain elementaarisista vuorovaikutuksista.

Ja vielä jos ajatellaan juristeja osana yhteiskuntaa, niin kysymyksessä ovat todellakin "yhteiskunnallisen puolen insinöörit". Juristeria on monessa mielessä yhteiskunnallista insinööritaitoa, puolustettiin sitten oikeusturvan ja -suojan tarpeessa olevia enemmistön mielivallalta tai suunniteltiin lakeja mainitun mielivallan kahlitsemiseksi ja ohjaamiseksi. Oikeustieteellisessä omaksutaan tietty ajattelutapa, ne sovellettavat metodit eivät todellakaan rajoitu vain lainoppiin. Itse tietysti painottaisin vielä nykyistä enemmän reaaliargumenttien merkitystä, mutta joka tapauksessa ainakin Helsingissä melkein kaikilla on tasonsa puolesta kykyjä ja mahdollisuuksia suorittaa esimerkiksi kaupallinen tutkinto vielä juristin tutkinnon päälle.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Niinpä kyllä. Toisaalta oikeustieteellisessä on oppiaineita nimeltä finanssioikeus, tai valtiosääntöoikeus jne. Niiden opettaminen ei eroa oikeastaan mitenkään ammattikorkeakoulujen tekemästä opettamisesta eri oppiaineissa kuten automaalaus tai kirjanpito. Samalla tavalla opettajaksi opettelevilla on oppiaineita kuten käsityö tai musiikki, joiden opiskelu ei sinänsä mitään ihmeellistä tiedettä sisällä.

Käsityöllä ja musiikilla on tieteelle ominaisia tarkastelutasoja. Toki uskonnollakin. Pappiskoulutuksessa eli konkreettisesti käytännöllisessä teologiassa on tieteen lähtökohtiin kokonaan tai osittain sopimattomia olettamia, jos lähdetään esimerkiksi käsitteistä "Jumala on" tai "kolmiyhteinen Jumala". Miten teologisessa tiedekunnassa osoitetaan ensinnäkin Jumalan olemassaolo, ja vielä sen päälle että Jumala on tutkitusti kolmiyhteinen? No ei tietysti mitenkään. Kaikki perustuu uskoon ja pappiskoulutuksessa vielä luterilaisen kirkon muodostamaan käsitykseen uskosta ja Jumalasta. Tätä kaikkea voi tutkia tieteellisesti esimerkiksi sosiologiselta tai historialliselta tarkastelutasolta, mutta itse Jumalan olemassaolon ja Jumalan ominaisuuksien kuvaamiseen ei löydy tieteellisiä menetelmiä. Siksi käytännöllisen teologian kutsumisessa tieteeksi on määrättyä epätäsmällisyyttä.

 

[Morgoth]

Tuota väitettä siitä, että teologinen tiedekunta ei sopisi yliopistoon on kyllä vaikeaa ymmärtää.

Mitä annettavaa teologialla on uskontieteisiin verrattua? Jos unohdetaan höhöpöpö uskonnon opettajien ja pappien koulutus, jotka voitaisiin aivan hyvin siirtää evlut-opistoon tjms.

Kai yliopistoon sopisi vaikka oma Taru Sormusten Herrasta-tiedekuntakin?

 

[tomageeni]

Mitä annettavaa teologialla on uskontieteisiin verrattua? Jos unohdetaan höhöpöpö uskonnon opettajien ja pappien koulutus, jotka voitaisiin aivan hyvin siirtää evlut-opistoon tjms.

Kai yliopistoon sopisi vaikka oma Taru Sormusten Herrasta-tiedekuntakin?

Suomalainen vahva koulujärjestelmä taitaa perustua juuri siihen, että opettajilla tulee olla akateeminen koulutus. Näin ollen uskonnonopettajan tutkinto kuuluu mielestäni selvästi yliopistoon. Toki koulutuksen sisällöstä voidaan kiistellä, mutta mielestäni opettajalle kuuluu akateeminen koulutus, oli sitten mikä tahansa opettaja.

