.... Yhteiskunnassa on muutakin mätää kuin muutama hihhuli uskonnontunnilla.
On toki. Pitääkö ongelmat korjata jossain järjestyksessä yksitellen ja pitäisikö jatkoajassakin olla vain yksi ketju kerrallaan.
.... Yhteiskunnassa on muutakin mätää kuin muutama hihhuli uskonnontunnilla.
No ainakin historian opettajat pitää vetää saman seulan läpi. Siinä on melko helppoa opettaa asioita "tietystä näkökulmasta", ei meille paljon kerrottu esim. Suomen sotarikoksista.
On toki. Pitääkö ongelmat korjata jossain järjestyksessä yksitellen ja pitäisikö jatkoajassakin olla vain yksi ketju kerrallaan.
Kun nyt olet sitten näitä seuloja vaatimassa, niin voitko esittää mitään konkreettista?
Laitapa se järjestys tähän näkyville ja kommentoin sitten sitä.....
Kommentaattori kirjoitti:Yhteiskunnassa on muutakin mätää kuin muutama hihhuli uskonnontunnilla
Johon kommentoin, ehkä hieman avuttoman sarkastisesti, että pitäiskö pöydällä olla vain yksi keskustelun aihe kerrallaan. Mielestäni vaikkapa se, että katsastusasemat ovat laillistettuja rahastuskoneita, ei yhtään vaikuta siihen, että kirkko olisi syytä erottaa valtiosta. Ei noita voi järjestykseen laittaa, molemmat asiat olisi syytä korjata. Käsittääkseni tuolle katsastusasialle ollaan jotain tekemässäkin, mm. pikkukatsastamoilla oleva vaatimus pystyä katsastamaan myös kuorma-autoja, ollaan luopumassa. Sille on kai oma ketjunsa.
En kylläkään ole näin tiukkaa vaatimusta esittänyt, ainoastaan opettajan pätevyyden arvioimista ET:n suhteen jotta pahimmat uskossaan vahvat jäisivät sätkimään seulan pohjalle. Siis aivan aidosti pedagogiikan omista tavoitteista käsin rakennettavaa vaatimuspohjaa. Eipä niitä uskonnottomia opettajakandidaatteja mistään sellaista määrää äkkiä taiottaisi joten valtaosaa nykyisestä materiaalista pitäisi tietenkin hyödyntää - mutta vain täydennyskoulutuksen kautta uudelleen ohjeistettuna.
Opetussuunnitelmat antavat opettajille raamit, joidenka sisällä heidän pitäisi pysyä. Tänä päivänä uskonnon opetus peruskoulussa on tunnuksetonta, tämä on fakta. Jos joku opettaja rikkoo tätä ohjetta, hän tekee virkavirheen ja siihen pitäisi puuttua. Se, että uskonnon nimi muutetaan elämänkatsomustieteeksi ei poista Yläpesän mainostamia (ja liiottelemia) ongelmia, opettajat edelleen opettavat vaikka aineen nimi muuttuisi.
.
...Mutta JOS ei olisi uskonnon opetusta, ei opettajaksikaan hakeutuisi siinä määrin uskovia. Ei siis voisi erikoistua uskonnon opettamiseen, oppiaineeseen, joka inhimillisistä syistä kiinnostaa nimen omaan uskovia. Uskonnotonta opettajaa tuskin kiinnostaa erikoistua uskonnon opettajaksi, oli se kuinka tunnuksetonta tahansa...
Nyt täytyy erottaa luokanopettajat, jotka opettavat luokilla 1 - 6. uskontoa ja uskonnon ainaopettajat, jotka opettavat luokilla 7 - 9. Luokanopettajan koulutus on kasvatustieteenmaisteri ja aineenopettajilla taas teologian maisteri. Eli alakouluhin tämä muutos ei vaikuttaisi mitenkään, samat opettajat opettaisivat sitä elämänkatsomustietoa.
