Vastaan joutessani muutamaan kohtaan, vaikka pallo oli heitetty Yläpesälle. Toki Yläpesä voi jatkaa,täydentää ja korjatakin. Joka tapauksessa Kyylälle kiitos konkreettisesta aiheeseen tarttumisesta.
Koko kysymys valtion ja kirkon erosta on hyvä, mutta heti perään pitää kysyä että miksi? Onko siitä jotakin haittaa yhteiskunnalle? Näin esimerkkinä; onhan meillä laki Punaisesta rististä - pitäisikö siis SPR myös erottaa valtiosta - ihan vaan siksi että niin kuuluu tehdä?
Samalla kannattaa kysyä, mitä hyötyä valtion ja kirkon kynkkäliitosta on yhteiskunnalle ja toisaalta kansalaiselle. Haitat ovat pääosin subjektiivisia, mutta niitä löytyy.
Painavin peruste omasta mielestäni on yhteisöveron kerääminen, johon liittyy suoranaisia epäoikeudenmukaisuuksia. Tämän oikeuden poistaminen olisi kaiketi mahdollista ilman valtionkirkkostatuksen purkuakin. Veronkannon lisäksi valtio organisoi ja kustantaa kirkon työntekijöiden kuten pappien koulutuksen, samoin ev.lut. ja ortod. uskonnonopettajien koulutuksen. Tämä toteutuu merkittävältä osin verorahoilla.
Sekä yhteisöverotuksen että teologisen koulutuksen rahoituksen kautta myös muut kuin kirkon jäsenet joutuvat tukemaan valtionkirkkoa taloudellisesti. Yhä suurempi osuus Suomen valtiolle veronsa maksavista ei ole kirkon jäseniä. Mitä suuremmaksi tämä osuus kasvaa, sitä olennaisempaa on kyseenalaistaa kirkon oikeus käydä välillisesti myös niiden kansalaisten rahapussilla, jotka eivät ole kirkon jäseniä.
1. Joo, kirkolla on verotusmahdollisuus jota se käyttää, mutta maksaa siitä muutaman miljoonan valtiolle. Kirkko siis ostaa veronkannon ja sama mahdollisuus on muillakin. Mahdollisuutta ovat käyttäneet ainakin ortodoksienen kirkko.
Tämä on jo absurdia. Jos maksat pari euroa ja saat satasen, niin eikö se ole hyvä kauppa? On ymmärrettävää, että kirkko maksaa valtiolle kohtuullisen korvauksen veronkannon kustannuksista. Voisihan se tehdä tämän itsekin jos laki mahdollistaisi, mutta todella paljon kalliimmalla. Verohallinnolla on prosessit, tietotekniikka ja ihmiset jo olemassa, joten ehdottomasti halvin ja tehokkain tapa on ostaa palvelu verottajalta.
Ev.lut. kirkon verotulot olivat vuonna 2009 noin 954 miljoonaa euroa, josta noin 90 % kertyi jäsenten maksamasta kirkollisverosta ja loput yhteisöverosta. Kyllä liki miljardin euron saamiseksi voi muutaman miljoonan maksaakin. Eiköhän tuon kuppauksen jälkeen kirkolla ole siihen varaa. Ei kaikilla, mutta monilla seurakunnilla löytyy kunnolla sekä käteistä rahaa että muuta omaisuutta. Jos verotulot loppusivat kuin seinään, niin nämä varakkaat seurakunnat eivät huomaisi hetikohta mitään. Useat seurakunnat pystyisivät pelkillä kassavaroilla ja pääomatuloilla rahoittamaan nykyisen kaltaiset toimintamenonsa jopa vuosia, siis myymättä mitään kiinteistöomistuksiaan kuten metsää.
2. Yhteisövero-oikeus voidaan purkaa, mutta jollakin valtion on maksettava kirkolta ostamansa palvelut. Mulle on ihan sama, otetaanko ne yhteisöveron tuotosta vai pääomaverojen tuotosta. Kirkko joka tapauksessa huolehtii yhteiskunnallisista tehtävistä, joista se on ansainnut korvauksen.