En nyt keksi mitä järkeä tuossa Taru Sormuste Herrasta -vertauksessa edes on, joten en sitä sen enempää kommentoi.

Täytyy myöntää, että olen teologian suhteen täysi maallikko, mutta lainataan nyt Wikipediaa:

Tieteenalana teologia ei ole uskonnon harjoittamista, vaan uskontoa, erityisesti kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva oppiala.
*snap*
Nykyaikainen akateeminen teologinen tutkimus on uskonnollisista yhteisöistä riippumatonta ja luonteeltaan deskriptiivistä eli kuvailevaa, toisin sanoen se kuvaa ja tutkii tutkimuskohteena olevan uskonnon uskomuksia käyttäen apunaan myös muiden tutkimusalojen menetelmiä.

Kyllä tuo minusta kuulostaa ihan pätevältä, jotta aiheesta voidaan antaa akateemista koulutusta. Siis kun vertailukohtana on se, että akateemista koulutusta tarjotaan nykyään muun muassa matkailusta tai teollisesta muotoilusta. Toinen syy teologian vahvalle jalansijalle akateemisessa maailmassa lienee historiassa.

Voidaan toki kiistellä siitä, kuuluvatko nämä "semitieteelliset" alat, jotka lähinnä antavat ammattiin valmentavaa pätevyyttä, yliopistoon. Mutta kun tilanne nyt on se mikä se on, niin nähdäkseni teologia on ihan yhtä paljon tiedettä kuin nyt vaikka taide-, matkailu- tai rahoitusala.

Toki voidaan keskustella, tulisiko teologisen tiedekunnan tarjota ainoastaan akateemisesti pätevää uskontoihin keskittyvää opetusta ja tutkimusta, ja pitäisikö varsinainen pappiskoulutus siirtää johonkin erilliseen kirkon hallinnoimaan instituuttiin. Tosin eikös se nytkin ole niin, että yliopisto tarjoaa vain teologian maisterin tutkinnon, ja papiksi haluavat vihitään papeiksi sitten kirkon toimesta?

Tarkoitukseni ei ollut väheksyä mitään tieteenalaa, älkää vetäkö hernettä nenään.

 

[Fordél]

Kai yliopistoon sopisi vaikka oma Taru Sormusten Herrasta-tiedekuntakin?

Niin eihän siellä ole raamattu-tiedekuntaakaan, joten sikäli logiikka ontuu. Lisäksi uskon, että Taru sormusten herrasta -teosta on tutkittu yliopistossamme.

 

[Wäinö#16]

Niin eihän siellä ole raamattu-tiedekuntaakaan, joten sikäli logiikka ontuu. Lisäksi uskon, että Taru sormusten herrasta -teosta on tutkittu yliopistossamme.

Kyllähän kirjallisuutta tutkitaan paljon yliopistossa ja eiköhän Tolkienista ole tehty monen monta gradua ja väitöskirjaa ympäri maailmaa.

Kyllä teologia ehdottomasti kuuluu yliopistoon siinä missä monet muut humanistiset alat. Olisihan se silkkaa typeryyttä jättää uskonto ilmiönä kokonaan tutkimatta. Teologian laitokset eivät todellakaan ole mitään tunnustuksellisia, vaan kyllä uskontoa ja kaikkea siihen liittyvää tutkitaan täysin tieteellisin kriteerein. Tämän takiahan monessa uskonnollisessa liikkeessä karsastetaan koko tieteen alaa.

Mitä tulee papin koulutukseen, niin sinänsä pelkkä teologin tutkinto ei siihen pätevöitä, vaan opintoihin pitää sisällyttää seurakuntien järjestämät opinnot.

 

[girlzilla]

Kyllähän kirjallisuutta tutkitaan paljon yliopistossa ja eiköhän Tolkienista ole tehty monen monta gradua ja väitöskirjaa ympäri maailmaa.