Luokanopettajatkaan eivät olisi ongelma, jos ainetta nimeltään uskonto ei koulussa olisi. ET:n opetus voitaisiin aloittaa vasta 7:lta. Alakoulussa uskonto olisi osa historiaa, jos siinäkään vielä sen kummemmin alaluokilla asiaa sivuttaisiin....
Ja milläs perustella uskonnonopetus on moraalin ja etiikan opetusta? Sehän on lähi-idän nuotiosatuja, joiden moraali ja etiikka ei ole ihan tätä päivää…Eli alakoulusta poistettaisiin kaiken näköinen moraalin ja etiikan opetus? Mielestäni aika kova linjan veto. .
Luokanopettajat eivät ole ongelma JOS ainetta nimeltä uskonto ei olisi.No, jos luokanopettajat eivät ole ongelma, niin tällöin nykyinen tunnukseton uskonnonopetus ei ole ongelma?? Eli voimme keskustella vain siitä, että tarvitseeko lapsi uskonnossa annettavia tietoja, eikä meidän tarvitse pohtia uskon tuputusta alakoulussa?? .
edit: Miten suhtaudut uskossa oleviin luokanopettajiin, heitäkin on? Jos olet nähnyt ongelmaksi tunnustuksellisen uskonnon opetuksen alakoulussa, tämä tuskin muuttuu, se vaan siirtyy et:n ja historian tunneille.
...
Kaikki Raamatun merkittävät moraaliset ja eettiset opetukset on suoraan lainattu vanhemmista lähteistä.
Ja kyllähän meidän moraali ja etiikka käsitys pitkälti pohjaa raamatun kertomuksiin, haluat sinä sitä tai et.
Perustellusti voisi väittää myös, että Raamatun kertomukset perustuvat niiden muistiinmerkitsemistä aikaisemmin kehittyneisiin ihmisten moraali- ja etiikkakäsityksiin.
Eli eihän nyt moraalin ja etiikan opetus pikkulapsille koulussa tapahdu jonkun oppiaineen kautta, vaan sen kautta, mitä koulussa tapahtuu ylipäätään. Se miten yhteisössä eletään ja toinen otetaan huomioon. Sitä opetusta saa voikkatunneilla, välitunnelilla, ruokaillessa jne. jne. jatkuvasti. Ei siihen mitään oppiainetta tarvita.
Uskonnon tunneilla nimenomaan opetellaan raamatun tarinoiden kautta hyvän ja pahan eroa, erilaisuutta yms. Nämä nuotiosadut toimivat hyvin opetuksen pohjana. Ja kyllähän meidän moraali ja etiikka käsitys pitkälti pohjaa raamatun kertomuksiin, haluat sinä sitä tai et.
Kukahan on keksinyt sellaisia sääntöjä kuten:
- esiaviollinen seksi on paha juttu
- alasti kadulla käveleminen on paha juttu
- seksin harrastaminen julkisella paikalla on paha juttu
Maailman suurin ja kaikuvin HÖPÖ HÖPÖ tähän. Tällaisten valheiden levittämisen estämiseksi uskonnonopetus tulee poistaa peruskoulutuksesta.
Kaikki Raamatun merkittävät moraaliset ja eettiset opetukset on suoraan lainattu vanhemmista lähteistä.
...Kaikki Raamatun merkittävät moraaliset ja eettiset opetukset on suoraan lainattu vanhemmista lähteistä.
Se on sukupolvien ajan jatkuneen aivopesun tulosta. Jotenkinhan kirkon on pitänyt asemansa perustella. Tässä nähdään hyvin, miten vääristävä vaikutus älyllisesti epärehellisellä opetuksella voi olla.
Pohjois-Koreassakin kansa pitää monia meille vieraita Totuuksia ihan itsestäänselvinä.
Tämä onkin se tärkeä juttu alakoulussa, pitää selittää alle kymmenvuotiaille raamatun lähteistä?? Tiedän kyllä raamatun historiaa ja olen lukenut siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta jos kysytään kansalta, suurinosa pitää raamattua näiden asioiden lähteenä. Kuten jo sanoin, nämä nuotiotarinat toimivat hyvänä pohjana opetukselle esim. oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.