Mitä kaikkea tarkoitat näillä valtion ostamilla palveluilla? Sikäli kun arvaan ymmärtäväni mihin viittaat, niin näistä palveluista voisi toki ostaja maksaa jonkin tariffin mukaan aina kun palveluja hankitaan. Osassa korvauksen maksaa kirkolle suoraan loppukäyttäjä muutenkin, joskin hinta saattaa nykyisellään olla subventoitu. Ajan nyt takaa sitä, että valtio ja veronmaksajat maksavat kirkolle huomattavasti enemmän, kuin mitä valtion kirkolta ostamista palveluista pitäisi tosiasiallisesti maksaa. Tässä käypä hintataso voisi muodostua kustannuspohjaisesti sen perusteella, mitä kunkin palvelun tuottaminen valtion ao. virastojen toimesta tulisi maksamaan. Tietysti jollekin diakoniatyölle on vaikea kuvitella edes ei-uskonnollisen kontekstin sisältä jotakin korvaavaa vaihtoehtopalvelua, jonka valtio sitten organisoisi itse muulla tavoin.
3. Kirkolle ei ole hautausmonopolia. Perusta vaikka itse hautausmaa.
Ei ole monopolia ei. Seurakunnat kylläkin veloittavat hautauksesta ja haudan ylläpidosta joskus aika tuntuvia summia ihan jäseniltään. Oman hautausmaan perustaminen on pikkuisen työlästä eikä varmasti ole yksittäistä kirkkohautaa halvempi vaihtoehto, mutta toki tässä olisi tietynlaista hohtoa.
4. Mitä haittaa on kirkon vihkioikeudesta? Vihitäänkö siellä kenties ihmisiä tahtomattaan avioon?
Itse en näe mitään haittaa. Jos kirkko olisi ainoa vaihtoehtoinen taho jolta voi hankkia avioitumisen virallistavat palvelut, niin sitten asiassa olisi karkea epäkohta.
5. Kerrotko mistä kirkko saa valtionapua? Siis sellaista, mihin muilla uskonnollisilöla yhdyskunnilla tai yhdistyksillä ei ole mahdollisuutta?
Tuossa edellä viittasin jo esim. pappien koulutuksen organisoimiseen, jonka maksaa valtio ja josta hyötyy kirkko. Eikö tämä ole mitä selkeintä valtionapua? Teologisesta tiedekunnasta ei ymmärtääkseni pätevöidytä imaameiksi, mufteiksi, rabbeiksi eikä helluntaisaarnaajiksi.
Itse asiassa teologisen tiedekunnan nimittäminen tiedekunnaksi on jo käsitteenä vakavasti kyseenalaista. Uskontotiede on toki erikseen, se on tiedettä omassa asiayhteydessään, mutta pappien koulutuksessa ja tunnustuksellisessa uskonnossa on vaikeaa nähdä mitään tieteellistä. Jumalista ei ole toistaiseksi saatavilla mitään tieteellistä näyttöä, joten pelkkään uskoon perustuvan päättelyn ja todistelun väittäminen tieteeksi on liioittelua.
6. Miten tunnustuksellinen uskonnonopetus liittyy tähän? Sehän tarjoaa jokaiselle uskonnolle saman mahdollisuuden?
No ei varmasti tarjoa. Resurssit jo sanelevat sen, mikä on mahdollista ja mikä ei. Suomessa ev.lut. uskonnonopetusta on mahdollista saada joka ainoassa peruskoulussa.
7. Ei kirkollisia menoja valtion tapahtumissa. Ei minustakaan... Kerrotko mitä nämä kaikki ovat? Suurimpaan osaan kun tyypit (presidentti esim.) osallistuvat ihan huvikseen.
Asetus valtiopäivien avajaisten ja päättäjäisten juhlamenoista (90/1977) määrittelee juhlamenoihin kuuluvaksi myös valtiopäiväjumalanpalveluksen Helsingin tuomiokirkossa. Tuonne kutsutaan mm. kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet sekä joitakin keskeisiä virkamiehiä. Tämä on mitä elimellisimmissä määrin kirkollinen meno osana valtiollista tapahtumaa.
Lisäksi järjestetään mm. itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus valtiollisena toimituksena. Suunnilleen sama gängi kuin edellä kutsutaan tuonne, myös aiemmat presidentit.
8. Eritteletkö perustuslain suomat erityisoikeudet?
Perustuslain 6 luku määrittelee lainsäädännön ja 76 § vahvistaa Kirkkolain. Se kuuluu seuraavasti:
"Kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään." Kirkkolaissa kuvataan sitten lähemmin, mitä mm. verotuksesta on määrätty.