Kyllä teologia ehdottomasti kuuluu yliopistoon siinä missä monet muut humanistiset alat. Olisihan se silkkaa typeryyttä jättää uskonto ilmiönä kokonaan tutkimatta. Teologian laitokset eivät todellakaan ole mitään tunnustuksellisia, vaan kyllä uskontoa ja kaikkea siihen liittyvää tutkitaan täysin tieteellisin kriteerein. Tämän takiahan monessa uskonnollisessa liikkeessä karsastetaan koko tieteen alaa.

Mitä tulee papin koulutukseen, niin sinänsä pelkkä teologin tutkinto ei siihen pätevöitä, vaan opintoihin pitää sisällyttää seurakuntien järjestämät opinnot.

Ja tämä uskontotiede jota täällä kovasti suitsutetaan (oma pääaineeni), on kuitenkin sekä teologisen, että humanistisen tiedekunnan oppiaine.

Teologian maisterin tutkinto ei pätevöitä papin virkaan, kirkon täytyy vihkiä virkaan, jota ennen on tietääkseni kaikennäköistä haastattelua ja soveltuvuustestiä.

Se pitää myös paikkansa että teologinen tiedekuntahan on tällaisten uskonnollisten liikkeiden mielestä kaiken pahan alku ja juuri. Eihän esim eksegetiikkaa voida hyväksyä, sehän on Raamatun tekstien tutkimista, uudelleentulkintaa ja arviointia esim. alkukielien kautta joita tiedekunnassa opetetaan (latina, kreikka, heprea). Tämä on ainakin oma kokemukseni, että etenkin eksegetiikka ja uskontotiede ovat näille "lahkolaisille" suuri kauhistus.

Ottamatta kantaa sen enempää enää tähän opettaja-asiaan, on mielestäni erittäin tärkeää että opettajat Suomessa ovat kaikki aina maistereita. Se on koulutusjärjestelmämme vahvuus. Jos uskontojen tunteminen ei jonkun mielestä ole tärkeää ja sen takia haluaa tämän oppiaineen poistaa kouluista, se olkoon asia erikseen.

 

[Fordél]

Tämä on hyvä, että näitä "mutuja" selvitellään tässäkin ketjussa. Asiat eivät ole siis aina niin yksinkertaisia, kuten tämäkin "myytti", että teologinen tiedekunta tuottaa suoraan pappeja. Siihen ammattiin pääsy tosiaan edellyttää muutakin.

Se on mielestäni ihan selvää, että uskontoja pitää tutkia, jota kautta saamme lisää ymmärrystä näistä vaikeista asioista. En myöskään ole mitenkään pätevä arvioimaan, että mikä tuon tieteenalan painotusten tulisi olla vaan uskon, että he omassa tiedekunnassaan osaavat pitää huolta siitä, että ala on tarpeellinen ja tuottaa hyödyllistä tutkimusta.

 

[Stonewall]

Sinulle tekisi hyvää oikeustieteen opinnot. Yrität sanoa, että yhteiskuntatieteet eivät ole samalla tavalla olemassa kuin luonnontieteet, koska yhteiskunta olisi jotenkin vähemmän olemassa kuin luonto?

Kannatti jokatapauksessa kirjoittaa tuo viesti, jotta näki senkin päivän jolloin Viljuri puolustaa humanisteja. Tarkoitukseni ei toki ollut väittää yhteiskuntatieteiden tai oikeustieteenkään olevan jotenkin vähemmän tiedettä, vaikka sellainen kuva toki saattoi välittyä. Tarkoitukseni oli vain tuoda keskusteluun huomio siitä, ettei teologian tutkimus sanottavasti eroa humanistisista tai yhteiskuntatieteellisistä aloista, silloin kun se ei sisällä tunnustuksellisia premissejä.
Mielestäni siis on ihan perusteltua edelleen pitää teologista tiedekuntaa valtiorahoitteisena, vaikka valtion ja kirkon ero toteutuisikin. Sen sijaan varsinainen tunnustuksellisten pappien koulutus voitaisiin toki eriyttää selkeämmin. En kuitenkaan katso, että koko tiedekunnan romuttamiselle olisi sen enempää aihetta kuin monelle muullekaan tiedekunnalle.

 

[Morgoth]

Suomalainen vahva koulujärjestelmä taitaa perustua juuri siihen, että opettajilla tulee olla akateeminen koulutus. Näin ollen uskonnonopettajan tutkinto kuuluu mielestäni selvästi yliopistoon. Toki koulutuksen sisällöstä voidaan kiistellä, mutta mielestäni opettajalle kuuluu akateeminen koulutus, oli sitten mikä tahansa opettaja.

Mihin tarvitaan uskonnon opettajia, jos kouluissa ei ole enää ainetta 'uskonto' ? Luterilainen kirkko voisi kouluttaa 'uskonoppineensa' miten itse parhaaksi näkee, ilman valtion rahoja ja ilman valtion laitosta. Niin kuin kaikki muutkin erilaiset uskonnolliset yhteisöt. Onhan se muitakin uskontoja kohtaan epäoikeudenmukaista, että kahdella on erityisasema muihin nähden.

En nyt keksi mitä järkeä tuossa Taru Sormuste Herrasta -vertauksessa edes on, joten en sitä sen enempää kommentoi.

Uskontoja on n+1 kappelatta niin kuin kirjojakin eikä mielestäni yksi kirja tai uskonto ansaitse omaa tiedekuntaansa. Teologisen tiedekunnan olemassa olo tietysti selittyy historialla, mutta aivan hyvin kristinuskoon tutkimiseen yliopistossa riittää historia sekä uskontotiede.

Toinen syy teologian vahvalle jalansijalle akateemisessa maailmassa lienee historiassa.

2000-luvulla olisi jo vihdoinkin aika poistaa tuollainen riippakivi.

Tosin eikös se nytkin ole niin, että yliopisto tarjoaa vain teologian maisterin tutkinnon, ja papiksi haluavat vihitään papeiksi sitten kirkon toimesta?

Papiksi vihkiminen tuskin sisältää mitään mullistavaa koulutusta vaan lähinnä jotain kristinuskon riittejä? Teologian maistereista varmaankin hyvin pieni määrä on muita kuin pappeja ja uskonnonopettajia?

Tarkoitukseni ei ollut väheksyä mitään tieteenalaa, älkää vetäkö hernettä nenään.

Aina voidaan keskustella esim. naistutkimuksen akateemisuudesta, mutta ei ehkä täsäs ketjussa.

 

[Morgoth]

Niin eihän siellä ole raamattu-tiedekuntaakaan, joten sikäli logiikka ontuu. Lisäksi uskon, että Taru sormusten herrasta -teosta on tutkittu yliopistossamme.

Aivan, sitä on tehty kirjallisuuden puolella ja kristinuskon kuten muidenkin uskontojen tutkimukseen riittää mielestäni aivan hyvin historia sekä uskontiede vai oletko sitä mieltä, että uskontojen tutkimus ja tuntemus loppuu jos teologista tiedekuntaa ei enää ole?

Hirveä pelko (?) tuntuu monella uskovalla tai agnostikolla olevan, että uskonto ja sen ymmärtäminen katoaisi tyystin, jos kirkko ja valtio erotettaisiin. Mielestäni valtion ei pidä vain suosia lähtökohtaisesti mitään maailmankatsomusta.

 

[Wäinö#16]

Hirveä pelko (?) tuntuu monella uskovalla tai agnostikolla olevan, että uskonto ja sen ymmärtäminen katoaisi tyystin, jos kirkko ja valtio erotettaisiin. Mielestäni valtion ei pidä vain suosia lähtökohtaisesti mitään maailmankatsomusta.

Mielestäni asia ei ole todellakaan näin yksinkertainen, vaan omasta mielestäni uskontojen monipuolinen ja syvällinen tuntemus ja opetus on erittäin tärkeää koko yhteiskunnan tasapainolle. Maissa joissa valtio ja uskonto on erotettu ja uskonnon opetusta laiminlyöty, kuten erityisesti Yhdysvalloissa, on nähtävissä suoranaista idiotismia ja uskonnollisten piirien radikalisoitumista. Miten on muuten mahdollista, että vaikkapa jollain ID:llä on niin paljon kannatusta ellei uskonnon ja ylipäänsä muunkin opetuksen taso ole todella heikko. Minusta on huomattavasti parempi, että uskontoja opettavat laajasti ja tieteellisesti koulutetut yliopistoihmiset kuin että se jätetään täysin erilaisten lahkojen varaan, joissa kuka tahansa voi opettaa ihan mitä lystää. Uskonnon laiminlyönti yhteiskunnan tasolla luo tyhjiötä, jossa ääriliikkeet voivat mellastaa. Samoja piirteitä on ollut nähtävissä myös Ranskassa, vaikka siellä muuten opetus onkin varsin hyvällä tasolla.

Valtio ei voi tässä asiassa olla mielestäni koskaan täysin puolueeton, sillä ainahan valtio heijastelee myös sen jäsenten arvomaailmaa. Jos valtion enemmistö on muslimeja, varmasti se näkyy monella tasolla yhteiskunnassa ja lainsäädännössä. Samoin varmasti jos enemmistö on kristittyjä tai ateisteja.

Mielestäni nykyisen kaltainen uskonnon opetus on aivan minimi, mitä yhteiskunnan tulee tarjota. Tulen vastustamaan kaikkea sen karsimista ja mielellään sitä voisi lisätä. Uskonnon harjoittaminen on sitten eri asia ja se tulee jättää sitten uskonnollisille yhteisöille.

 

[jussi_j]

..... sillä ainahan valtio heijastelee myös sen jäsenten arvomaailmaa. Jos valtion enemmistö on muslimeja, varmasti se näkyy monella tasolla yhteiskunnassa ja lainsäädännössä. Samoin varmasti jos enemmistö on kristittyjä tai ateisteja......

Varmasti noin on, mutta kysymys onkin siitä, että onko se oikein?

Veikkaan, että enemmistön mielestä ei.

Kyllähän suomessakin ollaan niin nyrkit pystyssä raiskatun irakilaisnaisen kivitystuomiosta, mutta kysehän on vain siitä, että "valtio heijastelee jäsenten arvomaailmaa" ja käsitteet kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo, sananvapaus, uskonnonvapaus tulevat vasta tämän valtion arvomaailman jälkeen.

 

[Tarinankertoja]

Mielestäni nykyisen kaltainen uskonnon opetus on aivan minimi, mitä yhteiskunnan tulee tarjota.

Esittämäsi sivistyksen taso, ja vieläpä laaja-alaisemmin, olisi saavutettavissa ET opetuksella uskonnon sijasta. Näin erilaisia elämänkatsomuksia voitaisiin opettaa ilman uskontopainotusta. Eli yleissivistävämmin.

 

[TosiFani]

Esittämäsi sivistyksen taso, ja vieläpä laaja-alaisemmin, olisi saavutettavissa ET opetuksella uskonnon sijasta. Näin erilaisia elämänkatsomuksia voitaisiin opettaa ilman uskontopainotusta. Eli yleissivistävämmin.

Kysymys onkin siitä millä koulutuksella ET-opettajat toimivat.

 

[JZZ]

Kysymys onkin siitä millä koulutuksella ET-opettajat toimivat.

Yliopistokoulutuksella?

Eikö opettajien muka tarvitse opiskella uutta valmistumisensa jälkeen? Kaikilla muillakin aloilla joutuu jatkuvasti elämään dynaamisesti muuttuvan yhteiskunnan ja tekniikan parissa, ei kai opettajanhomma nyt voi niin staattista olla, että yhden uuden (kohtuullisen hyvin normaaliin yleissivistykseen kuuluvan) oppiaineen opettaminen olisi mahdotonta? Kesäksi yliopistoon lukemaan ET:n perusoppimäärä, tekevätpä jotain hyödyllistä senkin aikaa eivätkä vain makaa laiskana rannoilla.

 

[TosiFani]

Yliopistokoulutuksella?

Eikö opettajien muka tarvitse opiskella uutta valmistumisensa jälkeen?...

Ei ja kesällä ei tehdä töitä, sen verran pieni palkka...

Kysymys oli teologisen tiedekunnan oikeutuksesta yliopistossa, sitä St. mielestäni perusteli. Vaikka koulussa ei ole uskontoa aineena, niin sillä on suuri merkitys meidän yhteiskunnassa. Tämä merkitys ei poistu siinä hetkessä kun eduskunnan puhemiehen nuija joskus erottaa valtion ja kirkon. Mikä on hyvä pohjakoulutus ET:n opettajalle, siitä kai on kysymys. Teologia, filosofia jne. Etiikka oppiaineena kaatui osaltaan opettajien puutteeseen..

 

[Jussih]

Valtion ja kirkon erottaminen ei ole ihan niin yksioikoinen asia kuin jotkut täällä näyttävät uskovan. On totta, ettei kahden uskonnon suosiminen ole tasa-arvoista. Kysymys kuuluukin, haluammeko tasa-arvoa tässä suhteessa. Käsi ylös kaikki, joiden mielestä olisi kivaa jos shiia-muslimeilla olisi samat toimintaedellytykset Suomessa kuin luterilaisella kirkolla. Anyone?

Uskonnolle ominaista on hieman sama kuin armeijoille. Jokaisessa maassa on sellainen, onnellisia ovat ne, joilla se on oma (siis meillä kristinusko sen läntisessä muodossa ymmärrettynä). Miksi luterilaisuus (tai roomalais-katolisuus for that matter) sitten on parempi kuin muut uskonnot? Siksi, että niihin nykyään sisältyy kohtuullisen laaja liberaalisuus ja haluttomuus vainota muita. Meidän kirkkomme ei halua kivittää kuoliaaksi avionrikkojia tai ympärileikata ketään. Homotkin saavat pitää kivaa keskenään ilman pelkoa hirttotuomiosta. Jos valtion tuki väistyy kirkolta, tulevat epämääräiset ääriliikkeet valtaamaan enemmän tilaa, josta puolestaan seuraa uskonnollisen väkivallan lisääntyminen ja suvaitsemattomuuden kasvu.

Edellä mainituista syistä itse puolustan kirkon erityisasemaa valtiossa vaikken ns. uskova olekaan.

 

[Morgoth]

Mielestäni asia ei ole todellakaan näin yksinkertainen, vaan omasta mielestäni uskontojen monipuolinen ja syvällinen tuntemus ja opetus on erittäin tärkeää koko yhteiskunnan tasapainolle.

Mikä on sitten riittävä tuntemus uskonnoista? Kyllähän ainakin 15 vuotta sitten uskonnonopetus esim. lukiossa keskittyi pääasiassa evluttiin, yksi kurssi taisi olla jossa käsiteltiin maailmanuskontoja.

Maissa joissa valtio ja uskonto on erotettu ja uskonnon opetusta laiminlyöty, kuten erityisesti Yhdysvalloissa, on nähtävissä suoranaista idiotismia ja uskonnollisten piirien radikalisoitumista.

Toisaalta sanoisin, että mitä tiiviimme valtio ja uskonto ovat yhteydessä sitä kamalampaa jälkeä siitäkin tulee. Esimerkkinä arabimaat. Toki nyt taustalla on muutakin kuin tuo.

Minusta on huomattavasti parempi, että uskontoja opettavat laajasti ja tieteellisesti koulutetut yliopistoihmiset kuin että se jätetään täysin erilaisten lahkojen varaan, joissa kuka tahansa voi opettaa ihan mitä lystää.

Heh, tekisi mieli ilkikurisesti sanoa, että miten se tilanne sen parempi on, että uskonasioita muka opetaan tieteelliseen kapuun puettuna? Väittäisin että pelastus kaikenlaisilta hihhuleita vastaan on yleensä yhteiskunnan maallistuminen ja sitä kautta teologiakin on maalistunut ja opetus maltillisempaa nykyään kuin vaikkapa 100 vuotta sitten, jolloin tietysti koulutus yleensäkin oli alkeellisempaa kaikilla aloilla. Mutta perussyy on, että sivistystaso nuossut ja muun tietämyksen kasvaessa mailmasta on ajanut uskontoja enemmän tai vähemmän nurkkaan ja niiden vaikutus on huomattavasti pienempi kuin vaikka 200-300 vuotta sittten.

Uskonnon laiminlyönti yhteiskunnan tasolla luo tyhjiötä, jossa ääriliikkeet voivat mellastaa. Samoja piirteitä on ollut nähtävissä myös Ranskassa, vaikka siellä muuten opetus onkin varsin hyvällä tasolla.

Eiköhän Ranskassakin ongelma ole muslimivähemmistö, joka mielummin eristäytyy omiin oloihinsa ja onhan heidät tosin eristettykin valtaväestön toimesta lähiöihin jne. Sama ilmiö on lievempänä Ruotsissakin jne. Näkisin että tuo on huomattavasti laajempi kysymys kuin paljonko uskontoa opetaan koulussa.

Mielestäni nykyisen kaltainen uskonnon opetus on aivan minimi, mitä yhteiskunnan tulee tarjota. Tulen vastustamaan kaikkea sen karsimista ja mielellään sitä voisi lisätä.

Mitä haluaisit että uskonnoista opetettavan enemmän? Raamattutiedon lisäksi tulisi myös koraanitieto ja muiden uskontojen pyhien kirjoituksien syvällisempää lukemista ja niiden synnyn historiallista kertomista samalla tavalla kuin raamatun?

 

[Morgoth]

Edellä mainituista syistä itse puolustan kirkon erityisasemaa valtiossa vaikken ns. uskova olekaan.

Ehkä olen liian optimistinen tässä asiassa, vaikka yleensä olen pitänyt itseäni lähinnä kyynisenä, ihmisten kykyyn käyttää omaan järkeää. Ilmeisesti käytännön maailmassa tarvitaan että ihmiset 'koulutetaan' evluttiin pienestä pitäen yhteiskunnan toimesta, että yhteiskunta pysyy kasassa eivätkä ihmiset hairahdu ääriliikkeisiin. No, sitä vartenhan kai uskonnot ovat säilyttäneet vuosituhansia... Hyvä keino hallita.

 

[Stonewall]

Mikä on sitten riittävä tuntemus uskonnoista? Kyllähän ainakin 15 vuotta sitten uskonnonopetus esim. lukiossa keskittyi pääasiassa evluttiin, yksi kurssi taisi olla jossa käsiteltiin maailmanuskontoja.

Suurin osa lienee sitä mieltä, että ns. oman uskonnon lisäksi pitää opettaa erittäin laajasti muita uskontoja ja vakaumuksia. Mutta edelleen kysyn, että kuinka moni palstan kirjoittajista oikeasti tietää millaista nykyinen uskonnon opetus sen muututtua vasta muutama vuosi sitten tunnustuksettomaksi? Jos omat kokemukset ovat ajallisesti yli viiden vuoden takaa, niin ne eivät vastaa tätä päivää.
Toisaalta voisi pitää aika epätodennäköisenä, että yli kolmen neljänneksen enemmistö luopuisi oman uskonnon opettamisesta peruskoulussa. Kysymys lieneekin siitä saadaanko uskonto tai ET-nimisestä oppiaineesta sellainen, että se kelpaa kaikille ns. yleisesti sivistävänä aineena. Eli ideaalitilanteessa mielestäni eri uskontojen opit ja historia käydään läpi, väittämättä yhtäkään oikeaksi (tai vääräksi). Näin kaikki voisivat olla taas samalla uskonnon tai ET:n tunnilla. Tämä olisi mielestäni ideaalitilanne.

 

[Vaughan]

On totta, ettei kahden uskonnon suosiminen ole tasa-arvoista. Kysymys kuuluukin, haluammeko tasa-arvoa tässä suhteessa. Käsi ylös kaikki, joiden mielestä olisi kivaa jos shiia-muslimeilla olisi samat toimintaedellytykset Suomessa kuin luterilaisella kirkolla.

Tavallaan olet oikeilla jäljillä. Minä katsoisin kuitenkin asiaa toiselta kantilta:

City-lehdessä kysytään aina muiden kysymysten joukossa joltain ajankohtaiselta julkkikselta, että "tulisiko scientologialla olla uskonnon asema?"

Jos olisin julkkis, haluasin joskus päästä vastaamaan, että "mielestäni millään uskonnolla ei tulisi olla uskonnon asemaa."

 

[anatsu]

Suurin osa lienee sitä mieltä, että ns. oman uskonnon lisäksi pitää opettaa erittäin laajasti muita uskontoja ja vakaumuksia. Mutta edelleen kysyn, että kuinka moni palstan kirjoittajista oikeasti tietää millaista nykyinen uskonnon opetus sen muututtua vasta muutama vuosi sitten tunnustuksettomaksi?.

Voin vastata tällä hetkellä lukiota käyvänä(abi-vuosi), että uskonto on kyllä niin eri aineiden sekametelisoppa kuin voi vain olla. Siellä on sekoitusta filosofiasta, maantieteistä, yhteiskuntaopista, historiasta ja psykologiasta. Esimerkiksi toissa tunnilla käsittelimme sitä miksi ihmisiä jää työttömiksi ja mitä haittaa työttömyydestä on. Sitä seuraavalla tunnilla taas kysyttiin, että miksi urheilijat douppaa. Lisäksi ollaan ihmetelty nuorten tyttöjen seksielämää ja vertailtu kikkel.. siis tuota noin pohdittu nuorten seksuaalista elämää muutenkin. Oikeastaan ei nämä viime aikaiset asiat oikein liity uskontoon mitenkään. Esimerkiksi vähän aikaa sitten ollut kysymys miten ihminen oppii parhaiten ei ehkä ihan kuulu uskontoon, tosin jos ei ala katumuksen tietä ym. luettelemaan. Minusta nämä asiat olisi voinnut opettaa muissa aineissa, tai ne on jo opetettu muissa aineissa, uskontoon on vain sitten koottu yksi asia sieltä, yksi täältä.

 

[Tarinankertoja]

Kysymys oli teologisen tiedekunnan oikeutuksesta yliopistossa, sitä St. mielestäni perusteli.

Teologia on osa historiantutkimusta, ja niinpä sen luontevin paikka olisi historiantutkimuksen alaisena.

Ja kysymys on pienten lasten opettamisesta. Aikuinen on vastuussa omista näkemyksistään, ja saa uskoa mihin haluaa. Lapset ovat alttiita vaikutuksille, joten heille ei vielä ala-asteella pitäisi uskontoja tuputtaa.
Vai eikö ET olisi yleissivistävämpää kuin uskonto?

Vaikka koulussa ei ole uskontoa aineena, niin sillä on suuri merkitys meidän yhteiskunnassa. Tämä merkitys ei poistu siinä hetkessä kun eduskunnan puhemiehen nuija joskus erottaa valtion ja kirkon. Mikä on hyvä pohjakoulutus ET:n opettajalle, siitä kai on kysymys. Teologia, filosofia jne. Etiikka oppiaineena kaatui osaltaan opettajien puutteeseen..

Totta kait sillä on suuri merkitys yhteiskunnassa, mutta se ei ole ainoa elämänkatsomus varsinkaan maailmanmittakaavassa.

Filosofia, historia, what ever. Teologia painottaa vain yhtä mahdollisista elämänkatsomusnäkemyksistä. Silti olisi yleissivistävämpää jos asioita käsiteltäisiin elämänkatsomuksen eikä uskonnon näkökulmasta, varsinkin lapsien kohdalla.

. Eli ideaalitilanteessa mielestäni eri uskontojen opit ja historia käydään läpi, väittämättä yhtäkään oikeaksi (tai vääräksi). Näin kaikki voisivat olla taas samalla uskonnon tai ET:n tunnilla. Tämä olisi mielestäni ideaalitilanne.

Tämä on myös oma näkemykseni. Ja koska kaikki elämänkatsomukset eivät ole uskontoja, olisi oppiaineen nimenä ET